Mitä me täällä teemme?

[Chap]

Jumala loi ihmisen pilakuvakseen. Se on elämän tarkoitus.

[Aava]

Ikävä ajatus jotenkin, jos kaikki on vain pino kakkaa joka sattuu kenelle sattuu.

Eniten minua pelottaisi ajatus siitä, että joku taho (jumala, kohtalo, karma tms.) täällä oikeasti ohjailisi tapahtumia jonkun ennakkokäsityksen ja suunnitelman mukaisiksi. Minulle sellainen tarkoitushakuisuus ei ainakaan tuota mitään turvaa, päinvastoin. Sitä ikäänkuin jättäisi itsensä jonkun systeemin armoille, ja selittäisi elämänsä tapahtumia ensisijaisesti sillä jollain systeemillä eikä omilla valinnoillaan. Esim. että jokin tentti ei mennyt läpi, koska niin oli (sen jonkun systeemin mukaisesti) tarkoitettu, eikä niinkään siksi, ettei siihen lukenut tarpeeksi.

Siispä: huomattavasti ikävämpi ajatus on minusta se, että olisi olemassa jokin lopputulema, joka pitäisi elämäänsä hankkia tai oivaltaa. Sen määrittäminen ei kuitenkaan sinällään riittäisi ihmisille, vaan sen tarkoituksen pitäisi lisäksi kuitenkin olla myös riittävän hohdokas sellaiseksi. Olisi taas yksi aihe lisää, jossa ihmiset voisivat kilpavarustella. Sitäpaitsi veikkaan, että moni joutuisi elämänsä kuluessa määrittelemään elämäntarkoitustaan uudelleen moneen kertaan. Tekisikö sellainen menettely elämästä jotenkin keveämpää tai vähemmän tuskaista (jos nyt siis ajatellaan, että elämäntarkoituksen määritteleminen jotenkin helpottaisi elämää)?
Tuskinpa.

Voihan se olla, että elämän tarkoituksen puute tuntuu järjettömältä, mutta minä näen vielä vähemmän järkeä lähteä sellaista määrittelemään.
Minusta sattuma on loogisin ja tarpeellisin selitys elämälle, vaikka kuulostaakin tylsältä. Se on vaan niin fantastisen vapauttava ja kahlitsematon

[Aava]

Elämä on ihmeitä täynnä:

Täysin samaa mieltä.

Aava sanoi jotain lyhyesti

*on edelleen järkyttynyt*

Aamulääkkeeni vaihdettiin viime viikolla. Ne yrittää tehdä musta normaalia

[Homeboy65]

Elämän tarkoitus on ELÄÄ. Eikä olla olemassa.

Elämä on sinänsä mieletöntä, mutta ihminen luo itse siihen sen mielekkyyden. Jos luo.

[elco]

Eniten minua pelottaisi ajatus siitä, että joku taho (jumala, kohtalo, karma tms.) täällä oikeasti ohjailisi tapahtumia jonkun ennakkokäsityksen ja suunnitelman mukaisiksi. Minulle sellainen tarkoitushakuisuus ei ainakaan tuota mitään turvaa, päinvastoin. Sitä ikäänkuin jättäisi itsensä jonkun systeemin armoille, ja selittäisi elämänsä tapahtumia ensisijaisesti sillä jollain systeemillä eikä omilla valinnoillaan.

Öh, ei tuon nyt niin tajunnanräjäyttävä ajatus pitäisi olla ottaen huomioon, että puolet ihmiskunnasta uskoo juuri noin.

Toisekseen, tuohan olisi vapauttava systeemi eikä rajoittava. Ei tarvitsisi kantaa huolta mistään, koska valintoja ei ole. Liikennevalot, duuni ja muut arkipäiväisyydet voisi jättää huomiotta, koska loppu (ja reitti) on jokatapauksessa määrätty.

Se fiksumpi puolisko ihmiskunnasta tietty pitää moisia uskomuksia roskana. Ei elämällä tietenkään ole mitään tarkoitusta.

[Aava]

Eniten minua pelottaisi ajatus siitä, että joku taho (jumala, kohtalo, karma tms.) täällä oikeasti ohjailisi tapahtumia jonkun ennakkokäsityksen ja suunnitelman mukaisiksi. Minulle sellainen tarkoitushakuisuus ei ainakaan tuota mitään turvaa, päinvastoin. Sitä ikäänkuin jättäisi itsensä jonkun systeemin armoille, ja selittäisi elämänsä tapahtumia ensisijaisesti sillä jollain systeemillä eikä omilla valinnoillaan.

Toisekseen, tuohan olisi vapauttava systeemi eikä rajoittava. Ei tarvitsisi kantaa huolta mistään, koska valintoja ei ole. Liikennevalot, duuni ja muut arkipäiväisyydet voisi jättää huomiotta, koska loppu (ja reitti) on jokatapauksessa määrätty.

Siis vaikutusvallan puute on mielestäsi jotenkin vapauttavaa... ? Onpa mielenkiintoinen näkemys.

No minusta se ei taas ole lainkaan vapauttavaa, ettei olisi valintoja eikä siten myöskään niihin sidonnaisia seurauksia tai vastuuta. Eikö se nimenomaan luo elämään lisää mielekkyyttä, että pystyy itse vaikuttamaan asioihin (kun saa valita vapaasti) - sen sijaan, että sitä vain eläisi jonain passiivisena välikappaleena jonkin muinaisen ideologian ja omien tarpeiden välissä? Josta syystä minusta onkin paradoksaalista, että esim. uskonnoista tai astrologiasta nimenomaan haetaan jotain selitystä ja turvaa omalle elämälleen.

Onhan se tietenkin eräänlainen valinta olla valitsematta ja antaa itsensä ajelehtia joidenkin vastauksia tarjoavien aatteiden vietävänä. Mielipiteet omaksutaan valmiina. Sehän on varsin helppo tapa olla. Minusta tuollainen helppous on kuitenkin varsin kyseenalaista helppoutta enkä vain kerta kaikkiaan näe sellaisessa vastuunpakoilussa mitään turvallista tai mieltäylentävää, että ohjenuoraksi haetaan jokin ihmisestä itsestä ja hänen elämästään ulkopuolinen säännöstö ja lakataan ajattelemasta asioita itse, kyseenalaistamasta ja hakemasta optimia.

Helppous on aivan liian yliarvostettua.

[SikaMika]

Onpa mielenkiintoinen näkemys.

No on. Luitko sä Elcon postauksen viimeistä kappaletta laisinkaan ennen kuin vastasit? Sitä, jossa tuo mielenkiintoinen näkemys rytättiin roskaksi?

Ei mulla muuta, mähän olen jo oikean vastauksen kysymykseen antanut.

[Aava]

Onpa mielenkiintoinen näkemys.

No on. Luitko sä Elcon postauksen viimeistä kappaletta laisinkaan ennen kuin vastasit? Sitä, jossa tuo mielenkiintoinen näkemys rytättiin roskaksi?

Tottakai luin. Elcohan kuitenkin selvästi kirjoitti, että kokee ideologioiden tarjoamat valmiit käsitykset (ja siten vaihtoehtojen vähyyden) lähinnä vapauttavina kuin rajoittavina... Siis se, ettei voi valita, on Elcon mielestä jotenkin vapauttavaa. Minusta se taas ei ole sitä.

Tässä suhteessa ollaan siis eri linjoilla, vaikka ilmeisesti tosiaan molemmat ajatellaan, että ideologioiden käsitykset elämän tarkoituksesta ovat kukkua ja tarpeettomia.

Vaikka toisaalta... jos pystyy näkemään ideologioihin uskomisen vapauttavana, miksi sitä sitten itse kuitenkin pitää kukkuna? Ellei Elco sitten sattumoisin nauti rajoittuneesta elämäntavasta...

[elco]

Siis vaikutusvallan puute on mielestäsi jotenkin vapauttavaa... ? Onpa mielenkiintoinen näkemys.

Jos loppu ja reitti sinne on määrätty Corceamman Woiman toimesta niin kuljen vain määrättyä reittiä pitkin. Eli libyalainen autokuski ei paljon liikennevaloista piittaa, koska Allah päättää milloin lähtö tuloo valon väristä riippumatta. Autokuski itse ei tietenkään tiedä tulooko lähtö vai ei, joten hänen vinkkelistään reitti ja loppu ei ole tiedossa - mutta hän uskoo, että reitti ja loppu on CW:n vinkkelistä määrätty. Jos siis otan ja täräytän pomoa vastapalloon ja otan loparit niin ei se minun vikani ole, koska se on niin määrätty.

Uskovaisten suurin ongelma on juuri tämä vastuun sysääminen Corceammalle Woimalle tahi muulle Hoccuspoccucselle. Toisaalta, koska elämällä ei ole mitään tarkoitusta niin sama kai se noin maailmankaikkeuden kannalta on, minkä värisiä valoja päin sitä ajaa. En kuitenkaan aja, koska olen geenieni ja ympäristöni tuote ja orja.

[Aava]

Uskovaisten suurin ongelma on juuri tämä vastuun sysääminen Corceammalle Woimalle tahi muulle Hoccuspoccucselle. Toisaalta, koska elämällä ei ole mitään tarkoitusta niin sama kai se noin maailmankaikkeuden kannalta on, minkä värisiä valoja päin sitä ajaa.

Niin, kylläkyllä, maailmankaikkeuden kannalta. Nyt kuitenkin nimenomaan oli kyse elämän tarkoituksen hakemisen mielekkyydestä ihmisille. Ihmisten kulttuurien mittakaavassa lopputulos kun ei kuitenkaan useinkaan ole sama tilanteessa, jossa ihmiset eivät ajattele itse kuin tilanteessa, jossa he ajattelevat itse. Ja tässä mielessä maailmankaikkeudellinen yhdentekeväisyys on aika epäolennainen särö, koska ylipäätään niin harvalla ihmisen toiminnalla tai valinnalla on suora yhteys maailmankaikkeuteen. Sillä ei siis mielestäni voi pyhittää tai ymmärtää uskovaisten vastuunpakoilua.

[NegaDuck]

Transhumanisti Kurzweil vauhdissa:
http://www.wired.com/medtech/drugs/maga ... f_kurzweil

Hänen elämänsä tarkoitus on elää sen verran pitkään että hän ehtii muuttua kuolemattomaksi, kun Singulariteetti tapahtuu. Eli kun koneet ovat älykkäämpiä kuin ihmiset, tekoäly osataan yhdistää aivoihin, ja ihmisen tietoisuus voidaan siirtää kuolemattomaan koneeseen.

On se .... jännää.

[elco]

ylipäätään niin harvalla ihmisen toiminnalla tai valinnalla on suora yhteys maailmankaikkeuteen.

No shit?!

[NuoriDaavid]

Siis vaikutusvallan puute on mielestäsi jotenkin vapauttavaa... ? Onpa mielenkiintoinen näkemys.

Jos loppu ja reitti sinne on määrätty Corceamman Woiman toimesta niin kuljen vain määrättyä reittiä pitkin. Eli libyalainen autokuski ei paljon liikennevaloista piittaa, koska Allah päättää milloin lähtö tuloo valon väristä riippumatta.

Ihmisen vapaa tahto on kyllä mielenkiintoinen kysymys.

Istuin taas pari päivää sitten Vietkongin miehen Kimin kahvilassa odotellessani pianotunnilla olevaa lastani.

Ohitse Leppävääran toria pitkin köpötteli ex-alkkiksen näköinen mies hidasta, leveäraitesta kävelyä tulitikkuaskin mittaisin askelin.

Mietin, ettei hän varmaan ollut halunnut päätyä tuohon tilanteeseen. Kuitenkin hän oli siinä.

Gattiskaan ei olisi halunnut jäädä peräkammariin runkkupapereiden keskelle.

Molemmilla miehillä olisi periaattessa ollut vapaa tahto, mutta oliko heillä?

Jos ajatellaan, että aivot ovat monimutkainen tietokone, niin silloinhan se toimii paskaa sisään-paskaa ulos periaatteella. Eli input ja ohjelma ratkaisevat tulosteen. Missä se vapaa tahto on?

[NuoriDaavid]

Ihmisen vapaa tahto on kyllä mielenkiintoinen kysymys.

Istuin taas pari päivää sitten Vietkongin miehen Kimin kahvilassa odotellessani pianotunnilla olevaa lastani.

Ohitse Leppävääran toria pitkin köpötteli ex-alkkiksen näköinen mies hidasta, leveäraitesta kävelyä tulitikkuaskin mittaisin askelin.

Mietin, ettei hän varmaan ollut halunnut päätyä tuohon tilanteeseen. Kuitenkin hän oli siinä.

Gattiskaan ei olisi halunnut jäädä peräkammariin runkkupapereiden keskelle.

Molemmilla miehillä olisi periaattessa ollut vapaa tahto, mutta oliko heillä?

Jos ajatellaan, että aivot ovat monimutkainen tietokone, niin silloinhan se toimii paskaa sisään-paskaa ulos periaatteella. Eli input ja ohjelma ratkaisevat tulosteen. Missä se vapaa tahto on?

Sitä sanotaan, että yleensä herkimmät ihmiset eivät pärjää maailmassa.

Osa alkkiksistahan on humanistisen koulutuksen joko läpäisseitä tai valmistumisen porteille jääneitä. Näin kokemusperäisesti. Kun on vapaa tahto vetää viinaa. Se tuntuu helpommalta kuin yrittää oikeasti pärjätä maailmassa.

En tarkoita pelkästään alkkisten "vapaata tahtoa". En usko, että kukaan haluaa ryhtyä alkoholistiksi.

Yhtä hyvin voi kysyä esim. minun vapaata tahtoani. En ole voinut valita perhettäni, geenejäni, kasvuympäristöäni. Ne ovat kaikki muokanneet minusta sen mikä olen.

Ylipäätään: jos nyt päätän tehdä jotain, niin viime kädessähän kaikki riippuu em. perustekijöistä ja sen jälkeisistä tapahtumista.

Onko säällä vapaata tahtoa? Vallitseva sää riippuu lukemattomista parametristä lähtien maapallon muodostumisesta ja auringosta. Voi ajatella, että ihmisellä ei ole aidosti vapaata tahtoa sen kummemmin kuin säälläkään.

[elco]

Jos ajatellaan, että aivot ovat monimutkainen tietokone, niin silloinhan se toimii paskaa sisään-paskaa ulos periaatteella. Eli input ja ohjelma ratkaisevat tulosteen. Missä se vapaa tahto on?

No kun se input ei ole välttämättä kovinkaan suoraviivainen. Perimä ja ympäristö pitävät sisällään sen päiväisen määrän muuttujia, että lienee kokolailla yhdentekevää, josko vapaata tahtoa on eli ei.

Ihan sama kuin sen hoccuspoccucsen määrittämän äärifatalistisen kaikella on tarkoitus-pelleilynkin kanssa. Jos tämä on deterministinen automaatti niin se on minulle aivan sama, koska en a) tiedä onko se sitä ja/tai b) tiedä minne olen siinä menossa.

Kaikenkaikkiaan (ihmis)elämän tarkoitus on minusta vähän turhan kunnianhimoinen ajatuskulku. Sivilisaatio sammuu max. muutamassa tuhannessa vuodessa oman käden kautta tai muutamassa miljoonassa vuodessa viimeistään ison luonnonkatastrofin kautta. Yellowstone räjähtää ilmaan, meteoriitti osuu, lähitähti räjähtää tai iso jääkausi pukkaa. Oman itseni kannalta kaikki tuo on merkityksetöntä, jollei käy vitullinen tuuri ja pamaus tapahdu elinaikani viimeisellä hetkellä. Ja se nyt on minulle aikalailla samantekevää kuolenko kystoon, meteoriittiin vai auton alle.

Lajit kuolevat. En ymmärrä, miksi ihminen olisi jotenkin poikkeus.

[NuoriDaavid]

Jos ajatellaan, että aivot ovat monimutkainen tietokone, niin silloinhan se toimii paskaa sisään-paskaa ulos periaatteella. Eli input ja ohjelma ratkaisevat tulosteen. Missä se vapaa tahto on?

No kun se input ei ole välttämättä kovinkaan suoraviivainen. Perimä ja ympäristö pitävät sisällään sen päiväisen määrän muuttujia, että lienee kokolailla yhdentekevää, josko vapaata tahtoa on eli ei.

Ihan sama kuin sen hoccuspoccucsen määrittämän äärifatalistisen kaikella on tarkoitus-pelleilynkin kanssa. Jos tämä on deterministinen automaatti niin se on minulle aivan sama, koska en a) tiedä onko se sitä ja/tai b) tiedä minne olen siinä menossa.

Kaikenkaikkiaan (ihmis)elämän tarkoitus on minusta vähän turhan kunnianhimoinen ajatuskulku. Sivilisaatio sammuu max. muutamassa tuhannessa vuodessa oman käden kautta tai muutamassa miljoonassa vuodessa viimeistään ison luonnonkatastrofin kautta. Yellowstone räjähtää ilmaan, meteoriitti osuu, lähitähti räjähtää tai iso jääkausi pukkaa. Oman itseni kannalta kaikki tuo on merkityksetöntä, jollei käy vitullinen tuuri ja pamaus tapahdu elinaikani viimeisellä hetkellä. Ja se nyt on minulle aikalailla samantekevää kuolenko kystoon, meteoriittiin vai auton alle.

Lajit kuolevat. En ymmärrä, miksi ihminen olisi jotenkin poikkeus.

En tarkoitakaan, että sillä, onko ihmisellä aidosti vapaata tahtoa, olisi jotain käytännön merkitystä.

Vaikka aidosti vapaata tahtoa ei oliskaan, joutuu silti miettimään, ottaako tänään huikkaa vai ei, tai vaihtaako työpaikkaa jne.

[Aava]

Ohitse Leppävääran toria pitkin köpötteli ex-alkkiksen näköinen mies hidasta, leveäraitesta kävelyä tulitikkuaskin mittaisin askelin.

Mietin, ettei hän varmaan ollut halunnut päätyä tuohon tilanteeseen. Kuitenkin hän oli siinä. Missä se vapaa tahto on?

Niinno... mainitsemasi alkoholismi on hyvä esimerkki siitä, miten tietyn valinnan toistaminen tarpeeksi usein tarpeeksi monen vuoden ajan voi saada lopulta aikaan varsin merkittäviä seurauksia.

Alkoholismihan vaatii kehittyäkseen sarjan valintoja, joissa alkoholi valitaan kerta toisensa jälkeen muiden vaihtoehtojen yli. Ja kun alkoholin valitsee riittävän monta kertaa, sen vaikutukset pikkuhiljaa kumuloituvat ja lopputulos on vuosien käytön jälkeen tuo, mitä näit. Alkoholin haitat eivät kuitenkaan napsahda tuosta noin vaan eräänä päivänä "päälle" vaan ne kehittyvät pikkuhiljaa. Niihin ehtii sopeutua vähitellen. Tämä taas hämärtää sitä kontrastia alkoholihaittojen ja niiltä välttymisen välillä eikä ihminen siis välttämättä enää näe niiden välillä niin suurta eroa.

Alkoholismin kehittyminen vaatii tietenkin kehittyäkseen sitä samaa vapaata tahtoa valita mitä siitä kieltäytyminenkin, mutta sen lisäksi täytyy olla jokin taipumus nähdä muut vaihtoehdot tarpeeksi epämiellyttävinä tai tehottomina. Plus että kun mukaan tulee lähes välitön hyvänolontunne ja asteittain kehittyvä riippuvuus sumentamaan sitä vapaata tahtoa ja vaihtoehtojen puntarointia, on alkoholismin kehittyminen usein aika vääjäämätön lopputulos.

[Crowbar]

Suklaa.

Word.

[Aava]

ylipäätään niin harvalla ihmisen toiminnalla tai valinnalla on suora yhteys maailmankaikkeuteen.

No shit?!

No miksi sitten nostit tuon maailmankaikkeus -näkökulman esille? Jos väität, että ihmisten elämän tarkoituksen määrittäminen tai sen määrittämättä jättäminen on turhaa, koska kummallakaan ei ole konkreettista vaikutusta maailmankaikkeuteen, ja koska niin harvalla ihmisen teolla on, kertoisit nyt jo viimein, että miksi ihmeessä vasta maailmankaikkeuteen vaikuttaminen tekisi jostain ihmisen teosta tai asiasta jotenkin merkittävää? Kun minusta siihen väliinkin mahtuu aika monta varsin tärkeää kertaluokkaa. Vähän niinkuin hyppäisi lukuarvosta sata suoraan miljardiin ja ajattelisi, että sillä sadalla pitäisi olla jokin tuntuva panos siinä miljardissa.

No jaa. Ehkä tämä nyt on lähinnä tällaista pikkumaista saivartelua, mutta joskus sekin on hauskaa.

[nexie]

Osa alkkiksistahan on humanistisen koulutuksen joko läpäisseitä tai valmistumisen porteille jääneitä. Näin kokemusperäisesti.

No alkkiksiksi urautuneita löytyy varmasti joka ammattikunnasta, joten millaisen kokemusperäisen otannan perusteella mahdat juuri humanistit tässä nostaa tikunkärkeen? Oman kokemukseni perusteella viina maistuu erityisen hyvin oikeustieteellisen tiedekunnan professoreille, mutta en silti usko löytäneeni tieteellisen tutkimuksen kriteerit läpäisevää ilmiötä.

[Chap]

Osa alkkiksistahan on humanistisen koulutuksen joko läpäisseitä tai valmistumisen porteille jääneitä. Näin kokemusperäisesti.

No alkkiksiksi urautuneita löytyy varmasti joka ammattikunnasta, joten millaisen kokemusperäisen otannan perusteella mahdat juuri humanistit tässä nostaa tikunkärkeen? Oman kokemukseni perusteella viina maistuu erityisen hyvin oikeustieteellisen tiedekunnan professoreille, mutta en silti usko löytäneeni tieteellisen tutkimuksen kriteerit läpäisevää ilmiötä.

Mun kokemuksen humanistit sijoittuvat erittäin laaja-alaisesti. Ei vaan alkkiksiksi vaan myös mm. hesburger, lassila&tikanoja, hkl jne. ovat heille tärkeitä työllistäjiä.

[Pyry-Matias]

Kysytkö tätä minulta siksi, että haluat oikeasti tietää vai siksi että humanistien ja alkoholistien välille vedetty viiva ärsyttää sinua?

Itsekin jäin ihmettelemään tätä. Täytyy sanoa, etten ole koskaan pitänyt humanisteja edes keskiarvoa alttiimpina alkoholismille. Kuulostaa kyllä ontuvalta yleistykseltä.

[nexie]

Kysytkö tätä minulta siksi, että haluat oikeasti tietää vai siksi että humanistien ja alkoholistien välille vedetty viiva ärsyttää sinua?

Heittosi tuntui niin käsittämättömän älyvapaalta, että näin tarpeelliseksi tiedustella, josko sille olisi jotain muitakin perusteluja kuin "kaksi aivosoluani joutuivat satunnaiseen kosketukseen keskenään ja tällainen aivopieru siitä sitten pääsi".

[sanctus]

Eli jälkimmäinen.

Hehheh.

Objektiivisten havaintojeni perusteella ns. toteuttajan elämä voi joskus olla rankkaa, muttei sen takia, että tekemällä haluamiaan asioita, joista on siis kiinnostunut, vähentäisi samalla mahdollisuuksiaan valita.

[Tix]

On se kumma, kun täällä ollaan heti itkemässä kun erehtyy olemaan yhtään mitään mieltä yhtään mistään. Minulla on tuttuja, jotka ovat humanisteja ja joitten elämä koostuu alkoholista.

Sou? Minulla on tuttuja, jotka ovat juristeja joiden elämä koostuu alkoholista ja pahimpia lääkkeiden väärinkäyttäjiä ovat lääkärit ja eläinlääkärit ja sairaanhoitajat. Humanisteista suurempi osa on naisia kuin muista tieteenaloista. Naiset ovat harvemmin alkoholiongelmaisia kuin miehet.