Pitäisikö ihmisen yrittää aktiivisesti ottaa yhteytää avaruu

[prosessi]

Minä taas koen rasistis-spesistisesti hyönteiset tyminä automaatteja. Sen sijaan Tiede-lehdessä oli hiljattain artikeli, ettei ainakaan valaita ole aivofysiologiansa puolesta syytä olettaa meitä vähä-älysemmiksi.

Mutta valaathan vain lilluvat vedessä, kun taas muurahaiset viljelevät, pitävät lypsykarjaa, sotivat vieraiden kansojen kanssa ja pitävät niitä orjina, ja rakentavat väestöltään jumalattoman kokoisia yhdyskuntia. Miksi muka juuri aivofysiologia ratkaisisi älykkyyden, eivätkä suoritukset?

[Gat]

Minä taas koen rasistis-spesistisesti hyönteiset tyminä automaatteja. Sen sijaan Tiede-lehdessä oli hiljattain artikeli, ettei ainakaan valaita ole aivofysiologiansa puolesta syytä olettaa meitä vähä-älysemmiksi.

Mutta valaathan vain lilluvat vedessä, kun taas muurahaiset viljelevät, pitävät lypsykarjaa, sotivat vieraiden kansojen kanssa ja pitävät niitä orjina, ja rakentavat väestöltään jumalattoman kokoisia yhdyskuntia. Miksi muka juuri aivofysiologia ratkaisisi älykkyyden, eivätkä suoritukset?

Ehkä meillä on väärä tapa keskittyä yksilöiden älyyn. Yksittäinen muurahainen ei kovin joustavaälyinen tai luova liene? Muurahaisilla se on kollektiivista. Mutta sellaisenakin niin muuttumatonta ja lajien sisällä automaattista, etten varsinaiseksi älyksi sanoisi. Paremminkin automaatio kuten kasvienkin hyvin monimutkaiset toiminnat.

Sen sijaan Tiede-lehdessä oli hiljattain artikeli, ettei ainakaan valaita ole aivofysiologiansa puolesta syytä olettaa meitä vähä-älysemmiksi .

Mikä olisi se valintapaine, joka olisi tehnyt valaista älykkäitä?

Mikä on se paine, joka saattaa sinut melkein automaattisesti väheksymään muita eläimiä?

Kysymykseesi vain arvailen, että valailla ehkä ne tavalliset eli ruuan hankinta (varsinkin metsästystavat hammasvalailla), sosiaalisessa yhteisössä pärjääminen ja kenties seksuaalivalinta eli pillun saanti kun fiksummat huijaavat naaraita panolle. Emme tiedä edes miksi gorilloilla pitää olla älyä enemmän kuin useimmilla muilla lajeilla. Gorillathan vain istuvat ja syövät.

Nyt ei ole sitä Tiede-lehteä käsillä, viimeistä edellinen tai viimeinen numero. Siinä joku suomiproffa selittää suunnilleen
-selitys, että meitä isompiaivoisten valaiden aivojen koko johtuu vain niiden isommasta ruumiinkoosta, ei ihan skuleta. Sellaista korrelaatiota ei oikeastaan ole eläinlajeilla, muuten joku päästäinen olisi superfiksu jos se korrelaatio merkkaa älyä
-pienimpiä jokidelfiineitä lukuunottamatta ainaskin hammasvalaiden aivot ovat paitsi isommat, myös paljon poimuttuneemmatkin kuin meillä. Pinta-ala merkkaa ja se kyllä muillakin lajeilla tapaa korreloida älyyn.
-lisäksi valailla on meitä enemmän mm. sosiaaliseen älyyn ihmisellä liittyviä soluja ja vastaavia, ja ympäri koko aivoja toisin kuin meillä
-Luonnondelfiineiltä on löydetty kieltä, mm yksilöllisiä nimiä jonka "lapset" itselleen valitsevat. (Mutta luonnondelfiinien tutkiminen on hankalaa ja allasdelfiinit taas luonnollisesti ovat kulttuurittomia vankilakasvatteja. Kasvata ihminen kellarissa ja katso miten fiksu se on)

Mutta kun valailla ei ole käsiä, joilla tehdä työkaluja. Toisaalta eivät ne sellaisia tarvitsekaan. Meillä taas on kädet ja taipuva olkanivel ei tämän hienon teknistieteellisyyden takia, vaan alunperin puissa roikkumiseen. Harvinainen tarve ja ehkä vielä harvinaisempaa tämä uusiokäyttö vaikka tietokoneen näppiksellä.

EDit: Eli valaathan niitä ihmealieneja ovat. Muttemme noteeraa kun eivät ole kuin tietesifilmien humanoidit.

[elco]

Ei mikään kumma että "ne" olisivat jo täällä.

Oletko pohtinut sitä mahdollisuutta, että ongelmasi johtuisivat siitä, että et olekaan ihminen, vaan avaruusolento? Ethän itse välttämättä tiedä, jos äitisi on joskus abduktoitu ja keinosiemennetty ja muisti sen jälkeen pyyhitty.

Kaikista mahdollisista selityksistä Poikuudelle tämä vaikuttaa kyllä järkeenkäyvimmälle. Hätähuuto: "En ole ihminen!" tulee suoraan geeneistä.

[prosessi]

Minä taas koen rasistis-spesistisesti hyönteiset tyminä automaatteja. Sen sijaan Tiede-lehdessä oli hiljattain artikeli, ettei ainakaan valaita ole aivofysiologiansa puolesta syytä olettaa meitä vähä-älysemmiksi.

Mutta valaathan vain lilluvat vedessä, kun taas muurahaiset viljelevät, pitävät lypsykarjaa, sotivat vieraiden kansojen kanssa ja pitävät niitä orjina, ja rakentavat väestöltään jumalattoman kokoisia yhdyskuntia. Miksi muka juuri aivofysiologia ratkaisisi älykkyyden, eivätkä suoritukset?

Ehkä meillä on väärä tapa keskittyä yksilöiden älyyn. Yksittäinen muurahainen ei kovin joustavaälyinen tai luova liene? Muurahaisilla se on kollektiivista. Mutta sellaisenakin niin muuttumatonta ja lajien sisällä automaattista, etten varsinaiseksi älyksi sanoisi. Paremminkin automaatio kuten kasvienkin hyvin monimutkaiset toiminnat.

Vaan kun me emme tiedä. Jos joku muurahais-da Vinci maalaisi uskomattomia feromoni-Mona Lisoja solkenaan, miten me edes havaitsisimme ne, puhumattakaan niiden taiteellisesta arvosta? Ja joku muurahaisyksilöhän on ollut se ensimmäinen keksimään sienten järjestelmällisen kasvatuksen keossa, puhumattakaan lypsettävien kirvojen kuljettamisesta kekoon talteen aina yöksi, ilman että niitä siinä sivussa tapetaan ja syödään. Lisäksi labraoloissa on huomattu, että jos johonkin tiettyyn paikkaan käytävälabyrintissa tiputetaan aina samaan kellonaikaan sokeritippa, ja estetään sitten tipan löytäneitä yksilöitä enää uudestaan pääsemästä sinne, niiden kaverit kyllä löytävät paikan ja vieläpä oikeaan aikaan.

Jos ihmistä samassa mittakaavassa suurempi olento tarkkailisi meitä, olisiko hänen mahdollista havaita meidän olevan yksilöitä, vai olisimmeko samanlaisia ympäriinsä vilistäviä automaattipikkuöttiäisiä litteänrosoisine kaupunkikekoinemme kuin muurahaiset meidän mielestämme?

[huima]

Jos ihmistä samassa mittakaavassa suurempi olento tarkkailisi meitä, olisiko hänen mahdollista havaita meidän olevan yksilöitä, vai olisimmeko samanlaisia ympäriinsä vilistäviä automaattipikkuöttiäisiä litteänrosoisine kaupunkikekoinemme kuin muurahaiset meidän mielestämme?

Eli ovatko tsunamitkin sitten lopulta olleet vain ilkeiden observoijien kokeita!!!11!

[Gat]

Prosessi: mutta kun yksittäiseksi muurahaisesta ei meidän mittareillamme taida löytyä hiventäkään siitä, mitä me sanomme älyksi.
Muurahaispesä vaikuttavine toimineen on kollektiivi, mutta lieneekö siinä mitään tietoisuuttakaan? Joissain ufojutuissa muuten oletetaan ne tyypilliset harmaat alienit hyönteismäiseksi, tunteettomaksi ja tiedottomaksi kollektiiviksi. No mikä ettei, jos muurahaiset kekoja, miksei joku muu lentäviä lautasia?

Saavutukset sinänsä.. siis eihän gorillatkaan paljoa mitään tee, ne vain istuu ja syö. Silti meidän mittareillamme, siitä mitä me älyksi kutsumme ja saamme kutsua.. ovat älykkäämpiä kuin vaikkapa koiraeläimet.

[sivustahuutaja]

ainaskin hammasvalaiden aivot ovat paitsi isommat, myös paljon poimuttuneemmatkin kuin meillä. Pinta-ala merkkaa ja se kyllä muillakin lajeilla tapaa korreloida älyyn.

Tuollainen korrelaatio voi löytyä, mutta uskoisin aivojen kehittyneen rakenteen viittaavan enemmän käsittelytehoon. Pelkkä prossuteho ei kuitenkaan ole sellaista älyä, jota me yleensä älynä pidämme.

Kortteja laskevat rainmanit ovat ihan hauskoja, mutta yleensä ihmisen äly näkyy oppimisena, sopeutumisena ja ongelmanratkaisuna. Eläinmaailmasta löytyy loppujen lopuksi aika vähän esimerkkejä tuollaisesta. Ei kannata lähteä vasta-argumenttiin muutaman esimerkin voimin, mutta jos jotain todella isoa on tiedossa, niin antaa tulla.

Kun katsomme ihmisen radiokommunikointiin johtanutta kehityspolkua, niin tässä loppuvaiheessa on todella vaikea enää nähdä luonnonvalinnan vaikutusta. Maanviljelys mahdollisti meillä muun kehityksen ja maanviljelys keksittiin vasta 11000 vuotta sitten. Tuo on aivan pirun lyhyt aika ihmislajille, joka on ~250 000v vanha. Olemme siis viljelleet maata vasta viimeiset 5% lajimme tähän astisesta elinkaaresta. Teollinen aika on kestänyt vasta 200 vuotta, eli 0,8 promillea tähän astisesta vaelluksestamme.

Pelkkä aivojen karkea rakenne ei siis mitenkään voi selittää sitä, miksi me olemme käyneet kuussa ja valaat eivät. Jotain erikoista ihmisen kehityksessä on tapahtunut.

Itse tykkään seksivalintahypoteesista, eli ideasta, että olemme jalostaneet älyämme ensin panot mielessä ja selviämismielesssä hyöty lisääntyneestä älystä on korjattu vasta paljon, paljon myöhemmin.

[prosessi]

Jos ihmistä samassa mittakaavassa suurempi olento tarkkailisi meitä, olisiko hänen mahdollista havaita meidän olevan yksilöitä, vai olisimmeko samanlaisia ympäriinsä vilistäviä automaattipikkuöttiäisiä litteänrosoisine kaupunkikekoinemme kuin muurahaiset meidän mielestämme?

Eli ovatko tsunamitkin sitten lopulta olleet vain ilkeiden observoijien kokeita!!!11!

Ehkä! Ja raamatullinen manna taivaalta kuulostaa ihan tuolta muurahaisille tehdyltä sokeritippakokeelta!

Prosessi: mutta kun yksittäiseksi muurahaisesta ei meidän mittareillamme taida löytyä hiventäkään siitä, mitä me sanomme älyksi.
Muurahaispesä vaikuttavine toimineen on kollektiivi, mutta lieneekö siinä mitään tietoisuuttakaan? Joissain ufojutuissa muuten oletetaan ne tyypilliset harmaat alienit hyönteismäiseksi, tunteettomaksi ja tiedottomaksi kollektiiviksi. No mikä ettei, jos muurahaiset kekoja, miksei joku muu lentäviä lautasia?

Sinä et selvästikään ymmärrä mistä minä puhun. Sinun on täysin mahdotonta tietää, löytyykö muurahaisista hiventäkään tai vaikka paljon ihmistä enemmän sitä, mitä me sanomme älyksi, koska muurahaisten koko jo yksinään estää kokonaan mittaamisen. Vai lähditkö siitä, että koska muurahaiset eivät "osaa" suorittaa älykkyystestiä, ne eivät voi olla älykkäitä? Jos taas ajat takaa ongelmanratkaisukykyä, niin suurin este senkin mittaamisessa on muurahaisen koko. Miten luoda muurahaiselle labrassa mitattavia ongelmia? Sokeritipalle pääsyn estämisenhän muurahaiset ratkaisivat turvautumalla apuvoimiin. Jos siinä ei ole kyse ongelmanratkaisukyvystä, niin mistä sitten?

Sama pätee tietoisuuteen ja tunteiden olemassaoloon. Muurahaisten koon takia asian tutkiminen on enemmän kuin hankalaa. Frank Pappan kehotuksen (Kosketelkaa toisianne!) mukaanhan muurahaiset kyllä toimivat, eivätkä ne koskettele kaikkia vastaantulijoita yhtä intensiivisesti, joten viitteitä sosiaalisista rakenteista kyllä on. Olisivatko tuollaiset sosiaaliset rakenteet mahdollisia ilman tietoisuutta ja tunteita?

[Gat]

Pelkkä aivojen karkea rakenne ei siis mitenkään voi selittää sitä, miksi me olemme käyneet kuussa ja valaat eivät. Jotain erikoista ihmisen kehityksessä on tapahtunut.

No Kuussa käymättömyys on selvä. Valailla kun siis todellakaan ei ole käsiä ja käsivarsia. Joilla käyttää työkaluja. Niiden esi-isät eivät sellaisia tarvinneet. Meillä taas on kädet koska esivanhempamme tarvitsivat niitä puissa liikkumiseen. Paljon myöhempi käyttö sitten lapiot ja avaruusalukset.

Sitten valaiden maailma on varmaan meistä todella vieras ja kummallinen, vaikka niillä laskentatehoa ja tunteita olisikin. Vesieläville tuskin tulee mieleenkään haaveilla matkasta Kuuhun.

Korrelaatiossa ruumiinkoon ja aivojen koon välillä voi olla perääkin. En tiedä, kun on vain peruskurssi hermofysiologiasta. Ihan en tajua, miksi isompi ruumiinkoko välttämättä vaatisi myös enemmän aivosoluja. eihän joka muuta solua vastaa yksi aivosolu eivätkä kaikki solut ole yhdellä jakautumattomalla piuhalla aivoista soluun. Aivan valtavilla dinosauruksilla oli pienet aivot,

Mutta sitten on aika selittämätöntä vielä, miten suhteessa ruumiinkokoonkin herneaivoiset papukaijat ja varislinnut on nyttemmin huomattu älyltään lähes ihmisapinoiden veroisiksi.

Hammasvalaista on joskus selitetty niinkin, että monimutkaisia aivoja tarvitsevat kaikuluotaimensa käyttöön. No, niinhän lepakoillakin on kaikuluotain, eivätkä lepakot isoaivoisia tai fiksuina pidettyjä ole. Ja yksi hypoteesi ihmisenkin aivojen koosta on ballististen esineiden (heittoaseet) käyttöönottoon tarvittu laskentateho. Simpanssitkin heittävät esineitä, mutta eivät yleensä osu mihinkään. Pelkkä saaliin kiinniotto ja liikkeiden arviointi taas voi olla helpompaa kuin itse heittää. Ehkä, ehkä ei. Mutta jos, sitä samaa aivomassaa käytämme nykyään sitten paljon muuhunkin kuin heittämiseen.

Sinä et selvästikään ymmärrä mistä minä puhun. Sinun on täysin mahdotonta tietää, löytyykö muurahaisista hiventäkään tai vaikka paljon ihmistä enemmän sitä, mitä me sanomme älyksi, koska muurahaisten koko jo yksinään estää kokonaan mittaamisen. Vai lähditkö siitä, että koska muurahaiset eivät "osaa" suorittaa älykkyystestiä, ne eivät voi olla älykkäitä? Jos taas ajat takaa ongelmanratkaisukykyä, niin suurin este senkin mittaamisessa on muurahaisen koko. Miten luoda muurahaiselle labrassa mitattavia ongelmia? Sokeritipalle pääsyn estämisenhän muurahaiset ratkaisivat turvautumalla apuvoimiin. Jos siinä ei ole kyse ongelmanratkaisukyvystä, niin mistä sitten?

Sama pätee tietoisuuteen ja tunteiden olemassaoloon. Muurahaisten koon takia asian tutkiminen on enemmän kuin hankalaa. Frank Pappan kehotuksen (Kosketelkaa toisianne!) mukaanhan muurahaiset kyllä toimivat, eivätkä ne koskettele kaikkia vastaantulijoita yhtä intensiivisesti, joten viitteitä sosiaalisista rakenteista kyllä on. Olisivatko tuollaiset sosiaaliset rakenteet mahdollisia ilman tietoisuutta ja tunteita?

Olisivat mahdollisia samalla tavalla kuin kasvien monimutkainen toiminta tai pölytyssysteemit eivät vaadi älyä tai tunteita. Mutta joo, hyönteisistä en tiedä. Eikös jossain ole viimeaikoina nilltäkin jotain joustavaa, siis ei pelkkää vaistomaista, älyä löydetty? En ny kyllä usko, että niiden koko tänä nanotekniikan aikana estäisi suunnittelemasta koejärjestelyjä.

[NuoriD]

En tiedä, kuinka tosissasi olet muurahaisten älykkyyden kanssa, Prossu. Muurahaisten älyä vastaan puhuu niiden hermoston koko. Nykykäsityksen mukaanhan äly asuu neuronien kytkennöissä ja niiden määrässä. Muurajaisten hermosto on hyvin yksinkertainen nisäkkäisiin verrattuna. Siinä on paljon vähemmän neuroneita ja niiden välisiä yhteyksiä.

[sivustahuutaja]

^^ Äläs gattis kaappaa ketjua. Emme ole kiinnostuneet kenenkään älystä, vaan ainoastaan kyvystä lähettää radiosanomia ja lennellä planeetalta toiselle.

[Gat]

Minäkään en toistaiseksi usko, että hyönteisten monimutkainenkaan toiminta olisi älyllistä. Vaikka jonkinlainen alkeellinen järjen hiven yksittäiseltä muurahaiselta joskus löytyisikin.

^^ Äläs gattis kaappaa ketjua. Emme ole kiinnostuneet kenenkään älystä, vaan ainoastaan kyvystä lähettää radiosanomia ja lennellä planeetalta toiselle.

Joo sori.
Alkuun tarkoitin, että avaruudessa voi olla älykkäitä ja tietoisia lajeja joilla ei ole kiinnostusta eikä kykyä radiolähetyksiin tai avaruusmatkailuun. Koska meilläkin niitä lajeja on. Jossain toisaalla voisi olla meitä fiksumpiakin lajeja, joilla kuitenkaan ei ole meidän tasoistamme teknologiaa eikä fyysisiä kykyjä tai kiinnostusta siihen. Ja että meidän tyyppisemme älykäs PLUS kätevillä ulkomaailman manipulointiraajoilla varustettu otus voi olla harvinainen ja harvinaisen evoluutioketjun tulos. Myös että aika jolloin teknisiä saavutuksia laajassa mitassa duunataan, voi olla meitä vastaavilla lajeilla liian lyhyt ennen romahdusta. Meillä ainakin korkea teknologia on nuori verrattuna lajimme ikään. Ja maailma näyttää menevän samantien vituralleen. Kuussakin on käynyt vain 12 miestä ja nyt Obama perui uuden kuulentosuunnitelman. Matkat toisiin tähtiin ovat utopiaa. Ja että ne teknommatkin alienit voivat olla niin erilaisia kuin me, etteivät meistä piittaa kuin hyötymistarkoituksessa.

Voidaan soitella jos eivät pääse tänne. Vaarallista jos tänne pääsevät mutta me emme sinne.

[prosessi]

En tiedä, kuinka tosissasi olet muurahaisten älykkyyden kanssa, Prossu. Muurahaisten älyä vastaan puhuu niiden hermoston koko. Nykykäsityksen mukaanhan äly asuu neuronien kytkennöissä ja niiden määrässä. Muurajaisten hermosto on hyvin yksinkertainen nisäkkäisiin verrattuna. Siinä on paljon vähemmän neuroneita ja niiden välisiä yhteyksiä.

Ainakin ne ovat taitavampia matemaatikkoja kuin pääosa ihmisistä:

http://www.tiede.fi/arkisto/artikkeli.p ... 98&vl=2008

Lisäksi ne ovat tajunneet ihmistä paremmin mahdollisuudet hyödyntää epigenetiikkaa:

Munien ja toukkien hoito määrää sen, mihin kastiin muurahainen kasvaa. Erityisesti toukan saamalla ravinnolla on vaikutusta siihen, kehittyykö yksilöstä kuningatar vai työläinen.

Jotenkin minusta tuntuu, että jotta voisi olla älykäs riittää kovin paljon pienempi määrä neuroneita kuin ollakseen sivistynyt...

[sivustahuutaja]

Ainakin ne ovat taitavampia matemaatikkoja kuin pääosa ihmisistä:

Eihän tuossa muurahaisten suunnistuksessa ole mitään matematiikkaa. Tuo on ihan mekaaninen kyky ilman mitään soveltavaa osuutta. Yksittäinen kovakoodattu alkgoritmi ei ole älyä.

[NuoriD]

Ainakin ne ovat taitavampia matemaatikkoja kuin pääosa ihmisistä:

Eihän tuossa muurahaisten suunnistuksessa ole mitään matematiikkaa. Tuo on ihan mekaaninen kyky ilman mitään soveltavaa osuutta. Yksittäinen kovakoodattu alkgoritmi ei ole älyä.

Aivan. Äly on mm. kykyä kehittää ratkaisuja uusiin ongelmiin. Em. muurahaisten suunnistamiskyky ei ole merkki älystä.

Taskulaskin osaa laskea laskuja, joita suurin osa ihmisistä ei osaa. Silti taskulaskimessa ei ole hiventäkään älyä.

[huima]

Just tuli elokuvahistorian merkkipaaluja, Independence Day, kuin tilauksesta tätä ketjua varten.

Hemmetti nukea vaan ökkömönkijäisille. America, fuck yeah!

[Gat]

Just tuli elokuvahistorian merkkipaaluja, Independence Day, kuin tilauksesta tätä ketjua varten.

Hemmetti nukea vaan ökkömönkijäisille. America, fuck yeah!

Liikutun aina ID4:stä. Presidentin puhe tosin aina käännetään huonosti suomeksi. Mutta onhan siinä hanurista mm. että jättiufoja yritetäänkään ammuskella hintelillä ilmasta-ilmaan -ohjuksilla. Isommilla ohjuksilla, tykistöllä ja pommeillahan pitäisi, jos ei heti yritä nukettaa. Ja että Mäcillä pääsee istuttamaan viruksen. Pikku yhteensopivuusongelma ja ehken alieneilla ei ole palomuuria ja virustorjuntaa. Tai hei, jälkimmäinen menee, jos ovat niin yhtenäisporukkaa, ettei keskenään ole ollut tietoturvaongelmia.

Hyönteisistä että ei liene havaittu muurahaistenkaan "kulttuurien" millään tavalla muuttuvan nopeasti olosuhteiden mukaan, kuten fiksummilla elukoilla tapahtuu. Ja pystyneekö yksittäinen muurahainen ratkaisemaan mitään uutta, jota ei sen taskulaskimessa jo ole.

Mutta niiku morfologisesti ja fysiologisesti kiintoisaa, että vaikka hyönteiset ovat eläimistä meille niin kaukaista sukua kuin olla voi, silti näkyy peruskaava: Erillinen pää jossa aivontapaiset, pääosa aistinelimistä ja ravinnon sisäänotto, keskiruumis josta raajat siinä välissä ja lopuksi takaruumis jolla paskotaan ja nussitaan. Ehkä sama muidenkin planeettojen olioilla?

[NuoriD]

Erillinen pää jossa aivontapaiset, pääosa aistinelimistä ja ravinnon sisäänotto, keskiruumis josta raajat siinä välissä ja lopuksi takaruumis jolla paskotaan ja nussitaan. Ehkä sama muidenkin planeettojen olioilla?

Keskushermosto on järkevää laittaa yhteen pakettiin: tiedonsiirtomatkat lyhenevät ja herkkä systeemi on mahdollista suojata mahdollisimman hyvin.

Aistinelimet on järkevää sijoittaa lähelle keskushermostoa: signaalietäisyys on mahd. pieni ja lisäksi näkimet kannattaa sijoittaa mahdollisimman korkealle.

Ruoansulatuselimistön (käytti se ravinnokseen mitä tahansa) anatomia on käsittääkseni pakostakin putkimainen. Siinä on sisäänmeno- ja ulostuloaukko. Sisäänmenoaukko täytyy olla aistinelimien kontrollissa, jotta sinne laitettavaa tavaraa pystytään kontrolloimaan. Exit-aukon ei tarvitse olla niin tiukasti monitoroitu. Lisäksi sisäänmenoaukko ja exit-aukko kannattaa kontaminaation välttämiseksi sijoittaa kauas toisistaan. Genitaalien sijainti viemäriosastolla selittyy sillä, että ne ovat vasta evoluution myöhäisvaiheessa erityneet yhteissuolesta (kloaakki). Joillain ET:llä ne saattavat siis sijaita kauempana viemäristä.

[sivustahuutaja]

^ Tuliko tuo oppikirjasta vai omana päättelynä? Erittäin hyvin kiteytetty.

[aasi]

Näkö- ja kuuloaistimia kannattaa olla kaksi, jotta on mahdollista hahmottaa etäisyyksiä näkemällä ja suuntia kuulemalla. Useammasta ei ole oleellista hyötyä, mutta veisivät enemmän resursseja.

[NuoriD]

^ Tuliko tuo oppikirjasta vai omana päättelynä?

En osaa sanoa.

[prosessi]

Ainakin ne ovat taitavampia matemaatikkoja kuin pääosa ihmisistä:

Eihän tuossa muurahaisten suunnistuksessa ole mitään matematiikkaa. Tuo on ihan mekaaninen kyky ilman mitään soveltavaa osuutta. Yksittäinen kovakoodattu alkgoritmi ei ole älyä.

Jos muurahainen kävelisi tasaista esteetöntä pintaa pitkin, olisit oikeassa. Soveltava osuus syntyy siitä, että matkan varrella on valtavia puita, kiviä, kantoja, taloja, autoja, mustikanvarpuja, ojia sun muita.

Aivan. Äly on mm. kykyä kehittää ratkaisuja uusiin ongelmiin. Em. muurahaisten suunnistamiskyky ei ole merkki älystä.

Muurahaiset ovat sopeutuneet elämään joka paikassa muualla maapallolla, paitsi napamantereilla. Ravintoköyhät tilanteet on hoidettu sieniviljelmillä, metsästämistä suoritetaan ryhmissä, lehdenpaloilla ylitetään vesiä jne.

Pointtini on ehkä se, että kaikki toiminta on mahdollista nähdä automaationa ilman älyä, jos niin haluaa. Myös ihmisen. Eli älyllistä elämää avaruudesta tai eläinkunnasta ei voi löytää, jos juuri ihmisyys on älyn ominaisuuksiin sisällytetty perusolettama.

[Manaaja]

Eihän tuossa muurahaisten suunnistuksessa ole mitään matematiikkaa. Tuo on ihan mekaaninen kyky ilman mitään soveltavaa osuutta. Yksittäinen kovakoodattu alkgoritmi ei ole älyä.

Jos muurahainen kävelisi tasaista esteetöntä pintaa pitkin, olisit oikeassa. Soveltava osuus syntyy siitä, että matkan varrella on valtavia puita, kiviä, kantoja, taloja, autoja, mustikanvarpuja, ojia sun muita.

Nii. Mulla on tommonen Roomba-pölynimurirobotti. Se porhaltaa ihanasti pitkin poikin kämppää esteitä väistellen ja selviää niistä valtavista tuoleista, sohvista, pöydistä, hyllyistä ja matoista yleensä kunnialla. Kun siitä alkaa akku ehtymään tai se on muuten vaan nussinut ympäriinsä tarpeeksi kauan, se palaa itse omasta päätöksestään takaisin latausasemalleen. Ja osaa sinne vielä vaikka olis uusia esteitä sijoiteltu tielle! Mieti mikä äly!

[NuoriD]

Eihän tuossa muurahaisten suunnistuksessa ole mitään matematiikkaa. Tuo on ihan mekaaninen kyky ilman mitään soveltavaa osuutta. Yksittäinen kovakoodattu alkgoritmi ei ole älyä.

Jos muurahainen kävelisi tasaista esteetöntä pintaa pitkin, olisit oikeassa. Soveltava osuus syntyy siitä, että matkan varrella on valtavia puita, kiviä, kantoja, taloja, autoja, mustikanvarpuja, ojia sun muita.

Nii. Mulla on tommonen Roomba-pölynimurirobotti. Se porhaltaa ihanasti pitkin poikin kämppää esteitä väistellen ja selviää niistä valtavista tuoleista, sohvista, pöydistä, hyllyistä ja matoista yleensä kunnialla. Kun siitä alkaa akku ehtymään tai se on muuten vaan nussinut ympäriinsä tarpeeksi kauan, se palaa itse omasta päätöksestään takaisin latausasemalleen. Ja osaa sinne vielä vaikka olis uusia esteitä sijoiteltu tielle! Mieti mikä äly!

Ootsä saanut siihen kontaktia?

[sivustahuutaja]

^ Ei tässä nyt vaadita radiosignaalien lähettäjältä ihmisyyttä, mutta älyn pitää olla jotain muuta kuin muurahaisen älyä.

Tuossa jo aiemmin pohdittiin älyn, avoluution ja teknologian yhteyttä. Muurahainen voi olla vaikka 10 x meikäläistä älykkäämpi ja se on minulle ihan ok tilanne. Mikään evoluution paine ei kuitenkaan näytä ajavan muurahaisia ottamaan yhteyttä alieneihin.

Tässä vielä tuo ND:n drakoniaaninen kaava, joka ilmoittaa meidän kanssa chattaavien alienipallojen määrän:

N = N0 p1 p2 p3 p4 p5

N0 = Linnunradan tähtien lukumäärä.
p1 = todennäköisyys, että tähdellä on elinkelpoisia planeettoja.
p2 = todennäköisyys, että elinkelpoiselle planeetalle syntyy elämää.
p3 = todennäköisyys, että alkuun päässyt elämä kehittyy älylliselle tasolle.
p4 = todennäköisyys, että elämä saavuttaa sellaisen tason, jolla se pystyy kommunikoimaan muiden sivilisaatioiden kanssa.
p5 = todennäköisyys, että kehittynyt sivilisaatio on olemassa annetulla hetkellä.

Vaikka murkut olisivat kuinka kasautuneet p3:seen, niin se ei kiinnosta meitä, jos murkut ovat täysi nolla p4:sessa.