Oletko keskimääräistä älykkäämpi?

[Feiz]

Siinä vaiheessa kun kehittävät testin missä testaavat KAIKKI älykkyyden eri muodot ja kehittävät hyvän vertaustaulukon niin sen jälkeen lupaan uskoa testeissä käyneitä henkilöitä heidän älykkyydestään. Muuten on turha kenenkään mutuilla "Kyllä äiti sano, että mä oon niin älykäs ja luova".

[Zeb]

Minä selvisin matikan kokeista vain koska lunttasin. Siis kirjoitin nuo käsittämättömät ja mielenkiinnnottomat yhtälöt viivoittimeni kääntöpuolelle ja puupenaalini sisäpohjaan

Käsittämätön, ulkoaopeteltu rotla onkin mielenkiinnoton, mutta jotenkin kun oppii niitä pyörittelemään ja ymmärtämään miten systeemit toimivat, niin mielenkiinto herää. Ei tarvitse välttämättä ymmärtää edes miksi, vaikka muistan kyllä tuota kysymystä pohtineeni.

Matematiikka voi olla mielestäni kohtuullisesti annosteltuna itsessään mielenkiintoista, ilmankin, että sitä pystyy soveltamaan mihinkään konkreettiseen.

Päässälaskuissa pärjäsin ihan hyvin, mutten tykännyt, ne olivat jotenkin rasittavia. Tuntui, että aivot kärventyvät. Paljon mielekkäämpää on pyörittää monimutkaisempia hommia paperilla eikä lyhytmuistin varassa.

Shakkikin muuten taitaa toimia pitkälti tuon lyhytmuistin varassa, ainakin suht kokemattomalla pelaajalla ? Jos teen noin, niin sitten tuo tekee noin, ja sitten ja sitten... Kokeneempi pelaaja osaa ehkä enemmän hahmottaa kokonaisuutta lautaa laajemmin tarkastelemalla. Tuttuni, joka oli huipputason shakinpelaaja Suomessa, sanoi, että shakki pitäisi osata nähdä ruutujen valtaamisena/peittämisenä.

[Turbohaltija]

Elämässä ei tarvitse älykkyyttä, siitä voi olla jopa haittaa. Työelämässäkin tuntuvat menestyvän tyhmät ja röyhkeät, yleensä he päätyvät esimiesasemaan.

"Some scientists claim that hydrogen, because it is so plentiful, is the basic building block of the universe. I dispute that. I say that there is more stupidity than hydrogen, and that is the basic building block of the universe. "
Frank Zappa (1940 - 1993)

[Elukka]

Mensan lehteä joskus plarailin, järjestivät Kimbleiltoja jäsenilleen...

Mensa = järjestö heille jotka tarvitsevat todisteen siitä että ovat älykkäitä.

Mistä tulikin mieleeni vitsi. Haluatteko kuulla? Ei se mitään, kerron silti.

-Haluaisitteko testata älykkyytenne ilmaiseksi?
-No juu, mikä ettei...
-Olette imbesilli.
-??? Mutta enhän minä edes tehnyt mitään testiä vielä!
-Ainoastaan imbesilli haluaa testata älykkyytensä.

[Gattaca]

Zeb:
Luonne-ero sitten.
(selittelee matikkavajallisuuttaan)
Minulla tosiaan ajatteluun innostaa vaan joku "konkretia", vaikka se "konkreettisuus" oilsi vaikka miten abstrakti filosofis-kulttuurinen juttu.

Ei mitenkään sellainen, että tässä olis älyllinen ongelma, ja se ei nyt liity mihinkään muuhun. Ei kiinnosta. (luultavasti järkikään ei riitä ) Mutta tarvitsen MOTIVAATION, en käskyjä.

Iso haitta minulle kyllä, kun vain lyhyt matikka lukiossa. Siihen aikaan sulki pois lääketieteen ja tekniset alat. Nyt kai TKK:lakin on matikkavajakeille omat kurssit?

SHAKKIKAAN ei kiinnosta juuri siksi, että se on tarkoitus vain omassa itsessään. Samoin tietokonepelit. Samoin urheilulajit. Mitä mua kiinnostaa kuulantyöntö tai kepinheitto?

Jos on laji, jolla on tarkoitus, kuten vaikka toisen tappaminen/hakkaaminen tai vuoren huipulle kiipeäminen, nekin mieluummin ilman dogmaattisia rajoitteita, sitten kiinnostaa.

[Turbohaltija]

SHAKKIKAAN ei kiinnosta juuri siksi, että se on tarkoitus vain omassa itsessään. Samoin tietokonepelit. Samoin urheilulajit. Mitä mua kiinnostaa kuulantyöntö tai kepinheitto?

Jos on laji, jolla on tarkoitus, kuten vaikka toisen tappaminen/hakkaaminen tai vuoren huipulle kiipeäminen, nekin mieluummin ilman dogmaattisia rajoitteita, sitten kiinnostaa.

Shakki on simulaatiota sodankäynnistä. Opettelisit sinäkin shakkia etkä puhuisi paskaa.

[Gattaca]

Shakki on simulaatiota sodankäynnistä. Opettelisit sinäkin shakkia etkä puhuisi paskaa.

Jos shakki olisi simulaatiota sodankäynnistä, sitten nappulat voisivat koukata laudan ulkopuolelta tai käyttää lentoasetta. Peli, jolla on säännöt, ei vastaa tosielämän taistelua.

Edit: useimmille pelaajille shakki on jo tarkoitus itsessään, ilman simulaatioajatusta. Ei kiinnosta. Miksei sitten miettisi suoraan sitä oikeaa konkreettista asiaa konkreettisen maailman strategioissa?

Myönnän, että vaikkapa lentosimulaattorit ja asesimulaattorit on kivoja, vaikken oikeasti niitä taitoja käyttämään joutuisi. Mutta sittenkin ne ovat parhaimmilaan harjoittelua johonkin oikeaan, pikkupojan-jänskään

[Zeb]

Luonne-ero sitten.

No, enhän minäkään niitä äksiä ja yitä jaksanut lukion pitkää matikkaa pidemmälle pyörittää. Luulen syyksi tuon saman; en ymmärtänyt mitä virkaa niillä pidemmän päälle olisi.

SHAKKIKAAN ei kiinnosta juuri siksi, että se on tarkoitus vain omassa itsessään.

Shakissahan sinulla on oiva tilaisuus rökittää se toinen. En minäkään kyllä ihan pelaamisen ilosta jaksa juuri pelata, en ainakaan koskaan pelaisi mitään tietokonetta vastaan. Poikaystäväkandidaatit olen aina testannut shakkilaudalla, en tiedä miksi.

[Gattaca]

Shakissahan sinulla on oiva tilaisuus rökittää se toinen..

Voisihan sitä opetella "rökittämään" toinen vaikka piereskelemällä paremmin porilaisten marssia. Jotenkin vaan turhaa minusta. Fyysinen alistaminen tai maailman muokkaus mieleisekseen sitten erikseen

. Poikaystäväkandidaatit olen aina testannut shakkilaudalla, en tiedä miksi.

Sitten minulla ei mahkuja piNppasi päälle.
En muista edes, miten hevosta siirretään. Vai oliko se kaksi eteen, yksi sivulle, saa mennä muiden nappuloiden yli?

[prosessi]

Shakki on simulaatiota sodankäynnistä. Opettelisit sinäkin shakkia etkä puhuisi paskaa.

Jos shakki olisi simulaatiota sodankäynnistä, sitten nappulat voisivat koukata laudan ulkopuolelta tai käyttää lentoasetta.

Shakissa hevonen lentää...

[prosessi]

Matematiikasta puheen ollen, minä pidän siitä. Pidän ajatuksesta, että kaikelle on olemassa vain yksi oikea ratkaisu. Siksi kai päädyinkin matematiikkaa opiskelemaan. Sen sijaan kaikkia valmiita kaavoja olen aina vieroksunut, esim. yo-kirjoituspäivänä lainasin MAOL-taulukkoni yhdelle reppanalle, joka oli paniikissa koska oli unohtanut toimittaa omansa tarkistettavaksi. Kaavat ovat täysin yhdentekeviä, kun ymmärtää matematiikan perusolemuksen. Esim. tilastotieteen kaikki kaavat ovat johdettavissa lauseesta "ja=kertaa, tai=plus". Yhdelle koulukaverille (lyhyen matikan arvosana yleensä 5 tai 6) kun opetin kaavojen johtamisen, oli hänen reaktionsa "ei tää voi olla näin helppoo".

Osittain työn takia opiskelu jäi kesken, mutta osasyynsä oli myös sillä, että yliopistossa palattiin peruskouluopetukseen, jossa tarvitsi opetella ulkoa kaavoja, eikä kaavojen ajatusta edes selitetty, minkä seurauksena minä tylsistyin. Yksi asia minulle kuitenkin on jäänyt hampaankoloon. Jos otetaan yhtälö, jossa on kolme muuttujaa, voi yhtälöä derivoida kerta toisensa jälkeen, kunnes kolmas muuttuja katoaa. Sen avulla, saadaan se kolmas muuttuja kokonaan hävitettyä niiden kahden muun muuttujan sisältä, jolloin lopputuloksena on tavallinen kaksimuuttujainen yhtälö. Kysyin, miksi tuo toimii noin, johon proffa vastasi, että se kerrotaan neljäntenä opiskeluvuotena. Otti päähän silloin, enkä vieläkään tiedä miksi noin voi tehdä. Prkl.

[EveryWoman]

Oletko mielestäsi keskimääräistä älykkäämpi?

Mitä älykkyys on?

[prosessi]

Oletko mielestäsi keskimääräistä älykkäämpi?

Mitä älykkyys on?

Sitä mitä älykkyystestillä mitataan. Testi itsessään on ainoa mahdollinen määritelmä sen mittaamalle älykkyydelle.

[hebuli]

Oletko mielestäsi keskimääräistä älykkäämpi?

Mitä älykkyys on?

Täh? Tyhmätkin sen tietää!

Joskus minulla on niin korkealentoisia ajatuksia etten pysy itsekään itseni perässä, ja joudun luovuttamaan ylivertaisen älykkyyteni edessä. Silloin saatan tuntea itseni yllättävän tyhmäksi.

[EveryWoman]

Oletko mielestäsi keskimääräistä älykkäämpi?

Mitä älykkyys on?

Sitä mitä älykkyystestillä mitataan. Testi itsessään on ainoa mahdollinen määritelmä sen mittaamalle älykkyydelle.

Siispä muotoilen kysymykseni ketjun aloittajalle uudelleen: Minkä testin mittaamasta älykkyydestä tässä ketjussa on kyse?

Ilmeisesti, jos hän viittaa Mensan käyttämään testiin (käytetäänkö intissä muuten samaa?), älykkyys on kykyä ratkaista matemaattis-loogista ja avaruudellista hahmottamista vaativia tehtäviä nopeasti.

[EveryWoman]

Oletko mielestäsi keskimääräistä älykkäämpi?

Mitä älykkyys on?

Täh? Tyhmätkin sen tietää!

He etenkin.

[Vadim]

Einstein ei ollut kovin hyvä matikassa, eikös joku muija tehnyt laskuja hänen puolestaan?

Tämä on yleinen harhaluulo.

http://www.butterfliesandwheels.com/art ... hp?num=182

[kvasaari]

Ja ennen kaikkea kukaan ei kertonut, mitä varten näitä integrointeja ja derivointeja ym. on. Ihanko vain vittuillakseen joku oli keksinyt pyöritellä numeroita niin, koululaisia kiusatakseen.

Minä tykkäsin muun muassa derivoinneista ja integroinneista, vaikkei minullekaan tainnut koskaan valjeta mihin niitä tarvitaan. Tai sitten en vain enää muista. Mutta yhtälöitä minulla on jotenkin ikävä.

Derivaatan nollakohdista taitaa löytyä ne pisteet, joilla maksimoidaan voitto. Yrittäjän oliskin varmaan ihan hyvä osata jonkin verran matikkaa, optimointia ja sen semmosta, tai vaihtoehtoisesti sitten hankkia vaan joku hyvä tietsikkaohjelma.

Niin joo, ja jos tiiät että tykkäät vaikkapa pitsasta 1,5 kertaa enemmän kuin kokiksesta ja haluat maksimoida onnelisuutesi pitsan ja kokiksen suhteen jollain tietyllä budjettirajoitteella, niin tadaa, törmäät derivaattaan. Tosin varmaan aika harva derivoi ennen R-kioskille ja ravintolaan menoa

Integraalillahan saa selville paljonko sinne pyöreeseen kukkamaljakkoon menee vettä

[Gattaca]

Matematiikasta puheen ollen, minä pidän siitä. Pidän ajatuksesta, että kaikelle on olemassa vain yksi oikea ratkaisu. Siksi kai päädyinkin matematiikkaa opiskelemaan..

Ahah.
Taisit olla sinä "nojoojustina", joka sanoit tuosta syystä ymmärtäväsi "yhtä totuutta" tukenaan käyttäviä fundamentalistikristittyjä. Selittää minulle nyt, kun Korkeasaaren Ilkka Koivisto ihmetteli, miksi muuten niin "älykkäissä" matemaatikoissa on paljon uskiksia.

Henk. koht en pidä terveenä asenteena vaan epävarman ihmisen tukikeppinä. Ikävä jos hihhuleilla muuttuu myös lyömäaseeksi. Toimineeko tuo periaate sitten muussa maailmassa kuin matikassa ollenkaan. Ainakin länsimaisessa filosofiassa se on tuottanut melkeinpä tunnustuksellista "ontoteologiaa", joka ei paljon uskonnosta poikkea.

Onkos se noin matikassakaan, jos ihan pohjalle mennään. Muistelen lukeneeni oliko se Cantorin (?) äärettömyysmallista, jossa kai äärettömän suoran pisteiden välillä huomattiin olevan äärettömästi "pieniä" mutta silti äärettömiä äärettömyyksiä Äijää pidettiin alkuun seonneena (Miksi? Jopa minäkin tajuan). Sitten kai joku keksi vielä kolmannen äärettömyyden muodon.

Jutussa oli lisäksi, että on teorioita, miten nämä äärettömyysmallit voitasiin yhdistää tai sopeuttaa muuhun matikkaan.. mutta kaikki selitysmallit vaatisivat koko matematiikan perustan uusimista. Ei tuon paremmin selostettu, mutta kähkäh
TUOLLA tasolla matikka alkaisi jo minuakin kiinnostaa, mutta sitten tarttis ensin osata se koulupohjakin

lauseesta "ja=kertaa, tai=plus". Yhdelle koulukaverille (lyhyen matikan arvosana yleensä 5 tai 6) kun opetin kaavojen johtamisen, oli hänen reaktionsa "ei tää voi olla näin helppoo".

Saisivat tosiaan koulussa kertoa tuollaisia...
Minulle lukion lyhyen matikan tilastot oli helppoja, koska kaiken sai Casio-laskimestani suoraan Siihen aikaan laskimet ei vielä niin hirmuja kuin nykyään, ja minulla oli monipuolisin lukiolaskin, Casio fx-39. viimeinen vihernäyttöinen.

Osittain työn takia opiskelu jäi kesken, mutta osasyynsä oli myös sillä, että yliopistossa palattiin peruskouluopetukseen, jossa tarvitsi opetella ulkoa kaavoja, eikä kaavojen ajatusta edes selitetty, ..............

että se kerrotaan neljäntenä opiskeluvuotena. Otti päähän silloin, enkä vieläkään tiedä miksi noin voi tehdä. Prkl.

Kristus!
Että yliopistossakin noin. Perkele.

[Zeb]

Pizzaderivaatiosta jne.

No jo on helvetti ! Kolme vuottako niitä pyöriteltiin, eikä minulla näköjään ollut ikinä pienintäkään käsitystä siitä mitä olin oikeastaan tekemässä.

[Gattaca]

Einstein ei ollut kovin hyvä matikassa, eikös joku muija tehnyt laskuja hänen puolestaan?

Tämä on yleinen harhaluulo.

http://www.butterfliesandwheels.com/art ... hp?num=182

Nii no.. tuossa on nyt noin, jossain ehkä femakkohenkisessä dokkarissa toisinpäin.

[prosessi]

Matematiikasta puheen ollen, minä pidän siitä. Pidän ajatuksesta, että kaikelle on olemassa vain yksi oikea ratkaisu. Siksi kai päädyinkin matematiikkaa opiskelemaan..

Henk. koht en pidä terveenä asenteena vaan epävarman ihmisen tukikeppinä. Ikävä jos hihhuleilla muuttuu myös lyömäaseeksi. Toimineeko tuo periaate sitten muussa maailmasa kuin matikassa ollenkaan. Ainakin länsimaisessa filosofiassa se on tuottanut melkeinpä tunnustuksellista "ontoteologiaa", joka ei paljon uskonnosta poikkea.

Ei kai tuo sinänsä olen mikään asenne, vaan mieltymys. Periaate ei toimi missään muussa kuin matematiikassa, matematiikassakin vain siksi, että matematiikka on vain ja ainoastaan ihmisten keksimä järjestelmä, joka ei ole missään kontaktissa todellisuuteen. Vähän sama kuin aakkoset, A on A eikä siitä ole olemassa mitään poikkeuksia.

Jutussa oli lisäksi, että on teorioita, miten nämä äärettömyysmallit voitasiin yhdistää tai sopeuttaa muuhun matikkaan.. mutta kaikki selitysmallit vaatisivat koko matematiikan perustan uusimista. Ei tuon paremmin selostettu, mutta kähkäh
TUOLLA tasolla matikka alkaisi jo minuakin kiinnostaa, mutta sitten tarttis ensin osata se koulupohjakin

Jos uusisi koko matematiikan perustan, ei kyseessä enää olisi matematiikka. Ensimmäisellä analyyttisen geometrian luennolla mainittu tosiasia kertoo kaiken matematiikasta: Yhtälöä 1+1=2 ei pysty todistamaan, koska sen todistamiseen tarvitaan perusoletusta, jonka mukaan 1+1=2.

lauseesta "ja=kertaa, tai=plus". Yhdelle koulukaverille (lyhyen matikan arvosana yleensä 5 tai 6) kun opetin kaavojen johtamisen, oli hänen reaktionsa "ei tää voi olla näin helppoo".

Saisivat tosiaan koulussa kertoa tuollaisia...

Niin saisivat, mutta sen verran suuri osa opettajista ei valitettavasti itsekään hahmota matematiikkaa kunnolla, että tuon hahmotuskyvyn opettaminen on aika lailla mahdotonta.

[Zeb]

Voisihan sitä opetella "rökittämään" toinen vaikka piereskelemällä paremmin porilaisten marssia.

Höh, no jopas olisi tyylikästä. En suosittele kokeilemaan ainakaan jos haluat tehdä vaikutuksen naiseen.

[Gattaca]

Ei kai tuo sinänsä olen mikään asenne, vaan mieltymys. Periaate ei toimi missään muussa kuin matematiikassa, matematiikassakin vain siksi, että matematiikka on vain ja ainoastaan ihmisten keksimä järjestelmä, joka ei ole missään kontaktissa todellisuuteen. Vähän sama kuin aakkoset, A on A eikä siitä ole olemassa mitään poikkeuksia.

En jaksa tässä mietiskellä lisää.. mutta pinttyneen käsitykseni mukaan matikkakin on tavallaan tasa-arvoinen muiden kanssa sikäli, että KAIKKI maailmanhahmotustavat ovat "ihmisen tekemiä konstrutioita", tai eivät ole, koska käsitys "ihmisestä" ja "telemisestä" on konstruktio sekin. Ja onhan matikalla kosketus muuhun todellisuuteen, samalla tavalla kuin logiikalla.

Jutussa oli lisäksi, että on teorioita, miten nämä äärettömyysmallit voitasiin yhdistää tai sopeuttaa muuhun matikkaan.. mutta kaikki selitysmallit vaatisivat koko matematiikan perustan uusimista. Ei tuon paremmin selostettu, mutta kähkäh
TUOLLA tasolla matikka alkaisi jo minuakin kiinnostaa, mutta sitten tarttis ensin osata se koulupohjakin

Jos uusisi koko matematiikan perustan, ei kyseessä enää olisi matematiikka. Ensimmäisellä analyyttisen geometrian luennolla mainittu tosiasia kertoo kaiken matematiikasta: Yhtälöä 1+1=2 ei pysty todistamaan, koska sen todistamiseen tarvitaan perusoletusta, jonka mukaan 1+1=2.

Noin siinä Tiede-lehden jutussa sanottiin, mutta ei laajemmin perusteltu.
Mutta eikös matikkakin ole tavallaan myös uutta luovaa, uusia matikan haaroja voi syntyä. Ja niiden yhteensovittamisessa saattaa olla ongelmia. Ehkä näennäisongelmia, samaan tapaan mistä Wittgenstein puhui kielestä. "kielipelejä". Suosittelen muuten Wittgensteinin "huomautuksia matematiikan filosofiasta". Itse olen jo unohtanut mitä siinä on, vaikka ylipiston kirjastosta mm. sen pöllin

Sitten luin jonkun muun uuden kirjan "Sumeasta logiikasta". Muuten hyvä, mutta sitten se pöljä (en tietenkään muista nimeä) väitti, että se KUMOAA kaksiarvologiikan. Idiootti.

[

[prosessi]

Ei kai tuo sinänsä olen mikään asenne, vaan mieltymys. Periaate ei toimi missään muussa kuin matematiikassa, matematiikassakin vain siksi, että matematiikka on vain ja ainoastaan ihmisten keksimä järjestelmä, joka ei ole missään kontaktissa todellisuuteen. Vähän sama kuin aakkoset, A on A eikä siitä ole olemassa mitään poikkeuksia.

En jaksa tässä mietiskellä lisää.. mutta pinttyneen käsitykseni mukaan matikkakin on tavallaan tasa-arvoinen muiden kanssa sikäli, että KAIKKI maailmanhahmotustavat ovat "ihmisen tekemiä konstrutioita", tai eivät ole, koska käsitys "ihmisestä" ja "telemisestä" on konstruktio sekin. Ja onhan matikalla kosketus muuhun todellisuuteen, samalla tavalla kuin logiikalla.

Ei, matematiikan kosketus todellisuuteen on samanlaista, kuin aakkosten kosketus kirjallisuuteen. Aakkosten avulla voidaan kyllä luoda kirjallisuutta, mutta sitä samaa ehdottomuutta kuin aakkosissa on ei silti voida siirtää kirjallisuuden puolelle. Samalla lailla matematiikalla voidaan kuvata todellisuutta, mutta todellisuudessa on liikaa muuttujia, jotta koskaan voitaisiin tavoittaa mitään objektiivista.

Jos uusisi koko matematiikan perustan, ei kyseessä enää olisi matematiikka. Ensimmäisellä analyyttisen geometrian luennolla mainittu tosiasia kertoo kaiken matematiikasta: Yhtälöä 1+1=2 ei pysty todistamaan, koska sen todistamiseen tarvitaan perusoletusta, jonka mukaan 1+1=2.

Noin siinä Tiede-lehden jutussa sanottiin, mutta ei laajemmin perusteltu.
Mutta eikös matikkakin ole tavallaan myös uutta luovaa, uusia matikan haaroja voi syntyä. Ja niiden yhteensovittamisessa saattaa olla ongelmia.

Luo uutta tietenkin, mutta koska matematiikka perustuu oletuksiin, täytyy se uusi tavalla tai toisella saada sovitettua oletusten sisälle. Eikä pääosaa noista uutuuksista koskaan saada sovitettua fysiikaaliseen todellisuuteen, vaikka osa niistä saakin vuosia löytämisiensä jälkeen käyttöarvon mitä omituisimmissa yhteyksissä.