Olen monen vuoden ajan nähnyt päässäni mielikuvan krematoriossa palavasta ruumiistani. Pidän huvittavana sitä, että äärettömän kokoisessa avaruudessa - siinä kaikkein uskomattomimmassa ihmeessä - sattuu pyörimään pallo, jolla Pirkko-Liisa yrittää selviytyä seksihuolistaan, ruokaostoksistaan ja pakahduttavasta lomastressistään.Vadim kirjoitti:Mikähän lääkitys sillä on? Olen kiinnostunut.Geetzu kirjoitti:Hitto miten hyvältä kuulostaakin. Jatkan harjoittelua.-Superior- kirjoitti:-- En koskaan osannut kuvitella että aikuisena voisi vaikuttaa näin paljon omiin tunnetiloihinsa sekä siihen mitä on.
Pidän tätä kaikkea niin absurdina, etten vain osaa suhtautua oikein mihinkään arjessani ja elämässäni olevaan ongelmaan niin kuin kyseessä olisi mitään muuta kuin ratkaisua odottava asia. Omaan itseensä on jollain tavalla vielä helpompi suhtautua kevyesti. Minussa on isoja vikoja, en aina toimi niin kuin kuuluisi ja moni muu ihminen on huomattavasti mielenkiintoisempi kuin minä. Yksinkertainen huvittava totuus. En osaisi rakastaa itseäni yhtään vähempää, eikä itsetuntoni ole kiinni enää oikeastaan mistään. Elämä on masentavaa ja vaikeaa, mutta onko se viime kädessä muuta kuin hilpeän järjetöntä? Ihme. Varsinkin kun katsoo ympärillä olevia ihmisiä omine pikku ongelmineen.