Alkoholistit

Painaako joku mieltä? Haluatko purkaa sydäntäsi? Jos ei apu löydy, niin ainakin kuuntelevia korvia.
VAIN ASIALLISET KOMMENTIT! Kuri on kova.
Kid

Viesti Kirjoittaja Kid » 03.01.2006 12:16

Neljä viikkoo sitä kesti. Uuden vuoden aattona iskä soitti kymmenen aikaan kännissä ku käki ja ensteks vie yritti selittää ettei oo juonu. Siinä meni mun juhlafiilis.
Seuraavana päivänä soitti ja oli pahoillaan. Niin minäkin. Sanoi että ei juo enää.. Saapi ny nähä. Uskon ja toivon.. Ja parhaani mukaan yritän tsempata. Mutta en mäkään aina jaksa.

ninnithequeen

Viesti Kirjoittaja ninnithequeen » 03.01.2006 12:19

kid kirjoitti:Neljä viikkoo sitä kesti. Uuden vuoden aattona iskä soitti kymmenen aikaan kännissä ku käki ja ensteks vie yritti selittää ettei oo juonu. Siinä meni mun juhlafiilis.
Seuraavana päivänä soitti ja oli pahoillaan. Niin minäkin. Sanoi että ei juo enää.. Saapi ny nähä. Uskon ja toivon.. Ja parhaani mukaan yritän tsempata. Mutta en mäkään aina jaksa.
:boohoo:

Jaksamisia sinulle.

Keikaus
Kitisijä
Viestit: 4772
Liittynyt: 15.08.2005 13:18
Paikkakunta: Helsinki

Viesti Kirjoittaja Keikaus » 03.01.2006 14:30

kid kirjoitti:Neljä viikkoo sitä kesti. Uuden vuoden aattona iskä soitti kymmenen aikaan kännissä ku käki ja ensteks vie yritti selittää ettei oo juonu. Siinä meni mun juhlafiilis.
Seuraavana päivänä soitti ja oli pahoillaan. Niin minäkin. Sanoi että ei juo enää.. Saapi ny nähä. Uskon ja toivon.. Ja parhaani mukaan yritän tsempata. Mutta en mäkään aina jaksa.

Käsittääkseni tuollaiset repsahdukset ovat kovin yleisiä, eivätkä ne tarkoita sitä, etteikö alkoholismista voisi parantua. Vähän niin kuin syöpöillä on syöpöttelyretkahduksia. Ja pelihimoisilla omansa jne. Toivon jaksamista sulle ja sun iskälle.
Kikkelis kokkelis.

Melnais
Kitisijä
Viestit: 2199
Liittynyt: 15.08.2005 0:23
Paikkakunta: Turku

Viesti Kirjoittaja Melnais » 05.01.2006 11:49

kid kirjoitti:Neljä viikkoo sitä kesti.
Ei retkahdus poista sitä edeltävän neljän viikon arvoa. Isäsi pysyi kuitenkin hänelle pitkän ajan selvänä, se on hieno asia.

Realistista on asennoitua kuten Keikaus sanoi, retkahduksia voi tulla ja usein tuleekin, ajan kanssa niiden toivoisi harvenevan ja kenties loppuvan kokonaan.

En osaa sanoa mistä voimia ja oikeaa asennoitumista läheiselle, itselläni ne eivät aikanaan riittäneet. Tilanne päätyi vuosien saatossa alkoholistin raitistumiseen ilman suvun apua ja omaan, ikuiseen huonoon omaantuntoon siitä etten ollut käytettävissä silloin kun olisi tarvittu. Koita jaksaa olla tukena, niin hyvinä kuin huonoinakin päivinä.
Elämä kantaa, jos sen antaa

Kid

Viesti Kirjoittaja Kid » 09.01.2006 14:09

Melnais kirjoitti:
kid kirjoitti:Neljä viikkoo sitä kesti.
Ei retkahdus poista sitä edeltävän neljän viikon arvoa. Isäsi pysyi kuitenkin hänelle pitkän ajan selvänä, se on hieno asia.

Realistista on asennoitua kuten Keikaus sanoi, retkahduksia voi tulla ja usein tuleekin, ajan kanssa niiden toivoisi harvenevan ja kenties loppuvan kokonaan.
Oikeassa olette Melnais sekä Keikaus.
Kyllä mäkin tiedän, että retkahduksia tulee. Mutta kyllä mä silti toivoin, että ei ois tullut.
Mutta tästä jatketaan ja iskän sanojen mukaan hän on sen uuden vuoden aaton jälkeen ollut selvinpäin. Silti epäilys kalvaa ja sama ongelma. Eli en uskalla sille enää illalla soittaa kun pelkään sen olevan kännissä...

Onneks oma elämä on nykyään kunnossa ja olen onnellinen. Sillon kun en ollut, mulla oli kahta vaikeempaa murehtiessä sekä iskän että omaa elämääni.

Dumari

Viesti Kirjoittaja Dumari » 09.01.2006 14:42

Sivuaa hiukan aihetta, mutta ei niin vakava "vielä", mutta tässä..

Olin eilen paarissa. Juotiin "kunnolla" ja sitten läksi himaan. Kaveri jäi vielä siihen paariin. Äsken juttelin herran kanssa, oli hajoittanut kännyn, pikkurillin sekä jonkun pleksilasin juna-asemalta. Kaksi aikaisempaa dokauskertaa miehellä on mennyt ihan samalla kaavalla, aamulla hän joutunut häpeilemään tekojaan. Nyt pitäs ilmeisesti hankkia hänelle apua, koska se juominen ei näköjään enää pysy hallinnassa. Täyskielto tuskin jeesaa asiaa, se huikanotto pitäisi saada kohtuulliseksi eikä aina mennä täydellä rähinällä... huoh, mitäköhän sitä tekisi?

Kid

Viesti Kirjoittaja Kid » 09.01.2006 14:48

Dumari kirjoitti:Sivuaa hiukan aihetta, mutta ei niin vakava "vielä", mutta tässä..

Olin eilen paarissa. Juotiin "kunnolla" ja sitten läksi himaan. Kaveri jäi vielä siihen paariin. Äsken juttelin herran kanssa, oli hajoittanut kännyn, pikkurillin sekä jonkun pleksilasin juna-asemalta. Kaksi aikaisempaa dokauskertaa miehellä on mennyt ihan samalla kaavalla, aamulla hän joutunut häpeilemään tekojaan. Nyt pitäs ilmeisesti hankkia hänelle apua, koska se juominen ei näköjään enää pysy hallinnassa. Täyskielto tuskin jeesaa asiaa, se huikanotto pitäisi saada kohtuulliseksi eikä aina mennä täydellä rähinällä... huoh, mitäköhän sitä tekisi?
Ei oo offtopikkia! Kyllä toi jo aikas pahalta näyttää..

Mitä jos seuraavan kerran alottelisitte (jos yhessä baariin ootte menossa) myöhemmin, ettekä koskis kirkkaisiin? Siinä ois jo pari pientä asiaa, mitkä saattais auttaa..
Kyllä hän varmaan ittekkin jo asian tajuu, et överiks menee kun kerran seuraavana päivänä hävettää..

Kid

Viesti Kirjoittaja Kid » 12.01.2006 14:03

Iskä oli taas eilen käynyt A-klinikalla ja setälääkärisetä oli tsempannu sitä taas tosi paljon. Musta tuntuu ihanalta jutella nykyään iskän kanssa kun se kuulostaa niin positiiviselta elämän suhteen. Ne oli jutellu sen lääkärin kanssa antabushoidosta. Googletin tossa vähän tietoo siitä.. Kuulosti ihan jees hoidolta. Varsinkin kun sitä annetaan vasta vierotushoidon jälkeen, kun ihminen on jo elänyt hetken ilman viinaa.
Onko kellään henk.koht kokemusta asiasta. Esim. tuttujen/sukulaisten kautta? Ois kiva tietää miten se on auttanut..

Keikaus
Kitisijä
Viestit: 4772
Liittynyt: 15.08.2005 13:18
Paikkakunta: Helsinki

Viesti Kirjoittaja Keikaus » 12.01.2006 14:08

kid kirjoitti:Iskä oli taas eilen käynyt A-klinikalla ja setälääkärisetä oli tsempannu sitä taas tosi paljon. Musta tuntuu ihanalta jutella nykyään iskän kanssa kun se kuulostaa niin positiiviselta elämän suhteen. Ne oli jutellu sen lääkärin kanssa antabushoidosta. Googletin tossa vähän tietoo siitä.. Kuulosti ihan jees hoidolta. Varsinkin kun sitä annetaan vasta vierotushoidon jälkeen, kun ihminen on jo elänyt hetken ilman viinaa.
Onko kellään henk.koht kokemusta asiasta. Esim. tuttujen/sukulaisten kautta? Ois kiva tietää miten se on auttanut..
Hyvältä kuulostaa. Menee huumorin puolelle, mutta Matti Nykänen taisi aikoinaan sanoa, että viinaa ja antabusta ei kannata ottaa yhtä aikaa.

Joskus kuulin vitsinä, että joo, kokaiinia ja antabusta yhdessä niin hyvä tulee. Siis ihan vitsinä. Kerran vitsailin yhdelle naapurinsedälle tällä yhdistelmällä niin eiköhän sillä ollut joku kaveri, joka oli kokeillut tätäkin yhdistelmää kai sillä seurauksella, että se oli pitkään kadoksissa jonkun Etelä-Amerikan matkan yhteydessä.
Kikkelis kokkelis.

Kid

Viesti Kirjoittaja Kid » 12.01.2006 14:14

Keikaus kirjoitti: Hyvältä kuulostaa. Menee huumorin puolelle, mutta Matti Nykänen taisi aikoinaan sanoa, että viinaa ja antabusta ei kannata ottaa yhtä aikaa.

Joskus kuulin vitsinä, että joo, kokaiinia ja antabusta yhdessä niin hyvä tulee. Siis ihan vitsinä. Kerran vitsailin yhdelle naapurinsedälle tällä yhdistelmällä niin eiköhän sillä ollut joku kaveri, joka oli kokeillut tätäkin yhdistelmää kai sillä seurauksella, että se oli pitkään kadoksissa jonkun Etelä-Amerikan matkan yhteydessä.
Ai kaamee :lol:

Onneks isukki ei käytä huumeita. Siinähän sitä liemessä sit oltaiskin jos vielä viinan lisäks muuta nappais. Jos käyttäis, niin voisin sille melkein sanoo et narun jatkeeks vaan...

Vieras

Viesti Kirjoittaja Vieras » 12.01.2006 14:18

kid kirjoitti:Iskä oli taas eilen käynyt A-klinikalla ja setälääkärisetä oli tsempannu sitä taas tosi paljon. Musta tuntuu ihanalta jutella nykyään iskän kanssa kun se kuulostaa niin positiiviselta elämän suhteen. Ne oli jutellu sen lääkärin kanssa antabushoidosta. Googletin tossa vähän tietoo siitä.. Kuulosti ihan jees hoidolta. Varsinkin kun sitä annetaan vasta vierotushoidon jälkeen, kun ihminen on jo elänyt hetken ilman viinaa.
Onko kellään henk.koht kokemusta asiasta. Esim. tuttujen/sukulaisten kautta? Ois kiva tietää miten se on auttanut..
Minulla on parikin kaveria, jotka ovat antabuskuurilla olleet. Toisella toimi, toisella ei. Kasvot vain vähän punoitti mutta viinaa meni alas ja pysyi. Kokeilla toki kannattaa.

Hänelle parhaiten toimivaksi sitten osoittautui vertaisryhmät ja terapiakeskustelut.

Työympyröissä olen kuullut kehuttavan Kalliolasäätiön ryhmähoitoja.

Hellu
Kitinän uhri
Viestit: 594
Liittynyt: 24.08.2005 16:25

Viesti Kirjoittaja Hellu » 12.01.2006 16:35

kid kirjoitti: antabushoidosta
Mä kävin hakemassa just reseptin varuiks jos tää mun tipaton tammikuu ei muuten onnistuis. 12 pvää jo selvinpäin, pisin aika tipattomana kolmeen vuoteen. Enkä siis oo turvautunu Antabukseen..
Mulle riittää jo ajatus siitä että jos oon niin selkärangaton etten ite pysty
lopettamaan juomista niin resepti on valmiina.
Mun mielipide Antabushoidosta on se, että se toimii vain niillä joilla on todellista motivaatiota päästä viinasta eroon.
Voihan sen pillerin jättää väliinkin jos haluaa, ja kun kuuri loppuu niin
voi taas ryypätä. Siis jos ei oikeasti oo orientoitunut elämän muutokseen.
Jotkut pystyy ryyppäämään ihan samaan tahtiin Antabuksella tai ilman,
mitä nyt maksa kärsii entistä enemmän.
Typerää, koska koko lääkkeen ideahan on se että ei menis edes kokeilemaan pystyykö juomaan vai ei.

Meidän myyntimies (josta oon tässä ketjussa avautunut aiemminkin..)
on myös lopettanu dokaamisen.
Annettiin sille ensin potkut, mutta päätettiin sittenkin vielä antaa tilaisuus jos juominen loppuu OIKEASTI.
Niin vittuuntuneita me kuitenkin ollaan siihen, että se tekee nykyään
töitä himasta käsin.
Kaikki sen känni-törttöilyt on tehny meidän väliin niin ison kuilun että
samassa paikassa työskentely ei onnistu, toivottavasti joku päivä tilanne
on toinen.
Vaikka itekin juopottelen aika reilusti, tää myyntimies on ensimmäinen
ihan oikea rapajuoppo jonka kanssa oon ollu lähemmin tekemisissä.
Sen touhu on vähän herättänyt itseäänkin tajuamaan mitä se juominen pahimmillaan on.

Avatar
mustaenkeli
Kitisijä
Viestit: 2878
Liittynyt: 09.09.2005 12:08
Paikkakunta: Hell-sinki
Viesti:

Viesti Kirjoittaja mustaenkeli » 02.02.2006 16:03

Hellu kirjoitti:
kid kirjoitti: antabushoidosta
Mun mielipide Antabushoidosta on se, että se toimii vain niillä joilla on todellista motivaatiota päästä viinasta eroon.
Voihan sen pillerin jättää väliinkin jos haluaa, ja kun kuuri loppuu niin
voi taas ryypätä. Siis jos ei oikeasti oo orientoitunut elämän muutokseen.
Jotkut pystyy ryyppäämään ihan samaan tahtiin Antabuksella tai ilman,
mitä nyt maksa kärsii entistä enemmän.
Tuo on kyllä niin totta.
Ylipäätään päihdeongelmasta/riippuvuudesta ei pääse irti ilman sitä omaa todellista tahtoa irrottautua riippuvuudestaan. Se oma tahto ja päätös on se kaikkein suurin. Sitä kun saattaa selvinpäin joutua vaikka kohtaamaan sellaisia asioita, joita viinan avulla on paennut.

Antabusta on saatavana kyllä myös ihon alle laitettavina kapseleina, eli ns. implantteina. Joillekin saattaa ehkä toimia paremminkin, kuin tablettimuotoiset. Ne tabletit kun voi halutessaan jättää ottamatta, jotta pääsis hieman maistille. Vaikka, kyllähän tosijuoppo ne implantitkin ihon alta pois repii, jos todellinen tarve tulee.

Oma faijani on viimesen päälle juoppo. No, onneksi itse ei ole tarvinut elää hänen kanssaan, toisin kuin faijan puolelta olevat sisarpuoleni ovat saaneet oman osansa molempien vanhempien päihdeongelmista + äidin mielenterveysongelmista aina siihen asti, kun heidät huostaanotettiin äidin kuoltua laitokseen. Ei kyllä faija heitä tuolloinkaan täysin "hylännyt", mutta mitään hyvää tuo juoppo ei ole aikaan saanut. Itse en ole tuota omaa biologista isääni nähnyt sitten ristiäisteni jälkeen kertaakaan selvinpäin, joten suhteeni häneen ymmärrettävästi(?) onkin melkoisen kylmä.
Vahinko etteivät äiditkin saa lähteä milloin heitä huvittaa ja ruveta nukkumaan ulkosalla. Varsinkin äidit sitä toisinaan tarvitsisivat.
-muumimamma

killkill

Viesti Kirjoittaja killkill » 03.02.2006 8:56

Hellu kirjoitti:Mulle riittää jo ajatus siitä että jos oon niin selkärangaton etten ite pysty lopettamaan juomista niin resepti on valmiina.
Totanoin. Ei mielestäni näin. En ole lukenut kaikkia tekstejäsi läpi enkä tiedä tilannettasi, mutta lainatusta postauksesta tulee mieleen ettet oikeasti halua vielä lopettaa juomista. Tuo "hätävara-Antabus" -taktiikka kielii juuri siitä.

JOS ja KUN korkin haluaa panna kiinni, siitä täytyy tehdä ensin päätös. Antabus on tarkoitettu helpottamaan vieroitusoireita. Jos sitä käytetään "alkolukon-omaisesti", homma ei toimi.

PS Tiedostan avatar-kuvastani syntyvän tahattoman ironian ;)

Hellu
Kitinän uhri
Viestit: 594
Liittynyt: 24.08.2005 16:25

Viesti Kirjoittaja Hellu » 03.02.2006 11:15

killkill kirjoitti: Totanoin. Ei mielestäni näin. En ole lukenut kaikkia tekstejäsi läpi enkä tiedä tilannettasi, mutta lainatusta postauksesta tulee mieleen ettet oikeasti halua vielä lopettaa juomista. Tuo "hätävara-Antabus" -taktiikka kielii juuri siitä.
Itseasiassa en haluakaan lopettaa juomista kokonaan,
piti vaan ottaa rauhallisesti kuukauden verran kun varsinkin loppuvuodesta tuli oltua aika kännissä.
Mielestäni onnistuin tavoitteessani ihan hyvin, sain vähän niinku
muutettua asennetta tohon baareissa käymiseen.
Nykyään saatan jopa mennä töistä suoraan kotiin! hehe.

Kid

Viesti Kirjoittaja Kid » 03.02.2006 16:28

Päivitystä.. Luulen et iskä on ollu selvinpäin siitä uudesta vuodesta asti, mutten kyllä oo ihan satavarma...
Eivät kuulemma kokeile iskään sitä antabusta, vaan sillä oli tänään eka akupunktiohoito. Ja maanantaina toinen.
Nään isukkia huomenna ja se lupas näyttää mulle sitä esitettä, missä tästä hoitomuodosta on tietoa.
Raitistuu iskä millä hoidolla tahansa, tai ilman hoitoa, niin uskon että iskä ihan oikeesti haluaa raitistua. Toivon vaan, että tahdonvoima on viinanhimoa kovempi.

Vieras

Viesti Kirjoittaja Vieras » 04.02.2006 0:35

Hellu kirjoitti: Nykyään saatan jopa mennä töistä suoraan kotiin! hehe.
Taidan tunnistaa tämän ihmistyypin.

Minähän en tiedä mutta kuulostaa perseeltä käydä muutamalla, joskus useammalla mahdollisesti viikon jokaisen työpäivän jälkeen.

Itse suosin ja suosittelen ainoastaan vapaapäiviä edeltävien päivien viinasiepotteluja.

Hellu pitäs selkeesti juoda pöydän alle.

killkill

Viesti Kirjoittaja killkill » 05.02.2006 11:18

Hellu kirjoitti:Itseasiassa en haluakaan lopettaa juomista kokonaan,
piti vaan ottaa rauhallisesti kuukauden verran kun varsinkin loppuvuodesta tuli oltua aika kännissä.
No ei tuohon sitten tarvita mitään Antabuksia edes ns. varalle. Jos juomattomuus ei onnistu yksinkertaisella päätöksellä "juu, tänään en ota viinaa", kannattaa myöntää itselleen että "minulla on alkoholiongelma".

Vieras

Viesti Kirjoittaja Vieras » 06.02.2006 14:45

Mä en ole alkoholisti, mä oon juoppo.
Siinä on vissi ero, juopon ei tarvii käydä niissä typerissä kokouksissa!

Hellu
Kitinän uhri
Viestit: 594
Liittynyt: 24.08.2005 16:25

Viesti Kirjoittaja Hellu » 06.02.2006 14:46

Tuo olin minä..

Kid

Viesti Kirjoittaja Kid » 06.02.2006 14:55

Anonymous kirjoitti:Mä en ole alkoholisti, mä oon juoppo.
Siinä on vissi ero, juopon ei tarvii käydä niissä typerissä kokouksissa!
Ne ei oo typeriä sellaselle, joka tunnistaa ongelmansa ja haluaa apua lopettamiseen.
Musta tuntuu, että sä olet vähän typerä. Ylpeillä nyt sillä, että on juoppo.. :roll:

killkill

Viesti Kirjoittaja killkill » 06.02.2006 14:59

Hellu kirjoitti:Tuo olin minä..
Ok, omalta osaltani päätän sitten keskustelun tähän. Mulla kun ei oikein riitä huumorintaju tässä asiassa. Trollaaminen tästä aiheesta osoittaa kohtuullisen huonoa tyylitajua... kuten oma vastineeni tiettyä tosikkomaisuutta, myönnetään ;)

Kannattaa ehkä kuitenkin miettiä, olisitko kirjoittanut aiheesta lainkaan, jos dokaamisesi ei sinua vaivaa? Ongelman kieltäminen on ensimmäinen merkki sen olemassaolosta.

Spekuloijille ja uteliaille:
- kyllä, minulla on ollut kohtuullisen vakavia ongelmia alkoholin kanssa.
- kyllä, olen käynyt AA:ssa ja koin sen hyödylliseksi itselleni.
- en ole koettanut Antabusta tai vastaavia
- en valinnut täysraittiutta vaan olen koettanut hakea itselleni sopivaa balanssia käyttööni. Tällä hetkellä tuntuu, että pari lasillista viikossa toimii kaikista parhaiten. Välillä toki keulii kännin puolelle, suottapa tässä hurskastelemaan.

Melnais
Kitisijä
Viestit: 2199
Liittynyt: 15.08.2005 0:23
Paikkakunta: Turku

Viesti Kirjoittaja Melnais » 06.02.2006 15:24

Toivon Hellulle onnistumista alkoholin kanssa taiteillessa. Kenenkään sanomisista ei ole apua jos itse mielestään käyttää kohtuullisesti ja oikein. Joskus auttaa ystäväpiirin muutos, se saattaa näyttää etteivät kaikki juo kahtena päivänä viikossa, saati useampana, eivätkä kaikki vedä siihen saakka kun viinaa löytyy tai kyky sitä imeä lopahtaa. Viinaa himoava etsiytyy seuraan jossa saa käyttäytymisestään myönteistä palautetta. Myöskään yhdellä eli parilla piipahtaminen useamman kerran viikossa pidemmän aikaa ei ole normaalia, kuten ei myöskään se, ettei illanviettoa voi ajatellakaan ilman alkoholia.

Hienoa että olet ajatellut omaa käyttöäsi ja yrität siihen vaikuttaa. Jos tuntuu etteivät omat voimat riitä, olithan tietoinen tästä: http://www.paihdelinkki.fi/keskustelu/index.php ?
Elämä kantaa, jos sen antaa

Hellu
Kitinän uhri
Viestit: 594
Liittynyt: 24.08.2005 16:25

Viesti Kirjoittaja Hellu » 06.02.2006 15:52

kid kirjoitti: Ne ei oo typeriä sellaselle, joka tunnistaa ongelmansa ja haluaa apua lopettamiseen.
Anteeksi, ei ollut tarkoitus olla mitenkään ilkeä tai mauton.
Toi nyt oli vaan tollanen vitsi, tunnelman kevennys.
En mä vaan osaa ylipäätään ottaa asioita niin kovin raskaasti vaikka isoja ongelmia oliskin, kyllä sekin nyt jotain mun asenteista kertoo että kävin lääkärissä hakemassa sen antabuksen.
Ei se ihan helppoa ole.
En mä juoppoudellani mitenkään ylpeile, mitäs hienoa siinä muka on?

Tuntui vaan niin typerältä tammikuussa istua himassa kun tekis mennä
mieli pelaamaan bilistä ja ottaa pari kaljaa, miksei vois kun kerran on aikuinen ihminen?
Tiedän kyllä ihan hyvin että mulla on alkoholiongelma, aion vaan elää sen kanssa.
Entiseen en aio palata,
mutta tiedän että tuun aina olemaan baari-ihminen joka nauttii siitä ilmapiiristä, seurasta ja oluesta, tietty.
Ja haluaa harrastaa baarissa notkumista vähän useammin kuin muilla on tapana.

Avatar
mustaenkeli
Kitisijä
Viestit: 2878
Liittynyt: 09.09.2005 12:08
Paikkakunta: Hell-sinki
Viesti:

Viesti Kirjoittaja mustaenkeli » 10.02.2006 4:47

Anonymous kirjoitti:Mä en ole alkoholisti, mä oon juoppo.
Siinä on vissi ero, juopon ei tarvii käydä niissä typerissä kokouksissa!
Mitä eroa on alkoholistilla ja juopolla?
Juoppo juo, niin kauan, kuin sitä viinaa on.
Alkoholisti juo sen jälkeenkin... ja repii sen pullonsa aina jostain.

Onko sitten parempi olla alkoholisti vai juoppo?
Vahinko etteivät äiditkin saa lähteä milloin heitä huvittaa ja ruveta nukkumaan ulkosalla. Varsinkin äidit sitä toisinaan tarvitsisivat.
-muumimamma

Vastaa Viestiin

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailija