Oletko harkinnut/yrittänyt itsemurhaa

Yleinen lätinä jä kitinä

Itsari

olen harkinnut
8
24%
olen yrittänyt
4
12%
en ole harkinnut enkä yrittänyt
21
62%
olen onnistunut, niba, joku muu mikä?
1
3%
 
Ääniä yhteensä: 34

Ylermi Ylihankala
Kitisijä
Viestit: 11472
Liittynyt: 22.09.2008 13:03

Oletko harkinnut/yrittänyt itsemurhaa

Viesti Kirjoittaja Ylermi Ylihankala » 22.12.2008 11:15

Vastaa jo! Itse en ole.
Mulla on se onni, että olen löytänyt itseni ja toivon muillekin ihmisille sitä. Että tällainen ihminen on tarkoitettu tänne, me ei olla sattumaa.

NuoriDaavid

Viesti Kirjoittaja NuoriDaavid » 22.12.2008 11:20

En ole harkinnut enkä yrittänyt.

Elämäni typerin teko oli kyllä, kun suht pian veljeni itsemurhan jälkeen ajelin kännissä vastaantulevien kaistaa hetkisen ilman turvavöitä.

En katso kuitenkaan, että kyseessä olisi ollut itsemurhan harkitseminen vaan järjetön typeryys känniin yhdistettynä. Hävettää vieläkin.

Ylermi Ylihankala
Kitisijä
Viestit: 11472
Liittynyt: 22.09.2008 13:03

Viesti Kirjoittaja Ylermi Ylihankala » 22.12.2008 12:39

NuoriDaavid kirjoitti:En ole harkinnut enkä yrittänyt.
Mikä olisi arviosi kotimaisten prosenteiksi näissä vaihtoehdoissa? ...vai löytyykö tästä tilastotietoa?
Mulla on se onni, että olen löytänyt itseni ja toivon muillekin ihmisille sitä. Että tällainen ihminen on tarkoitettu tänne, me ei olla sattumaa.

Avatar
annepa
Kitisijä
Viestit: 4005
Liittynyt: 19.08.2005 14:09
Paikkakunta: Hki

Viesti Kirjoittaja annepa » 22.12.2008 12:51

Olen harkinnut masennuksen kourissa. Tieto siitä, että karmean olon saisi loppumaan ainakin yhdellä tavalla helpotti. Ei tarvinnut murhata, karmea olo loppui terapialla ja lääkkeillä.
Hyvä viinihumala kirkastaa ihmeellisesti raskaimmatkin rötökset, joten minulla ei liene muuta neuvoa kuin pysytellä päissäni kuin käki elämäni loppuun asti.

Avatar
Pulkannaru
Kitisijä
Viestit: 4952
Liittynyt: 28.07.2008 22:31
Paikkakunta: Jäässä

Viesti Kirjoittaja Pulkannaru » 22.12.2008 13:20

En. Enkä usko koskaan harkitsevani.
Sonni, porsas sekä apina.
-
Rauno Räsänen:
Olen perehtynyt melkein kaikkiin asioihin ja ymmärrän niitä, jos vain haluan. Ainoastaan omat tekoni, tunteeni ja naisen logiikka ovat jääneet minulle mysteereiksi.

Avatar
Frederik Krueger
Kitisijä
Viestit: 3760
Liittynyt: 09.04.2008 10:49
Paikkakunta: Häslinki

Viesti Kirjoittaja Frederik Krueger » 22.12.2008 14:14

Tappaisin varmaan itseni jos elämäntilanne menisi joskus oikeasti niin huonoksi että pitäisi jotain ihme itsaria harkita.

Terveyshörhöilykeskustelusta tuli mieleeni artikkelissa ollut maininta että korkea D-vitamiininsaanti ehkäisisi myös kaamosmasennusta. Senkö takia en koe talven pimeyttä ollenkaan ongelmaksi? Tosin en muista erityisemmin kokeneeni silloinkaan kun en vielä lisä-D-vitamiineja nappaillut, joten tiedä sitten.
Onko joku pissinyt mun muroihin?

Avatar
JoeB
Kitinän uhri
Viestit: 776
Liittynyt: 22.02.2006 18:06
Paikkakunta: ~ 60°N 25°E

Viesti Kirjoittaja JoeB » 23.12.2008 0:53

En ole tietoisesti harkinnut, olen kyllä kerran katsellut parvekkeen kaiteeseen nojatessani alas ja pohtinut että miltä mahtaisi tuntua mätkähtää tuonne alas. En usko että tuossa olisi ollut itsetuhoisia ajatuksia taustalla ainoastaan puhdas uteliaisuus.

Monsieur Manala

Viesti Kirjoittaja Monsieur Manala » 24.12.2008 9:05

Luulin jo hetken että itsetuhoisat ajatukset voisi moiseen laskea, joita jokaisella on varmasti ollut joskus. Eikö se ole itsemurhan harkitsemista? Missä kohtaa menee raja, jossa "harkitaan" itsemurhaa? Soitellaan sukulaisille ja kysellään että miltäs tällanen ratkaisu nyt kuulostaisi? Mikä ihme on harkitsemista? Vasta ton ND:n postauksen kohdalla tajusin, että jos toi kaveri ei vastaa tähän että on harkinnut moista joskus, niin en sitten kyllä minäkään. :shock:

Eli en ole koskaan yrittänyt moista enkä surffannut nettiä kivuttomien itsemurhatekotapojen opettelujen toivossa, jos se on sitä harkitsemista. Mutta kyllä sitä on huonoina hetkinä mm. ex-tyttöystävän pahanlaatuisten syöpäilyjen jälkimainingeissa tullut ajatelleeksi että tulisiko sitä deletoida itsensäkin, sen kummemmin asiaa "harkitsematta".

Ylermi Ylihankala
Kitisijä
Viestit: 11472
Liittynyt: 22.09.2008 13:03

Viesti Kirjoittaja Ylermi Ylihankala » 26.12.2008 17:27

Myytti murrettu. Suomalainen elää ja voi hyvin.
Mulla on se onni, että olen löytänyt itseni ja toivon muillekin ihmisille sitä. Että tällainen ihminen on tarkoitettu tänne, me ei olla sattumaa.

Avatar
Niba
Kitisijä
Viestit: 17882
Liittynyt: 15.08.2005 3:14
Paikkakunta: Hell

Viesti Kirjoittaja Niba » 26.12.2008 18:36

Ööö en.
Mikä taas ollut vaikeaa?
Ylermi, itsemurhat tulevat muotiin vasta maalis-huhtikuussa!
Nyt on pimein hetki mieli lepää, kun kevät tulee niin sitten vasta veri punnitaan!
Vain sopivimmat selviävät!
Juuu älä tee sitä tänään--
Pyyhin Netikettiin..

Avatar
Gat
Kitisijä
Viestit: 8969
Liittynyt: 04.11.2007 2:11
Paikkakunta: Aergistal

Viesti Kirjoittaja Gat » 27.12.2008 0:50

Harkinnut totta kai, usein.
Mutta itsemurhan tehdäkseen pitäisi olla aika reippaalla ja aikaansaavalla tuulella. Mitä ei masentuneena ja surullisena ole. Hyvässä aikaansaavassa kunnossa ollessaan taas ei haluakaan tappaa itseään.

Muuten en ymmärrä, mitä on "yrittää itsemurhaa"?
Jotain poseerausta? Myötätunnon kerjuuta kuitenkin koettaen jäädä henkiin?

Kai sitä nyt vakain aikein hengen saa itseltään pois kerralla, ei mitään "yrittämistä"?

Itse suosisin haulikkoa tai korkealta paikalta hyppäämistä. Eka olis nopea ja kivuton, jälkimmäisessä kiehtoo benjihyppyefekti.
This house is as old as I am.
This house knows all I have done.
This house is full of m-m-my mess.
This house is full of m-m-mistakes
This house is full of m-m-madness.
This house is full of, full of, full of fight!
-KB

posteljaana

Viesti Kirjoittaja posteljaana » 27.12.2008 0:54

Ei henkeään saa pois ruikuttamalla. Mutta elämä on vaan tosi tylsää silleen.

Avatar
RolloTomasi
Kitisijä
Viestit: 2360
Liittynyt: 06.09.2006 7:50
Paikkakunta: Maa

Viesti Kirjoittaja RolloTomasi » 28.12.2008 20:15

Onko elämä joidenkin mielestä niin kivaa tai jotain, etteivät ole koskaan harkinneet itsemurhaa ja pitävät omaa syntymäänsä hyvänä juttuna ainakin itselleen?
Since I cannot prove a lover, to entertain these fair well-spoken days, I am determined to prove a villain and hate the idle pleasures of these days.

masa

Viesti Kirjoittaja masa » 28.12.2008 21:26

Gat kirjoitti: Itse suosisin haulikkoa tai korkealta paikalta hyppäämistä. Eka olis nopea ja kivuton, jälkimmäisessä kiehtoo benjihyppyefekti.
Ja kesken benjihypyn huomaatkin että "tämä on mahtavaa, minä haluan elää ja harrastaa benji-hyppyjä?"

Avatar
Pulkannaru
Kitisijä
Viestit: 4952
Liittynyt: 28.07.2008 22:31
Paikkakunta: Jäässä

Viesti Kirjoittaja Pulkannaru » 28.12.2008 22:46

RolloTomasi kirjoitti:Onko elämä joidenkin mielestä niin kivaa tai jotain, etteivät ole koskaan harkinneet itsemurhaa
On kivaa tai jotain,noin voittopuolisesti. Välillä paskaa sataa niskaan ja muuallekin. Silloin vaan pitää saada itsensä näkemään elämän hyvät puolet. Okei, täytyyhän ne ikävät asiat käydä läpi - mutta niihin ei saa juuttua päiviksi (-> vuosiksi?) kiinni, vaan asiat on saatava muuttumaan. Miten se muutos sitten tehdään, pitää punnita tapauskohtaisesti. Yleensä itsari on kaiken lisäksi hyvin itsekäs teko perhettä, kavereita jne kohtaan.
RolloTomasi kirjoitti:ja pitävät omaa syntymäänsä hyvänä juttuna ainakin itselleen?
No, totta helvetissä. Sen mukaan ainakin yritän elää. Jos on pääsääntöisesti ikävä ihminen kaikille muille, ei oma elämäkään tupaa olemaan kovin kivaa noin pidemmän päälle.
Sonni, porsas sekä apina.
-
Rauno Räsänen:
Olen perehtynyt melkein kaikkiin asioihin ja ymmärrän niitä, jos vain haluan. Ainoastaan omat tekoni, tunteeni ja naisen logiikka ovat jääneet minulle mysteereiksi.

Avatar
Xiberia
Kitisijä
Viestit: 3273
Liittynyt: 26.08.2006 9:58
Paikkakunta: Kenkäkaupunki

Viesti Kirjoittaja Xiberia » 28.12.2008 22:55

Vastasin "En ole harkinnut enkä yrittänyt". Kaikilla on varmasti joskus itsetuhoisia ajatuksia, niin on ollut minullakin, mutta ikinä en ole vakavissani suunnitellut mitään. Kerran muistan jätettynä, kouluhommat leikiksi heittäneenä, masentuneena ja ahdistuneena pohtineeni hommaa niin pitkälle, että säpsähdin itsekin tajuamaan, mitä idioottimaisia hommia oikein pohdinkaan.
"Elämä on kuin pornoelokuva - silloin tällöin panemista ja niissä väleissä ihan täyttä paskaa."

bliss

Viesti Kirjoittaja bliss » 28.12.2008 23:24

En ole harkinnut enkä yrittänyt.
Niin paskasti ei edes mulla ole ikinä mennyt että alkaisin itseäni vahingoittamaan.

NuoriDaavid

Viesti Kirjoittaja NuoriDaavid » 29.12.2008 9:04

Monsieur Manala kirjoitti:Vasta ton ND:n postauksen kohdalla tajusin, että jos toi kaveri ei vastaa tähän että on harkinnut moista joskus, niin en sitten kyllä minäkään. :shock:
.
Njoo. Kyllähän se noin kirjoitettuna näyttää itsemurhan harkitsemiselta.

En oikein itse haluaisi ajatella kyseistä asiaa, mutta yritän.

Muistan, että en ajatellut, että "nyt mä tapan itseni" vaan ajattelin leikkiväni jonkinlaista leikkiä. Ajatuksena oli viime hetkellä väistää omalle kaistalle, kuten teinkin.

Mutta järjettömän typerää käytöstä ja ahdistaa ajatella sitä. Omien vanhempieni takia. Jos olisin kuollut, niin eivät varmasti olisi selvinneet, jos molemmat lapset olisivat kuolleet.

Luojan kiitos olen tässä.

Eli 50-60 olenko joskus harkinnut itsemurhaa.

Zeb

Viesti Kirjoittaja Zeb » 30.12.2008 0:22

En osaa oikein pallotella. En voi sanoa vakavasti harkinneeni, mihinkään konkreettisiin suunnitelmiin saati tekoihin saakka, mutta sen suuntaisia ajatuksia on joskus aikanaan tukalassa, kaoottisessa elämäntilanteessa käynyt mielessä.

Proffa hiljattain mainitsi, että 60 prosentilla ihmisistä on joskus ollut itsemurha-ajatuksia. Prossat lienee kiinni siitä minkä asteisiin ajatuksiin viiva vedetään, eikä ole nyt tähän hätään heittää mitään tutkimustuloksia liitteeksi.

Ylermi Ylihankala
Kitisijä
Viestit: 11472
Liittynyt: 22.09.2008 13:03

Viesti Kirjoittaja Ylermi Ylihankala » 30.12.2008 0:47

Zeb kirjoitti:Proffa hiljattain mainitsi, että 60 prosentilla ihmisistä on joskus ollut itsemurha-ajatuksia. Prossat lienee kiinni siitä minkä asteisiin ajatuksiin viiva vedetään, eikä ole nyt tähän hätään heittää mitään tutkimustuloksia liitteeksi.
Okka. Palstan ikäharmonikka on hautumisestaan huolimatta edelleen nuori, joten prosentin pitäisi kaiketi olla täällä alempi? Muistelen jostain lukeneeni, että itsetuhoajatukset ilmenevät useimmiten nuorilla aikuisilla, kuten 20+v.

...ei sillä, että olisin itseäni jojoon pistämässä. Ihan mielenkiinnosta vaan 8)
Mulla on se onni, että olen löytänyt itseni ja toivon muillekin ihmisille sitä. Että tällainen ihminen on tarkoitettu tänne, me ei olla sattumaa.

Zeb

Viesti Kirjoittaja Zeb » 30.12.2008 0:55

^Eipä tää materiaali taida olla riittävän keskimääräistä missään suhteessa, en osaa tosin sanoa, mihin kaikkiin suuntiin mahtaa vääristyä.

Totta lienee tuo, että nuorena tunne-elämä on epävakaampaa ja elämänkokemus vähäisempää, joten ajatusten luulisi olevan yleisempiä nuorilla. Keski-ikäisten ja vanhusten itsemurha-ajatusten veikkaisin taas yleisemmin johtavan itse toimintaan.

aimohaiku

Viesti Kirjoittaja aimohaiku » 30.12.2008 7:14

En ole harkinnut enkä yrittänyt. Elämä on kivaa, useimmiten.

Vastaa Viestiin