Pitihän se nähdä ettei tästä mitään poliittista keskustelua oikeasti synny, ja kuinka voisikaan jos ehdokkaan tavoitteet eivät ole edes vielä selvillä. Olisi ollut hauska nähdä kuinka vasemmistoehdokas oikeasti lähtee rakentamaan toimenpide-ehdotuksia pelkän fiilistelyn ja musta tuntuu että olisi kiva jos-diskurssin sijaan.
Aatteilla ja arvoilla voidaan ajaa mielipiteitä ja maailmankuvaa, mutta niiden lisäksi pitää löytyä keinoja ja työkaluja joilla todellisuutta viedään eteenpäin. Eduskuntaan tarvitaan erilaisia vastavoimia tasapainottamaan päätöksentekoa ja edustamaan yhteiskunnan erilaisia arvoja, mutta mieluiten sellaisia joilla on antia toiminnan kehittämiselle ja yhteiskunnan parantamiselle - ei pelkästään kapuloiden lyöntiä rattaisiin ja oman egon pömpöttämistä, kun pystyy vastustamaan isoja ja pahoja.
http://www.iltalehti.fi/kolumnistit/200 ... 3_ko.shtml
"Eduskunnassa on myös suuri joukko kiusantekijöitä, jotka vastustavat kaikkia järkeviä asioita ja tekevät umpihulluja aloitteita. Jostakin syystä nämä Kiusaset ovat keskittyneet Vasemmistoliittoon ja Vihreään liittoon."
Itse suhtaudun positiivisesti tällä hetkellä muutamiin vihreisiin nuoriin ja voisin jopa äänestää eduskuntaan tällä hetkellä vihreiden nuorten puheenjohtajaa, Heikki Korpelaa. Älykkäät ja maailmaa ymmärtävät vihreät ovat hyvä mahdollisuus tuoda älykästä vastapainoa kokoomuksen, keskustan ja demareiden politiikkaan.
Periaatteessa paperilla vasemmisto voisi olla hyvä asia, esimerkki vasemmistonuorten poliittisesta näkemyksestä:
"Uusliberalismi ja talouden globalisaatio uhkaavat ihmisarvoista elämää kaikkialla maailmassa. Hyvinvointijärjestelmiä puretaan ja demokratia on vaarassa kaventua entisestään suuryritysten ja pääoman kahmiessa valtaa itselleen. Uusliberalismin ideologia ei nimestään huolimatta tarjoa mitään uutta. Edistyksen sijaan se tarjoaa taantumusta, paluuta vanhaan. Uusliberalismin ydin on rajoittamaton kapitalismi.
Kapitalismin kantavina arvoina ovat tuotannon ekologisesti kestämätön kasvu ja sijoitusten tuottavuudella mitattu harvojen vauraus. Puhdas ja rajoittamaton saalistuskapitalismi on järjestelmä, jonka tavoitteena ei ole ihmisten hyvinvointi. Se hyökkää taloudellisiin mittaustapoihin nähden hyödytöntä ja tuottamatonta hyvinvointia vastaan.
Kapitalismin epäkohtia vastaan on syntynyt radikaaleja uudistuksia vaativia yhden asian liikkeitä. Nämä liikkeet ovat tärkeitä keskustelun herättäjiä ja toimijoita, mutta usein niiltä puuttuu kokonaisvaltainen näkemys maailmasta ja sen myötä laajat ratkaisumallit. Yhteiskunnassamme nämä liikkeet kuitenkin edustavat edistyksellisiä voimia."
(
http://www.vasemmistonuoret.fi/asiakirj ... sittu.html )
Periaatteessa tuossa ylhäällä on tekstiä johon itse kukin voi samaistua ja nyökytellä, sillä helppohan se on allekirjoittaa globalisaation ja kapitalismin ongelmat. Kapitalismi kuitenkin luo hyvinvointia ja vie eteenpäin kehitystä, joten siitä me emme pääse emmekä halua irti.
Edistyksellisyyttä ei ole huutaminen kun sattuu, vaan ongelmien ratkaiseminen ja luoda järjestelmä jossa ongelmat vähenevät - ilman että menetetään ne hyödyt.
Vasemmistoliiton osa tavoitteista on kannatettavia ja hyviä - mutta itseäni heidän toiminnassaan pelottaa se, että takaa ei tunnu löytyvän oikeasti fiksuja ja toimivia keinoja niiden toteuttamiseksi.
Lisää vasemmistohubaa:
"Vasemmistoliiton tavoitteena on täystyöllisyys. Sen saavuttaminen edellyttää vilkasta elinkeino- ja yritystoimintaa, aidosti kannattavien liikeideoiden ja työpaikkojen luomista sekä terveen yrittäjyyden vahvistamista.
Kansainvälisten vertailujen perusteella Suomeen mahtuisi merkittävästi enemmän yrityksiä kuin täällä nyt on. Maastamme puuttuu erityisesti pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Siksi yrittäjyyttä on syytä lisätä ja yrittäjyyteen kannustaa. Siinä tarvitaan laadukasta yrittäjyyskoulutusta ja yritystoimintaan liittyvää neuvontaa, pienten ja aloittavien yrittäjien sosiaaliturvan aukkojen paikkaamista ja aloittavan yrityksen rahoitusmahdollisuuksien kehittämistä. Myös yritystoiminnan harjoittamiseen ja työntekijöiden palkkaamiseen liittyvää byrokratiaa täytyy vähentää.
Vasemmistoliiton mielestä yrittäjyyspolitiikan tavoitteeksi pitää asettaa aidosti uusien työpaikkojen luominen. Siksi yrittäjyyspolitiikaksi ei riitä se, että nyt julkisesti tuotettuja palveluita pyritään siirtämään yksityisen sektorin tuotettavaksi. Se ei luo aidosti uutta työtä, vaan ainoastaan siirtää sitä yhdeltä sektorilta toiselle ja ääritapauksessa jopa vähentää sitä. Meidän mielestämme yrittäjyyspolitiikalla pitää tavoitella työpaikkojen nettomääräistä lisäystä, ei niiden vähentämistä."
...
"Itsepalveluyhteiskunnan laajentamiseen on syytä suhtautua kriittisesti, sillä tällainen kehitys heikentää palvelualojen työllisyyttä ja palveluiden laatua."
Äh ja puh. Mistä edes alottaisi?
Hymyilyttää kun vasemmistolaiset puhuvat yrittämisestä ja aidosti kannattavista liikeideoista ja terveestä yrittämisestä.
Rahoitus- ja byrokratian vähentäminen ovat hyviä tavoitteita - mutta ne pitäisi toteuttaa oikein. Valtion puolesta byrokratian vähentäminen on toki mahdollista, mutta en ole edes varma onko byrokratia tällä hetkellä enää niin suuri ongelma -- muuten kuin työvoiman suhteen.
Rahoittaminen onnistuu parhaiten markkinoiden ja tiettyjen spesifisten ammattitaitoisten valtion tukemien sijoitusten muodossa. Yritystoiminnan rahoittamisessa kun pitää olla ammattitaitoa mukana tai muuten se on rahan heittämistä turhaan ilmaan. Valtio toki voisi tukea pienikorkoista yrittäjälainaa, jolla tuettaisiin esimerkiksi uusien pienyritysten perustamista ja halukkaiden osaavien ihmisten siirtymistä esimerkiksi työnantajan palveluksesta omasta yrittäjäksi omalla osaamisalueellaan. Tämä myös osaltaan tukee työvoiman joustavuutta, sillä työantaja pystyy keveämmin ostamaan palvelua palveluntuottajalta - ja palveluntuottaja toisaalta voi palvella useampia eri tahoja.
Pelkkä raha ei myöskään auta, vaan yrittämisessä tarvitaan tukea ja osaamista -- ja sitä saa parhaiten sellaisilta tahoilta joilla on kontakteja ja jo oikeaa osaamista. Samasta syystä markkinat ovat hyvä keino yritystoiminnan tukemiseen, koska hyvien venturecapital tai business angel-toimintojen kautta yrittäjä saa kumpaakin.
Valtiolla pitäisi olla eri tasoisia ja eri fokuksella olevia rahoitusorganisaatioita, joista osa esimerkiksi teknologia- ja osaamiskeskuksien yhteydessä olisivat valmiita korkeammallakin riskillä rahoittamaan uusia Pelle Peloton-hankkeita ja toisaalla taas yhdessä rahoituslaitosten kanssa tukemassa alkavia tai kehittyviä liiketoimintoja, helpottaen yrittäjien mahdollisuuksia tarvittavaa lainaa - kun osalle tulee valtion takaus tai valtion tukea.
Parhaassa tapauksessa valtion rahoituksella syntyisi esimerkiksi paikallisten korkeakoulujen ( tai vastaavien teknologiakeskusten / yrityshautomoiden ) ympärille hyvin kuplivaa, kehittyvää ja rohkeaa yritystoimintaa - josta voi poikia hyviä uusia työnantajia tai jotka voivat toimia hyvänä R&D-kenttänä jo olemassaoleville yrityksille / hankkeille.
"Vasemmistoliitto vastustaa matalapalkkaisen työvoimareservin luomista ja ns. matalan tuottavuuden työn tukemista. Tavoitteenamme on päinvastoin se, että kaikesta työstä saatava palkka riittää kohtuulliseen ja turvattuun elämään ja että tuottavuutta ja palkanmaksukykyä kehitetään kaikilla aloilla."
Niinku että mitä.
Tässä on sitä älykkyyttä parhaasta päästä.
Palvelualujen kasvu ja toimivuus on kiinni juuri siitä, että niiden kustannukset ovat järkevät suhteessa niiden tuottamaan arvoon. Jos työvoimakustannus palvelualoilla nousee, pitää se muutos puristaa jostain pois. Jos se puristetaan raaka-aineista tai arvoketjun muista vaiheista - maksaa sen silloin se burmalainen lapsi omissa työoloissaan. Jos sen taas maksaa osakkeenomistaja pienempinä osinkoina, voi olla omistaja sijoittaa rahansa muualle jossa tuotto on varmempaa ja parempaa - ja yritystoiminta loppuu tai ei kehity.
Kuluttajat äänestävät lompakoillaan ja tekevät itse arvostuksensa eri palveluista. Joku pesee paitansa itse, koska näkee omalle työlleen ja siihen liittyville kustannuksille pienemmän hinnan kuin paitojen pesettämisen pesulassa.
Matalapalkka-alan tukeminen nimenomaan mahdollistaa palvelualojen kehittymisen ja sen, ettei työtä pelkästään automatisoida tai jätetä tekemättä kustannuksien ja arvon suhteen vuoksi. Minä uskon siihen että matalapalkka-alat voivat olla oikein tuettuna ja toteutettuna se ensimmäinen steppi työelämässä ja mahdollisuus ihmisille päästä työnsyrjästä kiinni, rahoittaa omaa talouttaan, olla aktiivinen ja päästä sitten eteenpäin. Eihän kukaan odotakaan olevansa McDonaldsin hampurilaisenpaistaja tai asiakaspalvelija koko elämäänsä. Parempi se mahdollisuutena oleva matalapalkkainen työ ja kehittymismahdollisuudet, kuin passivoiva älä tee mitään -sosiaalitukimalli.
... tai ajatellaan kaupan kassoja. Kaupan kassakin voi olla katoavaa perinnettä. IBM ja muut kehittävät prototyyppejä ja järjestelmiä kaupoista, joissa kassatapahtuma on automaattinen -- kuluttajan kävellessä vain portista läpi ostoksien kanssa. Jossain vaiheessa tulevaisuutta kaupan kassa ammattina voi olla historiaa, sillä mitä lisäarvoa kassa enää asiakkaalle antaa? Tilalle saatetaan palkata muutama oikeasti asiansa osaava myynninedistäjä palvelemaan asiakkaita varsinaisen kaupan puolella.
"Maamme terveyskeskuksissa, sairaaloissa, vanhustenhuollossa, kouluissa ja päiväkodeissa on tällä hetkellä paljon tekemätöntä työtä. Siksi työpaikkoja on uskallettava lisätä julkisella sektorilla, ei vain yksityisellä."
Tekemätöntä työtä on aina. Ja se pysyy tekemättömänä niin kauan kunnes joku maksaa sen tekemisestä.
Julkisen sektorin työpaikkojen lisääminen on hyvä ajatus aina silloin kun toiminnalle on maksajia - ja nähdään että toiminta on järjestetty kustannustehokkaasti. Julkinen sektori kilpailee monissa asioissa yksityisen sektorin kanssa - ja kuluttaja äänestää omalla lompakollaan. Joku haluaa lastenhoidossa eri asioita kuin toinen, ja vie lapsensa tietylle palveluntarjoajalle - samalla kun toinen vie kunnalliseen lastentarhaan.
Yksityistämisestä on tehty väärinymmärryksien ja huonojen ratkaisujen kautta iso peikko, jolla on aina hyvä pelotella. Totta mooses yksityistäminen voi olla huono ratkaisu, jopa helvetin huono - jos yksityistetään tilanteessa missä markkinoilla EI OLE KILPAILUA.
Yksityistäminen toimii tilanteissa, joissa markkinoilla on tervettä kilpailua ja palkitsemisjärjestelmät ovat yksityistäjän tavoitteiden mukaisia. Esimerkiksi terveydenhuollossa olisi oltava tarkkana että mitä toimia yksityistetään ja mitkä mittarit ovat toiminnan pohjalla. Samat asiat voitaisiin hoitaa toki yhtä tehokkaasti myös julkisella puolella, mikäli julkista puolta voitaisiin johtaa vapaammin.
Yksityistäminen on hankala työkalu, aivan kuten yrityksissä on toimintojen ulkoistaminen. Sen tekeminen oikein ei ole helppoa, mutta tekemällä sen oikein on mahdollisuudet saada selkeitä hyötyjä ja parannuksia toimintaan.
Minä uskon siihen, että monilla aloilla tarvitaan julkisen sektorin vaihtoehto pelkkien yksityisten vaihtoehtojen lisäksi. Julkisen sektorin vaihtoehdon pitää toteuttaa kustannustehokkaasti ja järkevästi se meidän yhteiskuntamme baseline mitä me niiltä palveluilta haluamme. Sopivissa kohdissa julkisen sektorin palveluntarjontaa voidaan sitten laajentaa ja tukea yksityisen sektorin erityisosaamis-tarjonnalla - jonka kustannuksia pitää kurissa toimiva kilpailu.
"Palkkaerojen pienentäminen edellyttää naisvaltaisten alojen palkkojen parantamista ja sukupuoleen perustuvan palkkasyrjinnän poistamista. Myös miesten ja naisten hakeutumista nykyistä tasapuolisemmin eri aloille pitää edistää."
SingleMalt.. vastaa sä tähän.
Sitäkään en saanut ainakaan nopeasti sivuja vilkaisemalla selville, miten mirka muukkonen dot net vaikuttaa kaduilla ja kabineteissa.
