Kitinä

Pettääkö ihminen, jos on onnellisessa liitossa? Seuraan sivusta pettämistä, pitääkö kertoa vaimolle vai ei? Mitä itse tekisitte?

Samaa nahkaa kaikkialta.

Mitään ei pitäisi kieltää, mutta uusiakaan asioita ei tulisi sallia.

Ylermi Ylihankala kirjoitti: En voi käsittää ihmisiä, jotka elävät panostaen eläkepäiviinsä. Jotenkin helvetin tylsää varmistelua.

Todennäköisesti (toivottavasti) kuolevat ensimmäisellä eläkeviikollaan, tulipa se sitten 40- tai 65-vuotiaana.

Kyllä jopa minun silmääni paistaa hieman sellainen Olen niin tärkeä, työpaikkakin kaatuu ilman panostani-mentaliteetti. Eikö olisi helpompaa opetella sanomaan ei?

Kirjoitan edelleen kaunolla, se on nopeampaa kuin tikut tai tekstaus.

Minun koirani katsoo televisiota, jos sieltä tulee kiinnostavia ääniä. Kallistelee päätään ja ihmettelee. Luulen, että kyllä ennemminkin kuuntelee kuin katselee.

Tunnen syyllisyyttä metallimäärästä. Alumiini on helposti kierrätettävissä. Miä ainaskii ropistelen steariininjämät roskiin ja heitän sen kipon metallinkeräykseen. Ja se on niin ohutta alumiinia ettei se metallimäärä edes ole kovin kummoinen. Minä käytän erään kotimyyntifirman tuikkuja. Niiden tuik...

exPertti kirjoitti:Hienoin viritelmä on kyllä tuo EVA-X, mutta sopii avotulena aika kehnosti lapsiperheeseen.

Oi voi. Mitenhän lapset säilyivät hengissä ja palovammoitta silloin, kun sähköä ei oltu vielä keksitty.

Gat kirjoitti:Pikavauhtia tsekkasin viestihistoriasi (Kaikki kahdeksan) ja vaikka mitään huonoakaan ei mun makuun ollut, silti ei riittävästi dataakaan. Ja kuvagalleriakin puuttuu vielä!!!

Olen viestejä lukiessani päätellyt, että on parempi pysyä mahdollisimman anonyyminä.

prosessi kirjoitti:

vispilä kirjoitti:Se olin minä.

Vispilänkauppaa?

Ehkäpä. Jos vaikka piakkoin kattilakaapin ovet kolisee.

Se olin minä.

sivustahuutaja kirjoitti:suosittelen antamaan aina jotain jos sitä odotetaan.

Siksipä ehdotinkin antamaan tavaran sijaan omaa aikaa tai vaikka elämyksiä.

prosessi kirjoitti:Entä jos toinen on kovin huono toivomaan yhtään mitään? Jos se vaan sanoo ettei se oikeastaan tarvitse yhtään mitään?

Onko silloin pakko antaa jotain? Voisiko sitten vaikka lahjoittaa omaa aikaa? Elämyksiä?

Ei tehdä tästä nyt liian vaikeaa.

Quinevere kirjoitti:Tee toiselle niin kuin haluaisit itsellesi tehtävän tjsp.

Käytöksen kultainen, mutta huono sääntö.

Tee toiselle niin kuin hän toivoo itselleen tehtävän.

Miten sen masennuksen kanssa, alatie versus sektio? Käsittääkseni tästä on tutkimustuloksiakin, alatiesynnytyksen epäonnistuminen/mahdottomuus saa äidin tuntemaan itsensä riittämättömäksi tai huonoksi, josta seuraa helpommin raskauden jälkeistä masennusta.

Vispilämäiseen tyyliin ajattelin vain vähän hämmentää soppaa. Vaikka se taitaa kyllä olla kauhan tehtävä. Vastaus kysymykseesi: junttiuteen.

Eipä tunnu lääkitys tepsineen.

Rahanpesijä! Ilmoitan FBI:lle.