Vapaata kasvatusta ?

Yleinen lätinä jä kitinä
Zeb

Vapaata kasvatusta ?

Viesti Kirjoittaja Zeb »

Jouduin viikonloppuna olosuhteiden pakosta tylsistymiskuoleman välttämiseksi lukemaan lehteä nimeltä Vauva.

Siinä oli artikkeli otsikolla "Vapaa kasvatus" ja nuori äiti kertoi tuossa näkemyksiään aiheesta ja voi tsiisus mitä juttua. Olin luullut olevani varsin liberaalin kasvatuksen kannattaja, mutta tuohon verrattuna taidankin olla jonkin lajin kotinatsi.

Artikkelin vapaalla kasvatuksella tarkoitettiin sitä, ettei lasta rajoiteta missään sellaisessa asiassa, missä hän ei suoranaisesti ole aiheuttamassa vaaraa itselleen tai muille, koska moiset rajat tukahduttavat luovuutta. Nukkuma-aikoja ei ollut. Kaikilla tavaroilla sai leikkiä, ja jos tavarat sitten hajoavatkin, niin todettiin, että sehän on vain tavaraa. Tapetitkaan eivät käy tylsiksi, kun niihin säännöllisesti ilmaantuu uutta näkemystä perheen taiteilijanalulta. Hieman ikäviä fiiliksiä äiti myönsi kokeneensa, kun laitettuaan lapselleen ruokaa lapsi ampuu soseet lusikalla pitkin verhoja. Ruoka kun on kuulemma sellainen äidin rakkauden osoitus lapselleen. Artikkelin äiti kertoi myös aikovansa viedä kersansa sellaiseen vapaan kasvatuksen päiväkotiin.

Laittoi mietityttämään. Millaisiakohan lapsia tuolla tavalla kasvaisi ? Olisivatko ne vanhempana sen kummempia kuin muutkaan ? Miten ihmeessä tuollaisen lapsen kanssa voi käydä kylässä muualla kuin eläintarhassa ? Miten tuolla lailla kasvatettu lapsi sopeutuu mihinkään kouluun tms ? Itselläni ei lapsia (vielä ?) ole, mutta varmaa on, että jos ne tuolla lailla pitäisi kasvattaa, niin tulisin hulluksi nopeaan tahtiin pikku vandaalin toteutettua luovuuttaan kodin tuhoamisessa.

Onkohan tuollaista kasvatusta toteuttavia vanhempia paljonkin ? Ehkä kyseessä on lisääntyvä buumi kun kaiken maailman new age -hörhöily muutenkin tuntuu lisääntyvän. Nämä vanhemmat ovat varmaan niitä samoja, jotka jättävät lapsensa myös rokottamatta ?
Avatar
nexie
Kitisijä
Viestit: 1398
Liittynyt: 14.08.2005 19:24
Paikkakunta: Helsinki
Viesti:

Re: Vapaata kasvatusta ?

Viesti Kirjoittaja nexie »

Zeb kirjoitti:
Laittoi mietityttämään. Millaisiakohan lapsia tuolla tavalla kasvaisi ? Olisivatko ne vanhempana sen kummempia kuin muutkaan ? Miten ihmeessä tuollaisen lapsen kanssa voi käydä kylässä muualla kuin eläintarhassa ? Miten tuolla lailla kasvatettu lapsi sopeutuu mihinkään kouluun tms ? Itselläni ei lapsia (vielä ?) ole, mutta varmaa on, että jos ne tuolla lailla pitäisi kasvattaa, niin tulisin hulluksi nopeaan tahtiin pikku vandaalin toteutettua luovuuttaan kodin tuhoamisessa.
Pikku tyranneja lapsista taitaa todennäköisemmin muokkautua kuin luovuuden väylien vauhdikkaampia kulkijoita. Älykäs lapsi toki kokeilee rajojaan ja jos niitä ei lainkaan aseteta, lapsi ei välttämättä mitenkään luontaisesti opi kunnioittamaan muita ihmisiä ja esim. sosialisaatioprosessi voi valitun kasvatusmetodin johdosta kärsiä. Luovuuden lisäksi kun myös sosiaalisten taitojen pitäisi kehittyä lapsuudessa...

Tämän voisi toki lisätä tuonne pienten ärsykkeiden ketjuun, mutta toteanpa tässä, että harva asia nostaa verenpainetta niin tehokkaasti kuin kurittomat kakarat julkisilla paikoilla. Nitroja tälle tädille ja piiskaa tuollaisten lasten vanhemmille, prkl.
Don't Panic!
Kittys

Re: Vapaata kasvatusta ?

Viesti Kirjoittaja Kittys »

Vaola kirjoitti: Hankalaa tulee hänelle löytää lapselleen päivähoito- saati koulupaikkaa, jossa suostutaan toteuttamaan samoja linjauksia. Ja nykyään mm. päivähoito nojaa paljon siihen, että kasvatuksesta keskustellaan vanhempien kanssa ja kokonaisuudesta pyritään saamaan mahdollisimman yhtäläinen.
Totta. Hoitopaikoissa tehdään lapsen hoitosuunnitelma ja sitä päivitetään ja tarkastellaan muutaman kerran vuodessa. Häirikkölapset/ongelmalapset saavat nopsaa jonkun tantan hoitopaikkaan seuraamaan, miten hommat sujuu.. ja jos ei suju, niin mietitään muita vaihtoehtoja.

Huutavat ja riehuvat kakarat, samaten sellaiset, joilla on käytösongelmia, nostavat karvat nopsaa pystyyn.. ainakin multa iteltä. Onneksi oma ei ole sellainen.
siia
Kitinä paheena
Viestit: 31
Liittynyt: 14.01.2006 14:00

Re: Vapaata kasvatusta ?

Viesti Kirjoittaja siia »

Hmmm.. tulipa mieleeni kun itse ensimmäiseni sain niin exäni vanhemmat ilmoittivat että kasvatan lastani väärin. Lapselle ei kuulemma ensimmäiseen 6v saa sanoa sanaa "ei"..

Itse en ajatukselle lämmennyt...(pitkälti kiitos siitä omille vanhemmilleni). Aina kun olen ollut kuitenkin sitä mieltä, että lapset kasvatetaan maalaisjärjellä, rajoilla ja rakkaudella siis...Voimakastahtoinenkin siis olen ja itsepäinenkin tarvittaessa.. Arvata vain saattaa millaisia pikku terroristeja joutuisin sietämään jos tuohon olisin suostunut...eikäs lapsille mikään riitä jos kaiken periksi saavat.. Vanhemmittaan vaatimustasokin kasvaa ja mitäs sitten kun olisivat halunneet kuuta taivaalta (niinQ oikeasti) kukas sitä tuolta hakemaan olisi lähtenyt kysynpähän vaan..

Ja eikös se mene niin että turvallinen lapsuus antaa parhaimmat eväät tasapainoiseen aikuisuuteen (Vaolan kanssa siis samoilla linjoilla). Kun lapsena joutunut kohtaamaan rakentavassa mielessä pettymyksiä, kieltoja, rajoituksia,... (vaikkas välillä itselläkin pahamieli kun kieltämään joutuu, vaikkei millään raaskis) niin aikuisenakin kykenee paremmin käsittelemään elämän tuomia kompastuskiviä sekä luomaan rajoja itsekkin omalle käytökselleen.. sääntöjä ja rajoituksiahan meillä aikuisillakin, eihän mekään saada tehdä ihan mitä huvittaa..
Yhdistelmä rautaista järkeä ja kummallista hössötystä
Yönmustaritari

Re: Vapaata kasvatusta ?

Viesti Kirjoittaja Yönmustaritari »

Zeb kirjoitti:voi tsiisus mitä juttua.

Onkohan tuollaista kasvatusta toteuttavia vanhempia paljonkin ? Ehkä kyseessä on lisääntyvä buumi kun kaiken maailman new age -hörhöily muutenkin tuntuu lisääntyvän. Nämä vanhemmat ovat varmaan niitä samoja, jotka jättävät lapsensa myös rokottamatta ?
Kieltämättä kuulostaa melko "hipiltä".

Allekirjoittaneella on kuitenkin perususko asioihin, että jos joku kehtaa tuoda niitä ilmi niin johonkin, edes lähelle uskottavaan tutkimukseen tai vakavasti otettavaa teoriaan niiden tulisi perustua. Kaippas sitä joku googlettaa ja kertoo jos jotain ihmeellistä tämän takaa löytyy. Kyllä allekirjoittanut pistäisi jälkikasvunsa ennemmin vaikka ojia kaivelemaan tai viilalla ja santapaperilla "hankkiutumaan eroon" kilosta graniittia.

Pelkän mutu-, petuteorioiden perusteella laaditut ohjeet on aina ehdoton nounou. Tuloksia vissiin ruvetaan kuitenkin näkemään vasta...Mitä???? Ehkä 20 vuoden kuluttua.

Rokottamatta jättämistä ei ehkä laiteta kuitenkaan samaan kastiin näiden "sarjataiteilijoiden" rakentamisessa. Eikös siinä ole takana jokin muu puolustusmekanismien lisääminenpisääminen taipai jotainpotain?
hermine

Re: Vapaata kasvatusta ?

Viesti Kirjoittaja hermine »

Kittys kirjoitti:
Vaola kirjoitti: Huutavat ja riehuvat kakarat, samaten sellaiset, joilla on käytösongelmia, nostavat karvat nopsaa pystyyn.. ainakin multa iteltä. Onneksi oma ei ole sellainen.
Eihän ne kenenkään omat ikinä, omasta mielestä ;)

Mä oon joskus aikoja sitten jonkun verran vapaasta kasvatuksesta lukenut eikä tuolla zebin mainitsemalla ole juuri mitään tekemistä sen kanssa. Joku ihan oma suuntaus tuolla äidillä. Oikea vapaa kasvatus perustuu vuorovaikutukseen ja kasvattaa lapsista todennäköisesti aidosti vastuuntuntoisempia kuin perinteinen autoritäärinen kasvatus (tuo "aidosti" siis siksi, ettei tee pahoja asioita koska tietää niiden olevan vahingoksi jollekin verrattuna siihen että jättää tekemättä vain rangaistuksen pelosta). Tuossa tapauksessa sensijaan ohjailu ja vuorovaikutus, joka on olennaista vapaassa kasvatuksessa, puuttuu kokonaan lapsen saadessa tehdä mitä ikinä keksii. Tällöin oikeastaan menetetään koko vapaan kasvatuksen idea, kun se kasvatus puuttuu kokonaan. Lapselle ei synny minkäänlaista käsitystä syy-ja seuraussuhteista kun aikuinen ei koskaan kerro hänelle tekemistensä ikävistä seuraamuksista kuten siitä että hänelle tulee paha mieli kun lapsi heittelee vaivalle tehdyt ruoat pitkin keittiötä (vapaassa kasvatuksessa ideana on nimenomaan tällainen keskustelu perustelemattoman "koska minä sanon niin" -käskemisen sijaan) joten hänen on vaikeaa kasvaa myöhemminkään ottamaan vastuuta tai toimimaan päämäärätietoisesti, ihan samoin kuin tilanteessa jossa saa vaan kuulla jatkuvaa kieltämistä ja kyseenalaistaessaan aikuisen vallan kysymällä "miksei" selkäänsä. Todellisen palautteen puutteessa hänelle ei myöskään synny aitoa kuvaa omista vahvuuksista ja heikkouksista, mikä kai taiteellisuudenkin kehittymiseksi olisi aika olennaista.

Tuossahan jätetään oikeastaan lapsi todella yksin, jos ymmärsin oikein, ettei jutun äiti käytännössä reagoi lapsensa pahoihinkaan tekemisiin mitenkään. Vapaassa kasvatuksessa vanhemmalla on oikeus ja hänen kuuluukin sanoa lapselle millaista käytöstä hän ei kotonaan halua katsella, mutta aivan samoin lapsella on oikeus tulla kuulluksi ja mikäli hänen perusteltuisiin toiveisiinsa ei voida vastata, saada myös perusteltu vastaus miksei. Joten luulisin että aika "vapaasti" termin todellisessa merkityksessä kasvaa jo suurin osa nykysuomen lapsista eikä kyse ole siis msistään kovin hipistä jutusta.

Rokottamatta jättäminen perustuu siihen, että tutkimuksissa on löydetty yhteyksiä esim. rokotteiden säilöntäaineiden ja allergioiden välillä. Siitä tosin on erimielisyyttä, aiheuttavatko rokotteiden tarkoituksettomat sivuvaikutukset suuremman riskin kuin rokottamatta jättäminen. Useimmat vanhemmat jättävät kai vain tarpeettomimmaksi katsomansa osan rokoituksista ottamatta, yrittävät ajoittaa niitä niin ettei kaikkia laitettaisi ihan kerralla tai ostavat itse neuvolan tarjoamien tilalle sellaisia (yleensä kai kalliimpia) rokotteita joissa on käytetty harmittomampia apuaineita (esim. ei elohopeaa) ja kai noita rokoituksia voi vähentää ihan järkitoimin, esim. pikkulasta ei ole mikään pakko kuskailla ympäri maailmaa kaikenmaailman tautialueille.
eps

Re: Vapaata kasvatusta ?

Viesti Kirjoittaja eps »

Vapaata kasvatusta tuntuvat kannattavan enimmäkseen lapsettomat ja ensimmäistä lastaan kasvattavat naiset. Tiedä sitten, mistä tämä saattaisi johtua...

e.
hermine

Re: Vapaata kasvatusta ?

Viesti Kirjoittaja hermine »

Musta tuntuu että mitä tahansa yksittäistä ehdottomasti määriteltyä kasvatussuuntaa (oli se vaikka sitten äärimmäinen kuri) kannattavat etupäässä lapsettomat tai ensimmäistä lastaan kasvattavat.
Kittys

Re: Vapaata kasvatusta ?

Viesti Kirjoittaja Kittys »

hermine kirjoitti: Eihän ne kenenkään omat ikinä, omasta mielestä ;)
Juu ei, eikä myöskään omatkaan. Mikään oo rasittavampi pidemmän päälle kuunnella, ku simppaileva ja märisevä tenava.. Oli se sitten oma tahi jonkun muun.

Ja on siitä kurista ja rajoista ollu enempi hyötyä ku haittaa. Napero komentelee muita sotkijoita ihan yhtälailla ku minäkin ja siivoo sentään omat jälkensäkin. Pisteet siitä.
ninnithequeen

Re: Vapaata kasvatusta ?

Viesti Kirjoittaja ninnithequeen »

Tässä muutama viikko sitten, rakas lapseni otti kunnon kilarit keskellä Itäkeskusta. Kun haettiin hänet "Pentuparkista" pois, ymmärrän, ettei hän olisi halunnut lähteä. Varsinkaan umpiväsyneenä ja kun vissiin ois ollu just niin kivaa...(jokainen vanhempi tajuaa tämän)
Huutoa, kiljumista, lattialle heittäytymistä koko saakelin matkan autohalliin. Ja joo, kyllä hävetti. Itse inhosin aikoinaan moisia, ja teki mieli huutaa jotta "ettekö te ny saatana saa yhtä pentua hiljaiseksi" mutta eipäs tee mieli enää. Se kun ei olekaan niin helppoa. Välillä kyllä tekee mieli vedellä korville omaa lastaan siinä tilanteessa, mutta kas ku ei pysty (kaikki vanhemmat tietää tämänkin)

Sopivasti rakas modemme Elppa sattui paikalle juuri kun neiti käyttäytyi huonosti. Hävetti. "Ei Nitsku yleensä oo tämmönen!" Sarjassamme, vanhemmat tietää kyllä...:tiistai:
Kittys

Re: Vapaata kasvatusta ?

Viesti Kirjoittaja Kittys »

ninnithequeen kirjoitti:Tässä muutama viikko sitten, rakas lapseni otti kunnon kilarit keskellä Itäkeskusta. Kun haettiin hänet "Pentuparkista" pois, ymmärrän, ettei hän olisi halunnut lähteä. Varsinkaan umpiväsyneenä ja kun vissiin ois ollu just niin kivaa...(jokainen vanhempi tajuaa tämän)
Huutoa, kiljumista, lattialle heittäytymistä koko saakelin matkan autohalliin. Ja joo, kyllä hävetti. Itse inhosin aikoinaan moisia, ja teki mieli huutaa jotta "ettekö te ny saatana saa yhtä pentua hiljaiseksi" mutta eipäs tee mieli enää. Se kun ei olekaan niin helppoa. Välillä kyllä tekee mieli vedellä korville omaa lastaan siinä tilanteessa, mutta kas ku ei pysty (kaikki vanhemmat tietää tämänkin)

Sopivasti rakas modemme Elppa sattui paikalle juuri kun neiti käyttäytyi huonosti. Hävetti. "Ei Nitsku yleensä oo tämmönen!" Sarjassamme, vanhemmat tietää kyllä...:tiistai:
Haha. Toi on niin totta.. varsinkin väsyneenä. Kiristys, uhkailu, lahjonta :vihelt:
killkill

Re: Vapaata kasvatusta ?

Viesti Kirjoittaja killkill »

"Joka vitsaa säästää, vihaa lastaan". Pitää muuten edelleenkin paikkansa, sanoivat kukkahattutädit mitä tahansa. Miten helvetissä pellossa-ja-veräjät -auki mennyt penikka muka oppii ikinä järjestäytyneen yhteiskunnan tuottavaksi jäseneksi, jos äityli ja isuli eivät saa taottua hellanteltulleen päähän alkeellisimpiakaan käyttäytymissääntöjä.

Rakkautta, rajoituksia ja risua sopivassa suhteessa.
PerttiMakimaa

Re: Vapaata kasvatusta ?

Viesti Kirjoittaja PerttiMakimaa »

Tuolta noita löytää...

http://www.yle.fi/ulkomaiset/sarjat_ao.php?id=345

"Loistava" oli yhdessä jaksossa, kun uusperheen isäpuoli koetti opettaa lastaan mieluummin potkimaan itseään kuin lapsen äitiä. "Otan mieluummin iskut vastaan itse" :nuts:
PerttiMakimaa

Re: Vapaata kasvatusta ?

Viesti Kirjoittaja PerttiMakimaa »

Jatkaakseni...

Minusta lastenkasvatus on reilu, mutta kova taistelu. Jossa täytyy olla ankara, mutta johdonmukainen ja korvata tiukkuus rajoissa viettämällä hyviä hetkiä lasten kanssa. Ja olla tooodella kärsivällinen.

Onnistumisesta palkintona hyvä suhde lapseen, joka on tyytyväinen kun tietää mitä häneltä odotetaan ja toisaalta että hän tietää voivansa luottaa vanhempansa tukeen.

Takapakkeja tulee aina. Rajoja kokeillaan joka hetki heikkouksiasi etsien.
killkill

Re: Vapaata kasvatusta ?

Viesti Kirjoittaja killkill »

Hauskoin kohdalle osunut anekdootti lastenkasvatuksesta:

Inttiaikana, kiinnioloviikonlopun lauantai, komppanian saunassa. Meidän veripäiden kanssa lauteilla istuu tuore vääpeli - sellainen rautakangen niellyt kvasipreussilainen. Oli ottanut pari kaljaa ja juttutuulella. Jotenkin keskustelu ajautui lastenkasvatukseen:

"Perkele, meillä ainakin tullaan noudattamaan YlPalvO:ta pilkulleen. Herätys ja aamutoimet kuudelta. Ennen ruokailua ojennus ja ruokarukous. Ennen puhuttelua pyydetään tietenkin aina lupa - sitten kun se toukko oppii puhumaan ja perkele jos ei muisteta seistä asennossa! Pekkaa paukkuu tai ainakin häkkisänkyä!"
Avatar
martza
Kitisijä
Viestit: 1488
Liittynyt: 15.08.2005 8:37
Paikkakunta: Etelä-Suomi

Re: Vapaata kasvatusta ?

Viesti Kirjoittaja martza »

PerttiMakimaa kirjoitti: Minusta lastenkasvatus on reilu, mutta kova taistelu. Jossa täytyy olla ankara, mutta johdonmukainen ja korvata tiukkuus rajoissa viettämällä hyviä hetkiä lasten kanssa. Ja olla tooodella kärsivällinen.

Onnistumisesta palkintona hyvä suhde lapseen, joka on tyytyväinen kun tietää mitä häneltä odotetaan ja toisaalta että hän tietää voivansa luottaa vanhempansa tukeen.

Takapakkeja tulee aina. Rajoja kokeillaan joka hetki heikkouksiasi etsien.
Kirjoitit asiaa Pertti. Rakkautta ja rajoja oikeassa suhteessa ja oltava koko ajan johdonmukainen omassa käyttäytymisessään, lapsia kohtaan.

Lasten iän myötä, annettava heille enemmän ja enemmän vastuuta, jotta oppivat vähitellen elämään, elämän lainalaisuuksien alla. Myös paljon rakkautta ja hyviä laatuhetkiä heidän kanssaan.

Lasten pitää oppia myös käsittelemään kaikki omat tunteensa, ilosta, vihaan saakka sekä ilmaisemaan ne ulos.
"Elämä syntyy hanurista - tai ainakin läheltä sitä"
Hellu
Kitinän uhri
Viestit: 594
Liittynyt: 24.08.2005 16:25

Re: Vapaata kasvatusta ?

Viesti Kirjoittaja Hellu »

Nää kasvatusasiat on viimeaikoina pyörinyt mielessä aika paljon,
ollaan äitini kanssa käyty läpi sitä mikä mun kanssa oikein meni pieleen!!
Tosi terapeuttista, muuten..
Äiti oli parikymppinen kun synnyin, opiskelut kesken ja faija kävi duunissa, menin päiväkotiin 9kk ikäisenä.
Muutettiin toiselle paikkakunnalle kun menin kouluun, siinä vaiheessa olin
jo mielestäni tosi itsenäinen.
Kouluun ei saanut saattaa enkä suostunut menemään iltapäiväkerhoon koulun jälkeen vaan vietin joka arkipäivä monta tuntia yksikseni jo kuuden vanhana.
Asuttiin pienellä paikkakunnalla ja ulkona sai olla iltamyöhään.

Muutettiin uudelleen kun menin ylä-asteelle, siinä vaiheessa ongelmia alkoikin sitten ilmestyä.
En pystynyt 13-vuotiaana millään hyväksyä sitä että yht´äkkiä niitä rajoja asetettiinkin.
En käynyt koulua, tappelin jatkuvasti vanhempien kanssa kotiintuloajoista enkä koskaan noudattanut niitä.
Yläasteen päätyttyä kävin kotona pari kertaa viikossa kääntymässä,
muun ajan vietin jossain juoppokaveriden luona.
Äiti ei antanut muuttaa pois kotoa ennen kuin täytin 18, sinä päivänä olikin sitten kamat eteisessä pakattuna ja mutsin kanssa välit niin tulehtuneet ettei oltu tekemisissä vähään aikaan.

Oon jutellut äitini kanssa näistä asioista nyt vanhempana, ja äiti pyytelee aina kovasti anteeksi sitä ettei mulla ollut pienenä tarpeeksi turvallinen olo kun jouduin liian aikaisin tarhaan, ei ollut rutiineja eikä rajoja jne.
Toisaalta koen että nuorena itsenäistyminen on antanut mulle hyvät sosiaaliset taidot ja eväät elämään.
Tietysti se että rajoja ei alunperin asetettu ja niiden asettaminen teini-ikäiselle on liian myöhäistä, on tehnyt musta hankalan ihmisen.
Ja hassua kyllä, yksinoleminen on mulle nykyään tosi vaikeeta.
Nowaysis

Re: Vapaata kasvatusta ?

Viesti Kirjoittaja Nowaysis »

Hermine onneksi puuttuikin jo siihen, kuinka väärinymmärretty koko termi on. Tässä omia vanhoja ja pilkkuvirheellisiä ;) kirjoituksia aiheesta, lukekoot ken jaksaa.

Reformipedagogiikka

Reformipedagogiikka pohjautuu analyyttiseen filosofiaan. Käsite tunnetaan myös nimellä vapaa tai progressiivinen pedagogiikka. Teoria käsittää lapsen kasvatusprosessin lähtökohdaksi, jonka tulisi määrätä kasvatuksen luonne. Lapsuuden itseisarvo olisi tunnustettava, eikä sen merkitystä saisi pitää vähäisempänä kuin aikuisuuden. Sillä, kuinka lasta on kohdeltu ja kasvatettu, on suuri merkitys hänen aikuisuuteensa ja siihen aikuisen rooliin, jonka hän tulee omaksumaan.

Kasvatus lapsen ehdoilla

Ensimmäisenä lapsilähtöistä kasvatusta pohti Rousseau 1700-luvun Ranskassa. Hän piti ihmistä syntyjään hyvänä, ja kasvatuksen riskinä oli myötäsyntyisen hyvyyden hävittäminen. Kasvatuksen tuli siis olla negatiivista, ettei se puuttuisi lapsen perimmäiseen luonteeseen. Samoilla linjoilla Rousseaun kanssa oli Pestalozzi, joka kuitenkaan ei pitänyt hyvyyttä myötäsyntyisenä. Hyväksi ihmiseksi saattoi Pestalozzin mu-
kaan tulla huolellisen kasvatuksen avulla, joka antoi lapselle valmiudet moraaliseen sekä yhteiskunnalliseen ajatteluun. Lapsen henkilökohtaiset tarpeet, hänen luovuutensa ja kasvuympäristönsä vaikuttavat myös kasvatukseen, jonka siis tulisi olla juuri tietylle lapselle suunniteltu. Lasten tarpeet poikkeavat toisistaan suuresti, he tarvitsevat tukea ja kannustusta eri vaiheissa.

Ensimmäisen maailman sodan jälkeen kasvatukselle asetettiin suuria haasteita. Sen toivottiin voivan muokata ihmisiä rauhanomaisempaan suuntaan, jotta tulevaisuudessa vältyttäisiin sodilta. Toisen maailman sodan tapahtumat latistivat uskoa hyvän peruskasvatuksen kaikkivoipaisuuteen. Ihmisen luonto ei tuntunut sittenkään olevan pohjimmiltaan hyvä tai mikäli oli, sen horjuttaminen ei ollut kovin vaikeaa.

Reformipedagogiikan menetelmiä on useita, mutta käytännössä tavoitteet ja periaatteet kohtaavat. Lasta kannustetaan omatoimisuuteen, häntä kasvatetaan ja samalla hän kasvattaa itse itseään. Oppimisen ei tarvitse olla kirjoista ulkoa opeteltua tietoa, vaan tiedon määrä lisääntyy myös kokemalla, kokeilemalla ja tuntemalla. Virheitä saa tehdä, sillä juuri niiden kautta oppii parhaiten syy –ja seuraussuhteen toimivuuden.

Väärin ymmärretty ideologia

Vapaa kasvatus on käsitteenä usein väärin ymmärretty. Se ei tarkoita lapsen heitteille jättöä, kaiken kontrollin puutetta, vaan lapsen tukemista niissä valinnoissa, jotka ovat hänelle luontaisia(Vestergaard ym., s. 61). Tärkeänä osana on kasvattaa lasta myös vastuuseeen, jota vapaudet edellyttävät. Lapsella on vapaus tehdä ainoastaan sellaisia valintoja, jotka eivät rajoita muiden vapauksia ja oikeuksia. Väkivalta, kiusaaminen ja kova kilpailu häiritsevät ja loukkaavat muiden autonomiaa, joten niitä ei hyväksytä. Kuten Rousseaukin ajatteli, lasta ei tarvitse muuttaa toiseksi, vaan pyrkiä kasvattamaan häntä omana itsenään. Kasvatuksen tavoitteena ei ole joukko samalla tavalla toimivia ja ajattelevia ihmisiä, vaan joukko toisiaan kunnioittavia yksilöitä, joista jokaisella on erilaiset ajatustavat ja toimintamallit.

Kuinka yhteiskunta suhtautuu ihmisiin, jotka vasten yleistä käytäntöä on kasvatettu kunnioittamaan yksilöllisyyttä ja vapautta ensijaisesti, kenties yhteisöllisyyden kustannuksella. Kasvatusta on siis käsiteltävä myös yhteiskuntafilosofisesta näkökulmasta. Rousseaun mukaan yhteiskunta olisi saatava tukemaan lapsikeskeistä kasvatuskäytäntöä ja sen tuloksia(Vestergaard ym., 60). Myös yhteiskuntaa tulisi muokata luonnonmukaisemmaksi, jotta se paremmin huomioisi ihmisten yksilölliset tarpeet. Jotta yksilönvapauden puitteissa ei mentäisi liiallisuuksiin, on aikuisten asetettava lapsille rajoja ja sääntöjä sekä valvottava niiden noudattamista. Luvattomista teoista tulee rangaista, mutta lapsen on ymmärrettävä teon ja rangaistuksen välinen yhteys. Kun lapsi todella ymmärtää tekonsa haitallisuuden ja hyväksyy siitä saamansa rangaistuksen, alkaa hän tietoisesti välttää rangaistavaa käytöstä. Sama kaava toistuu aikuisten maailmassa. Jos ihmistä on loukattu tuntuvasti, hän ei halua tehdä samaa toiselle, mikäli välittää tämän tunteista.

Teoria vapaasta kasvatuksesta on kohdannut kannatuksen lisäksi myös paljon kritiikkiä. Koska se poikkeaa merkittäväti uskonnollisen kasvatuksen autoritaarisesta luonteesta, uskonnolisen tai tomistisen näkemyksen edustajat pitävät sitä poikkeuksetta kelvottomana. Tässä nousee esiin kysymys siitä, onko ihmisluonto pohjimmiltaan hyvä vai ei?(Vestergaard ym., 62) Mikäli uskotaan hyveiden olevan ihmisessä itsessään, riittää kasvatuksen tehtäväksi niiden esiin tuominen. Jos ihmisen uskotaan olevan pohjimmiltaan paha, on pahuus kitkettävä ja alistettava voimakastahtoisella, lasta
muokkaavalla kasvatuksella.
---------
Mielestäni vapaan kasvatuksen idea on hyvä, mutta jostain syystä ihmiset ymmärtävät sen negatiivisella tavalla. Kärjistetyimmillään vapaus olisi sitä, että lapsen tekemisiin ei puututa millään tavalla, ei aseteta sääntöjä eikä keskustella siitä, mikä on oikein ja väärin. Käytännössä näin ei missään nimessä tarvitse toimia. Itse näen vapaan kasvatuksen mahdollisuudet monipuolisina. Kasvatus ja sen tulokset riippuvat pitkälle kasvattajan asenteesta. Keskustelemalla lapsen kanssa, vastaamalla myös kiusallisiin kysymyksiin ja pohtimalla niitäkin asioita, joihin ei ole yhtä oikeaa vastausta, voi avartaa lapsen ajatusmaailmaa. Näin lapsi oivaltaa, ettei ihmisten tarvitse olla kaikista asioista samaa mieltä, ja silti heidän mielipiteensä voivat olla hyviä ja oikeita.

Lapselle tulisi myös selittää, ettei meidän( perheemme tai kulttuuripiirimme) totuutemme ole ainoa. Lapsella on luontainen tarve kysellä asioista, kuten onko Jumalaa olemassa tai miksi meillä siivotaan perjantaina kun Kallen kotona siivotaan lauantaina. Aina ei ole tärkeintä antaa kaikenkattavaa vastausta, vaan huomioida lapsen uteliaisuus ja pitää sitä hyvänä asiana; lapsi on kiinnostunut ympäristöstään ja kyselemällä hän hankkii tietoa siitä ja sen vaikutuksista itseensä ja muihin. Näiden tietojen pohjalta hän muodostaa oman maailmankuvansa. Kasvattaja voi lahjoittaa hänelle tutkittavaksi useita näkökulmia, joista lapsi aikanaan valitsee ne, jotka hän itse kokee mielekkäimmiksi.
Avatar
urpiainen
Kitisijä
Viestit: 16598
Liittynyt: 27.10.2005 17:37

Re: Vapaata kasvatusta ?

Viesti Kirjoittaja urpiainen »

Kiinnostava aihe. Sinänsä Hermine ja Nowaysis sanoivat lähes kaiken oleellisen, mutta lisään nyt jotain. Tai ainakin toistan joitain juttujaan.

Minulla on nimittäin tässä tietyllä tapaa oma lehmä ojassa, vaikka lapsia minulla ei (tietääkseni :D ) ole missään päin maailmaa. Omakohtaisuus liittyykin pikemminkin omaan lapsuuteeni. Olen syntynyt keskellä 70-lukua aika 70-lukulaisten vanhempien lapseksi: Summerhilliä luettiin kotona ja sovellettiin minuun. Olenkin kohtalaisen vapaan 70-lukulaisen kasvatuksen tuote.

Ensimmäinen väärinkäsitys vapaasta kasvatuksesta on tosiaan se, että vapauden ajatellaan olevan rajoitteiden poissaoloa (ns. negatiivinen vapauskäsitys). Vapaan kasvatuksen markkinoijat taas puoltavat ns. positiivista vapauskäsitystä, jonka mukaan vapaus ei ole itsestäänselvyys ja pelkää rajoitteiden puutetta vaan pikemminkin jotain, joka täytyy rakentaa huolella. Vapaus on ennen kaikkea sitä, että kykenee itsenäisiin, vapaisiin tekoihin ja valintoihin. Teot ja valinnat ovat minun vapaita tekojani ja valintojani vain, jos minä olen itse niistä vastuussa. Vapauteen kuuluukin keskeisesti vastuullisuuden ja vastuun ottamisen ja kantamisen opetteleminen.

Tämä vapauden ja vastuun yhteenliittymä ymmärretään ainakin 70-lukulaisessa vapaassa kasvatuksessa leimallisen yhteisöllisesti. Kasvatus on vapaata siinä mielessä, että lasta ei jätetä yhteisön ulkopuolelle antamalla tälle perustelemattomia ja poikkeuksettomia sääntöjä, joiden puitteissa lapsi saa sitten toimia miten sattuu. Pikemminkin, säännöissä ei ole keskeistä kirjain vaan henki. Tärkeintä ei ole toimia tietyn säännön mukaan vaan tilannekohtaisesti niin, että kantaa vastuun toimiensa seurauksista sysäämättä vastuuta säännön harteille. Toimiaan ei voi perustella sillä, että ei rikkonut sääntöjä, jos toimista aiheutuu selvästi harmia muille. Käytännössä tämä näkyi esim. omassa lapsuudessani ja nuoruudessani niin, että minulla ei ollut koskaan mitään kiinteitä ruoka-aikoja, kotiintuloaikoja jne, vaan asioista voitiin sopia niin, että kaikkien tarpeet ja toiveet otetaan tasapuolisesti mahdollisimman hyvin huomioon.

Tavallaan vapaan kasvatuksen keskeinen ajatus on, että lapsista tulee kasvattaa eettisiä subjekteja, jotka ottavat toimissaan aidosti muut huomioon eivätkä vain aja omaa etuaan tiettyjen sääntöjen puitteissa. Käytännön tasolla tämä ilmenee esimerkiksi siten, että Pertin muotoilema ja Martzan komppaama käsitys kasvatuksesta, vapaudesta ja rajoista - lapsi kokeilee rajoja ja etsii kasvattajan heikkouksia, lastenkasvatus on taistelua - nähdään käsityksenä, joka on periaatteellisesti ja perustavanlaatuisesti niin pielessä kuin vain voi olla. Kasvatus ei ole kamppailua vaan yhteisöllinen projekti. Vanhempien asettamat rajat eivät ole vapauden rajoitteita, vaan turvallisuutta, vastuullisuutta ja siten vapautta konstituoivia rakenteita. Lapsi yhteisöllistetään muut itseisarvoisesti huomioonottavaksi tiimipelaajaksi, ei rajoista porsaanreikiä etsiväksi pikku egoistiksi.

Tällaisella vapaalla kasvatuksella - joka siis on mahdollisimman kaukana Zebin kuvaamasta välinpitämättömyydestä - on silläkin omat ongelmansa. Erityisesti, lapsen näkeminen moraalisubjektina, jonka kanssa asiat sovitaan ja joka joutuu osaltaan kantamaan moraalista vastuuta (eikä vain noudattamaan sääntöjä) on lapselle psykologisesti erittäin raskasta, ja vaatii vanhempien suurta tukea. Pieni lapsi ei siihen siltikään kykene. Riskinä on, että liian pieneltä lapselta vaaditaan liian paljon liian varhain.

EDIT: Tuon toisaalla rehottavan oluenmyynti- ja ravintoloiden aukioloajat-keskustelun pohjalta ajattelin, että koetan vielä kiteyttää vapaan kasvatuksen tavoitteen seuraavasti: Vapaa kasvatus pyrkii sääntökeskeisyyden sijaan henkilökohtaiseen vastuunottoon. Tavoitteena on yksilö, joka harkitsee itse tekonsa eettisen laadun ja seuraukset eikä siksi tarvitse ulkopuolisia sääntöjä rajoittamaan omaa holtitonta impulsiivisuuttaan. Tuo jonkun mukaan tuoma armeijavertaus on osuva: armeijan perinteinen sääntö- ja tottelevaisuuskeskeisyys perustuu juuri siihen, että yksittäisistä sotilaista ei haluta kasvattaa moraalisia, vastuullisia agentteja, vaan sokeita tottelijoita. Vastuun kantaa käskyn antaja, ei toteuttaja. Vapaa kasvatus on tämän ajattelun vastakohta. Tavoitteena on kantilainen valistunut, vapaa subjekti, jota rajoittavat vain 'etiikka sydämessäni ja tähtitaivas ylläni'. Ei pikkuporvarilliset, ulkoapäin tulevat moralisoivat säännöt.
Viimeksi muokannut urpiainen, 03.03.2006 15:40. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
"Urpiaisen pesintä on epäsäännöllistä ja lento keikkuvaa. Yleisimmät äänet ovat kimeä kutsuhuuto 'djihh!' ja rahiseva 'tssrrt-tssrrt'."
Avatar
Vadim
Kitisijä
Viestit: 3469
Liittynyt: 23.08.2005 12:00
Paikkakunta: Helsinki

Re: Vapaata kasvatusta ?

Viesti Kirjoittaja Vadim »

killkill kirjoitti: "Perkele, meillä ainakin tullaan noudattamaan YlPalvO:ta pilkulleen. Herätys ja aamutoimet kuudelta. Ennen ruokailua ojennus ja ruokarukous. Ennen puhuttelua pyydetään tietenkin aina lupa - sitten kun se toukko oppii puhumaan ja perkele jos ei muisteta seistä asennossa! Pekkaa paukkuu tai ainakin häkkisänkyä!"
Upseerien lapsissa on usein jotain hiukan erikoista.
PerttiMakimaa

Re: Vapaata kasvatusta ?

Viesti Kirjoittaja PerttiMakimaa »

Vadim kirjoitti: Upseerien lapsissa on usein jotain hiukan erikoista.
Ainut tietämäni on aika "Fab5"...
Avatar
Brocker
Kitinän väärinkäyttäjä
Viestit: 192
Liittynyt: 11.11.2005 18:24
Viesti:

Re: Vapaata kasvatusta ?

Viesti Kirjoittaja Brocker »

Vapaa kasvatus on pahin rangaistus minkä vanhempi voi lapselleen antaa.
Tärkeintä ei ole voitto, vaan vastustajan totaalinen nöyryyttäminen.
siia
Kitinä paheena
Viestit: 31
Liittynyt: 14.01.2006 14:00

Re: Vapaata kasvatusta ?

Viesti Kirjoittaja siia »

ninnithequeen kirjoitti:Tässä muutama viikko sitten, rakas lapseni otti kunnon kilarit keskellä Itäkeskusta. Kun haettiin hänet "Pentuparkista" pois, ymmärrän, ettei hän olisi halunnut lähteä. Varsinkaan umpiväsyneenä ja kun vissiin ois ollu just niin kivaa...(jokainen vanhempi tajuaa tämän)
Huutoa, kiljumista, lattialle heittäytymistä koko saakelin matkan autohalliin. Ja joo, kyllä hävetti. Itse inhosin aikoinaan moisia, ja teki mieli huutaa jotta "ettekö te ny saatana saa yhtä pentua hiljaiseksi" mutta eipäs tee mieli enää. Se kun ei olekaan niin helppoa. Välillä kyllä tekee mieli vedellä korville omaa lastaan siinä tilanteessa, mutta kas ku ei pysty (kaikki vanhemmat tietää tämänkin)
Hah, vähän niinQ off topicin, mutta lisääppäs tuohon reaktioon vielä se kun lapsi huutaa kaiken muun huudon ja kiukuttelun lisäxi "aijaijai, älä satuta mua".. niinQsta nuorimmaiseni teki parin vuoden ajan tuossa aikoinaan.. (olin niinQ siis oikeasti vain kieltänyt jostain tmv samanlainen tilanne kuin tuo edellä mainittu.. enkä koskenut sormenpäällänikään..). Voin kertoa että välillä meinasi omakin hymy hyytyä kun teki tuon yleensä aina julkisella paikalla...eikäs sitä ihan heti saanut läheskään aina loppumaan..

Jotenkin omien kokemusteni jälkeen, myötätunto on kyllä nykyään useimmmiten, poikkeuksiakin siis löytyy, vanhempien puolella kun lapsi jossain kiukuttelee. Joskus jopa tekisi mieli mennä taputtamaan olkapäälle ja sanoa, että hei ei haittaa, anna huutaa, mullakin on ollut kolme.. (niinQ nyt ne ovat onneksi jo isompia)
Yhdistelmä rautaista järkeä ja kummallista hössötystä
Angita

Re: Vapaata kasvatusta ?

Viesti Kirjoittaja Angita »

Ei omia lapsia vielä, joten käsitykseni kasvatuksesta on tämmösiä idealistisia. :D Haluaisin kasvattaa lapsestani itseään vapaasti ilmaisevan tuntevan ihmisen. Jos kiukuttaa, saa huutaa ja polkea jalkaa, surullisena itkeä ja iloisena nauraa tai vaikka hyppelehtiä ympäriinsä. Rajana vain se ettei vahingoita muita. Toisia ihmisiä ei siis saisi vihaisenakaan satuttaa tai loukata ja jos näin silti pääsee käymään niin anteeksi on pyydettävä.

Yrittäisin myös tukea lapsen omaa luonnetta. Jos hän on ujo en väen väkisin pakottaisi häntä muiden ihmisten seuraan tai syyllistäisi häntä mitenkään puhumattomuudestaan tai ujostelustaan. Jos hän taas on sosiaalinen ja puhelias en kieltäisi häntä juttelemasta tuntemattomille ihmisille vaikka se tapahtuisikin hieman epäsovinnaisissa paikoissa kuten bussissa tai hississä. :D

Veisin lastani myös kokeilemaan erilaisia harrastuksia ja pyrkisin auttamaan häntä löytämään ns. oman juttunsa - oli se sitten musiikki, piirtäminen, tanssiminen, urheilu, lukeminen, tietokoneet tai mikä ikinä. Kannustaisin myös häntä aina ilmaisemaan oman mielipiteensä, mutta toisaalta myös kuuntelemaan muita. Ylipäätään keskustelisin hänen kanssaan asioista, tietenkin hänen ikänsä huomioiden, mutta aina kohdellen häntä ennenmuuta omana persoonallisena itsenään enkä vain ymmärtämättömänä lapsena.
Avatar
LillyMunster
Kitisijä
Viestit: 2007
Liittynyt: 15.08.2005 12:55

Re: Vapaata kasvatusta ?

Viesti Kirjoittaja LillyMunster »

Angita kirjoitti:... Järkevää ja asiallista tekstiä.
Kyllä, näin juuri.
Minunkin on helppo sanoa, minullakaan ei ole lapsia itselläni.
Paljon olen nähnyt erilaisia kasvatusmalleja ja kasvatuksen mallittomuutta... ja monenlaisia kasvatuksen tuloksia.

Itse uskon rajoihin ja sääntöihin, jotka ovat loogisia ja lapsen ymmärrettävissä. Neuvotteluun on varaa. Uskon, että lapsen kasvatus vaatii paljon enemmän kuin mitä tällä hetkellä voin kuvitella.
Lapsen kasvatus sisältää hirvittävän suuren vastuun, ja haluaisin tarjota tuleville lapsilleni parhaat mahdolliset eväät elämään. Lapsen kehityksen ja persoonan tukeminen ei saisi olla valmiisiin malleihin asettelua; pitäisi osata erottaa tukeminen ja tuputtaminen toisistaan.

Tärkeimpiä asioita, mitä haluaisin lapsilleni opettaa on rakkaus ja kunnioitus muita kohtaan, käsitys oikeasta ja vääräästä, ja se, että nämä asiat eivät kuitenkaan ole aina niin mustavalkoisia, sen, että asioilla ja tapahtumilla/teoilla on syyt ja seuraukset. Haluaisin opettaa myös vastuuta, itsestä ja muista, elämästä yleensä.
Haluaisin tukea ja rohkaista lasta olemaan oma itsensä, ilmaisemaan itseään ja mielipiteitään, kasvamaan vahvaksi ja ajattelevaksi persoonaksi.

Olen jo mielessäni suunnitellut vaikka mitä tapoja opettaa lapselle elämän "perusasioita", vaikkapa viikkorahajkäytäntöä, jolla lapsi oppisi rahan käyttöä jne... Jos lapsi vaan mellastaa kaupassa, ja saa raahata ostoskärryyn kaiken mitä halua... huh.

Mielestäni tähän tarvitaan rajoja, yhteisiä neuvotteluja ja keskusteluja, sääntöjä. Toki myös mutakakkujen tekemistä, vaatteiden sotkemista, hulluttelua... Ei lapsen pidä olla pieni aikuinen, jonka ainoana tehdtävänä on kasvaa aikuiseksi, ja tätä tehdessään olla mahdollisimman hiljaa, vaivaton ja poissa tieltä. Lapsen tehtävä on kuitenkin olla lapsi, meluta ja riehuakin. Lapsi on lapsi niin vähän aikaa, ja tämä aika lyhenee koko ajan. Siitä pitäisi iloita, ja ottaa kaikki irti. Mutta kuten sanottu, niin, että se tukee lasta, eikä vahingoita.


Minun on ainakin vaikeaa uskoa, että täysin vapaasti kasvanut lapsi voisi olla tasapainoinen, muut huomioon ottava ja elämän peruseväät oppinut...
Monesti sitä ajattelee leikkivänsä hengellään. Pitäisi aina pitää mielessä, että siinä touhussa saattaakin leikkiäkin terveydellään, ja se on jo ihan toinen juttu...
Vastaa Viestiin