Rukoileminen?

Yleinen lätinä jä kitinä
slam

Rukoileminen?

Viesti Kirjoittaja slam »

Voin näin humalassa tunnustaa, että löydän elämäni varrelta useammankin asian, jota olen rukoillut ja se on tapahtunut myöhemmin toiselle henkilölle. aivan oikeasti :shock: Yhden kerran rukoilin miehen pojan puolesta ja sekin homma toteutui käytännössä.

ps. Lapsena rukoilin itselleni rahan sijasta viisautta. Siitä asiasta en ole niinkään varma. :lol:
Dumari

Re: Rukoileminen?

Viesti Kirjoittaja Dumari »

slam kirjoitti:ps. Lapsena rukoilin itselleni rahan sijasta viisautta. Siitä asiasta en ole niinkään varma. :lol:
Mä lukitsen tämän vaihtoehdon!
HellBell

Re: Rukoileminen?

Viesti Kirjoittaja HellBell »

Sylvia Plath: I pray to God but the sky is empty.
Kittys

Re: Rukoileminen?

Viesti Kirjoittaja Kittys »

Jep. Jumala on ihan yhtä totta ku Joulupukki.

*phyit*
Avatar
Camilla
Kitisijä
Viestit: 1314
Liittynyt: 14.08.2005 23:08

Re: Rukoileminen?

Viesti Kirjoittaja Camilla »

Mut opetettiin varmasti monen muunkin lapsen tavoin lausumaan iltarukous ennen nukkumaan menoa. Vaikka olenkin eronnut kirkosta ajat sitten, huomaan edelleenkin joskus tekeväni samaa "tiukan paikan tullen".
nypari

Re: Rukoileminen?

Viesti Kirjoittaja nypari »

Viddu kun sapetti olla UV:n aattona taas yksissä hautajaisissa, joissa pappi paatosteli lähes pelkästään Jumalasta ja uskosta. Voi niitä latteuksia, voi sitä omaa ylemmyydentuntoa ja uskottomien tuomitsemista. Haistakoon pappi pitkän paskan. Vasta varsinaisen hautajaistilaisuuden pitopaikassa omaiset ottivat puheeksi kuolleen ihmisen, hänen persoonansa ja elämäntaipaleensa.

Olen jälleen yhtä askelta kauempana kirkostamme ja mistään siihen liittyvästä asiasta. En siis rukoile. Minulla ei ole kuitenkaan mitään pahaa sanottavaa uskovaisista, jolleivät uskoaan minulle tyrkytä, eivätkä tuomitse niitä, jotka eivät usko samaan tai samalla tavalla kuin he.

Tais meni offtopikiksi, mutta taas on kevyt tallustaa...
tonttu

Re: Rukoileminen?

Viesti Kirjoittaja tonttu »

Pienenä vanhemmat opetti lukemaan iltarukouksen joka ilta. En muista tarkkaa ajankohtaa, koska lopetin ko. toiminnan. Vaikken kuulu minkään sortin kirkkoon saati että olisin himouskovainen, rukoilen aina silloin tällöin. Yleensä jos on jokin hätä tai huoli jostain asiasta, mutta myös joskus ihan huvikseen vaikka kaikki onkin hyvin. En todellakaan tiedä, kuuleeko sitä kukaan missään mutta kyllä siitä tulee sellanen hyvä fiilis yleensä. Miksi siis ei.
Avatar
Ann
Kitisijä
Viestit: 3969
Liittynyt: 16.08.2005 15:32
Paikkakunta: The Dark Realm of The Outworld

Re: Rukoileminen?

Viesti Kirjoittaja Ann »

nypari kirjoitti:Viddu kun sapetti olla UV:n aattona taas yksissä hautajaisissa, joissa pappi paatosteli lähes pelkästään Jumalasta ja uskosta.
Kannattaa käydä sopimassa papin kanssa siunaustilaisuuden yksityiskohdista ja kertoa hieman vainajan elämästä. Ja sen papinkin voi kyllä ihan itse valita..

Mutta itse aiheesta. En muista milloin olisin viimeksi rukoillut sanan varsinaisessa merkityksessä. Todennäköisesti pääsiäismessussa -04 on viimeksi tullut kiitettyä.

Hautajaisissa rukouksen aikana ajatukset harhailivat siihen malliin, ettei vuoropuhelusta Jumalan kanssa oikein tullut mitään, vaikka suu isämeitää kävikin.
Rotan aivot valtasivat pääni.
Vastaa Viestiin