Sarasvuo etenee

Yleinen lätinä jä kitinä
Tix

Re: Sarasvuo etenee

Viesti Kirjoittaja Tix »

BrianW kirjoitti:Itse asiassa olen aina kohdellut palkollisia erittäin hyvin, kun olen sellainen itsekin ollut pitkään aikoinani.
Noudatatko työaikalakia vai et? Kovasti tunnut sitä vastustavan.
Avatar
BrianW
Kitisijä
Viestit: 1279
Liittynyt: 14.08.2005 18:50
Paikkakunta: Suomen Ritchmond
Viesti:

Re: Sarasvuo etenee

Viesti Kirjoittaja BrianW »

Noudatan. En muista mitenkään erityisesti sitä tässäkään keskustelussa vastustaneeni. Normaalipäivässä ehtii yleensä hommat mainiosti hoitaa, kun vaan tekee motivoituneesti. Mutta enhän minä halua ketään kieltää tekemästä enempää jos he niin haluavat jossain TrainersHousessa tehdä.

Lopetin joitain vuosia sitten sen yritystoiminnan, jossa oli palkkatyöläisiä osittain siitä syystä, että on aika hankalaa löytää sellaisia ihmisiä, jotka tekevät työtä sillä asenteella, kun pikkufirmassa pitää tehdä, että se menestyy. Vaikka olisi niillä "helpoilla" konsultointimarkkinoillakin.

Oli muitakin, henkilökohtaisia syitä. Nyt tässä uudessa mallissa on kolmen hengen ydinjoukko, jotka ovat kaikki osakkaita, jotta asennetta löytyy. Kaikilla on ihan normaalit työsopimukset.
When the going gets weird, the weird turn pro.

Dr. Hunter S. Thompson
Tix

Re: Sarasvuo etenee

Viesti Kirjoittaja Tix »

BrianW kirjoitti:Noudatan. En muista mitenkään erityisesti sitä tässäkään keskustelussa vastustaneeni. Normaalipäivässä ehtii yleensä hommat mainiosti hoitaa, kun vaan tekee motivoituneesti. Mutta enhän minä halua ketään kieltää tekemästä enempää jos he niin haluavat jossain TrainersHousessa tehdä.
Haluavat <> yrityskulttuuri/esimies pakottaa. Korkeakoulutetuista 90+% kokee että heillä on liikaa töitä ja heistä liki 95% kokee, ettei voi vaikuttaa asiaan. Velvollisuudentuntoa ja työntekijöiden keskenään kilpailuttamista voi käyttää hyväksi tässä asiassa melko helpolla suomalaisella mielenlaadulla.

Itsekin olen sitä mieltä että tehokas ja motivoitunut ihminen ei tarvitse yli 8 tuntia per arkipäivä keskimäärin tehdäkseen työnsä. 8 tunnin jälkeen työteho vain laskee. Teen työtilanteen ja oman energiatason mukaan 12-6 h päiviä, joskus vaan ei nappaa tai väsyttää, silloin lähden ennemmin kotiin kuin tuhlaan työnantajan aikaa - ja teen sitten toisena päivänä pidempään oma-aloitteisesti.

En ole kuullut kuin kerran ihmisestä, joka ei ole saanut tehdä niin paljon töitä kun halusi. Työnantaja kielsi, koska pelkäsi että heppu pimahtaa työnarkomaniaansa. Niin pimahtikin, estelyistä huolimatta.
Avatar
Clay
Kitisijä
Viestit: 2582
Liittynyt: 14.08.2005 23:46

Re: Sarasvuo etenee

Viesti Kirjoittaja Clay »

BrianW kirjoitti: Oli muitakin, henkilökohtaisia syitä. Nyt tässä uudessa mallissa on kolmen hengen ydinjoukko, jotka ovat kaikki osakkaita, jotta asennetta löytyy. Kaikilla on ihan normaalit työsopimukset.
Mitähäh, mihin osakas työsopimusta tarvitsee? Luulin osakkuuden olevan vapautus tuollaisista.
Nyt penikseni on fantastinen!
Avatar
BrianW
Kitisijä
Viestit: 1279
Liittynyt: 14.08.2005 18:50
Paikkakunta: Suomen Ritchmond
Viesti:

Re: Sarasvuo etenee

Viesti Kirjoittaja BrianW »

Voihan sitä olla firmassa töissä ihan normaalisti ja vaan omistaa vähemmistöosuuden, niin, että säilyttää jopa palkkatyöläisen työttömyysturvankin.
When the going gets weird, the weird turn pro.

Dr. Hunter S. Thompson
Elukka

Re: Sarasvuo etenee

Viesti Kirjoittaja Elukka »

sivustahuutaja kirjoitti:Kerro kuinka IKEA saadaan toimimaan kokonaishyvinvoinnin kannalta tehokkaammin?
Ainoa käytännön keino kai on nimenomaisesti kieltää mainitunlainen toiminta laeilla ja kansainvälisillä sopimuksilla. Varsinainen ongelma on siinä, että tahtoa tällaisten sopimusten laatimiseen ja varsinkaan niiden valvomiseen ei tunnu löytyvän. Erityisesti kehitysmaissa monikansallisen yrityksen on helppo ostaa paikalliset lainsäätäjät ja viranomaiset puolelleen.
sivustahuutaja
Kitisijä
Viestit: 21247
Liittynyt: 15.08.2005 0:29

Re: Sarasvuo etenee

Viesti Kirjoittaja sivustahuutaja »

Elukka kirjoitti:Ainoa käytännön keino kai on nimenomaisesti kieltää mainitunlainen toiminta laeilla ja kansainvälisillä sopimuksilla. Varsinainen ongelma on siinä, että tahtoa tällaisten sopimusten laatimiseen ja varsinkaan niiden valvomiseen ei tunnu löytyvän. Erityisesti kehitysmaissa monikansallisen yrityksen on helppo ostaa paikalliset lainsäätäjät ja viranomaiset puolelleen.
Mitä olet kieltämässä? Tutkimusten mukaan kehitysmaissa KV-yritysten työolot ovat paremmat kuin paikallisten tarjoamat. IKEA:lla tosin ei käsittääkseni ole omaa tuotantoa kehitysmaissa.
EveryWoman
Kitisijä
Viestit: 5729
Liittynyt: 15.08.2005 21:45

Re: Sarasvuo etenee

Viesti Kirjoittaja EveryWoman »

sivustahuutaja kirjoitti:
EveryWoman kirjoitti:Todellisuudessa työntekijällä on valta ja vastuu säätää työntekonsa määrä ja laatu hänelle itselleen sopivaksi (vai väitätkö siis, että sen vastuun pitäisi oikeasti olla konsulttifirmalla/investointipankilla/muulla saman kategorian työnantajalla?)
Työnantajalla on vain vastuu noudattaa lakia. Lain puitteissa työntekijä sitten hakee oman optiminsa työn, työpaikan ja työajan suhteen. Työntekijän valinta saattaa olla jopa työttömyys, joten kuinka työnantaja voisikaan olla vastuussa työntekijän valinnoista ja onko kukaan sellaista väittänyt?
Yritin tuossa Tixiltä kysyä, väittääkö hän tosiaan että työnantajan tulisi säädellä työmäärää työntekijän puolesta niissäkin tapauksissa, joissa se ei ole käytännössä mahdollista (kun monimutkaisessa ajatustyössä ja luovassa työssä työnantajan ei ole mahdollista saada tietoa kullekin työntekijälle sopivasta työmäärästä mitään muuta tietä kuin työntekijältä itseltään). Jos hän väittää noin, seuraava kysymys olisi tietysti, millä menetelmällä hän ehdottaa että tämä toteutettaisiin.

Lain noudattamisesta sen verran, että lain rikkominenhan ei johda mihinkään sellaisissa tapauksissa, joissa se sopii kaikille osapuolille. Siksi sitä tapahtuu jatkuvasti, eikä sitä pidetä ongelmana silloin kun vahinkoa ei tapahdu. Esimerkiksi punaisia päin käveleminen on lain vastaista, mutta yleisesti ihmisten mielestä on ihan ok, että joku kävelee punaisia päin omalla vastuullaan, kun autoja ei tule. Laki on käsittääkseni olemassa siksi, että jos joku tekee virhearvion ja jotakin sattuu, syyllinen osapuoli on helpompi määrittää - ja siksi että ihmisillä olisi referenssinä jokin perussääntö, johon he voivat omaa toimintaansa suhteuttaa, ja joka on kaikille sama.

Easy tekee työtä, jossa olennaista on työn tulos, ei se minkä verran ja mihin kellonaikaan sitä on tehty. Tämä merkitsee sitä, että hän saattaa puhua työpuheluita välillä yhdeltä yöllä, mutta toisaalta myös lisääntynyttä joustavuutta sen suhteen, miten ja millaisella varoitusajalla voimme viettää aikaa yhdessä. Jos toimisimme molemmat tiukan työaikalainsäädännön puitteissa, en voisi uneksiakaan siitä että hän voi valita jäädä vaikkapa jonakin aamuna auttamaan minua jossakin yhtäkkiä puhjenneessa kriisitilanteessa, tai joskus lähteä töistä spontaanisti aikaisin vain siksi että on kiva ilma ja meitä huvittaisi mennä yhdessä ulkoilemaan. Tällaisen vapauden eteen olemme molemmat valmiita tekemään "ilmaisia ylitöitä", koska se on henkisen hyvinvointitalouden kannalta kannattavampaa kuin monotoninen puurtaminen pilkulleen jonkin yleisen lainsäädännön normien ja ohjeiden mukaan. Siis vaikka vapaa-aikaa on vähemmän, se riittää rentoutumiseen paremmin jos sen ajankohdan voi valita oman tilanteensa mukaan ja jos työ on lisäksi tätä kautta palkitsevampaa johtaessaan nopeammin hyviin tuloksiin. Itse olisin ainakin raivoissani, jos tekisin luovaa työtä jossakin yrityksessä, joka yrittäisi pakottaa minut suhteuttamaan toimintaani työaikalakiin. Pitäisin sitä sekä työni että vapaa-aikani sabotointina ja tarpeettomana hankaloittamisena.

Ymmärrän silti, että suorittavassa työssä, jossa työn ja vapaa-ajan raja on selkeä ja työpaikalla on oltava juuri tiettyyn aikaan, työaikalain ja työvuorojen kirjaimellista noudattamista tarvitaan niin yritystoiminnan sujuvuuden kuin työntekijän hyvinvoinninkin varmistamiseksi. Olen ollut esimerkiksi tehtaassa ompelijana, ja olisin toki laskenut helvetin irti jos tekemistäni ylitöistä ei olisi maksettu asianmukaisia korvauksia (ongelmia tuon suhteen ei kyllä koskaan ollut).

Kyse on vain siitä, että työnkuvia on erilaisia. Mikä sopii yhdelle, ei sovi yhtä hyvin toiselle, ja on haitaksi kolmannelle. Jos joku on työssä, joka ei sovi hänelle, mutta sopii jollekulle toiselle, luulisi että hänen kannattaisi vaihtaa työpaikkaa eikä jäädä syyttämään työnantajaa huonoista työoloista. Niin kuin kaikki tänne kirjoittavat vaikuttavat tehneenkin. Tätä taustaa vasten minulla on jonkin verran hankaluuksia ymmärtää, mistä kaikki tämä kitiseminen oikein kumpuaa. Ehkä kirjoittajien ystävät, jotka ovat nujertuneet itselleen sopimattomissa työpaikoissa, jotenkin hyötyvät siitä että täällä haukutaan niitä jotka näkevät samaisissa olosuhteissa arvoa omalta kannaltaan? Se sen täytyy olla?
Avatar
BrianW
Kitisijä
Viestit: 1279
Liittynyt: 14.08.2005 18:50
Paikkakunta: Suomen Ritchmond
Viesti:

Re: Sarasvuo etenee

Viesti Kirjoittaja BrianW »

[quote="EveryWoman"][/quote]

Asiaa kaikki. Samat kokemukset minulla on myös niiltä ajoilta kun olen verokirjatyötä tehnyt. Kun olin joskus kesätöissä ns suorittavassa työssä, niin kyllä siellä kaikki olivat erittäin tarkkoja työaikalain noudattamisessa. Sittemmin olin sellaisissa hommissa, että ei ajattelu ja pohdiskelu loppunut kun työpaikan oven pisti kiinni, oli työaikalaki mikä hyvänsä.
When the going gets weird, the weird turn pro.

Dr. Hunter S. Thompson
EveryWoman
Kitisijä
Viestit: 5729
Liittynyt: 15.08.2005 21:45

Re: Sarasvuo etenee

Viesti Kirjoittaja EveryWoman »

Tix kirjoitti:
So Easy kirjoitti:Otetaanpa pari vertailukohtaa: Onko sekin, että isojen firmojen ylimmälle johdolle (jotka tekevät ~100-tuntista työviikkoa) on usein järjestetty autonkuljettajat, yksityiskoneet etc. sekin vain naamioitua riistoa, eikä yksinkertaisesti vain hyvin vaativien työolojen (jotka jokainen näistä on itse valinnut) helpottamista?
Huippujohtajan neuvotteluasema on hiukan toista kuin nuoren työmarkkinoille tulevan kynittävän broilerin. Autonkuljettajat ja yksityiskoneet tuskin ovat olemassa pitääkseen toimitusjohtajan vapaa-ajan määrän mahdollisimman vähäisenä vaan mahdollisimman suurena?
Siis missä vaiheessa lisääntyvät edut mielestäsi muuttuvat riiston välineistä kapitalistisikailun moottoreiksi? Miksi et näekään yksityiskonetta tapana "pakottaa" johtaja tekemään töitä mahdollisimman tehokkaasti jo työmatkalla? Millä perusteella arvelet, että työn vaativuus ei kasvaisi samassa suhteessa kuin edut lisääntyvät ja neuvotteluasema parantuu?
So Easy kirjoitti:Entä vaikka huipputason muusikot, tanssijat, suunnittelijat, urheilijat, etc. jotka omistavat asialleen hekin usein 80-100 tuntia viikossa -- ovatko hekin vain "pyramidihuijauksen" uhreja, jotka hölmöyksissään eivät tajua vedota työaikalakiin ja vaatia oikeuksiaan?
Taitelu tai urheilu ei ole työntekoa.
Ammattiurheilusta en tiedä, mutta suosittelen kokeilemaan taidealalla työskentelyä ennen kuin nolaat itseäsi enempää moisella kommentoinnilla. Jos sinua ahdistaa jo se, että vastuu työmäärän ja ajankäytön hallitsemisesta on työnantajan sijaan sinulla itselläsi, en usko että vastuun laajeneminen myös arvonluontiin alalla, jossa se on yleisesti ottaen poikkeuksellisen vaikeaa, ainakaan oloasi helpottaisi.
Tix

Re: Sarasvuo etenee

Viesti Kirjoittaja Tix »

EveryWoman kirjoitti:Siis missä vaiheessa lisääntyvät edut mielestäsi muuttuvat riiston välineistä kapitalistisikailun moottoreiksi? Miksi et näekään yksityiskonetta tapana "pakottaa" johtaja tekemään töitä mahdollisimman tehokkaasti jo työmatkalla? Millä perusteella arvelet, että työn vaativuus ei kasvaisi samassa suhteessa kuin edut lisääntyvät ja neuvotteluasema parantuu?
En ole kuullut yhdestäkään toimitusjohtajasta, joka olisi pakotettu ottamaan yksityiskone reittilennon sijasta. Kerro ihmeessä jos tunnet jonkun ennen kuin nolaat itseäsi enempää moisella kommentoinnilla.

Missäs minä olen noin arvellut?
Ammattiurheilusta en tiedä, mutta suosittelen kokeilemaan taidealalla työskentelyä ennen kuin nolaat itseäsi enempää moisella kommentoinnilla.
En minä nolannut itseäni, taidat olla ainoa joka moista edes kuvittelee. En tunne yhtään taitelijaa tai urheilijaa joka kokisi tekemisiään työnteoksi. Työ on määritelmällisesti toiselle tehty suoritus, jonka ajatuksena on tehdä jotain mistä saa taloudellisen korvauksen. Taitelijat toteuttavat itseään ja urheilijat tavoittelevat päämääriään ja on jossain määrin sivuseikka saako siitä rahaa. Ammattilaisurheilu on harvojen herkkua, suurimmalla osalla taitelijoista/urheilijoista on taloudellisen pakon sanelemana myös oikea työ.
Jos sinua ahdistaa jo se, että vastuu työmäärän ja ajankäytön hallitsemisesta on työnantajan sijaan sinulla itselläsi, en usko että vastuun laajeneminen myös arvonluontiin alalla, jossa se on yleisesti ottaen poikkeuksellisen vaikeaa, ainakaan oloasi helpottaisi.
Ei se minua ahdista eikä minun oloni tarvitse helpottua. Se vain on niin, että vastuu on lain mukaan työnantajalla ja se on ihan oikein. Ja sekin on ihan oikein, että työnantaja joka edellyttää normaalin työajan ylittäviä suorituksia joutuu siitä maksamaan korkeamman korvauksen. Sinun yrittäjähenkinen propagandasi tai So Easyn lapselliset hyökkäykset eivät muuta sitä tosiasiaa miksikään, että vain ja ainostaan työntekijöiden järjestäytyminen on mahdollistanut työntekijä- ja työnantajapuolen sopimussuhteissa minkäänlaista tasapainoa ja työaikalaki on yksi tärkeimistä saavutuksista ja tukipilareista siinä tasapainossa.
EveryWoman
Kitisijä
Viestit: 5729
Liittynyt: 15.08.2005 21:45

Re: Sarasvuo etenee

Viesti Kirjoittaja EveryWoman »

Tix kirjoitti:
EveryWoman kirjoitti:Siis missä vaiheessa lisääntyvät edut mielestäsi muuttuvat riiston välineistä kapitalistisikailun moottoreiksi? Miksi et näekään yksityiskonetta tapana "pakottaa" johtaja tekemään töitä mahdollisimman tehokkaasti jo työmatkalla? Millä perusteella arvelet, että työn vaativuus ei kasvaisi samassa suhteessa kuin edut lisääntyvät ja neuvotteluasema parantuu?
En ole kuullut yhdestäkään toimitusjohtajasta, joka olisi pakotettu ottamaan yksityiskone reittilennon sijasta.

En minäkään ole kuullut yhdestäkään yrityksestä, jossa työntekijät pakotettaisiin nukkumaan öitään heille järjestetyssä torkkuhuoneessa oman vuoteen sijasta. Sinä kuitenkin väitit, että torkkuhuone = pakottamista 24/7-työskentelyyn, etkös?
Missäs minä olen noin arvellut?

Kertomuksessasi pyramidihuijauksen uhreista. Ymmärsinkö väärin?
Ammattiurheilusta en tiedä, mutta suosittelen kokeilemaan taidealalla työskentelyä ennen kuin nolaat itseäsi enempää moisella kommentoinnilla.
En minä nolannut itseäni, taidat olla ainoa joka moista edes kuvittelee. En tunne yhtään taitelijaa tai urheilijaa joka kokisi tekemisiään työnteoksi.
Se, ettei koe tekemistään epämiellyttäväksi ei merkitse ettei se olisi työtä - eikä edes sitä, ettei mainittu tekeminen voisi olla vaativaa ja haasteellista. Vielä eri asia on tietysti harrastustoimintana suoritettava toiminta, jolla ei pyritä taloudelliseen kannattavuuteen.
Työ on määritelmällisesti toiselle tehty suoritus, jonka ajatuksena on tehdä jotain mistä saa taloudellisen korvauksen. Taitelijat toteuttavat itseään ja urheilijat tavoittelevat päämääriään ja on jossain määrin sivuseikka saako siitä rahaa. Ammattilaisurheilu on harvojen herkkua, suurimmalla osalla taitelijoista/urheilijoista on taloudellisen pakon sanelemana myös oikea työ.
Ehkä luit hieman ohi siitä Easyn postauksesta, jota kommentoit. Easyhan mainitsi mm. suunnittelijat, tanssijat, muusikot - tarkoittaen luonnollisesti henkilöitä, jotka tekevät tekemistään ihan oikeaksi työkseen.
Se vain on niin, että vastuu on lain mukaan työnantajalla ja se on ihan oikein. Ja sekin on ihan oikein, että työnantaja joka edellyttää normaalin työajan ylittäviä suorituksia joutuu siitä maksamaan korkeamman korvauksen. Sinun yrittäjähenkinen propagandasi tai So Easyn lapselliset hyökkäykset eivät muuta sitä tosiasiaa miksikään, että vain ja ainostaan työntekijöiden järjestäytyminen on mahdollistanut työntekijä- ja työnantajapuolen sopimussuhteissa minkäänlaista tasapainoa ja työaikalaki on yksi tärkeimistä saavutuksista ja tukipilareista siinä tasapainossa.
Ei tuota tosiasiaa ole tarkoituskaan muuttaa. Olen siitä kanssasi aivan samaa mieltä. Mutta sitä, mikä toimi menneisyydessä ei voi sellaisenaan siirtää tulevaisuuteen ja odottaa samaa vaikutusta. Kuten sanottu, kompleksinen ajatustyö ja luova suunnittelutyö ja muut sensellaiset, joihin nykyinen työaikalaki ei vain sovi sovellettavaksi kovin hyvin, vaan vahingoittaa kumpaakin osapuolta enemmän kuin hyödyttää, tulevat vain lisääntymään yhteiskunnassamme - ainakin jos haluamme säilyttää globaalin kilpailukykymme. Toimintakyvyn säilyttämiseksi muuttuvassa maailmassa olisi hyvä tiedostaa, millaisia oloja tällainen uutta lajityyppiä edustava työnkuva vaatii. Siinä ei auta kaikille sama -mantran hokeminen eikä Sarasvuon (tai muiden, jotka keskittyvät paskanjauhamisen sijasta toteuttamiseen) mollaaminen. Työtä, jossa työnantajalla ei ole konkreettisia keinoja hahmottaa ja sitä kautta ottaa vastuuta työntekijänsä työmäärästä, ei voisi ollenkaan teettää jos vastuu todella käytännössä olisi työnantajalla niin tiukasti kuin tuossa esität. Jos Suomessa ei voida teettää mainitunlaista uudentyyppistä ajatustyötä, eikä täällä ole taloudellisesti kannattavaa teettää suorittavaa työtä, mitä jää jäljelle? Mikä on ratkaisuehdotuksesi?
Tix

Re: Sarasvuo etenee

Viesti Kirjoittaja Tix »

EveryWoman kirjoitti:En minäkään ole kuullut yhdestäkään yrityksestä, jossa työntekijät pakotettaisiin nukkumaan öitään heille järjestetyssä torkkuhuoneessa oman vuoteen sijasta. Sinä kuitenkin väitit, että torkkuhuone = pakottamista 24/7-työskentelyyn, etkös?
En. Pakottamisesta kukaan ole puhunut. Vaan sellaisesta kulttuurin ja ilmapiirin luomisesta, että henkilöllä on tosiasiallinen pakko. Jos työnantaja tekee kaikkensa luodakseen sellaisen ilmapiirin ja kollegiaalisen paineen eikä torkkuhuone ja kokis ole väline jaksamiseen silloin kun on tarve vaan jaksamiseen 24/7. Meneekö jakeluun?
EveryWoman kirjoitti:Kertomuksessasi pyramidihuijauksen uhreista. Ymmärsinkö väärin?
Mitä ilmeisimmin. Asianajotoimistoissa vastuuta ja työpainetta nimenomaan valutetaan sille osalle henkilöstöä joka ei hyödy siitä taloudellisesti ja jonka henkilökohtainen neuvotteluasema on kaikkein heikoin.
EveryWoman kirjoitti:Se, ettei koe tekemistään epämiellyttäväksi ei merkitse ettei se olisi työtä - eikä edes sitä, ettei mainittu tekeminen voisi olla vaativaa ja haasteellista. Vielä eri asia on tietysti harrastustoimintana suoritettava toiminta, jolla ei pyritä taloudelliseen kannattavuuteen.
Vaativuus <> työnteko. Työn määritelmäksi sopii mainiosti lainaus työsopimuslain soveltamisalapykälästä: Tätä lakia sovelletaan sopimukseen (työsopimus), jolla työntekijä tai työntekijät yhdessä työkuntana sitoutuvat henkilökohtaisesti tekemään työtä työnantajan lukuun tämän johdon ja valvonnan alaisena palkkaa tai muuta vastiketta vastaan.

Taiteilijalla tai urheilijalla ei ole sitoutumista kuin itsensä toteuttamiseen, omiin päämääriinsä ja heillä ei ole johtoa tai valvontaa - ja vastikkeellisuuskin on useimmille sivuseikka.
EveryWoman kirjoitti:Ehkä luit hieman ohi siitä Easyn postauksesta, jota kommentoit. Easyhan mainitsi mm. suunnittelijat, tanssijat, muusikot - tarkoittaen luonnollisesti henkilöitä, jotka tekevät tekemistään ihan oikeaksi työkseen.
Niin. Jotkut tekevätkin. Mutta yleistys taitelijoihin ja urheilijoihin oli, no syntyessään rampa analogia.
Ei tuota tosiasiaa ole tarkoituskaan muuttaa. Olen siitä kanssasi aivan samaa mieltä. Mutta sitä, mikä toimi menneisyydessä ei voi sellaisenaan siirtää tulevaisuuteen ja odottaa samaa vaikutusta.
Miltä osin työaikalaki ei nyt mielestäsi toimi? Se sallii ylityön tekemistä yhteensä 8,25 viikon verran vuodessa, mikä on 3,25 viikkoa enemmän kuin täysi lakisääteinen vuosiloma. Sitä ei sovelleta etätyöhön tai kotona tehtään työhön, joten rajat eivät helpostu tule vastaan henkilöillä jotka eivät työskentele konttorilla tai muussa sidotussa paikassa (kuten asianajajat tekevät) ja kaikesta normaalin työajan ylittämisestä selviää - tadaa, rahalla! Ja sen rahan voi vaihtaa vapaaksi toisena ajankohtana, jos osapuolet ovat samaa mieltä. Ja jos työnantaja ei määrää ylitöihin, niin kyse ei edes ole ylityöstä.
Kuten sanottu, kompleksinen ajatustyö ja luova suunnittelutyö ja muut sensellaiset, joihin nykyinen työaikalaki ei vain sovi sovellettavaksi kovin hyvin


Miksei sovi?
vaan vahingoittaa kumpaakin osapuolta
Vahingoittaa miten?
ainakin jos haluamme säilyttää globaalin kilpailukykymme.


Suomi on työaikalaista huolimatta jatkuvasti kilpailukykymittausten kärjessä - toisin kuin moni maa, joissa sääntelyä ei ole tai se on löysempää. Onko tämä oikeasti oma ajatuksesi vai EK:n tai ETLA:n propagandaa? Nimittäin jos se on, niin perustelusi ovat tähän asti olleet kuumaa ilmaa ja sanahelinää.
Toimintakyvyn säilyttämiseksi muuttuvassa maailmassa olisi hyvä tiedostaa, millaisia oloja tällainen uutta lajityyppiä edustava työnkuva vaatii.


No mitäs se edellyttäisi? Työtä vuorotta mahdollisimman pienellä rahalla jotta toisten taskuun jäisi mahdollisimman paljon? Niinhän suomalainen korkeakoulutettu jo tekee nyt. Euroopan surkeimmalla ostovoimalla hyvää tulosta amerikkalaisen eläkerahaston taskuun.
Jos Suomessa ei voida teettää mainitunlaista uudentyyppistä ajatustyötä, eikä täällä ole taloudellisesti kannattavaa teettää suorittavaa työtä, mitä jää jäljelle? Mikä on ratkaisuehdotuksesi?
Miksei voida? Perustele. Itse asiassa kaikki viimeaikaiset tutkimukset osoittavat, että luova työ nimenomaan vaatii riittävää lepoa ja vapaa-aikaa ja kiireen sijasta luppohetkiä työn touhusta, koska kaikki todelliset innovaatiot syntyvät sitä kautta, että aivoilla on aikaa raksuttaa tyhjää.

Ei asianajotoimisto kaatuisi siihen, että se maksaisi enemmän töitä tekevälle enemmän kuin vähemmän töitä tekevälle. Se vain ohjaisi jakamaan työkuormaa tasaisemmin, kun yhden henkilön kohtuuton rasittaminen olisi kalliimpaa kuin useammalle tasaisesti jakaminen.

Itse asiassa ylityö on äärimmäisen kannattavaa työnantajalle. Esimerkkinä käytän erään ystäväni laskelmaa. Jos yrityksen liikevaihto perustuu laskutukseen, niin silloin jokaiselta tunnilta saatu tulo on vakio. Oletetaan tuntilaskutukseksi 100 €. Jotta yhden tunnin kannattavuus saataisiin selville, tarvitaan laskelma siitä, että mitä menoja tulon saamiseksi tuleepi.

Kulut normaalityöaikaa tekevän osalta:

Toimitilan hankinta ja ylläpito 20 €/h
Tukitoimien, kuten sihteerien, atk:n yms kulut 10 €/h
Palkka sivukuluineen 30 €/h (30% on melko hyvä provikkaosuus asianajajohommissa, moni saa vähemmän.)
Sähkö, lämpö, vesi, muut kulut 5 €/h

Liikevoitoksi jää 25 € 100 € laskutuksesta. Ok, ihan hyvä tuotto.

Mutta oletetaan, että sama henkilö tekeekin jatkuvasti 10-tuntista työpäivää. Laskutusta tulee 200 € lisää, mutta muut menot eivät siitä kasva. Jos henkilölle ei makseta pitkästä päivästä mitään, liikevoitto on liki 100% 2 viimeisen tunnin osalta - kaikki työnantajan taskuun. Jos maksetaan normaali palkka, liikevoitto on 70%. Työaikalain mukainen 50% korotettu palkka jättäisi työnantajalle vielä 55% liikevoiton. 10 tuntia pidemmistä päivistä palkka olisi jo kaksinkertainen, mutta liikevoitto olisi silti 40%, eli noin 15% enemmän kuin pelkästään normaalityöaikaa tekevän laskutus 8 tunnin työpäivältä.

Ainoa teoreettinen tilanne, jossa työ ei työaikalain mukaan maksettuna kannattaisi lainkaan samalla laskutushinnalla olisi sunnuntaina tehdyt yli 10 h päivät, koska palkka sivukuluineen ylittäisi normaalilaskutustulon. Selitä nyt minulle, miksi tuntityötä laskuttava suunnittelija, asianajaja, konsultti tms. henkilö vaaratantaisi työnantajansa kilpailukyvyn tai edes liikevoiton, jos hänelle maksettaisiin työaikalain mukaiset korvaukset? Vastineeksi työntekijä olisi motivoituneempi tekemään tarpeen vaatiessa pitkiä päiviä, kun kokisi saavansa oikeudenmukaisen korvauksen lisärasituksesta.
Avatar
Clay
Kitisijä
Viestit: 2582
Liittynyt: 14.08.2005 23:46

Re: Sarasvuo etenee

Viesti Kirjoittaja Clay »

EveryWoman kirjoitti: Jos Suomessa ei voida teettää mainitunlaista uudentyyppistä ajatustyötä, eikä täällä ole taloudellisesti kannattavaa teettää suorittavaa työtä, mitä jää jäljelle? Mikä on ratkaisuehdotuksesi?
En ymmärrä miten ajatustyö on ristiriidassa työaikojen kanssa. Ihmisen alitajunta pureksii kuitenkin ajatustyötä 24/7, niin pitäiskö palkkakin jakaa sen mukaan, vai pitäskö laskea lomat sen mukaan? En ymmärrä. Laki ei kiellä vapaa-ajalla pohtimasta työtehtäviä. Lailla pitäis kyllä säätää, ettei opiskelun saa viedä aikaa enempää kuin 8 tuntia päivässä.
Nyt penikseni on fantastinen!
Avatar
Vadim
Kitisijä
Viestit: 3469
Liittynyt: 23.08.2005 12:00
Paikkakunta: Helsinki

Re: Sarasvuo etenee

Viesti Kirjoittaja Vadim »

EveryWoman kirjoitti: Se, ettei koe tekemistään epämiellyttäväksi ei merkitse ettei se olisi työtä - eikä edes sitä, ettei mainittu tekeminen voisi olla vaativaa ja haasteellista. Vielä eri asia on tietysti harrastustoimintana suoritettava toiminta, jolla ei pyritä taloudelliseen kannattavuuteen.

Ehkä luit hieman ohi siitä Easyn postauksesta, jota kommentoit. Easyhan mainitsi mm. suunnittelijat, tanssijat, muusikot - tarkoittaen luonnollisesti henkilöitä, jotka tekevät tekemistään ihan oikeaksi työkseen.

Ei tuota tosiasiaa ole tarkoituskaan muuttaa. Olen siitä kanssasi aivan samaa mieltä. Mutta sitä, mikä toimi menneisyydessä ei voi sellaisenaan siirtää tulevaisuuteen ja odottaa samaa vaikutusta. Kuten sanottu, kompleksinen ajatustyö ja luova suunnittelutyö ja muut sensellaiset, joihin nykyinen työaikalaki ei vain sovi sovellettavaksi kovin hyvin, vaan vahingoittaa kumpaakin osapuolta enemmän kuin hyödyttää, tulevat vain lisääntymään yhteiskunnassamme - ainakin jos haluamme säilyttää globaalin kilpailukykymme. Toimintakyvyn säilyttämiseksi muuttuvassa maailmassa olisi hyvä tiedostaa, millaisia oloja tällainen uutta lajityyppiä edustava työnkuva vaatii. Siinä ei auta kaikille sama -mantran hokeminen eikä Sarasvuon (tai muiden, jotka keskittyvät paskanjauhamisen sijasta toteuttamiseen) mollaaminen. Työtä, jossa työnantajalla ei ole konkreettisia keinoja hahmottaa ja sitä kautta ottaa vastuuta työntekijänsä työmäärästä, ei voisi ollenkaan teettää jos vastuu todella käytännössä olisi työnantajalla niin tiukasti kuin tuossa esität. Jos Suomessa ei voida teettää mainitunlaista uudentyyppistä ajatustyötä, eikä täällä ole taloudellisesti kannattavaa teettää suorittavaa työtä, mitä jää jäljelle? Mikä on ratkaisuehdotuksesi?
Tähän kaikille sama -mantraan sisältyy se ajatus, että jos kilpailutalouteen perustuvassa yhteiskunnassa sallitaan pelisääntöjen rikkominen yhdelle toimijalle tai toimialalle, tämä yleensä johtaa siihen, että pian näitä sääntöjä rikkovat kaikki toimijat kaikilla toimialoilla. Ja kas, tältähän asia vähän tänä päivänä näyttääkin. Toisin sanoen, kun työaikoja ei juurikaan valvota, osin epäilemättä siksi, että niistä (oikeutetustikin) narisevat työntekijät pelkäävät (oikeutetusti), että heiltä lähtee työpaikka alta, päädytään toisenlaiseen kaikille sama -tilanteeseen: kaikki toimijat kaikilla toimialoilla loukkaavat työaikalain säännöksiä. Se, että työntekijä suostuu tähän vapaaehtoisesti, tuo mieleen tällaisen willing executioner -tapauksen, jossa hän tavoittelee omaa etuaan kollektiivisen edun kustannuksella. Tämä on verrattavissa verotuksen free rider -ongelmaan.

Sekoitat ikävällä tavalla palkkatyön ja yrittäjyyden. Työntekijät ovat työntekijöitä, ja heihin sovelletaan työaikalain säännöksiä. Toisaalta muusikot, monet suunnittelijat, tanssijat, ja niin edelleen, ovat yrittäjiä, eikä heitä koske työaikalainsäädäntö lainkaan. Sama tietysti pätee myös ylimpiin johtoportaisiin, joilla ei myöskään ole työntekijöiden asemaa esimerkiksi irtisanomissuojan suhteen.

Tämä globaali kilpailukyky -horina on hieman pitkästyttävää siksi, että sillä ei ole juuri minkäänlaista kansantaloudellista pohjaa. Tämä siksi, että valtiot eivät kilpaile toistensa kanssa, toisin kuin vaikkapa yritykset. On tietysti selvää, että tekemällä työaikasäännökset kohtuuttoman monimutkaisiksi vaikeutetaan talouselämän toimintaa ylipäätään. Toisaalta on myös vahvoja taloustieteellisiä perusteita rajoittaa viikkotyöaikaa verotuksellisin ja muin keinoin (tästä ehkä enemmän joskus toiste). Ei ole myöskään yllättävää, että kansainvälisten tutkimusten mukaan ne valtiot, joissa työaikalainsäädäntö on kaikkein vapaamielisintä (Yhdysvallat ja Iso-Britannia), lasten asosiaalinen käytös on myös yleisintä, mikä voinee panna pitkälti vanhempien poissaolon piikkiin.

Sopivan tasapainon etsiminen työaikojen joustavuuden suhteen on aina toivottavaa, kunhan sitä periaatetta, että ylitöistä maksetaan tai ne annetaan vapaina takaisin, ei loukata. Olen ymmärtävinäni, että te soisitte millaiset työajat vain, kunhan työntekijä niihin "suostuu". Pahoin pelkään, että tämä johtaisi siihen, ettei Suomessa pian tunnettaisi lomia tai viikonloppuja lainkaan. Amerikkalaisellahan on tällä hetkellä muutama viikko lomaa, josta käytännössä pidetään noin viisi päivää.
EveryWoman
Kitisijä
Viestit: 5729
Liittynyt: 15.08.2005 21:45

Re: Sarasvuo etenee

Viesti Kirjoittaja EveryWoman »

Vadim kirjoitti:Tähän kaikille sama -mantraan sisältyy se ajatus, että jos kilpailutalouteen perustuvassa yhteiskunnassa sallitaan pelisääntöjen rikkominen yhdelle toimijalle tai toimialalle, tämä yleensä johtaa siihen, että pian näitä sääntöjä rikkovat kaikki toimijat kaikilla toimialoilla. Ja kas, tältähän asia vähän tänä päivänä näyttääkin. Toisin sanoen, kun työaikoja ei juurikaan valvota, osin epäilemättä siksi, että niistä (oikeutetustikin) narisevat työntekijät pelkäävät (oikeutetusti), että heiltä lähtee työpaikka alta, päädytään toisenlaiseen kaikille sama -tilanteeseen: kaikki toimijat kaikilla toimialoilla loukkaavat työaikalain säännöksiä. Se, että työntekijä suostuu tähän vapaaehtoisesti, tuo mieleen tällaisen willing executioner -tapauksen, jossa hän tavoittelee omaa etuaan kollektiivisen edun kustannuksella. Tämä on verrattavissa verotuksen free rider -ongelmaan.

Sekoitat ikävällä tavalla palkkatyön ja yrittäjyyden. Työntekijät ovat työntekijöitä, ja heihin sovelletaan työaikalain säännöksiä. Toisaalta muusikot, monet suunnittelijat, tanssijat, ja niin edelleen, ovat yrittäjiä, eikä heitä koske työaikalainsäädäntö lainkaan. Sama tietysti pätee myös ylimpiin johtoportaisiin, joilla ei myöskään ole työntekijöiden asemaa esimerkiksi irtisanomissuojan suhteen.

Tämä globaali kilpailukyky -horina on hieman pitkästyttävää siksi, että sillä ei ole juuri minkäänlaista kansantaloudellista pohjaa. Tämä siksi, että valtiot eivät kilpaile toistensa kanssa, toisin kuin vaikkapa yritykset. On tietysti selvää, että tekemällä työaikasäännökset kohtuuttoman monimutkaisiksi vaikeutetaan talouselämän toimintaa ylipäätään. Toisaalta on myös vahvoja taloustieteellisiä perusteita rajoittaa viikkotyöaikaa verotuksellisin ja muin keinoin (tästä ehkä enemmän joskus toiste). Ei ole myöskään yllättävää, että kansainvälisten tutkimusten mukaan ne valtiot, joissa työaikalainsäädäntö on kaikkein vapaamielisintä (Yhdysvallat ja Iso-Britannia), lasten asosiaalinen käytös on myös yleisintä, mikä voinee panna pitkälti vanhempien poissaolon piikkiin.

Sopivan tasapainon etsiminen työaikojen joustavuuden suhteen on aina toivottavaa, kunhan sitä periaatetta, että ylitöistä maksetaan tai ne annetaan vapaina takaisin, ei loukata. Olen ymmärtävinäni, että te soisitte millaiset työajat vain, kunhan työntekijä niihin "suostuu". Pahoin pelkään, että tämä johtaisi siihen, ettei Suomessa pian tunnettaisi lomia tai viikonloppuja lainkaan. Amerikkalaisellahan on tällä hetkellä muutama viikko lomaa, josta käytännössä pidetään noin viisi päivää.
Minäkin toki uskon, että tälläkin hetkellä jotkut yritykset teettävät työntekijöillään ylityötä, jonka tekemiseen työntekijät eivät ole motivoituneita (lisää henkistä pahoinvointia) tai/ja jota ei kompensoida riittävällä tavalla (lisää pahoinvointia vielä entisestään). Esimerkkinä ohjelmoijat, jollaisia minulla on tuttuinakin ja joiden kertomusten kautta olen käsitykseni muodostanut. Mutta meinaatko, että jos vaikkapa konsulttitoimistot ottaisivat käyttöön tiukan kahdeksan tunnin työpäiväsäännön, jota myös käytännössä valvottaisiin, ohjelmistoyritykset seuraisivat perässä? Itse olen ymmärtänyt, että ongelma on seurausta kysynnän ja tarjonnan epäsuhdasta työmarkkinoilla: uusia tyyppejä saa ilmeisestikin rekryttyä niin helposti, että yksittäisen työntekijän hyvinvoinnin ei tarvitse kiinnostaa työnantajaa (tai ainakaan kiinnostuksen puutteella ei ole vakavia ja välittömiä taloudellisia seurauksia).

Sikäli olen itsekin ollut todistamassa mainitsemaasi efektiä, että omassakin työpaikassani (työ melko suorittavaa) toimitusjohtajalta pääsee välillä sellaisia aivopieruja kuin Ei mistään työpaikasta nykyään pääse lähtemään silloin kun työaika virallisesti päättyy, jos joku mainitsee kertyneistä ylitöistä. Otamme toki kertyneet ylityöt vapaaksi hänen isotteluistaan huolimatta, ja epäilemättä työaikalainsäädäntö toimii tässä vähintään henkisenä tukenamme. En siis ole ajamassa työaikalainsäädäntöä alas. Sen sijaan toivoisin sen tosiasian hyväksymistä, että kaikille sama -metodi ei takaa tasa-arvoa, vaikka se kuinka sen tavoitteena olisikin.

On olemassa työtä, jonka tekeminen sujuu kaikkien mielestä paremmin kun se tehdään noiden säädösten ulkopuolella, eikä yrittäjyyden ja palkkatyöläisyyden raja kaikissa tapauksissa ole enää niin selkeä kuin annat ymmärtää. Esimerkiksi Marimekon Paakkanen antaa suunnittelijoille vapaat kädet tehdä mitä haluavat, mutta myös vastuun siitä että heidän suunnittelemansa mallit ovat myyviä. Kannattaako tällaisen palkkatyöläisen mielestäsi tehdä työtään täysin ilman yrittäjyysasennetta? Entä kannattaisiko Paakkasen mielestäsi ottaa työntekijöille antamansa vastuu omiin käsiinsä?

Jos tällaisen uudentyyppisen työn luonne ja ominaislaatu määriteltäisiin nykyistä ymmärrettävämmin, ja sitä varten kehitettäisiin oma, paremmin soveltuva lainsäädäntönsä, luulisi että kaikki voittaisivat. Suorittavaa työtä tekevien oloja huonontavat tavat eivät pääsisi samalla tavalla liukumaan niille sopimattomille alueille, kun ihmisille olisi selvempää missä niitä kuuluu käyttää ja missä taas ei. Ja kaikkien yritysten olisi nykyistä helpompaa noudattaa lakia, joten lain rikkomista ei tapahtuisi yhtä laajasti kuin nykyisin ja ajan myötä myös asenneilmasto kääntyisi lain rikkomista vastaan.

Mitä tulee vanhempien poissaoloon lasten luota, menisin siinäkin asiassa mieluummin eteen- kuin taaksepäin, eli sekoittaisin tämän mainitunlaisen työn kontekstissa työ- ja kotielämää toisiinsa vielä enemmän; ajankäytön lisäksi myös tilojen ja paikkojen suhteen. Tulevaisuuden toivetyöpaikallani myös hoidetaan lapsia ja mahdollisesti laitetaan ruokaa jne. Etätyön lisääntyminen on ensimmäinen askel tähän suuntaan, mutta kuvittelisin että kehitys tulee jossakin vaiheessa tiensä päähän - yksittäinen perhe on kuitenkin aika pieni sosiaalinen yksikkö. Työyhteisöjen kehittämisen kautta voisi saada yhdistettyä henkisen ja fyysisen yhteisöllisyyden hyvät puolet. Menneisyyden kyläyhteisöt kuolivat osittain siksi, että henkistä yhteenkuuluvuuden tunnetta alettiin kokea muualla asuvien kanssa heti kun se tuli teknisesti mahdolliseksi, ja pelkkä paikallinen yhteenkuuluvuus ei enää riittänyt. Kenties seuraava luonnollinen askel olisi näiden yhdistäminen, mistä olisi tietysti muitakin etuja kuin pelkän ajankäyttöongelman ratkaiseminen.

Globaalilla kilpailukyvyllä tarkoitan Suomessa toimivien yritysten kilpailukykyä ulkomailla toimiviin yrityksiin nähden.
Avatar
Vadim
Kitisijä
Viestit: 3469
Liittynyt: 23.08.2005 12:00
Paikkakunta: Helsinki

Re: Sarasvuo etenee

Viesti Kirjoittaja Vadim »

EveryWoman kirjoitti: On olemassa työtä, jonka tekeminen sujuu kaikkien mielestä paremmin kun se tehdään noiden säädösten ulkopuolella, eikä yrittäjyyden ja palkkatyöläisyyden raja kaikissa tapauksissa ole enää niin selkeä kuin annat ymmärtää. Esimerkiksi Marimekon Paakkanen antaa suunnittelijoille vapaat kädet tehdä mitä haluavat, mutta myös vastuun siitä että heidän suunnittelemansa mallit ovat myyviä. Kannattaako tällaisen palkkatyöläisen mielestäsi tehdä työtään täysin ilman yrittäjyysasennetta? Entä kannattaisiko Paakkasen mielestäsi ottaa työntekijöille antamansa vastuu omiin käsiinsä?

Jos tällaisen uudentyyppisen työn luonne ja ominaislaatu määriteltäisiin nykyistä ymmärrettävämmin, ja sitä varten kehitettäisiin oma, paremmin soveltuva lainsäädäntönsä, luulisi että kaikki voittaisivat. Suorittavaa työtä tekevien oloja huonontavat tavat eivät pääsisi samalla tavalla liukumaan niille sopimattomille alueille, kun ihmisille olisi selvempää missä niitä kuuluu käyttää ja missä taas ei. Ja kaikkien yritysten olisi nykyistä helpompaa noudattaa lakia, joten lain rikkomista ei tapahtuisi yhtä laajasti kuin nykyisin ja ajan myötä myös asenneilmasto kääntyisi lain rikkomista vastaan.

Mitä tulee vanhempien poissaoloon lasten luota, menisin siinäkin asiassa mieluummin eteen- kuin taaksepäin, eli sekoittaisin tämän mainitunlaisen työn kontekstissa työ- ja kotielämää toisiinsa vielä enemmän; ajankäytön lisäksi myös tilojen ja paikkojen suhteen. Tulevaisuuden toivetyöpaikallani myös hoidetaan lapsia ja mahdollisesti laitetaan ruokaa jne. Etätyön lisääntyminen on ensimmäinen askel tähän suuntaan, mutta kuvittelisin että kehitys tulee jossakin vaiheessa tiensä päähän - yksittäinen perhe on kuitenkin aika pieni sosiaalinen yksikkö. Työyhteisöjen kehittämisen kautta voisi saada yhdistettyä henkisen ja fyysisen yhteisöllisyyden hyvät puolet. Menneisyyden kyläyhteisöt kuolivat osittain siksi, että henkistä yhteenkuuluvuuden tunnetta alettiin kokea muualla asuvien kanssa heti kun se tuli teknisesti mahdolliseksi, ja pelkkä paikallinen yhteenkuuluvuus ei enää riittänyt. Kenties seuraava luonnollinen askel olisi näiden yhdistäminen, mistä olisi tietysti muitakin etuja kuin pelkän ajankäyttöongelman ratkaiseminen.

Globaalilla kilpailukyvyllä tarkoitan Suomessa toimivien yritysten kilpailukykyä ulkomailla toimiviin yrityksiin nähden.
1. Mitä tulee ensimmäiseen kysymykseen siitä, millaisin keinoin joustavuutta voidaan hakea silloin, kun kyse on "vapaasta" ammatista, on todettava, ettei tämä ole kysymys ensinkään: mainittuja palveluita tuotetaan laajalti siten, että yritys ostaa yksittäiseltä ammatinharjoittajalta ne palvelut, joita se tarvitsee. Joskus tietenkin on välttämätöntä harrastaa rajankäyntiä sen suhteen, kuka on ammatinharjoittaja, kuka taas työsuhteessa oleva, mutta en oikein ymmärrä, miksi tästä perusjaottelusta pitäisi luopua.

2. Mitä tulee vanhempien poissaoloon, fantasiasi merkitsisi siirtymistä takaisin tehottomampiin järjestelyihin, joista luovuttiin nimenomaan siksi, että työvoima ja organisaatiot erikoistuivat siihen, missä ne ovat hyviä, jolloin saavutettiin huomattavia skaalaetuja.
EveryWoman
Kitisijä
Viestit: 5729
Liittynyt: 15.08.2005 21:45

Re: Sarasvuo etenee

Viesti Kirjoittaja EveryWoman »

Clay kirjoitti:En ymmärrä miten ajatustyö on ristiriidassa työaikojen kanssa. Ihmisen alitajunta pureksii kuitenkin ajatustyötä 24/7, niin pitäiskö palkkakin jakaa sen mukaan, vai pitäskö laskea lomat sen mukaan? En ymmärrä. Laki ei kiellä vapaa-ajalla pohtimasta työtehtäviä. Lailla pitäis kyllä säätää, ettei opiskelun saa viedä aikaa enempää kuin 8 tuntia päivässä.
1. Mitä monimutkaisempaa ja haasteellisempaa ajatustyö on, sitä pidemmissä keskeytyksettömissä pätkissä sitä tulee voida tehdä aktiivisesti. Keskeytys väärässä kohdassa voi johtaa vaikka parin vuorokauden paikallaan junnaus -ilmiöön, joka on henkisesti niin kuormittavaa, että ymmärrän hyvin miksi joku tekee mieluummin vaikka pari tuntia päivässä ilmaista ylityötä välttääkseen sen.

2. Vaativa ajatustyö sujuu yleensä sitä paremmin, mitä mukavammat oltavat työn tekijällä on. Joku työskentelee sohvalla lepoasennossa, toinen puistossa auringon paisteessa, joku pääsee parhaaseen vireeseen vasta myöhään illalla omassa olohuoneessa. On aivan ymmärrettävää, että työntekijä, jolle on annettu mahdollisuus järjestää työolonsa ja -aikansa niin mukaviksi kuin suinkin, tekee mielellään ylitöitä ikään kuin korvaukseksi tästä. Työ sujuu paremmin, tulee nopeammin valmiiksi, sitä on mukavampi tehdä ja sen kustannukset eivät kuitenkaan nouse kohisten. Kaikki voittavat.

3. Mitä vaativampaa työ on, sitä ahdistavammalta prosessin keskellä luoviminen voi tuntua. Työn keskeyttäminen eli ahdistusvaiheeseen hengailemaan jääminen 16 tunniksi kerran vuorokaudessa on mielenterveyden kannalta aivan älytöntä touhua. Työnantajan lisäksi on siis myös työntekijän (puhumattakaan hänen perheestään!) edun mukaista, että nämä vaiheet saadaan mahdollisimman nopeasti ohitettua.

Itse en lailla säätelisi niinkään työhön käytettävää aikaa, vaan sitä minkä verran se saa rasittaa työntekijää. Jokin ei-suorittava työ voi jonakin päivänä rasittaa vähemmän jos sitä tehdään 20 h kuin jos sitä tehdään 8 h. X määrä työnteosta tulevaa rasitusta päivässä on terveyden kannalta hyvä, enemmän liikaa ja merkitsevästi vähemmän voi passivoida. Tällä mallilla voisi operoida niin suorittavan kuin erilaisten ei-suorittavienkin töiden suhteen. Ongelmaksi muodostuu tietenkin rasituksen luotettava mittaaminen tai operationalisointi, joka ei toistaiseksi ole mahdollista.
Avatar
Vadim
Kitisijä
Viestit: 3469
Liittynyt: 23.08.2005 12:00
Paikkakunta: Helsinki

Re: Sarasvuo etenee

Viesti Kirjoittaja Vadim »

Palatakseni vielä hetkeksi tähän kysymykseen kilpailukyvystä - - -

Aika moni taloustieteilijä on sitä mieltä, että koko termi pitäisi unohtaa. Ensiksi on todettava, että kilpailukyvystä puhuminen on mielekästä vain valuutta-alueiden sisällä ja niidenkin kohdalla melkoisin varauksin.

Otetaanpa esimerkiksi vaikkapa Kiina ja Japani. Edellistä pidetään huiman kilpailukykyisenä siksi, että kaikki teollisuustyöpaikat tuntuvat olevan menossa Kiinaan, ja siksi Kiinan kauppa- ja vaihtotaseet ovat erittäin ylijäämäisiä, ja kasvu on huomattavan nopeaa. Mitä tämä tarkoittaa kansalaisten kannalta?

Ensinnäkin se tarkoittaa sitä, että yuan on vahvasti aliarvostettu, minkä vuoksi kansalaisten ostovoima on heikko, minkä vuoksi osaltaan kotimarkkinasektori on kehittymätön. Kansalaisten kannalta on kielteistä, että valuutan arvoa pidetään alhaisena keinotekoisesti, ja koska rahavirtoja on vaikea eristää muusta kansantaloudesta, se aiheuttaa korkeampaa inflaatiota kuin jos valuutan annettaisiin nousta vapaasti.

Toisin sanoen, kiinalaiset yritykset ovat tällä hetkellä huiman kilpailukykyisiä, mutta kansalaiset kärsivät, ja vinoutunut talous - Kiinassa investoidaan liikaa - johtaa lopulta vaikeuksiin.

Japanin kohdalla tilanne on osin sama, sillä Japanillakin on huomattava (ja kasvava) kauppataseen ylijäämä. Japanin vientisektori on siis todella kilpailukykyinen. Miten tämä näkyy kansalaisten hyvinvoinnissa?

Melko huonosti, sillä Japanin bruttokansantuote ei ole juurikaan kasvanut viimeiseen 15 vuoteen. Syyt ovat erilaiset kuin Kiinan kohdalla, mutta johtopäätös on sama: vientiteollisuuden menestys eli ole johtanut elintason nousuun Japanissa viime vuosina.

Tosiasiassa talouskasvu ei perustu lainkaan kilpailukykyyn, vaan ainoastaan tuottavuuden kasvuun, joka on absoluuttinen määre. Tässä suhteessa Suomi itse asiassa pärjää erittäin hyvin, sillä tuottavuuden kehitys on ollut viimeiset 15 vuotta paljon nopeampaa kuin Euroopassa keskimäärin ja miltei yhtä nopeaa kuin Yhdysvalloissa. Epäilemättä lomista luopumalla tuottavuus kasvaisi vielä nopeammin, ainakin lyhyellä aikavälillä, mutta valitettavasti tästä aiheutuisi sitten muita kuluja, enkä ole varma, olisiko se pitkällä aikavälillä järkevää. On muistettava sekin, että vertailtaessa Euroopan ja Yhdysvaltain kokonaistuotantoa jälkimmäiseen sisältyy eriä, joiden hyvinvointia tuottava vaikutus on huomattavan kyseenalainen. Ruuhkassa kuluva polttoaine lienee yksi esimerkki; vankilat ja poliisi toinen; puolustusmenot kolmas. Kun nämä poistetaan, bkt-luvut saadaan paremmin vertailukelpoisiksi, jolloin Euroopan ja USAn puntit ovat suunnilleen tasan.

Kun tähän vielä lisätään tosiasia, että yritysten voittojen osuus bkt:sta ei ole koskaan ollut suurempi, voitaneen sanoa, että suomalaisten yritysten kilpailukyky on tällä hetkellä maailman huippua. Samaa ei voida sanoa palkansaajan ostovoimasta tai ylipäätään hänen hyvinvoinnistaan.
sivustahuutaja
Kitisijä
Viestit: 21247
Liittynyt: 15.08.2005 0:29

Re: Sarasvuo etenee

Viesti Kirjoittaja sivustahuutaja »

Vadim kirjoitti:Aika moni taloustieteilijä on sitä mieltä, että koko termi pitäisi unohtaa. Ensiksi on todettava, että kilpailukyvystä puhuminen on mielekästä vain valuutta-alueiden sisällä ja niidenkin kohdalla melkoisin varauksin.
Tuo on ihan totta. On erittäin kyseenalaista väittää esim. valtion olevan kilpailukykyinen. Kilpailukyky on alunperin tarkoitettu kuvaamaan markkinoilla toimivia yrityksiä, joille valtiot pyrkivät antamaan parhaat edellytykset.

Valuuttakursseilla tuetun viennin tai verohelpotuksin tuettujen ulkomaisten investointien tuijottaminen eivät ainakaan kerro mitään valtion 'kilpailukyvystä', jos sellaista nyt sitten on olemassakaan.

Suomessa suomalaiseen tapaan äimistellään innolla valtion ominaisuuksia kuten 'kilpailukykyä' kun pitäisi keskittyä yritysten kilpilukykyyn ja kehittää toimintaa fiksummaksi. Homma lähtee firman kahvipöydästä, ei eduskunnan istuntosalista.
Tix

Re: Sarasvuo etenee

Viesti Kirjoittaja Tix »

sivustahuutaja kirjoitti:Suomessa suomalaiseen tapaan äimistellään innolla valtion ominaisuuksia kuten 'kilpailukykyä' kun pitäisi keskittyä yritysten kilpilukykyyn ja kehittää toimintaa fiksummaksi. Homma lähtee firman kahvipöydästä, ei eduskunnan istuntosalista.
Tuottavuuden kasvu, joka on paras mittari kilpailukyvylle, on Suomessa huippuluokkaa. Vientivetoisena taloutena Suomi on sen verran haavoittuvainen erilaisille ulkoisille häiriöille, että tuottavuuden kehityksen seuraaminen onkin se tärkein asia. Nuo kilpailukykymittaukset kyllä korreloivat melko hyvin tuottavuuskehityksen kanssa, joten ei se äimistely nyt ihan tyhjänpäiväistä ole.
Avatar
Lilo
Kitisijä
Viestit: 3044
Liittynyt: 26.03.2006 21:27

Re: Sarasvuo etenee

Viesti Kirjoittaja Lilo »

En teistä muista tiedä, mutta mulla ainakin on niin rajoittunut ajattelukyky että pää räjähtää jos yritän mukamas ihan aktiivisesti tehdä ajatustyötä 20 h putkeen. Usein ne ratkaisut tuntuu syntyvän silloin kun pitää taukoa.

Mutta no, joillakin on varmaan tehokkaammat masiinat. Jatkakaa.
Artificial Intelligence is no match for natural stupidity.
Avatar
urpiainen
Kitisijä
Viestit: 16598
Liittynyt: 27.10.2005 17:37

Re: Sarasvuo etenee

Viesti Kirjoittaja urpiainen »

BrianW kirjoitti:
urpiainen kirjoitti:- Sarasvuon touhu on oopiumia kansalle, koko lausuman assosiaationaalisessa painavuudessa.
Mielenkiintoni, eikä varmaan yksinkertaisen ihmisen älynikään, riitä noin hienoon keskusteluun kuin EW ja U harrastavat mutta kyllä minusta paljon suurempaa oopiumia kansalle on nyky TV BB:nen ja muine hömppäohjelmineen kuten myös iltapäivälehdet.
Nääh. BB ja roskalehdet kai edustavat pikemminkin sitä sirkushuvipuolta, johon roomalaiset viittasivat todetessaan tyhmän kansan rauhallisenapitämisen vaativan leipää ja sirkushuveja. Siis jotain ihmisen epä-älyllisiin ja epäkriittisiin puoliin vetoavia viihdykkeitä, jotka pitävät kansan huomion muualla ja siten passivoivat kansalaisia.

Sarasvuon touhu ja koko EWSEn itsensätuntemishihhulointi on jotain astetta tai paria vakavampaa ja huolestuttavampaa. Niiden roolina ei ole kansan passivointi viihdyttämällä roskalla, vaan heidän arvojensa ja "ajattelunsa" muokkaaminen sellaiseen suuntaan, että se sopii valtaa pitävän eliitin tarpeisiin loistavasti. EWSEhän on itse sitä mieltä, että oppinsa on erinomaisen kriittinen ja perusteltu, ja että he juuri ymmärtävät, mistä asioissa todellisuudessa on kyse - vaikka ulkopuolisille onkin selvää, että he ovat vain nielleet purematta heille syötetyn roskan. Heidän huomiotansa ei vain viedä muualle, vaan heistä tehdään tyytyväisiä, aktiivisia ja halukkaita systeemin orjia vailla kykyä kriittiseen ajatteluun. Tämä, kuten olen muutenkin korostanut, on paljon lähempänä uskonnollisuutta kuin BB-viihdettä.
"Urpiaisen pesintä on epäsäännöllistä ja lento keikkuvaa. Yleisimmät äänet ovat kimeä kutsuhuuto 'djihh!' ja rahiseva 'tssrrt-tssrrt'."
prosessi

Re: Sarasvuo etenee

Viesti Kirjoittaja prosessi »

EveryWoman kirjoitti:Jos tällaisen uudentyyppisen työn luonne ja ominaislaatu määriteltäisiin nykyistä ymmärrettävämmin, ja sitä varten kehitettäisiin oma, paremmin soveltuva lainsäädäntönsä, luulisi että kaikki voittaisivat. Suorittavaa työtä tekevien oloja huonontavat tavat eivät pääsisi samalla tavalla liukumaan niille sopimattomille alueille, kun ihmisille olisi selvempää missä niitä kuuluu käyttää ja missä taas ei. Ja kaikkien yritysten olisi nykyistä helpompaa noudattaa lakia, joten lain rikkomista ei tapahtuisi yhtä laajasti kuin nykyisin ja ajan myötä myös asenneilmasto kääntyisi lain rikkomista vastaan.
Miten sinä määrittelisit tuollaisen työn luonteen ja ominaislaadun, ja minkätyyppisen lainsäädännön kehittäisit tekijöitä suojelemaan?
sielunvihollinen
Kitisijä
Viestit: 13
Liittynyt: 20.09.2007 15:03

Re: Sarasvuo etenee

Viesti Kirjoittaja sielunvihollinen »

Tix ja urpiainen jakavat voittajanpallin.
Vastaa Viestiin