Rasvamyytit

Yleinen lätinä jä kitinä
Ylermi Ylihankala
Kitisijä
Viestit: 11472
Liittynyt: 22.09.2008 13:03

Rasvamyytit

Viesti Kirjoittaja Ylermi Ylihankala » 24.11.2008 16:39

Olen menossa kuun lopussa taas kolesterolikokeisiin. Tuloksellinen lääkekuurini lopetettiin, jotta nähtäisiin, ovatko arvot nyt ilman lääkettä palautuneet vuoden takaisiin. Luonnollisesti olen saanut jos jonkinlaista ruoka-ainetaulukkoa, jossa kovat rasvat julistetaan saatanaksi järjestäen.

Haeskelin tietoa netistä ja pistihän oheinen kattava myytinmurtotykitys vähintäänkin hämilleen. Pitkä lainaus johtuu linkin vielä selvästi pidemmästä versiosta.

Rasvamyytit
Artikkeli päivitetty 4.10.2007 - lisätietoja ensimmäiseen myyttiin

Rasvan ympärillä pyörii paljon “myyttejä”, joita nykytutkimuksen tulokset eivät tue. Siltikin tiedotusvälineet ja elintarviketeollisuus toitottavat niitä kuin ainoaa oikeaa totuutta, ja etenkin tavallisten ihmisten muistissa vanha tieto säilyy pitkään ja sitkeästi.

Tämän artikkelin tarkoitus on kumota yleisimmät myytit yksi kerrallaan ja esitellä lyhyesti niihin liittyvää tutkimustietoa.

Myytti: Rasva lihottaa / Laihduttajan täytyy syödä vähärasvaisesti
Myytti: Rasva on epäterveellistä / Rasva tukkii verisuonet
Myytti: Eläinrasva on kovaa rasvaa
Myytti: Tyydyttynyt rasva aiheuttaa sydän- ja verisuonitauteja


Myytti: Rasva lihottaa /
Laihduttajan täytyy syödä vähärasvaisesti
Väärin. Rasvan määrää oleellisempi tekijä on kokonaisenergiansaanti. Vaikka grammassa rasvaa on enemmän energiaa kuin samassa määrässä hiilihydraattia tai proteiinia, niin rasvan suuri osuus ruokavaliossa tuntuu auttavan pitämään päivittäisen energiansaannin alhaisena.

48 835 naista otti osaa 7 vuotta kestäneeseen tutkimukseen, jossa tutkittiin vähärasvaisen ruokavalion vaikutusta painoon ja terveyteen. Kyseessä oli toistaiseksi maailman suurin pitkäaikainen ruokavaliokoe. Vähemmän ja enemmän rasvaa käyttäneiden ryhmien välillä ei havaittu merkittävää eroa painossa. Low-fat dietary pattern and weight change over 7 years: the Women’s Health Initiative Dietary Modification Trial

Useista vähärasvaisia ja runsasrasvaisia (vähähiilihydraattisia) laihdutusruokavalioita vertailevista tutkimuksista on tehty yhteenveto (meta-analyysi), jossa todettiin, että molemmat ovat laihduttamisessa yhtä tehokkaita. Effects of Low-Carbohydrate vs Low-Fat Diets on Weight Loss and Cardiovascular Risk Factors - A Meta-analysis of Randomized Controlled Trials

Cochrane Collaboration -tutkijayhteisö on kirjoittanut yhteenvedon vähärasvaista ruokavaliota käsitelleistä laadukkaista ruokavaliokokeista. Yhteenvedon mukaan vähärasvaiset ruokavaliot eivät auta pitkäaikaisessa painonpudotuksessa yhtään enempää kuin muunlaisetkaan laihdutusruokavaliot. Advice on low-fat diets for obesity

18 kk kestäneeseen tutkimukseen osallistui 101 ylipainoista miestä ja naista. Puolet henkilöistä jaettiin kohtuurasvaiselle ruokavaliolle (35 % energiasta) ja puolet vähärasvaiselle (20 % energiasta), kummallakin ryhmällä sama energiamäärä. Kohtuurasvainen ryhmä laihtui keskimäärin 4,1 kg, kun taas vähärasvaisen ryhmän paino nousi keskimäärin 2,9 kg. Kohtuurasvaista ruokavaliota oli merkittävästi helpompi noudattaa: 54 % kohtuurasvaisesta ryhmästä noudatti aktiivisesti ruokavaliota vielä 18 kuukauden kuluttua, vähärasvaisesta ryhmästä vain 20 %. A randomized controlled trial of a moderate-fat, low-energy diet compared with a low fat, low-energy diet for weight loss in overweight adults

Stanfordin yliopiston 12 kk kestäneessä suuressa laihdutustutkimuksessa runsasrasvaisella ruokavaliolla saatiin huomattavasti paremmat tulokset kuin vähärasvaisella. Comparison of the Atkins, Zone, Ornish and LEARN Diets for Change in Weight and Related Risk Factors Among Overweight Premenopausal Women

Matalan glykeemisen kuorman ruokavalio on järkevä vaihtoehto vähärasvaiselle ruokavaliolle laihdutuksessa ja painonhallinnassa. Effects of a reduced-glycemic-load diet on body weight, body composition, and cardiovascular disease risk markers in overweight and obese adults Sillä saadaan myös keskimäärin parempia laihdutustuloksia. Low glycaemic index or low glycaemic load diets for overweight and obesity

Myytti: Rasva on epäterveellistä /
Rasva tukkii verisuonet
Väärin. Tutkimustieto ei kerta kaikkiaan tue tätä myyttiä, mistä lie se onkin lähtenyt liikkeelle.

48 835 naista otti osaa 8 vuotta kestäneeseen tutkimukseen, jossa tutkittiin vähärasvaisen ruokavalion vaikutusta painoon ja terveyteen. Kyseessä oli toistaiseksi maailman suurin pitkäaikainen ruokavaliokoe. Rasvan määrän vähentäminen ei vaikuttanut merkittävästi sydän- ja verisuonitautien riskiin. Low-fat dietary pattern and risk of cardiovascular disease: the Women’s Health Initiative Randomized Controlled Dietary Modification Trial

Harvardin yliopiston tutkijat selvittivät pitkäaikaisen sairaanhoitajien terveystutkimuksen (20 vuotta, yli 82 000 naista) aineiston pohjalta vähähiilihydraattisen ja runsasrasvaisen ruokavalion yhteyttä sydäntauteihin. Ruokavalio ei nostanut tautiriskiä. Low-Carbohydrate-Diet Score and the Risk of Coronary Heart Disease in Women

Interheart-tutkimuksessa oli mukana 52 maata ja 15 152 sydänkohtauksen saanutta ihmistä. Tutkimuksessa löydettiin 9 yhdistävää tekijää yli 90 prosentille sydänkohtauksista. Rasvan määrää ei todettu riskitekijäksi. Effect of potentially modifiable risk factors associated with myocardial infarction in 52 countries (the INTERHEART study): case-control study

Maailman terveysjärjestö WHO:n raportin mukaan ei ole todisteita, jotka yhdistäisivät suoraan päivittäisen rasvan saannin määrän sydän- ja verisuonitauteihin. Diet, nutrition and the prevention of chronic diseases

Myytti: Eläinrasva on kovaa rasvaa
Väärin. Rasvan lajittelu “kovaan” (tyydyttyneeseen) ja “pehmeään” (tyydyttymättömään) rasvaan on ilmeisesti terveysauktoriteettien yritys tehdä rasva-asioista kansantajuisempia, mutta yksinkertaistaminen on viety liian pitkälle.

Seuraavassa taulukossa on muutaman Suomessa yleisesti käytetyn lihan rasvahappokoostumus ja vertailun vuoksi rasvahappojen osuus suomalaisissa ravitsemussuosituksissa ja äidinmaidossa.

Tyydyttynyt Kertatyydyttymätön Monityydyttymätön
Sika 38 % 42 % 13 %
Nauta 53 % 25 % 5 %
Broileri 30 % 46 % 19 %
Lohi 21 % 35 % 39 %
Silakka 28 % 36 % 33 %

--------------------------------------------------------------------------------

Suositukset 33 % 33-50 % 17-33 %
Äidinmaito 42 % 42 % 13 %

Kuten taulukosta voi havaita, ei eläinrasvan rasvahappokoostumus ole ollenkaan hassumpi. Tyydyttynyttä rasvaa on muissa kuin naudanlihassa reilusti alle puolet.

Lähteet: Suomalaiset ravitsemussuositukset, Fineli

Kaikki luonnolliset rasvat - myös eläinrasvat - ovat tyydyttyneen ja tyydyttymättömän rasvan yhdistelmiä. Tyydyttynyt rasva vaikuttaa neutraalisti hyvän HDL-kolesterolin ja kokonaiskolesterolin suhteeseen. Tyydyttymätön rasva puolestaan parantaa tuota suhdetta.

Eläinrasvalla on siis veren kolesteroliarvoja parantava vaikutus.

HDL-kolesterolin ja kokonaiskolesterolin suhdetta pidetään merkittävämpänä sydän- ja verisuonitautien riskitekijänä kuin pelkkää kokonaiskolesterolia tai LDL-kolesterolia. Effects of dietary fatty acids and carbohydrates on the ratio of serum total to HDL cholesterol and on serum lipids and apolipoproteins: a meta-analysis of 60 controlled trials

Myytti: Tyydyttynyt rasva aiheuttaa sydän- ja verisuonitauteja
Väärin jälleen kerran. Tämä myytti vaikuttaa perustuvan vanhaan ja puutteelliseen tutkimustietoon. Kaikki luonnonrasvat nostavat sv-taudeilta suojaavaa hyvää HDL-kolesterolia.

48 835 naista otti osaa 8 vuotta kestäneeseen tutkimukseen, jossa tutkittiin vähärasvaisen ruokavalion vaikutusta painoon ja terveyteen. Kyseessä oli toistaiseksi maailman suurin pitkäaikainen ruokavaliokoe. Tyydyttyneen rasvan käyttö oli koeryhmällä neljänneksen vähäisempi kuin vertailuryhmällä, mutta sydän- ja verisuonitautien riski ei laskenut merkittävästi. Low-Fat Dietary Pattern and Risk of Cardiovascular Disease: The Women’s Health Initiative Randomized Controlled Dietary Modification Trial

Harvardin yliopiston sairaanhoitajien terveystutkimuksen (yli 78 000 naista) pitkäaikaisessa 20 vuoden seurannassa tyydyttyneelle rasvalle ei löytynyt merkittävää tilastollista yhteyttä sydän- ja verisuonitauteihin. Dietary Fat Intake and Risk of Coronary Heart Disease in Women: 20 Years of Follow-up of the Nurses’ Health Study

Interheart-tutkimuksessa oli mukana 52 maata ja 15 152 sydänkohtauksen saanutta ihmistä. Tutkimuksessa löydettiin 9 yhdistävää tekijää yli 90 prosentille sydänkohtauksista. Tyydyttyneenkään rasvan määrää ei todettu riskitekijäksi. Sen sijaan tyydyttynyt rasva laskee tutkimuksessa havaittua merkittävintä riskitekijää (kohonnut apolipoproteiinien ApoB ja ApoA1 suhde) suotuisampaan suuntaan eli pienentää riskiä! Effect of potentially modifiable risk factors associated with myocardial infarction in 52 countries (the INTERHEART study): case-control study

Maailman terveysjärjestö WHO:n MONICA-projekti oli maailman suurin ja pitkäaikaisin sydäntutkimus, jossa myös Kansanterveyslaitoksella oli merkittävä rooli. Tutkimuksessa oli mukana 21 maata ja kymmenen miljoonaa ihmistä. Tutkimuksen tulos yllätti tutkijat, sillä sydäntautien esiintyminen ei ollutkaan yhteydessä perinteisiin riskitekijöihin, joiden joukossa tyydyttynyt rasva on. Sydäntautikuolleisuus vaihteli suuresti eri maissa tyydyttyneen rasvan käytöstä riippumatta. WHO MONICA Project: preliminary analysis of final results ; Essays by Malcolm Kendrick, MD

Ruotsalaistutkimuksessa, jossa oli mukana 28 098 henkilöä, seurattiin viiden vuoden ajan rasvan saannin yhteyttä kuolleisuuteen. Suositukset ylittävän tyydyttyneen rasvan saannin ei havaittu lisäävän sydän- ja verisuonitautikuolleisuutta. Dietary fat intake and early mortality patterns - data from The Malmo Diet and Cancer Study

Suomalaistutkimuksessa tutkittiin 6 vuoden ajan 21 930 suomalaisen 50-70-vuotiaan tupakoivan miehen rasvan saantia ja sydän- ja verisuonitautiriskiä. Yhteyttä tyydyttyneen rasvan saannin ja sairauden tai kuolleisuuden välillä ei löytynyt. Intake of Fatty Acids and Risk of Coronary Heart Disease in a Cohort of Finnish Men: The Alpha-Tocopherol, Beta-Carotene Cancer Prevention Study

Laajassa 60 eri tutkimuksen yhteenvedossa (meta-analyysi) todettiin, että tyydyttyneellä rasvalla ja hiilihydraateilla on samanlainen vaikutus veren rasva-arvojen hyvän HDL-kolesterolin ja kokonaiskolesterolin suhteeseen. Tuo suhde on sydän- ja verisuonitautien merkittävin riskitekijä veren rasva-arvojen osalta. Hiilihydraatteja suositellaan nautittavaksi valtaosa energiansaannista, ja niiden ei väitetä aiheuttavan sv-tauteja. Tyydyttyneellä rasvalla on myös hiilihydraatteihin verrattuna positiivinen vaikutus apolipoproteiinien ApoB ja ApoA1 suhteeseen. Effects of dietary fatty acids and carbohydrates on the ratio of serum total to HDL cholesterol and on serum lipids and apolipoproteins: a meta-analysis of 60 controlled trials

“Ravinnon sisältämä kova rasva voi vaikuttaa edullisesti joihinkin sydän- ja verisuonitautien riskitekijöihin. FM Saska Tuomasjukan väitöstutkimuksessa todettiin, että veren rasvapitoisuus aterian jälkeen on merkittävästi matalampi silloin, kun aterian rasva on tyydyttynyttä. Aterian jälkeen verestä mitattu runsas rasvapitoisuus on äskettäin todettu tärkeäksi sydän- ja verisuonitautien riskitekijäksi.” Ravinnon kova rasva alentaa veren rasvapitoisuuksia

Myös terveellä järjellä ajateltuna tyydyttyneen rasvan syyllistäminen vaikuttaa kummalliselta, sillä ihminen on syönyt miljoonien vuosien ajan runsaasti eläinrasvaa, ja sekä äidinmaidossa (41 % kokonaisrasvasta) että ihmisen omassa varastorasvassa on runsaasti tyydyttynyttä rasvaa.

Valitettavasti myös valtion ravitsemusneuvottelukunta on langennut tähän myyttiin. Tämä on kieltämättä melkoisen rohkea väite, mutta tutkimustieto puhuu puolestaan. Ei liene olemassa ainuttakaan laadukasta tutkimusta, joka yhdistää suoraan tyydyttyneen rasvan käytön lisääntyneisiin sydän- ja verisuonitauteihin tai sydänkuolleisuuteen eikä pelkästään perinteisesti ajateltuihin riskitekijöihin, ja joka erottelee kiistattomasti vaaralliset transrasvat luonnollisesti tyydyttyneestä rasvasta.

Tämä olkoon samalla julkinen haaste ravitsemus- ja lääketieteen asiantuntijoille ja kaikille lukijoille. Kymmenen pistettä ja papukaijamerkki sille, joka tuollaisesta tutkimuksesta on tietoinen. Ottakaa kantaa!

Vastapainoksi tälle artikkelille pyysin suomalaisilta ravitsemusasiantuntijoilta tutkimustietoa ja perusteluja tyydyttyneen rasvan haitallisuudelle: Tyydyttynyt rasva - asiantuntijoiden näkökulma

Olen käsitellyt myös elintarviketieteiden tohtorin ja pohjoismaisia ravitsemussuosituksia laatineen Mikael Fogelholmin kantaa tyydyttyneeseen rasvaan erillisessä artikkelissa.

Maitorasvalla on useita terveysvaikutuksia.

67 vastausta artikkeliin “Rasvamyytit

Monsieur Manala

Viesti Kirjoittaja Monsieur Manala » 25.11.2008 1:47

Ei nyt oikein tyydyttynyt.

Leila
Kitinän uhri
Viestit: 667
Liittynyt: 13.10.2006 10:12
Paikkakunta: Pohjois-Savossa

Viesti Kirjoittaja Leila » 25.11.2008 21:46

Kaikkea kohtuudella on minun mottoni rasvojen suhteen.
Äiti ei tiedä

Duck

Viesti Kirjoittaja Duck » 25.11.2008 21:55

^ Pätee toivottavasti myös ihovoiteisiin?

Terveyshörhöjen päivän sana ovat muuten MCT-öljyt, siis keskipitkät triglyseridit. Imeytyvät suoraan ilman ruuansulatusprosessia, ja kulkevat ihan omia aineenvaihduntapolkujaan, ja jopa aivot voivat hyödyntää niitä energiaksi. Nopeuttavat myös kropan omien läskien palamista - kunhan riittävän suuri osa päivän rasvansaannista korvataan niillä. Rasvaa joka polttaa rasvaa. Että ei kun palmuöljyä litkimään. Se on nyt muotia, kaikki kauniit ja kuuluisat ihmiset kylpevät MCT-öljyssä.

Avatar
Frederik Krueger
Kitisijä
Viestit: 3760
Liittynyt: 09.04.2008 10:49
Paikkakunta: Häslinki

Re: Rasvamyytit

Viesti Kirjoittaja Frederik Krueger » 26.11.2008 0:25

Ylermi Ylihankala kirjoitti:Haeskelin tietoa netistä ja pistihän oheinen kattava myytinmurtotykitys vähintäänkin hämilleen.
Pikaisesti lukaistuna tuo artikkeli loi enemmän kysymyksiä kuin antoi vastauksia. Suosittelivatko he tyydyttyneiden eläinrasvojen syömistä vai ei (monityydyttymättömien puolesta)?

Hyviä pointteja siinä kyllä oli kuten että eri eläimillä jakosuhde rasvojen välillä on erilainen, joskus aiemminkin olen kuullut suosituksena että "sianrasva on vähemmän haitallista kuin naudanrasva", eli mieluummin kasler-leikettä kuin entrecotea. Toisaalta artikkelissa myös toisteltiin ikivanhoja "totuuksia" jotka on taidettu kumota useimpien mielessä, kuten että kaikkia rasvoja pitäisi vältellä.

Mutta joo, "syö monipuolisesti mutta kohtuudella" varmaan toimii edelleen.

Muistinpa just että tapasin aikoinaan erään ex-kitinäläisen joka tutkii työkseen sepelvaltimotaudin syitä yms. yms. Yritin kovasti udella mitkä ovat suuren maailman trendit, mutta päällimmäiseksi jäi mieleen että tupakointi on pahinta mitä terveydelleen voi tehdä (mukaanlukien sepelvaltimotauti). Mielestäni hän ei sanonut mitään järkähtämätöntä totuutta liittyen ravintoon, tuli kuva että paljon on vielä kysymysmerkkejä sen vaikutuksesta sepelvaltimotaudin kehittymiseen.
Onko joku pissinyt mun muroihin?

Vastaa Viestiin