bedlam kirjoitti:Mun tekis ehkä mieli sanoa nyt jotain, mutta en ole tarpeeksi kännissä. Siis liittyen otsakkeen sijaan näihin yleisiin meininkeihisi ja kaltaisiesi olentojen minua kummaksuttaviin outouksiin, mutta onneksi ehkä nukahdan kohta.
Nyt menee juu multakin off-topic.
Bedlam,
kiitos rehellisen sävyisestä palautteesta, vaikket siinä sitten kuitenkaan jostain syystä kehtaa peltejäsi kunnolla aukoa. (Tämän palstan kysymystenasettelun hengessä toivon, ettei syy pidättelyihisi ole se, että olen nainen.) No, minäpä sen sijaan auon nyt omiani ihan avoimesti.
Ihan taatusti vaikutan tosi oudolta olennolta, koska en ole aiemmin ollut sellaisissa keskusteluissa/tilanteissa, mitä olen tällä palstalla ollut. Ja nettielämäähän mulla on takana vasta n. 3 kk. Suoraan sanottuna en kertakaikkiaan ole tottunut tällaiseen määrään huomiota, mitä täällä on uutena kirjoittajana saanut - en huumori- enkä missään muussakaan mielessä.
Siksi olen tosi yllättynyt, jos tästä epämääräisestä ulosannistani olet pystynyt hahmottamaan jonkinlaisen "meiningin". Mulla kun on välillä, vilpittömästi sanottuna, hirmu hankala hahmottaa, mitä mikäkin laini keneltäkin sanottuna tarkoittaa (kun en tunne ihmisiä) ja se epäselvyys ihan varmasti näkyy mun vastauksissa ja selittelyjen kammottavassa määrässä (even as we speak).
Jos sun asenne ja tulkinta minusta on noin negatiivissävytteinen, et varmaankaan usko, kun sanon, ettei mulla kerta kaikkiaan ole ollut mitään aikomusta aiheuttaa kellekään mielipahaa, pilata teidän yhteisöä tms. olla kapulana rattaissa. Onhan se joskus vaan niin, ettei kaikki ihmiset tule toimeen keskenään. Ja jos näin on, etten sinun ja ehkä monen muunkaan käyttäjän mielestä sovellu tänne, ymmärrän kyllä silloin, että se on mun homma häippästä. En missään nimessä halua olla hajottamassa yhteisöänne tai aiheuttamassa tänne jotain kitkaa ja pahaa oloa. Palautteestasi päätellen näin taitaa olla jo tapahtunut. Se on kyllä iso harmi. Vaikken todellakaan ole sitä tahallani aiheuttanut, olen silti kovasti pahoillani, jos sellaista olen saanut aikaiseksi.
Ja totta puhuen... vaikka olisitkin selvässäkin vähemmistössä tuon mielipiteesi kanssa, mulle on tullut itsellenikin sellainen tunne tässä välillä, etten jotenkin hallitse tätä. Ja nyt kun ilmeisesti sinäkin olet sivusta seuranneena tätä mieltä, alan olla taas entistä vakuuttuneempi.
Sanottakoon nyt vielä taas selvennyksenä, että mun perimmäinen ajatus täällä on olla vilpitön (eikä se näköjään ilmene niin selvästi kuin haluaisin); sanoa mielipiteeni suoraan ja jollain tapaa opetella hyväksymään arkaluontoisiakin asioita omasta elämästä puhumalla niistä täällä julkisesti (välillä itseironisoiden) kuten epätoivoisista ihastumisistani, teini-iän syömishäiriöstäni, turhamaisuudestani, fyysisyydestäni, urheiluvammoistani.... siitä syystä, että olen elänyt monta vuotta piileskellen niitä enkä halua enää tuhlailla elämää mihinkään neutraaliin ja ulkokullattuun kulissielämään. No, en nyt lässytä siitä sen enempää. Joka tapauksessa, jos tulkinta näistä jutuistani on lähinnä se, että mulla on täällä jokin pahaenteinen "meininki", se menee kyllä pahasti pieleen siitä, millä lähtöajatuksella täällä olen kirjoitellut.
Rehellisesti sanoen, juuri tämä selitteleminen, mitä tässä nytkin ilmeisesti koen tarpeellisena, on oire kohtalaisen hankalasta ja vallitsevasta väärinymmärryksestä. Juurikaan tätä enempää väärinymmärretyksi en voi enää tulla. Se ei luonnollisestikaan ole muiden vika vaan mun omaa henk.koht. epäonnistumista siinä, ettei ulosantini onnistu kuvaamaan todellisia ajatuksiani ja että olen kömpelö tulkitsemaan muiden tekstejä.
Ja nyt kun kerran tähän pisteeseen tultiin, en oikein näe, että pystyisin kovin luontevasti jatkamaan täällä. Olen aika herkkä tällaiselle palautteelle, varsinkin kun on kyse yhteisöstä, jossa olen uusi jäsen, joten annan helposti muiden mielipiteen ylittää omat puolustuspuheenvuorot siitä, miksi minä haluaisin olla täällä. Ja teen sen nytkin. Jos on pienikin todennäköisyys, että olen pilaamassa hyvää ideaa, mieluummin ylireagoin siihen, poistun maisemista ja nielen tappiot kuin väkisin yrittäisin pitää itseni mukana. Enhän suinkaan ole korvaamaton.
Joten: kaikesta huolimatta, kiitos kaikille. Olen kovasti pahoillani, jos olen vahingossa jotain mielipahaa jollekulle aiheuttanut.
