Häät

[swirl]

Kukapa ei haluaisi upeita kirkkohäitä?

Suurin osa täällä ei tunnu haluavan.

[Mylwin]

Kukapa ei haluaisi upeita kirkkohäitä?

Suurin osa täällä ei tunnu haluavan.

Tuntuu, että ainoa peruste naimisiinmenolle on lakiin liittyvä. Hassua, mie olen varmaan sitten niin vanhanaikainen.

[ninnithequeen]

Kukapa ei haluaisi upeita kirkkohäitä?

Suurin osa täällä ei tunnu haluavan.

Nojoo, olipas huonosti muotoiltu juu.

Kyllä minä haluaisin upeat kirkkohäät ja olla se päivän kaunotar.

Ja Myltsi puhui asiaa. Vanhanaikaista, ehkä, mutta kyllä ny helvetti soikoon tahtoisin, että lapsellani on sama sukunimi kuin minulla.

[swirl]

Tuntuu, että ainoa peruste naimisiinmenolle on lakiin liittyvä. Hassua, mie olen varmaan sitten niin vanhanaikainen.

Omasta puolestani voin sanoa, että olen menossa naimisiin, koska rakastan sulhoani yli kaiken ja aion viettää loppuelämäni hänen kanssaan. Kirkkohäitä ei tule, koska en kuulu kirkkoon. Perinteisiä tanssihäitä ei tule, koska en oikein ymmärrä mitä kunnioitettavaa perinteissä on. Prinsessahäitä ei tule, koska mulla ei ole mitään prinsessahaaveita, enkä erityisesti nauti huomion keskipisteenä olemisesta. Haluan kuitenkin juhlistaa avioliittoani, joten haluan omannäköisen rennon hääjuhlan ilman turhaa stressiä ja pokkurointia.

[Ebola]

Kukapa ei haluaisi upeita kirkkohäitä?

Suurin osa täällä ei tunnu haluavan.

Tuntuu, että ainoa peruste naimisiinmenolle on lakiin liittyvä. Hassua, mie olen varmaan sitten niin vanhanaikainen.

Me menimme naimisiin rakkaudesta, avioliitto on tavallaan rakkautemme symbolinen vahvistus meille itsellemme.

Mutta mielestäni avoliitto ja avioliitto ei poikkea toisistaan muuta kuin lailliselta osalta, se ei tarkoita että sen vuoksi ajattelisi avioliittoa ainoastaan lainopilliselta kannalta.
Mielestäni on vain kovin absurdia ajatella, että suhde muuttuisi radikaalisti positiiviseen taikka negatiiviseen suuntaan valojen jälkeen.
Eli jos pitää avioliittoa negatiivisten yhtälöiden summana, ei avoliittokaan silloin sovellu IMO.

[Camilla]

Niin ja se "häävalssi" olisi se Whiter Shade Of Pale.

Ei vaan tää kuuluu soittaa uruilla siinä kirkkoon astellessa!

[ninnithequeen]

Ai nii se rakkauski viel vai?

Se on mulle niin selvä asia että tuota, taitaa unohtua. En toki menisi naimisiin rakastamatta sitä toista osapuolta. Voitte olla varmoja että rakkautta löytyy, molemmin puolin.

[Herra Manala]

Tätä ketjua lukiessa kyllä tuntuu, että häät olisivat mukamas ainoastaan morsiamen juhla. Jo kertalleen naimisissa olleet naiset lataavat kyllä pöytään aika suoraan sen, mihin malliin ja missä seuraavat häät järjestetään. Tota. Kysytäänkö sulhaselta mitään? Mitäs jos silläkin olisi jotain toiveita tai suunnitelmia naimisiinmenon suhteen? Vai oletatteko automaattisesti, että naimisiinmeno on miehelle jotenkin toissijainen velvollisuus joka vaan hoidetaan pois alta "jos akka niin vaatii"? Onko reilua että jos nainen on itse "mokaillut" ja on siksi nyt toisella naimakierroksella, miehen pitää olla se, joka automaattisesti asiasta kärsii ja jolta suurinta sopeutumista vaaditaan?

Minä en ainakaan kehtaisi ladata täällä jotain tiettyä kaavaa siitä miten tuleva vihkimiseni tullaan suorittamaan, jos minulla ei olisi vielä edes hajua vastapuolesta! Hyssykät ja huopikkaat sentään, kyllä siinä menee naimisiin kaksi ihmistä, ja molempien toiveet tulisi ottaa ihan yhtä lailla huomioon.

Ja mitä mahdollisiin omiin hääbileisiini tulee, kirkosta voin luopua, mutten kunnon suomalaisista känniääliöbileistä. Mitä enemmän ruokaa ja juomaa, sen parempi. Tosin itse aion olla sen verran kevyessä kuosissa, että häävelvollisuudet tulee suoritettua myös yöllä.

[Saz]

[quote="Herra Manala"][/quote]

No kyllä ne häät aika usein ovat 90% morsmaikun juhla. Eri asia on tietenkin, että onko se kohtuullista tai reilua. Jos kokee, että ei ole niin ei sitten muuta kuin järjestelyihin mukaan ja vaikuttamaan asioihin. Aika hiiri mieheksi pitää olla jos ei saa ääntään kuuluviin tai pysty vaikuttamaan juhlajärjestelyihin jos oikeasti jotain haluaa. Yleensä vain haluaminen on voimakkaampi tunne kuin se ei-haluaminen. Eli jos morsian haluaa sen valkoisen ratsun, mutta sulhasella ei sellaista hinkua ole niin silloin se yleensä toteutetaan. Jos taas sulhanen haluaa jägermeister-tarjoilun baariin, ja morsian ei sellaista ollut ajatellut niin se toteutetaan myös. Aika harvaa asiaa sitä vastustaa jos tietää, että toinen osapuoli jotain haluaa.

Keskustelun aloituksessa kyseltiin kuvausta omista unelmahäistä, siksi niistä varmaan suoraan puhuttiinkin. Jos laskelmoidun korrektiuden puutteeseen tässäkin jaksetaan tarttua niin voidaan ehkä jokaisen puheenvuoron alkuun lisätä, että: "Jos minä yksin olisin päättämässä häistäni, eikä tarvitsisi ottaa huomioon tulevan puolisoni toiveita niin...." Näin"mokanneena" (kuten asian esitit) voisin sanoa, että jos toisella kierroksellani sulhanen haluaa olla prinssi päivän niin sitten tehdään niin. Ja jos ei halua niin sekin on ok.

Ekalla kierroksella saimme molemmat mitä halusimme, koska ex-mieheni suoraan sanoi mitä halusi ja oli mukana järjestelyissä. Hän ei vastustanut minun toiveitani, enkä minä hänen. Jos jotain meni päällekkäin niin asiat neuvoteltiin, ja se jolle asia merkitsi vähemmän antoi periksi omassa toiveessaan. Kun sitä on rakastunut ja menossa naimisiin niin aika moni pikkuasia on nimenomaan pikkuasia. Jos etukäteen suunnittelee ja ajattelee tietävänsä mitä haluaa saattavat ne monet pikkuasiat tuntuvat aika suurilta. Mutta siinä vaiheessa kun rakastaa jotakin ihmistä niin paljon, että haluaa tämän naida tuntuu toisen onni ja toiveet usein tärkeämmiltä kuin pöytäliinojen väri, tarjoiltava ruoka tai edes se juhlapaikka.

[Vihernikki]

No kyllä ne häät aika usein ovat 90% morsmaikun juhla. Eri asia on tietenkin, että onko se kohtuullista tai reilua. Jos kokee, että ei ole niin ei sitten muuta kuin järjestelyihin mukaan ja vaikuttamaan asioihin. Aika hiiri mieheksi pitää olla jos ei saa ääntään kuuluviin tai pysty vaikuttamaan juhlajärjestelyihin jos oikeasti jotain haluaa. Yleensä vain haluaminen on voimakkaampi tunne kuin se ei-haluaminen. Eli jos morsian haluaa sen valkoisen ratsun, mutta sulhasella ei sellaista hinkua ole niin silloin se yleensä toteutetaan. Jos taas sulhanen haluaa jägermeister-tarjoilun baariin, ja morsian ei sellaista ollut ajatellut niin se toteutetaan myös. Aika harvaa asiaa sitä vastustaa jos tietää, että toinen osapuoli jotain haluaa.

Olisi ihan jännää tutkia tuota, että kuinka moni juuri niistä avioliitoista, joista häät ovat olleet 90 % morsiamen juhla päättyy avioeroon...
Tietysti useat miehet myös voivat olla sellaisessa kiimassa ja huumassa kosittuaan, että eivät paljoa halua hääjärjestelyihin itse vaikuttaa, vaan valmis pöytä riittää ihan hyvin. Luojan kiitos ei itsellä ihan sellaista sulhasta ole, vaan tää menee ihan fifty-sixty juhannuspäivänä.

Mä päätin, että kirkko. Sulhanen päätti juhlapaikan.
Mä suunnittelin kutsut. Sulhanen sormukset.
Mä päätin, että sukukin kutsutaan. Sulhanen kutsuu KAIKKI kaverit.
Mä päätin musiikin. Sulhanen hankki kokin ja suunnitteli menun.
Mun kaaso hoitaa ohjelman. Bestman auton ja kuljetukset.
Mä päätin, että pelikorteista tehdään plaseerauskortit ja opasteet.
Sulhanen päätti häämatkakohteen.

Yhdessä päätettiin, että lahjat otetaan rahana. Avattiin yhteinen tili.

Molemmat on teettäneet asut tahoillaan. Kummallakaan ei ole hajuakaan, mitä toinen panee päälleen. Paitsi yksi väri: punainen.

Jännittää niin, ettei mikään ikinä...

[Ebola]

Kysytäänkö sulhaselta mitään?

Sehän riippuu miten ajattelee ---> Minä menen naimisiin vaiko Me menemme naimisiin.

[syttiK]

Häät? Mitkä ne on? Juu ei mulle mitään sukujuhlia, ei rinsessamekkoja, 15t e ylimäärästä rahaa, ei vuoden paniikkia ja hermojen kiristelyä eikä.. Ja kääpiölläkin on jo mun sukunimi. Ei ei ei. Ei se muuta enää yhtään mitään.

[ninnithequeen]

Kysytäänkö sulhaselta mitään?

Sehän riippuu miten ajattelee ---> Minä menen naimisiin vaiko Me menemme naimisiin.

Kyllähän se silti on aika morsiamen juhla, suunnittelu jne. jää aina morsmaikun kontolle. Vai oletko nähnyt sulhasta valitsemassa minkävärisiä neilikoita liimataan lautasliinoihin?

Toisaalta, itsellä yhet häät edessä tänä kesänä, ja kyllä tuo mieheni, bestman kun on, saa aika paljon tuhlata aikaansa järjestelyihin. Polttareihin nimittäin.

[par-sky]

Kysytäänkö sulhaselta mitään?

täällä sulhanen kyllä vastailee suurimpaan osaan kysymyksistä "tee kulta miten haluat, minä istun värisilmäni päällä, mä luotan sun makuun"
nyt sitten vain yritän ottaa toisen mahd. hyvin huomioon. ja kyllä se sanoo selkeästi jos joku asia ei sille sovi.

mies sanoi joskus, että olisi hienoa mennä suomenlinnassa naimisiin. minä kaivoin esille hääpaikan sieltä.
esitti vienon toiveen, että voisi laittaa mustan puvun, koskapa kokee näyttävänsä urpolta saketissa, smokissa ja frakissa. mun puolesta saa tulla vaikka verkkareissa, pääasia että siellä on mun rakas
sormusta katsoessamme ei sitten hyväksynyt mun ekaa vaihtoehtoa, koska "timangi on liian pieni"
tähän asti ollaan saatu sovittua haluamisemme, niin että se on meidän molempien juhla. jos jollekin muulle ei kelpaa, niin soromnoo, ovi on tuolla suunnassa.

[ninnithequeen]

Ei ei ei. Ei se muuta enää yhtään mitään.

No eihän se muutakaan. Ois vaan kivaa mennä naimisiin, kun tuo kihlasormus on tuos jo aikansa ollut
*tahtoo olla rinsessa ees joskus*

[syttiK]

Ei ei ei. Ei se muuta enää yhtään mitään.

No eihän se muutakaan. Ois vaan kivaa mennä naimisiin, kun tuo kihlasormus on tuos jo aikansa ollut
*tahtoo olla rinsessa ees joskus*

Hmm. Totta. Mä oon vaan nähny töissä ihan tarpeeksi ressanneita rinsessoja, että sitten tärkeenä päivänä ne on iha poikki.. Ja muutenki, pyh. Mä en rakasta omaa ja vielä vähempi toisen sukua niin paljoa, että niille kustantasin mitään kymppitonnin kemuja. Pyh. Senki rahan voi laittaa 2viikon lomamatkaan, jonnekin kauas ja lämpöseen.

Tärkein on vaan .

[Ebola]

Kysytäänkö sulhaselta mitään?

Sehän riippuu miten ajattelee ---> Minä menen naimisiin vaiko Me menemme naimisiin.

Kyllähän se silti on aika morsiamen juhla, suunnittelu jne. jää aina morsmaikun kontolle. Vai oletko nähnyt sulhasta valitsemassa minkävärisiä neilikoita liimataan lautasliinoihin?

Kyllä mä jaksan uskoa että on olemassa kiva määrä sulhasia, jotka oikeasti osallistuu ja haluaakin osallistua järjestelyihin. Näissä jutuissa vaan se "vahvimman" laki taitaa jyrätä.

Me päätettiin paikka ja aika yhdessä. Sormukset valitsi mies. Hotellin varasi mies. Valokuvaamo valittiin yhdessä. Hääkimppua metsästettiin yhdessä, jota ei sitten loppujen lopuksi ollut. Kumpikin ilmoitti omille läheisilleen asiasta ja sen, että kaksin ollaan ilman juhlia. Liput seuraavan päivän Apulannan keikalle hommattiin yhdessä, ja molemmat sinne halus satasen vauhdilla .Tietty, jos kovinkin isot juhlamoiset järkkää niin kaatunee helposti naisen harteille, jolla varmaan sitä intoakin riittää pikku yksityiskohtiin enemmän.

[tuike]

Ei ei ei. Ei se muuta enää yhtään mitään.

No ei muuta, niin, paitsi helpottaa elämää juridisesti esim. perintöasioissa. Kun ei sitä koskaan tiedä, milloin se toinen ottaa ja potkaisee tyhjää. Ei silti, mulla on raha-asiani hyvin järjestyksessä eikä hätää naimisiin.
Kuten suurin osa täällä, mäkin olen jo päässyt prinsessavaiheen yli enkä laiskana paskana kykene järkkäämään bileitä edes pienelle kaveriporukalle, häistä puhumattakaan. Olishan ne bileet toki kivat, jos joku muu järjestäisi ja maksaisi, eikä itse tarvitsisi kuin ilmestyä paikalle ja nauttia ruoasta, juomasta ja seurasta...

Oikeasti, jos sitä joskus naimisiin asti pääsisi, niin tod.näk. pienimuotoinen kirkkotilaisuus (tärkeää mummeille: taloudellinen hyöty) lähisukulaisille pullakahveineen, ja rahalahjoitukset häämatkakassaan.

[syttiK]

Kyllä mä jaksan uskoa että on olemassa kiva määrä sulhasia, jotka oikeasti osallistuu ja haluaakin osallistua järjestelyihin.

Kyllä. Nähty on myös miehiä, jotka ovat tulevan morsiammen mukana koekampauksessa/meikissä ja suunnitteluvaiheessa. Hah. Miehillä on myös ollut suuri osuus juuri sen sopivan puvun/kukkien valikoimisessa sekä kaikessa muussa järkkäilyssä.. Juhlapäivänä kyseiset herrat ovat myös häärineet ja käyneet tarkistuskäynnillä liikkeessä ennen morsiammen valmistumista. Haha, ei tällästä mulle, rasittaa jo pelkkä katseleminen.

[syttiK]

[quote="tuike"]
No ei muuta, niin, paitsi helpottaa elämää juridisesti esim. perintöasioissa. Kun ei sitä koskaan tiedä, milloin se toinen ottaa ja potkaisee tyhjää. quote]

Totta.. mutta kuitenkin, tuossakin "pääsyy" mennä naimisiin on kaikki "rahalliset" jutut, siis jos ei ole ehkä aiemmin tullu mentyä.. Saletisti on ihan eri asia astella alttarille muutaman yhessäolovuoden jälkeen, ku tepastella sinne, ku on oltu yhessä lähemmäs 10v. Me ei ees hankittu asuntoon mitään vakuutuksia, että toisen puoli on maksettu, jos toinen kuolee tms. Pyh, kämppä vaan myyntiin jos ei oo rahaa yksin maksaa.

[Nisäkäs]

Kysytäänkö sulhaselta mitään?

Kärjistäen - ei kysytä. Syykin on selvä. 90% tytöistä on suunnitellut häitään muksusta asti. Lopun osan suunnittelevat sitten äidit, jotka vaativat aina jotain. Miehet suunnittelevat yleensä vain sitä hääyöosuutta. Veljeni ilmaisi sen aikanaan aika hyvin - hänelle on tärkeää, että hänen tuleva vaimonsa saa sellaiset häät joista hän voi olla onnellinen. Ainoa millä mies voi vaikuttaa tapahtumaan on ilmoittaa, ettei saavu paikalle jos jokin yksityiskohta toteutuu. Kokonaisuudesta kinaaminen on liki mahdotonta.

[Yönmustaritari]

sen verran kevyessä kuosissa, että häävelvollisuudet tulee suoritettua myös yöllä.

Amatööri!



Näkisin, että mahdollisen jälkikasvun nimiselvittelyn vuoksi tämä parisuhteen virallistaminen saattaisi hyvinkin tulla kyseeseen. Ikuisena "vastarannan kiiskenä" aloin heti haluamaan kirkkojuhlia, kerta se ei nähtävästi ole enää ns. kovassa huudossa.

Tietenkin siinä olisi ainakin semmosiet seikat edessä, että jos kumppani on joku kaupunkilaistollo tmv. niin takuulla kotoseudun kirkkoon ja pellolle olisi mentävä. Sitten taasen jos se akka olisi joku suviuuno, tupajumi tai muu lannanpotkija niin mahdollisesti veri vetäisi sliperin sijasta tinanapin suuntaan.

Vähän tuntuu, että semmoiset lystit on kuitenkin vähän tyyriin puoleisia.

[Herra Manala]

No kyllä ne häät aika usein ovat 90% morsmaikun juhla. Eri asia on tietenkin, että onko se kohtuullista tai reilua. Jos kokee, että ei ole niin ei sitten muuta kuin järjestelyihin mukaan ja vaikuttamaan asioihin. Aika hiiri mieheksi pitää olla jos ei saa ääntään kuuluviin tai pysty vaikuttamaan juhlajärjestelyihin jos oikeasti jotain haluaa. Yleensä vain haluaminen on voimakkaampi tunne kuin se ei-haluaminen. Eli jos morsian haluaa sen valkoisen ratsun, mutta sulhasella ei sellaista hinkua ole niin silloin se yleensä toteutetaan. Jos taas sulhanen haluaa jägermeister-tarjoilun baariin, ja morsian ei sellaista ollut ajatellut niin se toteutetaan myös. Aika harvaa asiaa sitä vastustaa jos tietää, että toinen osapuoli jotain haluaa.

Puhut nyt mielestäni hieman ristiriitaisesti. Ensin sanot että häät ovat toki epäreilusti 90% morsmaikun juhlat, mutta ilmeisesti siksi, ettei mies yleensä ole järjestelyissä mukana ja vaikuttamassa asioihin?

No oli miten oli, minä en kykene jakamaan mitään prosenttinäkemyksiä tästä asiasta millään tavalla. Parisuhteen, niinkuin avioliitonkin, tulisi ehdottomasti pohjautua kumppanien väliselle tasa-arvolle. Aika hullunkurista olisi että nimenomaan se juhla, jossa parisuhteen syventämistä ja pyhentämistä vaalitaan, tietynlainen epätasa-arvo olisi päivän teemana. Tottakai nainen saa prinsessaa leikkiä, mutta mitä on prinsessahäät ilman prinssiä? 90% prinsessahäät?

Siihen lisättynä se "seuraavat hääni tulevat olemaan" -tyylinen julistaminen tuntuu kyllä melkoisen yksipuoliselta, siitäkin huolimatta että te asiasta tuohon sävyyn puhuneet varmasti ottaisitte huomioon myös miehenne mielipiteet. Totuus on kuitenkin se, että monelle miehelle ne häät saattavat olla ne elämänsä ainoat häät, ja niiltä saatetaan hakea myös jotain muuta kuin jägermeistertarjoilua baarissa.

Jos minä joskus naimisiin asti menen niin olen asian suhteen kyllä sen verran vakavissani, että haluan häitteni olevan omannäköiseni vähän enemmän kuin kymmenenprosenttisesti. Siitäkin huolimatta, vaikka naisellani sattuisi ne ensimmäiset prinsessahäänsä olevan jo takanapäin, ja koko hääbileily ei oikein innostaisi enää muuten kuin hiljaa kahdenkesken maistraatissa (mitä jos mun kaverit ja sukulaiset vaikka nauraa mulle kun mä menen koko ajan naimisiin eri ukon kanssa).

No ehkä oma asenteeni on hieman vammautunut sen vuoksi että olen koko pienen ikäni seurannut ja tehnyt työkseni hääjuhlien järjestelyjä. Ehkäpä siksi minusta ei todellakaan saa ukkoa, jonka panos hääjuhlien järjestelyyn liikkuu välillä "ihansama" ja "jotain cd:itä illaks".

[-Superior-]

...

[tuike]

Olisin halunnut lainata ylläolevasta viimeiset 2 riviä, mutta jostain syystä se ei onnistu.
No, olipa joka tapauksessa kauniisti sanottu. Kunnioitettavaa, että jonkun mielestä avioinstituutissa on edelleen jotain oikeasti tärkeää ja merkityksellistä. Hienoa paatosta!

Edit: Ilmeisesti lainaus ei onnistunut siksi, koska olit samanaikaisesti poistamassa sitä. Siispä mun kommenttini tähän väliin on täysin turha. Pahoitteluni.