Kerro vaivasta

Painaako joku mieltä? Haluatko purkaa sydäntäsi? Jos ei apu löydy, niin ainakin kuuntelevia korvia.
VAIN ASIALLISET KOMMENTIT! Kuri on kova.
Avatar
KKK
Kitisijä
Viestit: 2202
Liittynyt: 26.10.2012 19:48
Paikkakunta: Joo

Re: Kerro vaivasta

Viesti Kirjoittaja KKK »

Vasemmassa hiirikädessä rannekanava-syndrooma, noinniinku virallisesti. ENMG parin viikon kuluttua. Sieltä sitten tarvittaessa leikkausjonoon. Luoja yksin tietää miten pitkä sekin on.

Kumma miten nää vaivat ja haisteet aina kasautuvat.

Tällä viikolla valvonut kaksi kokonaista öitä tuon lantiokivun takia. Hitoksensa hidasta univeloista palautuminen näillä vuosilla.

Parin kk sisällä kaksi eri lääkäriä on kahdessa eri tilanteessa nostanut esille, että osa näistä mystisistä kivuista ja vatsavaivoista on puhtaasti stressiperäisiä. Viimeksi ehdotti ihan suoraan että "voisi olla hyvä käydä juttelemassa jollekulle". Hieman jopa alkoi vituttaa.

Sitäkö korttia pelaatte että kun Käypä Hoito (tm) ei selitä vaivoja, potilas on automaattisesti luulosairas? Kipuahan ei voi mitata eikä kuvantaa, mutta ei se tarkoita sitä etteikö sitä olisi.

Ihan varmaan stressi vaikuttaa fyysiseen vointiin. Sekin voi olla mahdollista että tarkkailen oloja ja vaivoja nykyään turhankin tarkkaan. Eikö se näillä taustoilla ole luonnollista? Ettei halua antaa isolle ässälle yhtään etumatkaa? Ei mulla ole mitään pakkomiellettä että kyse on "pakko" olla syövästä. Mutta jokin elimellinen syy näihin vaivoihin on pakko olla. Kyseessähän voi olla ihan joku toiminnallinen suolistohäiriö jota vaan ei ole saatu vielä kiinni.

Varmasti ennenaikaiseksi osoittautunut "kuolemantuomio" ja se miten minut puolen vuoden syöpähoitojen jälkeen oltiin valmiina heittämään palliatiiviseen hoitoon kuolemaan on vaikuttanut ajatuksiin ja fiiliksiin. Olen edelleen vihainen siitä miten kaikkea mahdollista ei puolestani tehty. Kovasti opettavainen kokemus tuo karuudessaan oli. Osaan arvostaa elämää ja terveyttä aivan eri tavalla nykyisin. Monella tavalla viimeiset 2.5 vuotta ovat olleen parasta aikaa elämässäni.

Ohutsuolen CT-tuloksia odotellessa.
Amazing shit happens!
Avatar
James Potkukelkka
Kitisijä
Viestit: 17955
Liittynyt: 23.01.2014 9:59

Re: Kerro vaivasta

Viesti Kirjoittaja James Potkukelkka »

Täysin yleisellä tasolla; kipu on todellista, mutta mikä sen aiheuttaa, on aina laajempi kysymys. Psyykeä ja ruumista ei voi erottaa toisistaan.

Edelleen korostan, että puhun yleisellä tasolla.
"Once you've jacked off to transsexual double amputee midget vomit porn, you just can't go back to playboy!" – Randy Marsh
Avatar
urpiainen
Kitisijä
Viestit: 11989
Liittynyt: 27.10.2005 17:37

Re: Kerro vaivasta

Viesti Kirjoittaja urpiainen »

Voin hyvin kuvitella, että tämän tyyppiset asiat ovat kovin hankalia sekä potilaalle että hoitaville lääkäreille. Mä en tietenkään voi ottaa mitään kantaa KKK:n oireisiin tai kivun syihin ja vastaaviin, niistä, eli todellisesta tilanteesta ja siis itse asiasta, en toki sano mitään. Mutta puhtaasti tekstianalyysin tasolla ikään kuin for the sake of argument voi kuitenkin huomata, että KKK:n reaktiossa lääkärin ehdotukseen, että kipukokemuksessa voisi olla mukana psykosomaattinen elementti, on itse asiassa nähtävissä kolmea erilaista reaktiolinjaa. Voisi ajatella, että KKK:n kannattaisi reflektoida näitä kolmea linjaa ja miettiä, mikä niistä on hänen linjansa.

1. Koko idea siitä, että kyseessä voisi olla psykosomaattinen stressireaktio, on loukkaava ("jopa alkoi vituttaa"). KKK vieläpä jatkaa, että psykosomaattinen tulkinta tarkoitata, että potilasta pidetään luulosairaana eikä kipua oikeasti ole olemassa. Mä luulen, että tämä loukkaantunut jatkojohtopäätös ei ole perusteltu. Psykosomaattinen stressireaktio ei kai tarkoita luulosairautta eikä missään nimessä sitä, etteikö kipu olisi ihan todellista (kuten Dave korostaa). Pikemminkin, se olisi vain yksi mahdollinen diagnoosi kivun syistä, jonka pohjalta kipua voitaisiin hoitaa laajemmin menetelmin ("voisi olla hyvä käydä juttelemassa jollekin"). En tiedä, onko loukkaantunut tai paranoidi reaktio ("sitäkö korttia pelaatte") ihan perusteltu.

2. KKK myöntää, että stressi vaikuttaa fyysiseen vointiin, ja että hän mahdollisesti tarkkailee tuntemuksiaan aika intensiivisesti. Hän kuitenkin tulkitsee tämän ikään kuin syytöksenä ja haluaa voimakkaastikin esittää, että tällaiselle olisi hänen tilanteessaan niin hyvät syyt, että ei häntä tästä voisi syyttää ("eikö se näillä taustoilla ole luonnollista?"). Mä ymmärrän lääkärin ehdotuksen nimenomaan niin, että kyseessä ei ole syyte, vaan juuri lääkärin havainto siitä, että noilla taustoilla psykosomaattinen reaktio tosiaan olisi ihan luonnollista. Jos kerran sekä KKK että lääkärinsä ovat sitä mieltä, että psykosomaattinen reaktio olisi mitä luonnollisin reaktio tuohon taustaan, niin sitten ehdotusta psykosomaattisen reaktion mahdollisuudesta ei kai ole perusteita ottaa loukkaavana tai syytöksenä?

3. Varmuus siitä, että "jokin elimillinen syy näihin vaivoihin on pakko olla". Kun vaivojen kirjo on aika laaja, on varmaan vähän suppeaa etsiä "elimellistä syytä" (yksikössä ja määräisellä artikkelilla) vaivoihin, vaan hyvin voisi olla avoin tilanteelle, jossa eri vaivoihin on erinäisiä syitä, ja ne kaikki sekoittuvat aika hankalasti analysoitavaksi ja diagnosoitavaksi sekasotkuksi. En ole ihan varma, että kannattaa kategorisesti kieltäytyä yhdestä avuntarjoamislinjasta, joka rakentaa psykosomaattisen stressireaktion mahdollisuudelle, joka KKK:n omastakin näkökulmasta olisi siis tuolla taustalla täysin luonnollinen. Toki samalla argumentilla ei varmaan kannata myöskään lopettaa puhtaasti somaattisten selityslinjojen etsimistä, vaikka laajentaisikin selvittelyä psykosomaattiselle puolelle.

Lisättäköön vielä Daven tapaan loppuun toisto siitä, että en tietenkään pysty sanomaan KKK:n oikeasta tilanteesta yhtään mitään. Pystyn puhumaan vain tuosta yhdestä viestistä, jossa näen deskriptiivisen ja preskriptiivisen sekoittumista sekä jopa loogisia ristiriitoja. Puhun vain noiden lauseiden semanttisista suhteista toisiinsa, en siitä, mitä KKK:n kropassa ja maailmassa olemisessa tapahtuu.
"Urpiaisen pesintä on epäsäännöllistä ja lento keikkuvaa. Yleisimmät äänet ovat kimeä kutsuhuuto 'djihh!' ja rahiseva 'tssrrt-tssrrt'."
Avatar
urpiainen
Kitisijä
Viestit: 11989
Liittynyt: 27.10.2005 17:37

Re: Kerro vaivasta

Viesti Kirjoittaja urpiainen »

Ylermi Ylihankala kirjoitti: 28.04.2021 18:51 Jos kuvittelitte, että raportoin sukupuolitaudistani, ette voisi olla enempää väärässä. Mutta epäilen pitkän aikaa hiljalleen kehittäneeni elämäni ensimmäisen tenniskyynerpään oikeaan käsiraajaani. Tai mistä minä tiedän mikä pirullinen tauti tämä on, kun ei aikaisemmin ole vastaan sattunut. Huomenna työterveyteen selvittämään asiaa.
Sama! (Paitsi kirjoitusasu - "kyynerpää" kuulostaa liian ruotsalaiselta jopa mun makuuni. Mua vaivaa (ehkä) tenniskyynärpää. Enkä mä varmaan mene ihan helposti työterveydenhoitoonkaan tästä asiasta...) Ei ole helppoa tämä keski-ikäistyminen. Olen itsekseni, salaa ja huomaamatta, hihitellyt työpaikan erilaisille ergonomiahiirille ja muille huomionhakuisuuksille, mutta nyt tämä reilu vuosi etätyötä ilman hiirtä läppärin touchpadia(?) hinkaten huonossa asennossa vaatii ehkä veronsa.
"Urpiaisen pesintä on epäsäännöllistä ja lento keikkuvaa. Yleisimmät äänet ovat kimeä kutsuhuuto 'djihh!' ja rahiseva 'tssrrt-tssrrt'."
Avatar
James Potkukelkka
Kitisijä
Viestit: 17955
Liittynyt: 23.01.2014 9:59

Re: Kerro vaivasta

Viesti Kirjoittaja James Potkukelkka »

Aika suuri osa noista on hoidettavissa aivan perusjutuilla. Perinteinen hiiri, rannetuki hiirelle ja näppikselle. Toki seuraavaksi sitten mennään sitten esim. pystyhiireen tai rollermouseen. Mutta noista kannattaa aloittaa.

Paljon näkyy nyt noita kotikonttorin ongelmia, kun tehdään läppärillä hommia.
"Once you've jacked off to transsexual double amputee midget vomit porn, you just can't go back to playboy!" – Randy Marsh
sivustahuutaja
Kitisijä
Viestit: 14109
Liittynyt: 15.08.2005 0:29

Re: Kerro vaivasta

Viesti Kirjoittaja sivustahuutaja »

urpiainen kirjoitti: 03.05.2021 11:28 Olen itsekseni, salaa ja huomaamatta, hihitellyt työpaikan erilaisille ergonomiahiirille ja muille huomionhakuisuuksille, mutta nyt tämä reilu vuosi etätyötä ilman hiirtä läppärin touchpadia(?) hinkaten huonossa asennossa vaatii ehkä veronsa.
Nyt korjaat ergonomian heti perustasolle: Seisomapöytä, kunnon näyttö, kunnon näppis, normaali hyvä hiiri.

Tein joskus hommia hetken paskalla mäkkihiirellä ja sain ranteeni paskaksi alle päivässä.
Avatar
urpiainen
Kitisijä
Viestit: 11989
Liittynyt: 27.10.2005 17:37

Re: Kerro vaivasta

Viesti Kirjoittaja urpiainen »

Mä olen ajatellut pikemminkin ylipitkää, osin palkatonta kesälomaa, jonka aikana joisin viiniä vain vasemmalla kädellä.
"Urpiaisen pesintä on epäsäännöllistä ja lento keikkuvaa. Yleisimmät äänet ovat kimeä kutsuhuuto 'djihh!' ja rahiseva 'tssrrt-tssrrt'."
Avatar
James Potkukelkka
Kitisijä
Viestit: 17955
Liittynyt: 23.01.2014 9:59

Re: Kerro vaivasta

Viesti Kirjoittaja James Potkukelkka »

Gattaca, oletko se sinä?!
"Once you've jacked off to transsexual double amputee midget vomit porn, you just can't go back to playboy!" – Randy Marsh
sivustahuutaja
Kitisijä
Viestit: 14109
Liittynyt: 15.08.2005 0:29

Re: Kerro vaivasta

Viesti Kirjoittaja sivustahuutaja »

^ Se on sitten oikea ranne sökönä heti kesän alussa.
Avatar
Bluntly
Kitisijä
Viestit: 20270
Liittynyt: 15.08.2005 8:41

Re: Kerro vaivasta

Viesti Kirjoittaja Bluntly »

Potkaisin eilen varpaan sohvanjalkaan, nyt se taitaa tulehtua. Jos historiaan voi luottaa niin huomenna saatanallinen kuume.
"Vetäkää käteen, minä maksan" Bluntismi 2006.
Avatar
Kerberos I
Kitinän väärinkäyttäjä
Viestit: 138
Liittynyt: 21.04.2021 14:43
Paikkakunta: Nyland

Re: Kerro vaivasta

Viesti Kirjoittaja Kerberos I »

Tjah. Tulkoon aurinko ja auringonpaiste pian! Psori leviää taas pitkin ihoa ja niveliä lääkkeistä huolimatta. :oops:
"Ainoa todellinen viisaus on tieto siitä, että et tiedä yhtään mitään." - Sokrates
Avatar
KKK
Kitisijä
Viestit: 2202
Liittynyt: 26.10.2012 19:48
Paikkakunta: Joo

Re: Kerro vaivasta

Viesti Kirjoittaja KKK »

Alan taipua sille kannalle, että tuo psykiksen mahdollisuus olisi sekin syytä sulkea pois. Asiasta on huomauttanut nyt useampikin terveydenhoitoalan ammattilainen ja jopa paras kaveri.

Kun se "kuolemantuomio" aikanaan tuli niin sehän veti minut henkisesti ihan polvilleni. Muistan harkinneeni jopa homman jouduttamista oma-aloitteisesti. Ajatuskin siitä että pikkuhiljaa näivettyy ja kuihtuu pois oli täysin sietämätön. 3-5v oli elinikäennuste, kun palliatiiviseen ohjasivat.

Sitten kaikki kääntyi yhdessä hetkessä päälaelleen. Olisiko mennyt vähän toista kuukautta kun "toisen mielipiteen" saatuani makasin leikkauspöydällä. Sen jälkeen oli täysi työ keskittyä lääkkeiden alasajoon ja 2kk myöhemmin olin taas täyspäiväisesti töissä.

Duunissa olin niin monta kierrosta kollegoja jäljessä, että oli pakko painaa koko ajan epämukavuusalueella. Olin alakohtaiselta työkokemukseltani ja osaamiseltani niin paljon nuorempia kollegoja jäljessä että oli PAKKO omaksua maksimaalinen määrä tietoa mahdollisimman lyhyessä ajassa. Perseessä tietty pelko siitä että esimiehet tajuaisivat etten olekaan oikeasti niin pätevä kuin ehkä paperilla näytin.

Lisänä rokassa tietyt ristiriidat parisuhteessa, kipuilu laskeneen fyysisen suorituskyvyn kanssa... en edes jaksa listata kaikkea.

No. Pari vuotta on nyt menty täysiä, opiskeltu, treenattu, silitelty parisuhteen ryppyjä, nyt sitten faijakin kuoli... Ehkä jossain kohtaa olisi pitänyt käsittelemään tuota että minut oltiin valmiita heittämään roskikseen vain puolen vuoden hoitojakson jälkeen. Sitä en perkele ole vieläkään antanut niille lekureille anteeksi, vaikka sen jälkeen minusta on kyllä pidetty hyvää huolta. Ikään kuin systeemi olisi tajunnut mokansa ja haluasi sitä nyt epäsuorasti hyvittää.

Sehän tässä on hullua, etten oikeastaan koe itseäni stressaantuneeksi. Mutta kroppa viestii kyllä toista. En nuku kunnolla edes lääkkeillä. Rytmi on yleensä 3-5 paskasti nukuttua yötä, sitten vedän 12h kun en yksinkertaisesti enää pysy hereillä ja sitten valvominen alkaa taas. Valveilla leposyke on maratoonaritasoa (50-55 bpm) mutta nukkuessa harvoin alle 80 bpm. Keskittymiskyvyn ja muistin kanssa on vaikeuksia. Räjähtelen todella helposti, mutta vastaavasti itku on todella herkässä ihan ihmeellisistäkin asioista.

Minut on nyt tutkittu ja tähystetty joka puolelta moneen kertaan. Periaatteessa olen terve mies, nautin elämästäni ehkä enemmän kuin koskaan aikaisemmin, mutta jokin on silti vialla. Eikä pelkästään isän kuolema.

Ehkä toi itseanalisointikin voi mennä liian pitkälle ja olis aika ottaa objektiinen ammattilaisen mielipide.
Amazing shit happens!
Avatar
Kerberos I
Kitinän väärinkäyttäjä
Viestit: 138
Liittynyt: 21.04.2021 14:43
Paikkakunta: Nyland

Re: Kerro vaivasta

Viesti Kirjoittaja Kerberos I »

Kyllä se kannattaa. Puhuminen ja ajatusten jäsentely lähipiirin kanssa ei koskaan korvaa ammattilaisapua, sillä ammattilaiselle voi kertoa kaunistelematta kaiken se paskan mitä kantaa mielessään - läheisiään suojelee aina alitajuntaisesti siltä hurjimmalta scheisselta. Ja koska tunteet eivät ole ammattilaisen kanssa jutellessa huolenaiheena (siis miten kuuntelija reagoi), niin sekin on vapauttavaa.

Meillä Suomessa on ihmeen tiukassa ajatus siitä, että ihmisen pitäisi pärjätä täysin ilman henkistä tukea ja apua sairastumistilanteissa. Aivan nurinkurista! Ihminen on biopsykofyysinen kokonaisuus, ei voi erotella somaattisia sairauksia ja niiden seurauksia täysin psyykestä. Mahdotonta. Jenkeissä taas ihminen, joka ei ole koskaan käynyt kallonkutistajalla, on jotenkin outo lähtökohtaisesti. Siellä ymmärretään paremmin kokonaisvaltaista hoidontarvetta ja ennaltaehkäisevää mielenterveystyötä.
"Ainoa todellinen viisaus on tieto siitä, että et tiedä yhtään mitään." - Sokrates
Avatar
Lolita
Kitisijä
Viestit: 8507
Liittynyt: 14.08.2005 18:46
Paikkakunta: Vantaa

Re: Kerro vaivasta

Viesti Kirjoittaja Lolita »

Samaa mieltä Kerberoksen kanssa, ehdottomasti juttelemaan ammattilaisen kanssa. Itse luettelit millaisen vuoristoradan ja prässin läpi olet vedetty, etkä sen jälkeen ole pahemmin hidastanut tai ehtinyt rauhoittua. Asioiden läpi käyminen ammattilaisen kanssa ei voi tehdä kuin hyvää.

Aika hurjalta kuulostaa nuo uniongelmat ja pulssin vaihtelut, jotain tarttis tehdä ja juttelu ja asioiden läpikäynti voisi olla yksi keino. Rauhaa ja rentoutumista toivon sulle :h:
“Outside of a dog a book is a man’s best friend, inside of a dog it’s too dark to read” - Groucho Marx
Avatar
KKK
Kitisijä
Viestit: 2202
Liittynyt: 26.10.2012 19:48
Paikkakunta: Joo

Re: Kerro vaivasta

Viesti Kirjoittaja KKK »

Juttelemassa on käyty, vielä ei olla päätetty jatkosta. Hautajaisten jälkeen henkinen olo ollut monella tavalla helpompi. Sen sijaan vuosi sitten vasemman kankun alta alkanut kipu eikun vaan leviää ja monimuotoistuu. Illat ovat pahimpia, makuullaolo eritoten. Istuminenkaan ei tahdo oikein sujua. PSA-mittaus on vielä tekemättä, kuseminenkin sattuu aika usein enkä todellakaan ole käynyt uittamassa muniani missään missä ei pitäisi.

Ilmeisesti joku on päättänyt, että minua ei mikään fyysinen vaivaa, kun en pääse oikein kauniisti pyytämälläkään mihinkään tutkimukseen. Viimeksi tuli tunnin mittainen - sinänsä mielenkiintoinen - luento kroonisesta kivusta joka voi jäädä ns. päälle vaikka juurisyy sille on aikoja sitten poistunut. Aihehan on sinänsä mielenkiintoinen, mutta siitä nauttimista himmaa se, miten paljon kiveksiin ja lantion alueelle sattuu, samaten molempiin kylkiin.

Olen yrittänyt pohtia lekureiden spekulaatioita ja suhteuttaa niitä tosiasioihin...

"Suolistokipu aiheutuu kiinnikkeistä. Kiinnikkeet muodostuvat ison leikkauksen jälkeen vatsaonteloon jäänestä verestä jotka sitten sitovat suoliston normaalia liikehdintää jne"
- jos näin, miksi kivut alkoivat vasta about vuosi leikkauksen jälkeen - ja ovat niin epäsäännöllisiä? Suolistovaivoista ilmeisimmät kuten maito- ja viljatuotevaivat on poissuljettu, sappihapporipui todettu ja siihen on lääkitys

"Teoria päälle jääneestä kipuaistista"
- kuten yllä. Kaiken järjen mukaan tuo kipu olisi suht staattista. Mutta kun tämä monimuotoistuu ja leviää.

"kivun aiheuttaja on psyykkinen, trauma tms"
- periaatteessa mahdollista, jopa todennäköistä koska olen itsekin pystynyt todentamaan että oikein kovan stressin päälläollessa vatsaoireet pahenevat. Mutta miksi asian käsitteleminen ja siitä puhuminen eivät helpota vaan vaivat pahenevat ja leviävät?

Olen yrittänyt pidättäytyä googlailemasta oireita, mutta kun eipä ammattilaisistakaan apua ole. Lääkäri vaihtuu joka käynnillä, ei ole pysyvämpää hoitosuhdetta. Kukaan ei ole ehtinyt-jaksanut lukea koko sairauskertomusta läpi, se on varma. Parhaiten taustatyönsä tuntui tehneen yliopistollisen erikoistuva fysiatri, joka rupesi puhumaan tästä pää-teoriasta.

Arvauskeskukseen on aivan turha mennä ja työterveyskin tuntuu olevan yhtä tyhjän kanssa. En keksi enää muuta kuin soittaa tuolle fysiatrille ja rukoilla että ujuttaa minut yliopistollisen kipuklinikalle, jos neuropatian saisi suljettua pois.

Tähän epätietoisuuteen on koko perhe aivan paskana, enkä kaikista vähiten minä itse. Toisilta syöpäpotilailta on selvinnyt sen verran, ettei ilmiö "kipu jää päälle" ole kovinkaan tavaton. Sytostaatithan ovat karmeita myrkkyjä. Mutta edelleen - aikaikkuna ei minusta täsmää. Sain kovimpia myrkkyjä kevättalvella 2018. Leikkaus loppukesästä 2018 ja lääkityksen purku alkoi about jälkeen ja kesti vajaan vuoden. Ja vatsan ja lantion alueen vaivat ja sekoilut - muistaakseni - alkoivat vasta purun loppupuolella tai sen jälkeen ja ovat nyt olleet päällä about vuoden, give or take.

Onhan tässä aika perkeleen yksinäinen olo. Vaimolle puhumista näistä yritän välttää koska tiedän aiheen kuormittavan häntä. Kaverit eivät jaksa kuunnella, eipä se ole heidän tehtävänsäkään.

Oli kyseessä sitten haamukipu tai ei, paskat ovat kortit. Haamukipu estää erottamasta "oikeaa kipua johon olisi syytä reagoida". Jos tämä on "aitoa kipua", se tarkoittaa sitä että sen aiheuttaja on edelleen vuoden tutkimisen jälkeen löytämättä ja saa tehdä rauhassa tuhojaan.
Amazing shit happens!
Avatar
Kerberos I
Kitinän väärinkäyttäjä
Viestit: 138
Liittynyt: 21.04.2021 14:43
Paikkakunta: Nyland

Re: Kerro vaivasta

Viesti Kirjoittaja Kerberos I »

Fysiatri voi auttaa sinua kivunhallinnassa, varsinkin jo se on hermokipua. Krooninen kipuhan tarkoittaa sitä, ettei kivun aiheuttajaa enää ole olemassa siellä kohdepaikassa, vaan kipuaistimusta alkaa tuottamaan selkäydinhermo yliaktiivisten natriumkanavien vuoksi. Tässä vaiheessa, mikäli kyse on sinulla hermokivusta, sen hallintaansaanti on vielä mahdollista gapapentiinilla tai esim lyricalla. Mutta lääkkeiden tehokkain aika alkaa vasta viikkoja aloituksen jälkeen, ja annostusta nostetaan pikku hiljaa. Kroonisen kivun jatkuessa vielä pidempään kipuaistimusta alkaakin tuottaa puhtaasti aivot itse, ja siinä vaiheessa kivun hallintaansaaminen vaatii opiaatteja.

Jos taas kyse on aktiivisesta vaivasta ruoka-aineiden osalta, joka ärsyttää suolta ja vatsaa niin helpoiten saat tämän todennettua karsimalla ensin kaiken pois ruokalistaltasi. Elä muutama viikko pelkillä muutamilla raaka-aineilla, joiden uskot olevan sellaisia ettei ärsytystä synny (riisi, jokin puhdas kokoliha/kala ja lisäksi sellaisia kasviksia, jotka ovat yleisesti ottaen hyvin siedettyjä). Sitten parin viikon jälkeen pitäisi mahan olla jo suht rauhallinen, jolloin voit lisätä yhden raaka-aineen lisää. Jatkat näin, kunnes tulee vastaan ne ruoat joita vatsasi ei siedä.

Mikäli kyse taas on syövänhoidon sytostaattien aiheuttamasta jälkioireistosta, taas apuna on fysiatri ja muut lääkärit.
"Ainoa todellinen viisaus on tieto siitä, että et tiedä yhtään mitään." - Sokrates
Vastaa Viestiin