Sivu 1/1

Yksitäiset hetket, jolloin olet oppinut jotain ihmisistä

Lähetetty: 10.03.2017 11:59
Kirjoittaja James Potkukelkka
Muistan kolme yksittäistä hetkeä, jotka ovat opettaneet minulle jotain ihmisistä

1) Ala-asteella yritin opettaa erästä peliä tytölle, joka oli perhetuttumme. Tyttö oli samanikäinen kuin minä. Hän ei millään ymmärtänyt, mitä pelissä piti tehdä. Opin, että jotkut ihmiset ovat tyhmiä.

2)Ala-asteen kuudennella luokalla luokkamme keskusteli siitä, mihin lähtisimme luokkaretkellä. Normaaliin tapaani esitin oman kantani hyvin painokkaasti ja tämä kanta voitti luokan hyväksynnän (ei toki sen takia pelkästään, että minä sitä esitin). Koulutunnin jälkeen välitunnilla eräs tyttö valitti valitsemaani kohdetta. Totesin, että kaikkihan halusivat sinne. Hän vastasi, että hän ei ainakaan olisi hallunnut. Hän ei kuitenkaan sanonut asiasta mitään, kun asiasta keskusteltiin. Opin, että kaikki ihmiset eivät sano mielipidettään silloin kuin sen aika on, vaan valittavat sitten jälkikäteen.

3)Kolmas valaistuminen tapahtui vasta nuorena aikuisena. Olin perushoitajana sairaalassa ja kahvihuoneessa sairaala-apulaiset puhuivat kolleegastaan, joka oli lähtenyt opiskelemaan perushoitajaksi. He kateelliseen sävyyn moittivat, miten hänkin sitten halusi valkoisen asun itselleen. Opin, että jotkut ihmiset ovat harmissaan siitä, että toiset pyrkivät eteenpäin elämässään.

Tulipas negatiivinen lista. Suhtaudun ihmisiin yleisesti ottan positiivisesti, ts. perusoletukseni on, että ihmiset ovat ok. Ehkä ne kokemukset ovat kuitenkin olleet sellaisia, että niistä ei ole muodostunut yksittäistä oppimiskokemusta.

Re: Yksitäiset hetket, jolloin olet oppinut jotain ihmisistä

Lähetetty: 10.03.2017 12:17
Kirjoittaja urpiainen
James Potkukelkka kirjoitti: 10.03.2017 11:59kahvihuoneessa sairaala-apulaiset puhuivat kolleegastaan, joka oli lähtenyt opiskelemaan perushoitajaksi. He kateelliseen sävyyn moittivat, miten hänkin sitten halusi valkoisen asun itselleen.
Kun mä olin kesätöissä sairaala-apulaisena, nappasin aina vaatevarastosta valkoiset housut ja valkoisen takin. Mitäköhän minusta puhuttiin kahvihuoneessa? Eritoten, kun vielä rikoin kirjoittamattomia sääntöjä juttelemalla lääkäreille ikään kuin olisin ollut joku samanarvoinen ihminen.

Re: Yksitäiset hetket, jolloin olet oppinut jotain ihmisistä

Lähetetty: 10.03.2017 12:21
Kirjoittaja James Potkukelkka
urpiainen kirjoitti: 10.03.2017 12:17
James Potkukelkka kirjoitti: 10.03.2017 11:59kahvihuoneessa sairaala-apulaiset puhuivat kolleegastaan, joka oli lähtenyt opiskelemaan perushoitajaksi. He kateelliseen sävyyn moittivat, miten hänkin sitten halusi valkoisen asun itselleen.
Kun mä olin kesätöissä sairaala-apulaisena, nappasin aina vaatevarastosta valkoiset housut ja valkoisen takin. Mitäköhän minusta puhuttiin kahvihuoneessa? Eritoten, kun vielä rikoin kirjoittamattomia sääntöjä juttelemalla lääkäreille ikään kuin olisin ollut joku samanarvoinen ihminen.
Luulen, että suhun samat kirjoittamattomat säännöt eivät päteneet, koska olit selkeästi eri joukkoa, kuin muut sairaala-apulaiset.

Re: Yksitäiset hetket, jolloin olet oppinut jotain ihmisistä

Lähetetty: 10.03.2017 12:27
Kirjoittaja urpiainen
^ Joo. Sekin tuntuu vähän pahalta. Sairaalamaailma oli kyllä aika tyrmäävän hierarkinen minun makuuni (vaikkakin pitkälti tietysti ihan ymmärrettävistä syistä).

Re: Yksitäiset hetket, jolloin olet oppinut jotain ihmisistä

Lähetetty: 10.03.2017 12:31
Kirjoittaja James Potkukelkka
Onhan se hierarkinen ja hyvin sääntöjä noudattava ja näin jälkikäteen ajatellen itsekin toimin joskus tymästi, koska saatoin vetää herneen nenään siitä, että vaikka joku homma olisikin tehty oikein, niin komentoketjua tai ohjesääntöä ei oltu noudatettu :roll:

Re: Yksitäiset hetket, jolloin olet oppinut jotain ihmisistä

Lähetetty: 10.03.2017 12:54
Kirjoittaja Ylermi Ylihankala
Armeijan harmaissa opin, että meitä on moneen junaan, bussiin ja veneeseenkin.

Re: Yksitäiset hetket, jolloin olet oppinut jotain ihmisistä

Lähetetty: 10.03.2017 12:56
Kirjoittaja So Hard
Ylermi Ylihankala kirjoitti: 10.03.2017 12:54 Armeijan harmaissa opin, että meitä on moneen junaan, bussiin ja veneeseenkin.
Peruskoulu on toinen foorumi, jossa kyllä hyvin näki ketkä ovat jyviä ja ketkä akanoita.

Re: Yksitäiset hetket, jolloin olet oppinut jotain ihmisistä

Lähetetty: 10.03.2017 13:01
Kirjoittaja Bluntly
So Hard kirjoitti: 10.03.2017 12:56Peruskoulu on toinen foorumi, jossa kyllä hyvin näki ketkä ovat jyviä ja ketkä akanoita.
En ihan allekirjoita. Taitaapi ala- ja yläasteen luokan top 5 oppilaat kaikki käyneet yliopiston ja toimivat ala-asteen opettajina, kirjaston tätinä tai lastentarhassa.

Typerin osa on onnistunut saamaan itsensä hengiltä poislukien yhtä, joka on hyvin menestynyt yrittäjä.

Re: Yksitäiset hetket, jolloin olet oppinut jotain ihmisistä

Lähetetty: 10.03.2017 14:17
Kirjoittaja Gat
Ylermi Ylihankala kirjoitti: 10.03.2017 12:54 Armeijan harmaissa opin, että meitä on moneen junaan, bussiin ja veneeseenkin.
Armeija-aika antoi mahdollisuuden tutustua koiran kehitystasollla oleviin tyypillisiin suomalaisíin kansanmiehiin. Se oli minulle yllättävää. Vaan ei noin pidä sanoa, se loukkaa koiria.

Re: Yksitäiset hetket, jolloin olet oppinut jotain ihmisistä

Lähetetty: 10.03.2017 14:36
Kirjoittaja So Hard
Bluntly kirjoitti: 10.03.2017 13:01
So Hard kirjoitti: 10.03.2017 12:56Peruskoulu on toinen foorumi, jossa kyllä hyvin näki ketkä ovat jyviä ja ketkä akanoita.
En ihan allekirjoita. Taitaapi ala- ja yläasteen luokan top 5 oppilaat kaikki käyneet yliopiston ja toimivat ala-asteen opettajina, kirjaston tätinä tai lastentarhassa.

Typerin osa on onnistunut saamaan itsensä hengiltä poislukien yhtä, joka on hyvin menestynyt yrittäjä.
Se, että kiltit tytöt menevät matalapalkkaiseen kutsumustyöhön kuulostaa aika paljon paremmalta kohtalolta kuin nuorena itsensä hengilta hankkiminen. Aika vaffa case väitteeni puolesta.

Re: Yksitäiset hetket, jolloin olet oppinut jotain ihmisistä

Lähetetty: 10.03.2017 14:42
Kirjoittaja Bhven
Itse en armeija-aikana törmännyt kuin pariin neandertalidomidiin, muut olivat ns. normaaleja nuoria aikuisia.

Re: Yksitäiset hetket, jolloin olet oppinut jotain ihmisistä

Lähetetty: 10.03.2017 14:46
Kirjoittaja Ylermi Ylihankala
Avaan armeija-teemaa siten, että en voinut kuvitella, että jotkut tupakaverit kävisivät iltavapailla tai lomilla usein varkaissa tai että jotkut eivät peseydy edes silloin, kun joukkopaine on kova.

Re: Yksitäiset hetket, jolloin olet oppinut jotain ihmisistä

Lähetetty: 10.03.2017 14:51
Kirjoittaja Ylermi Ylihankala
Toisaalta erilaisuuteen törmää nykyään vaikka yleisillä saunoilla. En voi myötähäpeilemättä seurata vierestä, kun nämä pelottomat saunamajurit ja heidän uskolliset alalauteiden lakeijansa höhöttävät puhkikuluneille kansanviisauksilleen ja voimaantuvat toistensa typeryydestä. Oppia tämäkin.

Re: Yksitäiset hetket, jolloin olet oppinut jotain ihmisistä

Lähetetty: 10.03.2017 15:08
Kirjoittaja urpiainen
Mun mielestä peruskoulun ennuste loppuelämän pärjäämisestä kertoo melkein enemmän yhteiskunnasta kuin ihmisistä. Tai siis ne, jotka näyttivät syrjäytyviltä peruskoulussa, ja jotka sitten mieron teille sittemmin ajautuivatkin, oli reititetty sille tielle melkein enemmän kotitaustansa kuin jonkun oman tyhmyytensä tai muun henkilökohtaisen ominaisuutensa takia.

Minunkin minkäänlainen abstraktimpi tai omaehtoisempi ajatteluni alkoi vasta peruskouluiän jälkeen. En haluaisi ajatella, että peruskouluminäni kertoo paljon siitä, minkälainen nyt olen.

Re: Yksitäiset hetket, jolloin olet oppinut jotain ihmisistä

Lähetetty: 10.03.2017 15:36
Kirjoittaja Homeboy65
urpiainen kirjoitti: 10.03.2017 15:08 Mun mielestä peruskoulun ennuste loppuelämän pärjäämisestä kertoo melkein enemmän yhteiskunnasta kuin ihmisistä. Tai siis ne, jotka näyttivät syrjäytyviltä peruskoulussa, ja jotka sitten mieron teille sittemmin ajautuivatkin, oli reititetty sille tielle melkein enemmän kotitaustansa kuin jonkun oman tyhmyytensä tai muun henkilökohtaisen ominaisuutensa takia.

Meillä on kuitenkin koulutuksen suhteen mahdollisuuksien tasa-arvo.
Sitäkin pidetään epätasa-arvoisena että duunariperheiden vesat jatkaa amikseen eikä lukioon. Se on heidän oma valintansa. Verrataan vaikka näin: bileissä on kaikille tarjolla laatuviskiä tai keskaria. Jotkut valitsevat keskaria. Se on heidän oma valintansa.

Re: Yksitäiset hetket, jolloin olet oppinut jotain ihmisistä

Lähetetty: 10.03.2017 15:43
Kirjoittaja urpiainen
^ Nappaa ensi kerralla divarista myös C. Wright Millsin Sosiologinen mielikuvitus. Se pitäisi löytyä melkein kaikista divareista kävelyetäisyyden päässä Valtsikan päärakennuksesta.

Re: Yksitäiset hetket, jolloin olet oppinut jotain ihmisistä

Lähetetty: 10.03.2017 15:49
Kirjoittaja Homeboy65
urpiainen kirjoitti: 10.03.2017 15:43 ^ Nappaa ensi kerralla divarista myös C. Wright Millsin Sosiologinen mielikuvitus. Se pitäisi löytyä melkein kaikista divareista kävelyetäisyyden päässä Valtsikan päärakennuksesta.
Ketäs se olikaan joka vähän aikaa sitten syytti erästä co-kirjoittajaa että hän ei juuri esitä omaa argumentaatiota vaan lainauksia ja linkkejä? Hmm... :roll:

Re: Yksitäiset hetket, jolloin olet oppinut jotain ihmisistä

Lähetetty: 10.03.2017 16:02
Kirjoittaja urpiainen
Joo. Tuntui vaan siltä, että sun haluttomuutesi/kyvyttömyytesi nähdä sitä, miten rakenteelliset seikat muokkaavat yksilöiden valintoja, ja miten nämä valinnat vuorostaan uusintavat rakenteita, on vähän sillä tasolla, että järkevää keskustelua ei saada aikaiseksi ennen kuin vähän laajennat käsitteellistä apparaattiasi. Siksi ystävällinen lukuvinkki klassikon suuntaan, jossa Mill korostaa yksilön vapaiden valintojen kontekstisidonnaisuutta ilman, että täytyy mennä mihinkään anti-individualistiseen marksismiin tai vastaavaan. Ihmisen yksilöllisiä valintoja voi ymmärtää kunnolla vain, jos ymmärtää myös niiden historiallis-yhteiskunnallisen syntykontekstin.

Esimerkiksi Suomessakin koulutus periytyy niin voimakkaasti (epätasa-arvoisemmista yhteiskunnista puhumattakaan), että silmien sulkeminen tältä ilmiöltä ei ole enää edes äärikokoomuslaista ideologisuutta, vaan vain sokeutta tosiasioiden edessä. Omassa viestissäni koetin yhdistää tähän koulutussosiologiseen faktaan kehityspsykologisen näkökulman jossa todetaan, että peruskoulun päättöiässä ihmisen kognitiivinen kehitys ei vielä ole sillä tasolla, että hän edes pystyisi tekemään vastuullisia valintoja (lainsäädäntökin tunnustaa tämän; kyseessä ovat lapset eivätkä täydellisen vastuunalaiset aikuiset), jolloin peruskouluikäisen valinnat kertovat pitkälti muustakin kuin kyseisestä yksilöstä.

Ajattelenkin vähän siihen suuntaan, että mahdollisuuksien tasa-arvoon pitäisi kuulua se, että perhe (ja, jos se ei kykene, yhteiskunta) kantaa yksilöä niin pitkälle, että tämä on kykenevä olemaan vastuussa omista valinnoistaan. Nyky-yhteiskunnassa se ei ole peruskoulun päättöikä. Ennen ehkä olikin, kun peruskoulupohjalta oli auki monia työmahdollisuuksia, ja oli myös tavallista, että lapset olivat töissä. Mistä päästäänkin seuraavan linkkiin - eikö tämäkin tyrmätty Kitinässä aika yksimielisesti: https://suomenkuvalehti.fi/share/956282/30f02b ?

Re: Yksitäiset hetket, jolloin olet oppinut jotain ihmisistä

Lähetetty: 10.03.2017 19:04
Kirjoittaja sivustahuutaja
^ kuinkas kauan yksilöä pitää paapoa? 40 vuotiaaksi?

Ruoskalla saadaan tuloksia siinä missä paapomallakin. Rankaisu on myös välittämistä. Ehkä oikeiston ja vassareiden ajattelun kompromissi saadaan sillä, että valtio huolehtii materiasta, mutta ottaa vastineeksi vapaa-ajan. Jos nuorella on vaihtoehtona koulutus tai työleiri, niin uskoisin koulutuksen alkavan kiinnostaa. Eihän leirillekään olisi pakko mennä, mutta sitten ei juoksisi tuetkaan.

Re: Yksitäiset hetket, jolloin olet oppinut jotain ihmisistä

Lähetetty: 11.03.2017 13:59
Kirjoittaja Homeboy65
urpiainen kirjoitti: 10.03.2017 16:02 Joo. Tuntui vaan siltä, että sun haluttomuutesi/kyvyttömyytesi nähdä sitä, miten rakenteelliset seikat muokkaavat yksilöiden valintoja, ja miten nämä valinnat vuorostaan uusintavat rakenteita, on vähän sillä tasolla, että järkevää keskustelua ei saada aikaiseksi ennen kuin vähän laajennat käsitteellistä apparaattiasi. Siksi ystävällinen lukuvinkki klassikon suuntaan, jossa Mill korostaa yksilön vapaiden valintojen kontekstisidonnaisuutta ilman, että täytyy mennä mihinkään anti-individualistiseen marksismiin tai vastaavaan. Ihmisen yksilöllisiä valintoja voi ymmärtää kunnolla vain, jos ymmärtää myös niiden historiallis-yhteiskunnallisen syntykontekstin.

Esimerkiksi Suomessakin koulutus periytyy niin voimakkaasti (epätasa-arvoisemmista yhteiskunnista puhumattakaan), että silmien sulkeminen tältä ilmiöltä ei ole enää edes äärikokoomuslaista ideologisuutta, vaan vain sokeutta tosiasioiden edessä.
Koulutus periytyy mutta mitä yhteiskunta sille voi? Eli:
1) On aika luonnollista että esim. duunariperheiden jälkeläisistä tulee käytännön ihmisiä joita kirjaviisaus EI kiinnosta.
2) Koulutusvalinnat ovat heidän omaa valintaansa.
3) Yhteiskunnassa tarvitaan edelleen huoltomiehiä, autonkuljettajia, kirvesmiehiä, leipureita, keittäjiä jne.
Sellaisella abstraktiolla kuin ihmisten välinen tasa-arvo ei ole btw mitään tekemistä tieteellisen ajattelun kanssa. Eli joka ikinen yksilö on epätasa-arvoinen joka ikisen lahjan, kyvyn ja virheen kanssa. Mutta eihän tällaista saa sanoa/kirjoittaa. Koska heti ryhdytään ajattelemaan keskitysleirejä ja kaasukammioita... :roll:

Re: Yksitäiset hetket, jolloin olet oppinut jotain ihmisistä

Lähetetty: 11.03.2017 21:17
Kirjoittaja exsu
Yläasteella pöllittiin luokkatoverin päiväkirja ja kalenteri ja naurettiin sen jutuille päin naamaa. Uhri kertoi opettajalle, joka otti meidät puhutteluun. Kehitin opettajalle tarinan siitä, miten ko. oppilas on meitä jo ala-asteelta saakka piinannut ja syytellyt ties mistä. Lopulta uhrin piti pyytää luokan edessä anteeksi sitä, että on meitä sillä tavoin suotta epäillyt, ja että halusi kaikkien tietävän ettei kalenteria ollutkaan varastettu vaan hän oli sen hukannut. Tästä opin paljon sellaista joka olisi saanut jäädä oppimatta. Otti myös aika kauan opetella siitä pois.

Toinen oppi liittyy ensimmäisestä poisoppimiseen. Olin 9. luokalla ja luokkani parhaita. Kysyin uskonnon opettajalta, saanko päättötodistukseen kympin, koska kaikkien kokeiden arvosana oli 10 ja olin käytännössä ainoa aktiivinen tunneilla. Opettaja vastasi: "Ei, et saa kymppiä. Ysi sulle on pakko antaa, mutta oot niin ärsyttävä ja nenäkäs oppilas, että kymppiä et ole ansainnut. Arvosana on kokonaisarvosana, ja käytöksen perusteella tiputan sen ysiin." Opin, että pelkkä osaaminen ei riitä, ja puhumalla ei selviä kaikesta.

Re: Yksitäiset hetket, jolloin olet oppinut jotain ihmisistä

Lähetetty: 11.03.2017 21:38
Kirjoittaja sivustahuutaja
Homeboy65 kirjoitti: 11.03.2017 13:59 Koulutus periytyy mutta mitä yhteiskunta sille voi? Eli:
1) On aika luonnollista että esim. duunariperheiden jälkeläisistä tulee käytännön ihmisiä joita kirjaviisaus EI kiinnosta.
Suurin osa tosta duunarijengistä on ihan tumpeloita käytännön hommissa normi-dippainssiin verrattuna. Ei onnistu käytännön ruuanlaitto, käytännön koneiden korjaus, käytännön rakennushommat tai kodin käytännön it-hommat.

Re: Yksitäiset hetket, jolloin olet oppinut jotain ihmisistä

Lähetetty: 12.03.2017 13:09
Kirjoittaja James Potkukelkka
exsu kirjoitti: 11.03.2017 21:17 Toinen oppi liittyy ensimmäisestä poisoppimiseen. Olin 9. luokalla ja luokkani parhaita. Kysyin uskonnon opettajalta, saanko päättötodistukseen kympin, koska kaikkien kokeiden arvosana oli 10 ja olin käytännössä ainoa aktiivinen tunneilla. Opettaja vastasi: "Ei, et saa kymppiä. Ysi sulle on pakko antaa, mutta oot niin ärsyttävä ja nenäkäs oppilas, että kymppiä et ole ansainnut. Arvosana on kokonaisarvosana, ja käytöksen perusteella tiputan sen ysiin." Opin, että pelkkä osaaminen ei riitä, ja puhumalla ei selviä kaikesta.
Tuo oli varmaankin aika arvokas oppi. Ystävällisyydellä saa paljon anteeksi ja v-mäisyydellä puolestaan menettää paljon, vaikka olisi muuten kuinka pätevä.

Re: Yksitäiset hetket, jolloin olet oppinut jotain ihmisistä

Lähetetty: 12.03.2017 13:15
Kirjoittaja James Potkukelkka
Pe Sellossa opin jotain, mutta en oikein tiedä mitä.

Parkkeerasin autoni niin, että sen vasemmat renkaat olivat parkkiruudun viivojen päällä, eivät kuitenkaan viivojen ulkopuolella. Vasemmalla oli uudehko keskihintainen auto. Nousin autostani varoen osumasta vasemmalla puolen olevaan autoon ovellani. Vääntäytessäni autosta ulos, vasemmalla puolella olevan auton omistaja juuri saapui autolleen.

Kävimme seuraavan keskustelun

-Laita vaan se auto kunnolla parkkiin, vaikka se hieno auto onkin.
-Anteeksi?
-Et sä varmaan kuitenkaan laita
-Oletko sä huonolla tuulella
-Mitä se sulle kuuluu
-Ajattelin kun vaikutat siltä
-Ehkä mä oon
-Se on ikävää

Tämän jälkeen vetäydyin takaisin autooni ja laitoin sen tarkalleen ruudun keskelle. Mitä tästä voisi oppia? Että auto pitää parkkeerata tarkasti?

Re: Yksitäiset hetket, jolloin olet oppinut jotain ihmisistä

Lähetetty: 12.03.2017 15:01
Kirjoittaja sivustahuutaja
^ Teillä oli kummallakin huono päivä. Ollaan kohteliaita ja parkkeerataan asiallisesti.