Palloilua? ja nykyaikainen helvetti?

Yleinen lätinä jä kitinä
slam

Palloilua? ja nykyaikainen helvetti?

Viesti Kirjoittaja slam »

Kaunis asteittain katoava arkinen todellisuus, jolle ei voida lyödä ääreistä lukkoa. Ihmisen ajallinen ajatuksellinen liikkuminen on ympäri pyöreää, kuten "pallon pinta". Ilman sitovia ajatuksia näkemys on ympäri pyöreä ja mahdollisuuksiltaa ääretön. Minulla on asunto, minulla on koti. Muillakin on koti. Saadaan ajatuksia, jotka tekevät ihmisestä minuutensa kokevan yksilöllisen tapauksen, mitä enemmän on selkeitä linjoja, sen paremmin ihminen voi toimia taistelusukeltaja tai muuna vastaavana pitkäaikaista tarkailua vaativissa tehtävissä.

Vaapaa kasvatteisuuden tulos saattaa olla lähempänä pallopäätä, kun tiukemmassa normissa kasvanut persoona.

Fyysinen olemassa olon paikka rakentaa meidän minuuttamme. "Koen istuvani tuolissa" "Jalassani on sukat" Tyhjyydessä ihminen on olemassa fyysisenä ja mahdollisesti elävänä kokonaisuutena, mutta minuus rakentuu kohtaamisesta. Geneettisyys ei lähde toimimaan ilman vanhoja periytyviä kansan perinteitä.

Nykyaikainen helvetti voisi olla aineellisen tiedottomuuden tila ilman fyysisiä kontakteja aineelliseen maailmaan? Vanhat muistot olisivat ainoat, jotka pyörisivät vinhasti mielessä ja uutta infoa ei tulisi mistään. :P Ihminen pystyisi rakentamaan niillä tiedoillaan itselleen tulevaisuuden aivoissaan, mutta lopulta ne kuivuisivat pois. Ellei ihmisen aivojen rakenne pysty kehittämään jatkuvasti uutta materiaalia? Yhdistelemällä entisiä systeemejä?