Karikatyyrinaisen gloorian kliimaksi

Yleinen lätinä jä kitinä
Avatar
Vadim
Kitisijä
Viestit: 3469
Liittynyt: 23.08.2005 12:00
Paikkakunta: Helsinki

Re: Karikatyyrinaisen gloorian kliimaksi

Viesti Kirjoittaja Vadim »

Zeb kirjoitti:Sanoisin ennemmin niin, että naisella on ehkä enemmän vapautta tänä päivänä olla se mikä on ja tehdä sitä mitä haluaa. Hyvä asia siis, tuo vapaus olla yksilö. En minä ainakaan ole koskaan kokenut mitään painetta mihinkään mainitsemiisi suuntiin, vaan olen kokenut voivani olla oma itseni. Toisaalta, onhan miehilläkin se vapaus ja mun silmissä nössöpelkureita on just ne, jotka haluaa täyttää ennemmin jotain karikatyyriä yleisen hyväksynnän nimissä kuin olla oma yksilöllinen itsensä.
No niin mäkin olen tavannut asiaa ajatella. Yksilöllisyyden ongelma vain on, tietenkin, että yhteistä on vähemmän. Tätä ei tarvitse välttämättä pitää huonona asiana.
Zeb

Re: Karikatyyrinaisen gloorian kliimaksi

Viesti Kirjoittaja Zeb »

Vadim kirjoitti:No niin mäkin olen tavannut asiaa ajatella. Yksilöllisyyden ongelma vain on, tietenkin, että yhteistä on vähemmän. Tätä ei tarvitse välttämättä pitää huonona asiana.
Parempi vähä aito yhteinen kuin paljo tekosellainen?
prosessi

Re: Karikatyyrinaisen gloorian kliimaksi

Viesti Kirjoittaja prosessi »

Vadim kirjoitti:Tähän verrattuna miehenä oleminen alkaa kuulostaa helpolta. Vedät perskännit kerran viikossa, urheilet ja penkkiurheilet, harrastat pienimuotoista nokkapokkaa silloin tällöin, rassaat autoasi, haukut homoja ja ulkomaalaisia ja katsot pornoa silloin tällöin. Ja voilà! Olet täyttänyt tehtäväsi miessukukunnan edustajana.
:P Ei se naiseus oikeasti noin vaikeata ole, edellyttäen ettei rakenna riippuvuuksia sellaisiin ihmisiin, joilla on liian rajoittavat käsitykset naiseudesta. Veikkaisin, että sama pätee miehilläkin. Jos ottaa kirjaimellisesti tuon ylläolevan tekstisi mieheyden kriteereinä, joita on pakko noudattaa, niin taitaisi aika moni mies kokea heittävänsä koko elämänsä hukkaan.
prosessi

Re: Karikatyyrinaisen gloorian kliimaksi

Viesti Kirjoittaja prosessi »

Vadim kirjoitti:Yksilöllisyyden ongelma vain on, tietenkin, että yhteistä on vähemmän. Tätä ei tarvitse välttämättä pitää huonona asiana.
Miksi yksilöllisyyden tarvitsisi olla noin rajoittavaa senkään? Minä ainakin olen löytänyt paljonkin yhteistä mitä erilaisimpien ihmisten kanssa, vaikka täysin samaa maata kanssani olevia on äärimmäisen harvassa.
Avatar
Vadim
Kitisijä
Viestit: 3469
Liittynyt: 23.08.2005 12:00
Paikkakunta: Helsinki

Re: Karikatyyrinaisen gloorian kliimaksi

Viesti Kirjoittaja Vadim »

Zeb kirjoitti:
Vadim kirjoitti:No niin mäkin olen tavannut asiaa ajatella. Yksilöllisyyden ongelma vain on, tietenkin, että yhteistä on vähemmän. Tätä ei tarvitse välttämättä pitää huonona asiana.
Parempi vähä aito yhteinen kuin paljo tekosellainen?
Näinkin voi toki ajatella! Tässä tosin herää tärkeitä kysymyksiä esimerkiksi ystävyydestä (mikä ei ole yhteiskuntafilosofisesti yhdentekevä kysymys): onko ystävä sellainen, joka on kuin sinä itse, vai olisiko todellinen ystävyys ystävyyttä nimenomaan ihmisten välillä, joilla ei ole mitään yhteistä?
Avatar
Vadim
Kitisijä
Viestit: 3469
Liittynyt: 23.08.2005 12:00
Paikkakunta: Helsinki

Re: Karikatyyrinaisen gloorian kliimaksi

Viesti Kirjoittaja Vadim »

prosessi kirjoitti:Jos ottaa kirjaimellisesti tuon ylläolevan tekstisi mieheyden kriteereinä, joita on pakko noudattaa, niin taitaisi aika moni mies kokea heittävänsä koko elämänsä hukkaan.
Tätä elämän hukkaan heittämistä voi pohtia itsemurhien kohdalla, joita tehdään kymmenen kertaa enemmän kuin henkirikoksia, noin tuhat vuodessa. Yli 80 prosenttia itsemurhaajista on miehiä.
Zeb

Re: Karikatyyrinaisen gloorian kliimaksi

Viesti Kirjoittaja Zeb »

Vadim kirjoitti:Näinkin voi toki ajatella! Tässä tosin herää tärkeitä kysymyksiä esimerkiksi ystävyydestä (mikä ei ole yhteiskuntafilosofisesti yhdentekevä kysymys): onko ystävä sellainen, joka on kuin sinä itse, vai olisiko todellinen ystävyys ystävyyttä nimenomaan ihmisten välillä, joilla ei ole mitään yhteistä?
Mä uskon tuohon yhteiseen myös ystäviä yhdistävänä tekijänä, toki mieluummin vaikka arvo/ajatusmaailmassa kuin esim. harrastuksissa tai yhteiskunnallisessa asemassa, jolloin kyseessä olisi täysin pintapuolinen muka-yhdistävä tekijä.

Miksi ihmeessä sitten sellaiset ihmiset, joilla ei ole mitään yhteistä keskenään, haluaisivat olla läheisissä väleissä keskenään? (AJ, apua, pilkkusääntöni taitavat takkuilla taas?)
Avatar
Vadim
Kitisijä
Viestit: 3469
Liittynyt: 23.08.2005 12:00
Paikkakunta: Helsinki

Re: Karikatyyrinaisen gloorian kliimaksi

Viesti Kirjoittaja Vadim »

Zeb kirjoitti:Mä uskon tuohon yhteiseen myös ystäviä yhdistävänä tekijänä, toki mieluummin vaikka arvo/ajatusmaailmassa kuin esim. harrastuksissa tai yhteiskunnallisessa asemassa, jolloin kyseessä olisi täysin pintapuolinen muka-yhdistävä tekijä.

Miksi ihmeessä sitten sellaiset ihmiset, joilla ei ole mitään yhteistä keskenään, haluaisivat olla läheisissä väleissä keskenään? (AJ, apua, pilkkusääntöni taitavat takkuilla taas?)
Sitten olet samalla kannalla kuin Cicero, jonka mielestä tosi ystävässä näkee oman kuvansa. Kääntöpuolena on, että ystävyydestä tulee vastavuoroista eli vastikkeellista.

Jalointa ystävyyttä on tietysti ystävyys jotakuta sellaista kohtaan, joka ei missään tapauksessa ystävyyttä ansaitse, siis lahjanomaista, joka ei odota mitään takaisin. Ehkä tästä syystä isänmaanystävä onkin usein niin traaginen hahmo. Mutta ehkä sotken nyt ystävyyden rakkauteen.
Zeb

Re: Karikatyyrinaisen gloorian kliimaksi

Viesti Kirjoittaja Zeb »

Vadim kirjoitti:Jalointa ystävyyttä on tietysti ystävyys jotakuta sellaista kohtaan, joka ei missään tapauksessa ystävyyttä ansaitse, siis lahjanomaista, joka ei odota mitään takaisin. Ehkä tästä syystä isänmaanystävä onkin usein niin traaginen hahmo. Mutta ehkä sotken nyt ystävyyden rakkauteen.
Isänmaanystävyys onkin mennyt aina yli mun ymmärryksen. Rakkaudessakin uskon pitkällä aikavälillä vastavuoroisuuteen mitä parisuhteeseen tulee. Eri asia tämä pyyteetön rakkaus lastaan kohtaan.

Toki myös pyyteetöntä lähimmäisenrakkautta esiintyy kyllä, mutta lievemmässä muodossaan, ei sellaisessa, että on valmis todella antamaan itsestään hyvin paljon tai luopumaan paljosta.
prosessi

Re: Karikatyyrinaisen gloorian kliimaksi

Viesti Kirjoittaja prosessi »

Vadim kirjoitti:
prosessi kirjoitti:Jos ottaa kirjaimellisesti tuon ylläolevan tekstisi mieheyden kriteereinä, joita on pakko noudattaa, niin taitaisi aika moni mies kokea heittävänsä koko elämänsä hukkaan.
Tätä elämän hukkaan heittämistä voi pohtia itsemurhien kohdalla, joita tehdään kymmenen kertaa enemmän kuin henkirikoksia, noin tuhat vuodessa. Yli 80 prosenttia itsemurhaajista on miehiä.
Eli muutit mieltäsi, ei se mieheyskään niin helppoa ole?
Avatar
Vadim
Kitisijä
Viestit: 3469
Liittynyt: 23.08.2005 12:00
Paikkakunta: Helsinki

Re: Karikatyyrinaisen gloorian kliimaksi

Viesti Kirjoittaja Vadim »

prosessi kirjoitti:
Vadim kirjoitti:
prosessi kirjoitti:Jos ottaa kirjaimellisesti tuon ylläolevan tekstisi mieheyden kriteereinä, joita on pakko noudattaa, niin taitaisi aika moni mies kokea heittävänsä koko elämänsä hukkaan.
Tätä elämän hukkaan heittämistä voi pohtia itsemurhien kohdalla, joita tehdään kymmenen kertaa enemmän kuin henkirikoksia, noin tuhat vuodessa. Yli 80 prosenttia itsemurhaajista on miehiä.
Eli muutit mieltäsi, ei se mieheyskään niin helppoa ole?
En tiedä! Sano sinä! Muuten saatan tulla hysteeriseksi ja alkaa kirkua!
prosessi

Re: Karikatyyrinaisen gloorian kliimaksi

Viesti Kirjoittaja prosessi »

Vadim kirjoitti:Jalointa ystävyyttä on tietysti ystävyys jotakuta sellaista kohtaan, joka ei missään tapauksessa ystävyyttä ansaitse, siis lahjanomaista, joka ei odota mitään takaisin.
Mitä jaloa siinä muka on? Jalous riippuu kai kuitenkin ensisijaisesti motiiveista toiminnan takana, ja esimerkiksi omasta mielestäni lahjojen antaminen on hauskempaa kuin niiden saaminen lähinnä siitä syystä, että olen utelias näkemään olenko osannut valita osuvan lahjan. Jos saisin antaa lahjoja vain sellaisille, jotka niitä todella 130%:sesti ansaitsevat, tulisi elämästäni paljon tylsempää. Eikä tylsyyden välttelemisessä käsittääkseni ole mitään jaloa.
prosessi

Re: Karikatyyrinaisen gloorian kliimaksi

Viesti Kirjoittaja prosessi »

Vadim kirjoitti:En tiedä! Sano sinä! Muuten saatan tulla hysteeriseksi ja alkaa kirkua!
:P Assosiaatioketjut ovat hassuja. Tuosta tuli mieleeni, että kerran elämässäni olen saanut ihan oikean hysteerisen kohtauksen ja kirkunut (syytä en kerro edes sossupornon nimissä, mutta tapauksesta on sentään aikaa jo ainakin 7 vuotta), jolloin seurassani ollut henkilö ratkaisi tilanteen ottamalla minua päästä kiinni kaksin käsin. Jostain käsittämättömästä syystä se auttoi.

Mutta minä en sano mitään, paitsi että minulla on usein helppoa. Eikä se johdu sukupuolesta.
NuoriDaavid

Re: Karikatyyrinaisen gloorian kliimaksi

Viesti Kirjoittaja NuoriDaavid »

Vadim kirjoitti:
prosessi kirjoitti:
Vadim kirjoitti:
Tätä elämän hukkaan heittämistä voi pohtia itsemurhien kohdalla, joita tehdään kymmenen kertaa enemmän kuin henkirikoksia, noin tuhat vuodessa. Yli 80 prosenttia itsemurhaajista on miehiä.
Eli muutit mieltäsi, ei se mieheyskään niin helppoa ole?
En tiedä! Sano sinä! Muuten saatan tulla hysteeriseksi ja alkaa kirkua!
Hysteriaan on alun perin suositeltu hysterectomiaa. Sinulle sitä ei kuitenkaan voi suorittaa.
Zeb

Re: Karikatyyrinaisen gloorian kliimaksi

Viesti Kirjoittaja Zeb »

NuoriDaavid kirjoitti:Hysteriaan on alun perin suositeltu hysterectomiaa.
Älä vaan sano että toi on totta. Jos näin niin viva la laeaeketiede vaan. :cheer:

Mä olen kyllä useampaan otteeseen pohtinut mistä moinen nimi kyseiselle toimenpiteelle mahtaa tulla, mutten ole vaivautunut selvittämään. *tunnustaa puutteelliset latinantaitonsa*
masa

Re: Karikatyyrinaisen gloorian kliimaksi

Viesti Kirjoittaja masa »

Zeb kirjoitti:
NuoriDaavid kirjoitti:Hysteriaan on alun perin suositeltu hysterectomiaa.
Älä vaan sano että toi on totta. Jos näin niin viva la laeaeketiede vaan. :cheer:
Siis miten niin. Eikö lääketiede olekaan erehtymätöntä?
Zeb

Re: Karikatyyrinaisen gloorian kliimaksi

Viesti Kirjoittaja Zeb »

masa kirjoitti:Siis miten niin. Eikö lääketiede olekaan erehtymätöntä?
On toki. Ja maapallo on litteä ja kuu juustoa.
masa

Re: Karikatyyrinaisen gloorian kliimaksi

Viesti Kirjoittaja masa »

Zeb kirjoitti:
masa kirjoitti:Siis miten niin. Eikö lääketiede olekaan erehtymätöntä?
On toki. Ja maapallo on litteä ja kuu juustoa.
No varmaan hysterectomiaakin on sitten aikoinaan suositeltu potilaillle yhtä tutkituin hyvin tuloksin, kuin masennuslääkkeitäkin :wink:
Zeb

Re: Karikatyyrinaisen gloorian kliimaksi

Viesti Kirjoittaja Zeb »

masa kirjoitti:No varmaan hysterectomiaakin on sitten aikoinaan suositeltu potilaillle yhtä tutkituin hyvin tuloksin, kuin masennuslääkkeitäkin :wink:
Tai sitten tutkimus on monellakin tieteen alueella mennyt eteenpäin niin, ettemme edes enää usko siihen pitkään tiedettyyn faktaan, että aurinko kiertää maapalloa? :wink:
masa

Re: Karikatyyrinaisen gloorian kliimaksi

Viesti Kirjoittaja masa »

Zeb kirjoitti: Tai sitten tutkimus on monellakin tieteen alueella mennyt eteenpäin niin, ettemme edes enää usko siihen pitkään tiedettyyn faktaan, että aurinko kiertää maapalloa? :wink:
No niinpä! Kahvilakeskustelu 30 vuoden päästä:

- Ajattele. 2000 luvulla lekurit syötti masennuslääkkeitä potilaille pilvin pimein.
- Ja tänäpäivänä niiden jälkeläiset saa jälkeläisiä joilla ei ole persereikää lainkaan. Niistä on tullut Muumeja!
NuoriDaavid

Re: Karikatyyrinaisen gloorian kliimaksi

Viesti Kirjoittaja NuoriDaavid »

Zeb kirjoitti:
NuoriDaavid kirjoitti:Hysteriaan on alun perin suositeltu hysterectomiaa.
Älä vaan sano että toi on totta. Jos näin niin viva la laeaeketiede vaan. :cheer:
No täytyy myöntää, että en tiedä tuon perimätiedon 130%:sta tarkkuudesta. Ehkä kyseessä kuitenkin on vitsi.

Et ole tutustunut journalistiliiton eettiseen ohjeistoon: "Älä koskaan pilaa hyvää juttua liioilla tarkistuksilla".
Zeb

Re: Karikatyyrinaisen gloorian kliimaksi

Viesti Kirjoittaja Zeb »

masa kirjoitti:No niinpä! Kahvilakeskustelu 30 vuoden päästä:

- Ajattele. 2000 luvulla lekurit syötti masennuslääkkeitä potilaille pilvin pimein.
- Ja tänäpäivänä niiden jälkeläiset saa jälkeläisiä joilla ei ole persereikää lainkaan. Niistä on tullut Muumeja!
Aika näyttää :D

Tuolla logiikalla tuskin kyllä sitten uskallat syödä yhtään mitään lääkkeitä. Toivotaan siis ettet sairastu koskaan.
Zeb

Re: Karikatyyrinaisen gloorian kliimaksi

Viesti Kirjoittaja Zeb »

NuoriDaavid kirjoitti:Et ole tutustunut journalistiliiton eettiseen ohjeistoon: "Älä koskaan pilaa hyvää juttua liioilla tarkistuksilla".
En ole tutustunut, mutta noudatan sitä itse, ainakin kitinässä ja arkikeskusteluissa. En todellakaan jaksa googlettaa. Kysyn mieluummin täältä jos tarviin faktaa! 8)
masa

Re: Karikatyyrinaisen gloorian kliimaksi

Viesti Kirjoittaja masa »

Zeb kirjoitti: Aika näyttää :D

Tuolla logiikalla tuskin kyllä sitten uskallat syödä yhtään mitään lääkkeitä. Toivotaan siis ettet sairastu koskaan.
Joo. Kuhan provoan.

Syön kyllä lääkkeitä, koska olen liian laiska ja mukavuudenhaluinen jatkotutkimuksiin. Somac on mun frendini :D
Zeb

Re: Karikatyyrinaisen gloorian kliimaksi

Viesti Kirjoittaja Zeb »

masa kirjoitti:Somac on mun frendini :D
Et sitten ole viitsinyt tehdä tarpeellisia elämäntapamuutoksia ja nostaa sängynpäätyä ylös? *jäkäjäkä* :wink:
Vastaa Viestiin