Armeija, sivari, totaalikieltäytyjä...

Yleinen lätinä jä kitinä

Aseita, vanhusten vaipanvaihtoa vai sellielämää

Armeijaan, kaikki muu on homoa.
22
34%
Sivari ku ei aseet oo kivoja
8
12%
Vittuakos isänmaata kohtaan oo velvollisuuksia.
0
Ei ääniä
Samapa tuo kunhan on onnellinen
30
46%
EVVK, ITKK, RKK, RUK, jne..
1
2%
Muu. Mikä?
4
6%
 
Ääniä yhteensä: 65

Avatar
Mojo
Kitisijä
Viestit: 1417
Liittynyt: 14.08.2005 19:00

Armeija, sivari, totaalikieltäytyjä...

Viesti Kirjoittaja Mojo »

Tuosta sivari/sotilas suhteilusta irrotin ettei mee koko se ketju OT:ksi
Ja kait me/te keksitte tästäkin aiheesta ihan kivoja sanasotia ihan muutenkin.
hermine kirjoitti:Nää nyt ei oo yksin mun mielipiteitäni, mutta ko. keskustelussa (jossa puolet miehiä) vikoja armeijassa olivat mm. systeemin hierarkkisuus -> oman järjen käytöstä rankaiseminen ja meidän näkökulmastamme epätoivotunlaisen maskuliinisuuden tuotaminen (tärkein, armeijan roolihan nyky-yhteiskunnassa taitaa olla enemmän tietynlaiseen "miehisyyteen" kuin maanpuolustukseen kouluttaminen).

Tappamisesta oli hyvin vähän puhetta.
Mikä systeemi ei ole hierarkinen? Vertaa vaikka tuikitavalliseen työpaikkaan. Ylipomo ---> Osastopäälikkö ----> Vuoropäällikkö ----> duunari jne... Oisko anarkia missä jokainen tekee tahtonsa mukaan kivempi ja toimivampi? Vähänkin isomman organisaation pyörittämiseen tarvitaan sitä hierarkiaa, ohjausta ja selkeitä pelisääntöjä. Kaikki ei vaan voi saada tahtonsa läpi vaikka omalla järjellä kehitetty idea olisi omalta kannalta vaikka kui hieno. Se ei menaan välttämättä ole koko organiisation toiminnan kannalta järkevää, saati toimivaa.

Ja mikä estää sen ettei pysty aivojaa laittaa vähän aikaa jäähylle ja antaa muiden miettiä puolestasi? Itse en pahemmin piitannut. Oikeastaan aika helpottavaa. Ei tarvinnu ite miettiä koska syödä, mitä syödä, koska käydä suihkussa, koska paskoa jne... :D

Ovatko nämä "itse ajattelijat" muuten omasta mielestään liian viisaita tai henkisesti "parempia" alentuakseen muiden komenneltaviksi? Eikö ego kestä että joku muu on miettinyt asiat jo valmiiksi etukäteen vai mikä siinä on?

Valistakaa tietämätöntä. Muuten haukun ne saatanan neideiksi kuten ennenkin.
Tää on semmonen iso projekti johon tuotannollisista syistä yleensä tarvii sekä uros- että naarastehtaan
Avatar
Mylwin
Kitisijä
Viestit: 4593
Liittynyt: 16.08.2005 15:25
Paikkakunta: Kouvostoliitto

Re: Armeija, sivari, totaalikieltäytyjä...

Viesti Kirjoittaja Mylwin »

Samapa tuo, kunhan on onnellinen.
(ja kriisitilanteessa tekee luonnollisesti kaikkensa auttaakseen, kukin tavallaan)
Kävin katsomassa Mylwinin kuvaa, ja näyttää kyllä just siltä ettei sillä ole yhtään ystävää.
- Ann 2005
SingleMalt

Re: Armeija, sivari, totaalikieltäytyjä...

Viesti Kirjoittaja SingleMalt »

Samapa tuo. Ei armeijan käyminen tai käymättä jättäminen ketään ylenna tai alenna.
Tuttavapiiriini kuuluu pari heppua, joista toisella on punaiset paperit ja toinen istui kakolassa tarvittavan ajan. Jos tarve tulee, ovat molemmat takuulla ensimmäisten joukossa puolustamassa omaansa. Armeija ei heitä vaan aikoinaan kiinnostanut, eikä käymättä jättäminen tee heistä pelkureita. Päinvastoin, moniko palstan jannuista uskaltaisi valita toiminnassa olevan kakolan armeijan sijaan?

Näitä homo-sivari-intin käynyt keskusteluja ennemmin, näen enemmän tarvetta keskustelulle: "yhteiskunnan hyväksikäyttäjä vai vastuunsa tunteva?" Niitä järjestelmää hyväksikäyttäviä kun voi jo oikeutetusti halveksia.
Exsat

Re: Armeija, sivari, totaalikieltäytyjä...

Viesti Kirjoittaja Exsat »

Eiköhän jokaisella ole oikeus päättää itse, miten tuon +/- vuoden elämästään käyttää.
hermine

Re: Armeija, sivari, totaalikieltäytyjä...

Viesti Kirjoittaja hermine »

Öh, vähän tyhmää sinänsä irrottaa keskustelu suhteista, kun alunperin puhe oli juuri armeijankäymisen vaikutuksesta parisuhteeseen, ei sodankäyntiin tai yritysjohtamiseen tai yhteiskuntaan yleensä. Eiköhän vahvasti autoritaaris-hierarkkisissa systeemeissä toimimaan tottuminen/mieltyminen ole aika negatiivista parisuhteessa ja ne miehiset ominaisuudet, joilla armeijassa pärjää hyvin, eivät välttämättä myöskään ainakaan naisen näkökulmasta johda suurimpaan mahdolliseen suhdeonneen.

(tosin mun moka kun en tuotakaan selkeästi sanonut. ja sit toisekseen, kyse oli tosiaan kavereiden, ei mun mielipiteestä.)

Hierarkkisilla valtajärjestelmillä on kyllä paikkansa joo, itse voisin kuvitella että täyteen anarkiaan siirryttäessä jonkinlaiset hierarkiat pysyisivät mutta ne muuttuvat vain näkymättömiksi jolloin niiden arvioiminen tai niihin vaikuttaminen muuttuisi vaikeammaksi. Tosin aika paljon läpinäkyvämpiä nuo voisivat olla nykytilanteessakin, turhan usein tulee ilmi näitä päätöksentekoon vaikuttaneita hyväveli-kerhoja ja varmaan paljon hyviä ideoita jää käyttämättä yritysmaailmassa henkilökemiajuttujen takia.

Työpaikoilla usein on pakko pitää pomon näkemyksistä eriävät mielipiteensä omana tietonaan ruokatuntikeskusteluissakin (jotka kuitenkin periaatteessa tapahtuvat työntekijän omalla ajalla jolta ei makseta palkkaa). Miten armeijassa valtasuhteiden käy kun siirrytään pois armeijamaailmasta, ihan uteliaisuudesta kysyn?
Filovirus

Re: Armeija, sivari, totaalikieltäytyjä...

Viesti Kirjoittaja Filovirus »

Samapa tuo kunhan on onnellinen.
1108

Re: Armeija, sivari, totaalikieltäytyjä...

Viesti Kirjoittaja 1108 »

"Armeijaan kaikki muu on homoa" MITÄ VITTUA?

Suomalainen mies KÄY armeijan VITTU PISTE. Se on hänen velvollisuus ja tehtävä. Aivan kuten puolustaa isänmaataan silloin kun sen puolustamisen hetki tulee. Kuolla tarvittaessa sen takia että lapsilla/vaimolla on KOTIMAA missä elää.

Saatana, nykyinen vitukseen menneen kasvatuksesn myötä kasvanut kusipäälauma haluaa olla SIVAREITA. Dippaan sontaläjään mokomat kusipäät.

Kakarat armeijaan ja runtua kympillä.

Urvot isänmaanpetturit...
Avatar
aasi
Kitisijä
Viestit: 6685
Liittynyt: 01.07.2005 21:12
Paikkakunta: Uleåborg

Re: Armeija, sivari, totaalikieltäytyjä...

Viesti Kirjoittaja aasi »

hermine kirjoitti: Eiköhän vahvasti autoritaaris-hierarkkisissa systeemeissä toimimaan tottuminen/mieltyminen ole aika negatiivista parisuhteessa ja ne miehiset ominaisuudet, joilla armeijassa pärjää hyvin, eivät välttämättä myöskään ainakaan naisen näkökulmasta johda suurimpaan mahdolliseen suhdeonneen.
Varusmiehelle systeemi käytännössä tarkoittaa sitä, että eteen tulee tehtäviä, joskus varsin ikäviäkin, jotka on pakko tehdä ellei halua määrittelemätöntä kasaa paskaa omaan niskaan.

Nukkumaan voi päästä aikaisintaan kun teltta on pystyssa, lämmintä ei tule ellei ole puita pilkottuna ja kaminassa valkea. Minusta siihen tottuminen että joskus olosuhteiden pakosta joutuu tekemään ikäviäkin asioita ei ole mitenkään huono juttu parisuhteilunkaan kannalta. Tuohon mieltyminen sitten kuulostaakin jo varsin sairaalta..

Minun mielestäni armeijassa taas pärjää varsin hyvin jos vain on järkeä päässä ja tulee toimeen hyvinkin erilaisten ihmisten kanssa, erityisen miehisistä ominaisuuksista ei liene kyse.
Miten armeijassa valtasuhteiden käy kun siirrytään pois armeijamaailmasta, ihan uteliaisuudesta kysyn?
Valtasuhteet eivät siirry mukana.
Tasan ei mene muumit kanootissa.
bedlam

Re: Armeija, sivari, totaalikieltäytyjä...

Viesti Kirjoittaja bedlam »

1108 kirjoitti:
Vielä vähän aikaa sitten ikävöin yannaraa palstoille, mutta kiitos että olet jotakuinkin omaksunut hänen paikkansa.

Vaikea kyllä enää muistaa, mitä asioita ja missä järjestyksessä päässä pyöriskeli silloin 11-12 vuotta sitten kun päätökseni tein. Kun ei muista mitä eilenkään on miettinyt. Luulen kyllä että yksi suurimmista syistä sillä hetkellä oli niinkin 'pinnallinen', kuin että bändimme alkoi saada kovasti (no, kaikki on suhteellista) keikkaa juuri niihin aikoihin ja ajattelin jotta pääsen helpommin treeneihin ja keikoille sivarista käsin. Toisaalta uskoin silloin ihan tosissani että tuosta vielä ura urkenee ja vaikka kyse olisi ollut vain muutamasta kuukaudesta, se tuntui silloin ikuisuudelta. Ajattelin siis omaa persettäni, niinkuin muutenkin tuppaan tekemään.

Lisäksi silloin asiasta armeijan käyneiden kanssa puhuttuani kaikki olivat sitä mieltä, että 90% ajasta on ilmaa ja että tarvittavan opastuksen aseen käyttöön ja sotatilanteessa toimimiseen saisi murto-osassa tuosta. Ajattelin, että en ala sellaista aikaa elämäni 'taitekohdassa' tuhlailemaan marssimiseen ja kyykkäilyyn, vaan opettelen hommat sitten jos tilanne tulee päälle.

Jos se teitä yhtään helpottaa, niin mä siellä etulinjassa varmaan olen ottamassa ne ensimmäiset luodit vastaan. Kitara kädessä tietenkin, mähän lähden soitellen sotaan.
Avatar
LillyMunster
Kitisijä
Viestit: 2007
Liittynyt: 15.08.2005 12:55

Re: Armeija, sivari, totaalikieltäytyjä...

Viesti Kirjoittaja LillyMunster »

Kukin tavallaan ja oman valinnan mukaan.
Monesti sitä ajattelee leikkivänsä hengellään. Pitäisi aina pitää mielessä, että siinä touhussa saattaakin leikkiäkin terveydellään, ja se on jo ihan toinen juttu...
Avatar
Mojo
Kitisijä
Viestit: 1417
Liittynyt: 14.08.2005 19:00

Re: Armeija, sivari, totaalikieltäytyjä...

Viesti Kirjoittaja Mojo »

hermine kirjoitti:Öh, vähän tyhmää sinänsä irrottaa keskustelu suhteista, kun alunperin puhe oli juuri armeijankäymisen vaikutuksesta parisuhteeseen,

(tosin mun moka kun en tuotakaan selkeästi sanonut. ja sit toisekseen, kyse oli tosiaan kavereiden, ei mun mielipiteestä.)
Joo, irroittaa oli ehkä huono sana, lähinnä siitä inspiroituneena halusin aiheen muuten vaan avata, ja tuo pieni ot:n tynkä sai toimia ponnahduslautana aiheeseen jota mielestäni muutenkin sietää keskustella.


Itse palloilen vielä oman vastaukseni kanssa (vaikka kyssärin itse esitinkin) vastauksen kanssa... joko, "mitä vaan kunhan on onnellinen" tai "Armeijaan, muu on homoa" Periaattessa se ois yks ja sama mulle mitä kukin tekee ja päättää, mutta takaraivossa nakuttaa kuitenkin tuo ajatus velvollisuudesta isänmaata ja sen asukkaita kohtaan. Varmasti maata voi palvella muutoinkin kun aseellisesti, varsinkin rauhan aikana. Mutta mitä jos isoon pilliin puhallettaisi? Varmasti osa sivarin käyneitä ilmoittautuisi palvelukseen kitaroineen, heitä pikakoulutettaisi ja tekisivät osansa. Mutta varmasti on osa jotka eivät, vaan kaikessa aattellisuudessa kieltäytyisivät puolustamasta tätä maata asellisesti. Ja juuri syytä tähän kieltäytymiseen kaipaisin.
Tää on semmonen iso projekti johon tuotannollisista syistä yleensä tarvii sekä uros- että naarastehtaan
huima

Re: Armeija, sivari, totaalikieltäytyjä...

Viesti Kirjoittaja huima »

hermine kirjoitti:täyteen anarkiaan siirryttäessä jonkinlaiset hierarkiat pysyisivät mutta ne muuttuvat vain näkymättömiksi jolloin niiden arvioiminen tai niihin vaikuttaminen muuttuisi vaikeammaksi. Tosin aika paljon läpinäkyvämpiä nuo voisivat olla nykytilanteessakin, turhan usein tulee ilmi näitä päätöksentekoon vaikuttaneita hyväveli-kerhoja ja varmaan paljon hyviä ideoita jää käyttämättä yritysmaailmassa henkilökemiajuttujen takia.
Täyteen anarkiaan siirryttäessä tulisi hyvinkin hierarkiset valtajärjestelmät, jotka perustuisivat niinkin yksinkertaisiin perusteisiin kuin voimaan - tai muuhun vallan välineeseen, jonka kautta se voima voidaan valjastaa omiin tarkoitusperiin.

Valtarakenteiden läpinäkyvyys on ihmisoikeuksien kannalta yksi äärimmäisen tärkeä tavoite, ja hyvä alku sille on ajatus siitä, että erilaiset yritysten, ihmisten ja poliittisten järjestelmien väliset taloudelliset kytkökset tehdään näkyviksi.

Mitä tulee valtarakenteisiin pienemmässä mittakaavassa, on huomattavan paljon vaikeampaa tehdä selväksi millaisia vaikuttamisverkostoja ihmisillä on - ja mitkä kaikki asiat vaikuttavat mihinkin. Jos olisi, ei asioiden ajaminen sosiaalisissa verkostoissa niin arvostettu ja hyvin palkittu taito, kuin se tällä hetkellä on.

Ja tässä on pakko suositella edelleen sitä Dale Carnegien kirjaa, How to win friends and influence people. Niin yksinkertaisia kuin sen ajatukset ovatkin, se muistuttaa siitä - että ihmisten ajatteluun ja mielipiteisiin vaikuttaminen ei ole helppoa.
hermine kirjoitti:Työpaikoilla usein on pakko pitää pomon näkemyksistä eriävät mielipiteensä omana tietonaan ruokatuntikeskusteluissakin (jotka kuitenkin periaatteessa tapahtuvat työntekijän omalla ajalla jolta ei makseta palkkaa).
Kannattaa valita paremmin duunipaikat ja pomot. On nimittäin työpaikkoja ja pomoja, joiden kanssa voi keskustella tai olla keskustelematta mistä tahansa. Ja on oma asiansa miten paljon henkilökohtaiset arvomaailmat kuuluvat työpaikalle, sillä ihan samalla tavalla ne hyvät pomot pitävät maailmankuvansa sisällään - eivätkä yritä tuputtaa sitä muille.
Dumari

Re: Armeija, sivari, totaalikieltäytyjä...

Viesti Kirjoittaja Dumari »

M-ojo kirjoitti: Mutta varmasti on osa jotka eivät, vaan kaikessa aattellisuudessa kieltäytyisivät puolustamasta tätä maata asellisesti. Ja juuri syytä tähän kieltäytymiseen kaipaisin.
Juuri näitä syitä itsekin kaipailisin. Eikö perhe&suku ja isänmaa merkkaa mitään, puhumattakaan veteraaneista, jotka uhrasivat henkensä/terveytensä sodissa vuoksemme. Tiedostan kyllä että kaikista ei ole kaikkeen, joten kaikkien paikka ei olekaan tosi tilanteessa rintamalla.

En ymmärrä totaalikieltäytyjiä, ilmeisesti he eivät halua käyttää yhteiskunnan palveluja, koska eivät taivu palvelemamaan yhtä vuotta vaikka sivarissa. Vai olisiko totaalikieltäytymisessä se protestin esittäminen tärkeintä, jos on niin mitä he protestoivat? Eikö sitä protestia voi esittää jotenkin muuten?
Avatar
Haemaeraemies
Kitisijä
Viestit: 3886
Liittynyt: 14.08.2005 18:34

Re: Armeija, sivari, totaalikieltäytyjä...

Viesti Kirjoittaja Haemaeraemies »

1108 kirjoitti:"Armeijaan kaikki muu on homoa" MITÄ VITTUA?

Suomalainen mies KÄY armeijan VITTU PISTE. Se on hänen velvollisuus ja tehtävä.
Loistavan ratkaisun tein kyllä jos sieltä tulee ulos siunlaisia valiokappaleita.Olet todella töykeä ja epäkohteiias,sekä käytät todella turhan karkeaa kieltä ja huudat.Ei kiitos.

Olen mielummn tällainen lällynlällynistihomo kiitos vaan.
Good human, but sometimes if needed, a bad citizen.
Avatar
martza
Kitisijä
Viestit: 1488
Liittynyt: 15.08.2005 8:37
Paikkakunta: Etelä-Suomi

Re: Armeija, sivari, totaalikieltäytyjä...

Viesti Kirjoittaja martza »

Vastasin eka vaihtoeho.
MIEHET käyvät armeijan.
Ainoa vaihtoehto siihen, että ei käy armeijaa on, että on joku fyysinen tai todettu henkinen vamma, joka estää armeijan käynnin.
Muut sivarit ovat niitä, joista en viitsi edes kommentoida
Nykyajan yhteiskunta kuitenkin antaa jokaiselle valinnan mahdollisuuden käykö armeijan vai ei.
"Elämä syntyy hanurista - tai ainakin läheltä sitä"
Exsat

Re: Armeija, sivari, totaalikieltäytyjä...

Viesti Kirjoittaja Exsat »

martza kirjoitti: MIEHET käyvät armeijan.
Ainoa vaihtoehto siihen, että ei käy armeijaa on, että on joku fyysinen tai todettu henkinen vamma, joka estää armeijan käynnin.
Muut sivarit ovat niitä, joista en viitsi edes kommentoida
Muut sivarit? Käsittääkseni ne, joilla on joku vamma saavat vapautuksen koko touhusta, eli sivareita heistä ei tule.
Avatar
martza
Kitisijä
Viestit: 1488
Liittynyt: 15.08.2005 8:37
Paikkakunta: Etelä-Suomi

Re: Armeija, sivari, totaalikieltäytyjä...

Viesti Kirjoittaja martza »

Exsat kirjoitti: Muut sivarit? Käsittääkseni ne, joilla on joku vamma saavat vapautuksen koko touhusta, eli sivareita heistä ei tule.
Uuuppss.. Totta kirjoitat. Eivät nämä persoonat ole sivareita, jotka eivät jonkun vamman puolesta käy armeijaa, vaikka olisivat halunneet sen käydä. Rinnastin heidät väärään kategoriaan.
En ole näköjään herännyt vielä kunnolla.
"Elämä syntyy hanurista - tai ainakin läheltä sitä"
Avatar
Haemaeraemies
Kitisijä
Viestit: 3886
Liittynyt: 14.08.2005 18:34

Re: Armeija, sivari, totaalikieltäytyjä...

Viesti Kirjoittaja Haemaeraemies »

Miksi olen sivarinistihomoluuseri:

-En usko nykyiarmeijaan vaan kannatan palkka-armeijaa,koska uskon että 50 motivoitunutta ukkoa tekee parempaa duunia kuin 100 ei motivoitunutta jotka panostaa eniten sluibaukseen,näin ollen kuluttaen määrärahoa jotka voisi käyttää NIIIN paljo paremmin.

-olen auktoriteetti ongelmainen kermaperse jolla on vaikeus ottaa vastaan typeriä komentoja ja olen varma että istuisin vankilassa/kopissa kokoajan,j myös joukkuekumppanini saisivat varmasti kärsiä toimistani.Joo,huithapeli olen ,tällanen vapaankasvatuksen tulos.

(tai no,kaikki sukulaiset ja vanhemat ovat vastustaneet sivariani,mutta aivan sama,se on onneksi miun päätös,eikä kellään ole perintöä josta voisi jäädä ilman.)

En tahdo osallistua mitenkään minkään armeijan toimintaan,koska mielestäni hippimäisesti se on vaan alusta loppuun väärin.Valtiolle voin antaa vuoden aikaani mielusti jonnekin misssä siitä on hyötyä,ja se hyöty ei tule intissä.
Good human, but sometimes if needed, a bad citizen.
Avatar
martza
Kitisijä
Viestit: 1488
Liittynyt: 15.08.2005 8:37
Paikkakunta: Etelä-Suomi

Re: Armeija, sivari, totaalikieltäytyjä...

Viesti Kirjoittaja martza »

Haemaeraemies kirjoitti: -En usko nykyiarmeijaan vaan kannatan palkka-armeijaa,koska uskon että 50 motivoitunutta ukkoa tekee parempaa duunia kuin 100 ei motivoitunutta jotka panostaa eniten sluibaukseen,näin ollen kuluttaen määrärahoa jotka voisi käyttää NIIIN paljo paremmin.
Tässä mielessä ole samaa mieltä kanssasi, että 50 motivoitunutta ukkoa tekee parempaa työtä kuin 100 ei motivoitunutta. Valtiolla kuitenkaan ei ole varaa ns. palkka-armeijaan, joten armeijamme koostuu kutsunnoista.
Tämä samaa motivoituneisuushan koskee kaikkia työpaikkoja. Ei ainoastaan armeijaa. Kun saneerauksia tehdään firmoissa, katsotaan henkilöiden työpanoksia hiukan myös heidän motivoituneisuuden perusteella. Olen sen verran kuitenkin näitä saneeraksia nähnyt, että tämmöinen on tullut mieleen.
Haemaeraemies kirjoitti: olen auktoriteetti ongelmainen kermaperse jolla on vaikeus ottaa vastaan typeriä komentoja ja olen varma että istuisin vankilassa/kopissa kokoajan,j myös joukkuekumppanini saisivat varmasti kärsiä toimistani.Joo,huithapeli olen ,tällanen vapaankasvatuksen tulos
Toivottavasti olet sellaisessa työpaikassa, jos töissä olet, jossa et kohtaa ongelmia tällaisen asenteesi takia.
Sinun pitäisi olla vapaa taiteilija(maalari, muusikko, kirjailija ym.) ja toteuttaa vain itseäsi ja vielä, että sulla olisi oma firma, joka tuottaa nämä sinun taiteet muulle yhteiskunnalle. Elikä ei olisi pelkoa ottaa komentoja vastaan muilta kuin sinulta itseltäsi.
Luulenpa, että suurin osa ihmisistä joutuu ottamaan sellaisia käskyjä tai komentoja vastaan, jotka eivät ole heille itselleen mieleksi, mutta silti niitä noudatetaan ja eletään niiden mukaan.

Jos yritän jotenkin ymmärtää millään tavoin sivareita, on ainoa ryhmä heistä ne, jotka menevät ns. muuhun hyödylliseen yhteiskuntapalvelukseen. Vanhusten., lasten., vammaisten-, sairaiden ym hoitamiseen

Totaalit kieltäytyjät ovat täysin perseestä ja musta tuntuu, että he muutenkin ovat kaikkea vastaan yhteiskunnassa.

Mutta en tuomitse ketään. Jokainen tehköön armeijan suhteen niin kuin haluaa ja mitkä vaihtoiehdot yhteiskunta sen suorittamiseen on siihen antanut.
Armeija, yhteiskuntapalvelu tai vankila.
"Elämä syntyy hanurista - tai ainakin läheltä sitä"
Lilo

Re: Armeija, sivari, totaalikieltäytyjä...

Viesti Kirjoittaja Lilo »

martza kirjoitti:Vastasin eka vaihtoeho.
MIEHET käyvät armeijan.
Ainoa vaihtoehto siihen, että ei käy armeijaa on, että on joku fyysinen tai todettu henkinen vamma, joka estää armeijan käynnin.
Muut sivarit ovat niitä, joista en viitsi edes kommentoida
Nykyajan yhteiskunta kuitenkin antaa jokaiselle valinnan mahdollisuuden käykö armeijan vai ei.
Mä en ymmärrä asennetta, jossa sivarin valinneet tuomitaan suoralta kädeltä perusteluita kuulematta. Useimmilla minun tuntemillani on ollut valinnalleen ihan pätevät perusteet, älykkäitä poikia kun ovat. Armeijaan menoahan ei millään järkisyillä tarvitsekaan ikinä perustella, koska "niin nyt vaan kuuluu tehdä".

Eikä nyt sitten aleta paasata armeijan hienoudesta kiitos, olen nämä keskustelut käynyt n.1000 kertaa. En ole väittämässä että intin käyminen on huono juttu, kunhan häiritsevät ne ennakkoluulot joita sivareja kohtaan tunnetaan.
SingleMalt

Re: Armeija, sivari, totaalikieltäytyjä...

Viesti Kirjoittaja SingleMalt »

martza kirjoitti:Totaalit kieltäytyjät ovat täysin perseestä ja musta tuntuu, että he muutenkin ovat kaikkea vastaan yhteiskunnassa..
Eikö syyksi kelpaa sen hetkinen kapinamieliala?


Puhun kaveristani, joka intin vaihtoi lusimiseen. Taisi 9 kk olla kakolassa käärimässä ongen siimoja ja kohoja muovikalikan ympärille. Syynä valintaan oli vain silloin se, että ei kiinnostanut, huvittanut ja se, että oli kiva kapinoida vastaan.

Nyt mies on yli 40 ja katuu joka päivä valintaansa. Kävisi kuulemma armeijan heti jos vielä olisi tarvetta. Mikään kapinallinen hän ei kyllä ole, vaan päinvastoin. Hullumpaa duunaria ja vastuullisempaa perheenisää saa etsiä kissojen ja koirien kanssa.

Tästä maasta löytyy tuhat kertaa enemmän armeijan käyneitä hylkiötä ja yhteiskunnan paskahousuja, jotka ovat täysin kykenemättömiä yhteiskunnan sääntöihin. Tekikö pelkästään armeijan käynti heistä parempia miehiä sitten, kuin armeijasta kieltäytynyt ollut kaverini on?
Viimeksi muokannut SingleMalt, 27.10.2005 10:05. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Avatar
Haemaeraemies
Kitisijä
Viestit: 3886
Liittynyt: 14.08.2005 18:34

Re: Armeija, sivari, totaalikieltäytyjä...

Viesti Kirjoittaja Haemaeraemies »

martza kirjoitti:
Luulenpa, että suurin osa ihmisistä joutuu ottamaan sellaisia käskyjä tai komentoja vastaan, jotka eivät ole heille itselleen mieleksi, mutta silti niitä noudatetaan ja eletään niiden mukaan.
.
Jos luet tarkemmin niin huomaat että sanoin " TYPERIÄ käskyjä",ei ne käskyt ole todellakaan mikään ongelma,vaan miksi ja miten käsketään.Teen asiat ihan pyytämälläkin ettei tarvitse käskeä ja jos kyseenalaistan käskyn järkevyyden niin perustelemalla käskyn järkevästi ei minulla ole mitään ongelmaa toteuttaa sitä.

Mutta taas käskeminen käskemisen takia tai joukkokurin oppimissin takia ei ole se juttu mitä otan vastaan,tai yleinen pomotttelu.Joo aina ei ole aikaa sanoa kiitos tai voisitko,mutta kyllä se miten sen sanoo vaikuttaan siihen miten sen suoritan,sis normaaliolossa.

Kyllä varmaan selviäisin autoriteettiongelmani kanssa siellä,mutta kuyn ei kiinosta pätkääkään niin se siitä,ja on periaatteitani vastaaan tukea laitoksen toimintaan jota en kunnioita.Ei,en halveksu sotaveteraaneja jne.
Good human, but sometimes if needed, a bad citizen.
Avatar
martza
Kitisijä
Viestit: 1488
Liittynyt: 15.08.2005 8:37
Paikkakunta: Etelä-Suomi

Re: Armeija, sivari, totaalikieltäytyjä...

Viesti Kirjoittaja martza »

SingleMalt kirjoitti: Eikö syyksi kelpaa sen hetkinen kapinamieliala?

Puhun kaveristani, joka intin vaihtoi lusimiseen. Taisi 9 kk olla kakolassa käärimässä ongen siimoja ja kohoja muovikalikan ympärille. Syynä valintaan oli vain silloin se, että ei kiinnostanut, huvittanut ja se, että oli kiva kapinoida vastaan.

Nyt mies on yli 40 ja katuu joka päivä valintaansa. Kävisi kuulemma armeijan heti jos vielä olisi tarvetta. Mikään kapinallinen hän ei kyllä ole, vaan päinvastoin. Hullumpaa duunaria ja vastuullisempaa perheenisää saa etsiä kissojen ja koirien kanssa.
Yhteiskunta antaa tällaisellekkin mahdollisuuden. Kieltäytä vaan kapinamielen vuoksi tai jos ei vaan huvita käydä armeijaa.
Onneksi tämä mahdollisuus on annettu näillekkin syille. Suurin osa nuorista kuitenkin käy armeijan ja he eivät armeijan käynnistä saa minkäänlaisia traumoja.
Niin ne mielet muuttuvat ikää ja kokemuksia tulessa lisää, kuten kaverillasi. Hyvä näin. Ihminenhän muodostaa mielipiteensä sen hetkisten kokemustensa ja arvomaailmojen mukaan. Ei saa fakkiutua tiettyihin kaavoihin.
Haemaeraemies kirjoitti: Jos luet tarkemmin niin huomaat että sanoin " TYPERIÄ käskyjä",ei ne käskyt ole todellakaan mikään ongelma,vaan miksi ja miten käsketään.Teen asiat ihan pyytämälläkin ettei tarvitse käskeä ja jos kyseenalaistan käskyn järkevyyden niin perustelemalla käskyn järkevästi ei minulla ole mitään ongelmaa toteuttaa sitä.

Mutta taas käskeminen käskemisen takia tai joukkokurin oppimissin takia ei ole se juttu mitä otan vastaan,tai yleinen pomotttelu.Joo aina ei ole aikaa sanoa kiitos tai voisitko,mutta kyllä se miten sen sanoo vaikuttaan siihen miten sen suoritan,sis normaaliolossa.

Kyllä varmaan selviäisin autoriteettiongelmani kanssa siellä,mutta kuyn ei kiinosta pätkääkään niin se siitä,ja on periaatteitani vastaaan tukea laitoksen toimintaan jota en kunnioita.Ei,en halveksu sotaveteraaneja jne.
Jossain vaiheessa kirjoitin, että armeijahan on ääripää ns. linjaorganisaatiosta. Siellä on selvä komentoketju, tietyt säännöt, arvot ja tavat toimia. Se miten armeija käskyttää tai pomottaa alaisiaan on monien vuosikymmenien saatossa tullut tapa toimia. Kaikki muutokset näihin toimintoihn tapahtuu armeijan sisällä eikä ns. alokkaiden toimesta. Tämä nyt on vaan näin. Siihen joko sopeutuu tai ei sopeudu ja jos ei sopeudu, sitten on muut vaihtoehdot käytettävissä, miten yhtesikuntavelvollisuuden suorittaa.
Onneksi on muitakin tapoja suorittaa armeija, jotta kaikille tulisi hyvä mieli. :wink:
Mitä
"Elämä syntyy hanurista - tai ainakin läheltä sitä"
EveryWoman
Kitisijä
Viestit: 5729
Liittynyt: 15.08.2005 21:45

Re: Armeija, sivari, totaalikieltäytyjä...

Viesti Kirjoittaja EveryWoman »

Voisin seurustella sivarin kanssa, jos hän vastaisi asiallisesti ja kunnon perustelujen kera ainakin seuraaviin kysymyksiin:

* Miksi et ole käynyt armeijaa?
* Miten toimit jos sattuu syttymään sota (vastaamista ei voi kiertää sanomalla että sodan syttyminen on epätodennäköistä)?
* Miten olisit toiminut viimeisimmän sodan alkaessa, jos olisit ollut silloin saman ikäinen kuin olet nyt?

Perusteluksi luonnollisesti ei kelpaisi Ei kiinnosta tai On muutakin tekemistä (tai tuo viimeinen kyllä riippuu vähän siitä, mitä se muu tekeminen olisi).

Toistaiseksi kukaan poikaystävistäni ei ole jättänyt armeijaa suorittamatta, lukuunottamatta yhtä vapautuksen saanutta. Jos olisin mies, varmaan kävisin armeijan vaikka sotiminen onkin minusta aivan vihonviimeistä touhua, ja vaikka olisin todennäköisesti armeijan fyysisissä meiningeissä alisuoriutuva nörtti. Naisena elän sellaisessa itsepetoksessa, että minusta voisi olla sodan aikana muunlaista hyötyä kuin tappokoneena toimiminen, ja selitän sotilasarvon puutettani sillä. Välillä tulee kuitenkin sellainen fiilis, että en ehkä ole ajatellut tätä asiaa ihan loppuun asti, joten en pidä aivan mahdottomana ajatuksena sitäkään, että joskus vielä armeijan kävisinkin. Ei kai siitä koulutuksesta ainakaan haittaa voi olla? Vai onko niin, että kaikki armeijan käyneet pannaan automaattisesti rintamalle, riippumatta siitä mihin muuhun heitä voisi hyödyntää?

Jos kävisin armeijan, yrittäisin varmaan kaikkeni pärjätä mahdollisimman hyvin ja edetä siellä sen verran että en ihan perusmoukaksi jäisi. Pahinta mitä voisin kuvitella olisi se, että joutuisin sodassa tottelemaan jonkun idiootin huonosti suunniteltua strategiaa, meni se syteen tai saveen. Mieluummin ottaisin sellaiset riskit itse (eli olisin se joka käskee).

Edit: Oho, vastasin tuossa viestin alussa vähän väärään ketjuun, mutta menköön.
SingleMalt

Re: Armeija, sivari, totaalikieltäytyjä...

Viesti Kirjoittaja SingleMalt »

martza kirjoitti:Ei saa fakkiutua tiettyihin kaavoihin.
Miksi sitten fakkiudut tällaiseen mielipiteeseen?
martza kirjoitti: Totaalit kieltäytyjät ovat täysin perseestä ja musta tuntuu, että he muutenkin ovat kaikkea vastaan yhteiskunnassa.
Vastaa Viestiin