Arjen töissä jaksaminen aivojensa kera?

Painaako joku mieltä? Haluatko purkaa sydäntäsi? Jos ei apu löydy, niin ainakin kuuntelevia korvia.
VAIN ASIALLISET KOMMENTIT! Kuri on kova.
slam

Arjen töissä jaksaminen aivojensa kera?

Viesti Kirjoittaja slam »

Vituttaa ja ärsyttää jotenkin tämä elämä ja keittää...

+ Ajattelen asioita jotenkin liian värikkäästi ja teen yksikertaisen työn monimutkaisesti joskus. Tai luulen yksinkertaista systeemiä liian monimutkaiseksi.

Tuntuu, että yksi rullakko (tavaran kuljetus alusta) lumessa muodostaa päähän surrealistisen "maalauksen".

5% tuntuu olevan se normaalimaailman juoksu. 95% prosenttia aivoissa tuntuu olevan sellaista ihmesettiä. Liikaa "huonoa" aivotoimintaa, ja epäpätevää.

Pääseekö moisesta ikinä edes eroon? Oliskohan netin aiheuttamaa juttua sellainen, että "kirjoittaa" näkemyksen tilassa esiintyvistä tapahtumista?

(en tiedä, haluaisin vaan nukkua kunnolla) :lol: Lääkitystä ei ole, mutta en ole vielä nähnyt suurta syytä hommatakkaan? Muut kemikaalit, kun alkoholi saattaisivat tehdä hyvää, mutta kuka minut määrittää tietyksi potilaaksi tai jotain sen suuntaista? :roll:

ps. psykologia on sitä paitti ainoa paras numero lukiosta... naur*
Avatar
Mylwin
Kitisijä
Viestit: 4593
Liittynyt: 16.08.2005 15:25
Paikkakunta: Kouvostoliitto

Re: Arjen töissä jaksaminen aivojensa kera?

Viesti Kirjoittaja Mylwin »

slam kirjoitti: Tuntuu, että yksi rullakko (tavaran kuljetus alusta) lumessa muodostaa päähän surrealistisen "maalauksen".
Eikö tuo kuulosta jonkun lievän autismin oireelta? Et sie tosin kyllä yhtään autistiselta vaikuta. =P
Veikkaan vilkasta mielikuvitusta. Siitä pääsee eroon tulemalla inttiin töihin.
Kävin katsomassa Mylwinin kuvaa, ja näyttää kyllä just siltä ettei sillä ole yhtään ystävää.
- Ann 2005
SingleMalt

Re: Arjen töissä jaksaminen aivojensa kera?

Viesti Kirjoittaja SingleMalt »

slam kirjoitti:+ Ajattelen asioita jotenkin liian värikkäästi ja teen yksikertaisen työn monimutkaisesti joskus. Tai luulen yksinkertaista systeemiä liian monimutkaiseksi.
Hmmm. Kuulostaa siltä että olet nainen. Oletkos koska viimeksi tarkastanut etumuksesi sisällön?
slam

Re: Arjen töissä jaksaminen aivojensa kera?

Viesti Kirjoittaja slam »

SingleMalt kirjoitti:
slam kirjoitti:+ Ajattelen asioita jotenkin liian värikkäästi ja teen yksikertaisen työn monimutkaisesti joskus. Tai luulen yksinkertaista systeemiä liian monimutkaiseksi.
Hmmm. Kuulostaa siltä että olet nainen. Oletkos koska viimeksi tarkastanut etumuksesi sisällön?
Jotenkin tuli sellainen fiilis, että tekisi mieli paukoa sinua virtuaalisesti, niin turpaan, että Jumalauta. Äläkä saakeli rupea naista solvaamaan.

Sinun älykkyytesi taitaa olla kyseenalainen, kun naista syyllistät yhtä huonoksi. Kun miettii tuntemiani naisia... vrt. iso systakin... niin aivan käsittämätöntä matemaattisuutta. :P Olen aika honkkeli siihen vrt.

riippuu hieman asiasta, vireydestä ja päivästä... mun ajatuksellinen honkkelointi, enkä minä mitään rekkasysteemiä vaikeesti tee... systeemit paukkunee loogisesti kohdilleen...
Avatar
Ruthlessboy
Kitinäaddikti
Viestit: 93
Liittynyt: 20.11.2005 17:30
Paikkakunta: Helsinki

Re: Arjen töissä jaksaminen aivojensa kera?

Viesti Kirjoittaja Ruthlessboy »

Mä en usko, että on oikeastaan olemassa "huonoa aivotoimintaa". Ennemminkin sun pitäis löytää kohde sun levottomalle mielelle. Kirjoita, maalaa tai sävellä, jos jokin noista luonnistuu. Kuulemma auttaa viemään "mind of things" niin sanotusti. Ja tekstiähän sulta ainakin tuntuu tulevan, eli proosaa peliin.
Excuse me sir, but you have mistaken me for someone who gives a fuck.
SingleMalt

Re: Arjen töissä jaksaminen aivojensa kera?

Viesti Kirjoittaja SingleMalt »

slam kirjoitti:[Jotenkin tuli sellainen fiilis, että tekisi mieli paukoa sinua virtuaalisesti, niin turpaan, että Jumalauta..

Äläs nyt kiehu, sä et vaan tunne itseäsi. Sun täytyy tutustua itseesi paremmin. Menet vaan katsos peilin eteen ja esittelet itses sille taitelijaluonteelle joka tuijottaa takaisin.- Sanot sille että, "moi, mä olen slämäri. Kylän suurin kypärä ja rahtari. Alla 16 pyörää ja tonneittain rautaa. Mä oon rahtari parhaimmasta päästä, yökyöpeli ja kopissa nukkuva koira. Syön höyrymakkaraa ja paskon aisalta parkkikselle. Kukas sä oot?"
Keikaus
Kitisijä
Viestit: 4772
Liittynyt: 15.08.2005 13:18
Paikkakunta: Helsinki

Re: Arjen töissä jaksaminen aivojensa kera?

Viesti Kirjoittaja Keikaus »

Nyt kun olen saanut itse ADD-diagnoosin ja lääkkeet ja elämä selkiintynyt ja hommat luistavat mukavasti, mun mielestä kaikilla muillakin on se... :wink:

Slämäri, sä olet hyvä tyyppi. Sulla vaan ajatukset risteilee vilkkaasti, eikä siinä ole mitään pahaa. Jos ahdistaa tai masentaa, mene kuntasi mielenterveystoimistoon juttelemaan. Kyllä ne siellä osaavat auttaa ja miettiä, onko ajatustoimintasi huonoa. :wink:
Kikkelis kokkelis.
slam

Re: Arjen töissä jaksaminen aivojensa kera?

Viesti Kirjoittaja slam »

Keikaus kirjoitti:
Slämäri, sä olet hyvä tyyppi. Sulla vaan ajatukset risteilee vilkkaasti, eikä siinä ole mitään pahaa. Jos ahdistaa tai masentaa, mene kuntasi mielenterveystoimistoon juttelemaan. Kyllä ne siellä osaavat auttaa ja miettiä, onko ajatustoimintasi huonoa. :wink:
jaa-a. En tiedä. Olen tullut itse siihen tulokseen, että psykopaattinen aivotoiminta on se pointti. Lisäksi veri ja aivokemiat toimivat kuten toimivat. Ehkä liian vilkasta ja ehkä liiankin selkee rekisteröinti ja muisti. Pystyn vetelemään aikamoisia roolisuorituksia.

Ajatukset hieman risteilee, kun ei tiedä oikein mitenpäin sitä kuuluisi olla tällä kertaa. Hirveästi täytyisi muuttaa itsessään jotain koko ajan, että pystyisi olemaan cool. Nyt näin, nyt näin...

jos hermostun olen, kuin itse helvetti. Kahden päivän näytelemätön itku oikein pesee päätä sisältä. Hetken katselee ympärilleen, että ehkä mä olen elossa... ja voi katsella "aidoin silmin tapahtumia"

Nytkään en pysty lepäämään. Täytyisi huijata ihmisiä ja puhua paskaa, ja olla edukseen. Aiheuttaa ihmisille asioita. Joku ihminen pystyy räyhäämään minut hajalle, siksi välttelen totuutta. En halua ymmärtää totuutta. Oma totuus ja asoiden kulku on liian jotekin hottii kamaa... naur^Ä*

Minua ohjaa:

1. helvetin moinen häpeä (joka aiheuttaa pyrkimyksen muutokseen)
2. riittämättömyyden tunne, (joskus harvoin pystyy todella lepäämään, sii siis relaan, että ei ole mitään ideaa menossa ja uutta kehitteillä... ja kyräilisi kaikenlaista...)
3. älkää oikeasti uskoko mitä olen sanonut... totta olen puhunut, mutta valmistan sen vitun toisen totuuden, jolla asia onkin aivan ehkä jopa toisenlainen ellei täysin toinen... Moraalin oppien mukaisia valheita

ps. en tiedä miksi edes tunnustan tämmöstä, olen ehkä liian väsynyt... nukkumaan! En tiedä miksen voisi olla normaali... :o
killkill

Re: Arjen töissä jaksaminen aivojensa kera?

Viesti Kirjoittaja killkill »

Keikaus kirjoitti:Sulla vaan ajatukset risteilee vilkkaasti, eikä siinä ole mitään pahaa. Jos ahdistaa tai masentaa, mene kuntasi mielenterveystoimistoon juttelemaan. Kyllä ne siellä osaavat auttaa ja miettiä, onko ajatustoimintasi huonoa. :wink:
Kunnalliselta ei saa apua, ellei ole haulikkoa hihitellen hinkkaava seinähullu. Lievempiä tapauksia eivät oteta hoitoon resurssipulan takia, vaan ohjaavat kalliille yksityiselle.
Keikaus
Kitisijä
Viestit: 4772
Liittynyt: 15.08.2005 13:18
Paikkakunta: Helsinki

Re: Arjen töissä jaksaminen aivojensa kera?

Viesti Kirjoittaja Keikaus »

killkill kirjoitti:
Keikaus kirjoitti:Sulla vaan ajatukset risteilee vilkkaasti, eikä siinä ole mitään pahaa. Jos ahdistaa tai masentaa, mene kuntasi mielenterveystoimistoon juttelemaan. Kyllä ne siellä osaavat auttaa ja miettiä, onko ajatustoimintasi huonoa. :wink:
Kunnalliselta ei saa apua, ellei ole haulikkoa hihitellen hinkkaava seinähullu. Lievempiä tapauksia eivät oteta hoitoon resurssipulan takia, vaan ohjaavat kalliille yksityiselle.
Mulla on kyllä ihan vastakkaisia kokemuksia, sekä itsestäni että kavereistani.
Kikkelis kokkelis.
Keikaus
Kitisijä
Viestit: 4772
Liittynyt: 15.08.2005 13:18
Paikkakunta: Helsinki

Re: Arjen töissä jaksaminen aivojensa kera?

Viesti Kirjoittaja Keikaus »

slam kirjoitti: jaa-a. En tiedä. Olen tullut itse siihen tulokseen, että psykopaattinen aivotoiminta on se pointti.

Minua ohjaa:

1. helvetin moinen häpeä (joka aiheuttaa pyrkimyksen muutokseen)
2. riittämättömyyden tunne, (joskus harvoin pystyy todella lepäämään, sii siis relaan, että ei ole mitään ideaa menossa ja uutta kehitteillä... ja kyräilisi kaikenlaista...)
3. älkää oikeasti uskoko mitä olen sanonut... totta olen puhunut, mutta valmistan sen vitun toisen totuuden, jolla asia onkin aivan ehkä jopa toisenlainen ellei täysin toinen... Moraalin oppien mukaisia valheita

ps. en tiedä miksi edes tunnustan tämmöstä, olen ehkä liian väsynyt... nukkumaan! En tiedä miksen voisi olla normaali... :o

Pupunen, psykopaatti ei tunne häpeää, joten se et ainakaan ole. :wink:

Sä olet ihminen siinä kuin me muutkin, aivan turhaan mietit että sussa olisi jotain vikaa. Sä olet ihana!
Kikkelis kokkelis.
slam

Re: Arjen töissä jaksaminen aivojensa kera?

Viesti Kirjoittaja slam »

Keikaus kirjoitti: Pupunen, psykopaatti ei tunne häpeää, joten se et ainakaan ole. :wink:

Sä olet ihminen siinä kuin me muutkin, aivan turhaan mietit että sussa olisi jotain vikaa. Sä olet ihana!
Oothan sä keikka kanssa, ihan jees. :wink:

No, joo. (vitun sama) Kait sitä itsekseen hieman ajatus laukkaa omia polkujaan... Turhia kaiketi mietin.

off topik:

Luulin hetki sitten, että on aamu. Alkaa päivärytmi olemaan Amerikan mallinen... Täytyy jatkaa samaan malliin. Kukapa minua päivällä kaipaisi... :wink:
slam

Re: Arjen töissä jaksaminen aivojensa kera?

Viesti Kirjoittaja slam »

Pittäisköhän baariin mennä. hmm.

Tylsää sinänsä lähteä kelaamaan sinne omia juttujaan... Huvittaisi jutella ehkä ihan normaalisti, jonkun kanssa... liikaa vaadittu tältä pelimiesyhteisöltä. :P

Pelimiehet heiluu baarissa pippelit ojossa ja naiset väistelee, jos yrittää hieman puhetta keksiä. Ei jaksa nojata pöytään ja katsella sellaista touhua... Kaveripiirit morjestelee keskenään...

vois vaikka ottaa viinaa raakana ja juhlia itsekseen... niin, no Kusipäätä en kuitenkaan tähän iltaan kaipaisi, kun kerrankin ei tartte olla edes rekkatöissä olla :) eli paree kait se yksi olla
ninnithequeen

Re: Arjen töissä jaksaminen aivojensa kera?

Viesti Kirjoittaja ninnithequeen »

slam kirjoitti:Pittäisköhän baariin mennä. hmm.

Tylsää sinänsä lähteä kelaamaan sinne omia juttujaan... Huvittaisi jutella ehkä ihan normaalisti, jonkun kanssa... liikaa vaadittu tältä pelimiesyhteisöltä. :P

Pelimiehet heiluu baarissa pippelit ojossa ja naiset väistelee, jos yrittää hieman puhetta keksiä. Ei jaksa nojata pöytään ja katsella sellaista touhua... Kaveripiirit morjestelee keskenään...

vois vaikka ottaa viinaa raakana ja juhlia itsekseen... niin, no Kusipäätä en kuitenkaan tähän iltaan kaipaisi, kun kerrankin ei tartte olla edes rekkatöissä olla :) eli paree kait se yksi olla
Äläpäs nyt.

Menet reippaasti sinne baariin, ET humallu liikaa, näytä iloiselta ja hymyile ihmisille. Älä istu nurkassa yksin alaspäin tuijottaen. Se ei taatusti tuo ketään luoksesi.

Mene itse jonkun kivannäkösen ihmisen luo, jos ujostuttaa, kuvittele olevasi joku ihan toinen ihminen. Se auttaa joillakin, muuten.

Heitä vaikka baarimikon kanssa pari sanaa jos ei muuta. Saat vähän itseluottamusta siitäkin ehkä, että on joku jolle niitä näitä höpöttää hetki. Yksikään baarimikko ei sano tuntemattomalle asiakkaalle, joka yrittää pari sanaa heittää, että "suksi vittuun siitä pässi", kokemuksen syvällä rintaäänellä. Tietysti, jos baarimikolla on kiire, hän ei ehdi juttelemaan, eikä siitä pidä loukkaantua. Hän tekee vain työtään.

Tsemppiä muru, ja muista näyttää iloiselta, äläkä vetäydy syrjään.
Keikaus
Kitisijä
Viestit: 4772
Liittynyt: 15.08.2005 13:18
Paikkakunta: Helsinki

Re: Arjen töissä jaksaminen aivojensa kera?

Viesti Kirjoittaja Keikaus »

ninnithequeen kirjoitti:Mene itse jonkun kivannäkösen ihmisen luo, jos ujostuttaa, kuvittele olevasi joku ihan toinen ihminen. Se auttaa joillakin, muuten.
Tai vaihtoehtoisesti voi kuvitella uuden tuttavuuden kakalla, jos jännittää.

Mua joskus ahdisti Helsinki ja sen ihmiset ja sosiaaliset tilanteet esim. ratikassa. Heti kun kuvittelin, että olin Tampereella, helpotti huimasti.
Kikkelis kokkelis.
slam

Re: Arjen töissä jaksaminen aivojensa kera?

Viesti Kirjoittaja slam »

Keikaus kirjoitti:
ninnithequeen kirjoitti:Mene itse jonkun kivannäkösen ihmisen luo, jos ujostuttaa, kuvittele olevasi joku ihan toinen ihminen. Se auttaa joillakin, muuten.
Tai vaihtoehtoisesti voi kuvitella uuden tuttavuuden kakalla, jos jännittää.

Mua joskus ahdisti Helsinki ja sen ihmiset ja sosiaaliset tilanteet esim. ratikassa. Heti kun kuvittelin, että olin Tampereella, helpotti huimasti.
hehe...

En tiedä viddumaista mennä ihmisille, juttelemaan ellei tiedä heidän taustaansa... Tuskin kukaan avioliittoihminen paljoa kaipaa seuraa.... suraa..suraa...

voisi yrittää tulkita ihmisten eleitä, että kaipaako ne suraa vai, ei...

onneksi kuitenkin tuo viekkaampikin sukupuoli haeskelee jotain buareissa ja tyttönen saattaa ilmestyä ihan odottamatta :) ja parempi niin. Miehelle voi tulla aina juttelemaan. Naiselle se saattaa olla märyämisen aihe... täytynee kahtoa jos jaksaisi tänä iltana mennä baarin puolelle... istumaan ja ihmettelemään...

useimmin käydessään tulee se pieni poppoo tutuksi... 8)
slam

Re: Arjen töissä jaksaminen aivojensa kera?

Viesti Kirjoittaja slam »

Keikaus kirjoitti:Pupunen, psykopaatti ei tunne häpeää, joten se et ainakaan ole. :wink:

Sä olet ihminen siinä kuin me muutkin, aivan turhaan mietit että sussa olisi jotain vikaa. Sä olet ihana!
En kai mää si oo... :D Häpeää tunnen ainakin. Enkä myä oikiasti jaksa edes pelata mitään pelejä. Immeiset on ihan mukavia. Itse ehkä koen toisinaan olevan enemmän tai vähemmän peräkalustosta. Onneksi naisen peräkalusto voi olla myös ihan hienon näköinen, että en kait myö ihan huonokaan... :lol:

Vaivun jotenkin sellaisiin mietteisiin... Ehkä se ei ole mitään psykoa toteutusta... jees...

Kahden kesken jonkun kanssa pystyn olemaan aika rento, mutta joskus taas olen aikas käppyrä. Euromarketissa oli voimat pois ja vitutti asiat, ja hommat tuntui olevan aivan täysin perseestä. En jaksanut puhua leppeitä, siellä olleelle sällille. Prismassa taas aamuyöstä meni ihan mukavasti taas. Puhelin leppeitä toiselle mukana olleelle äijälle.

Lajittelukeskuksella saatan olla sellaisessa häpeän loukussa... hmm. Ihme jumitus. Pelkään oikein hieman siinä... aivan sekoa, ja sitten voin olla aivan täysin rentoutunut hetken kuluttua, kun hommat on kuosissa. Ei mitään vaivaa, henkinen rentouden tila... ei todellakaan utopistinen miellyttävä olo, vaan tosiaan normaali olo. Periaatteessa luulen tietäväni, mikä on normaalia :D

Osaako joku kertoa, mikä vaivaa?

(lisäksi sukulaiset olisivat saanet skriivata vähemän sitä paskaa, olisin miekin rentoutuneempi XD)
Vieras

Re: Arjen töissä jaksaminen aivojensa kera?

Viesti Kirjoittaja Vieras »

killkill kirjoitti:
Keikaus kirjoitti:Sulla vaan ajatukset risteilee vilkkaasti, eikä siinä ole mitään pahaa. Jos ahdistaa tai masentaa, mene kuntasi mielenterveystoimistoon juttelemaan. Kyllä ne siellä osaavat auttaa ja miettiä, onko ajatustoimintasi huonoa. :wink:
Kunnalliselta ei saa apua, ellei ole haulikkoa hihitellen hinkkaava seinähullu. Lievempiä tapauksia eivät oteta hoitoon resurssipulan takia, vaan ohjaavat kalliille yksityiselle.
Ei pidä paikkaansa
Keikaus
Kitisijä
Viestit: 4772
Liittynyt: 15.08.2005 13:18
Paikkakunta: Helsinki

Re: Arjen töissä jaksaminen aivojensa kera?

Viesti Kirjoittaja Keikaus »

slam kirjoitti: En kai mää si oo... :D Häpeää tunnen ainakin. Enkä myä oikiasti jaksa edes pelata mitään pelejä. Immeiset on ihan mukavia. Itse ehkä koen toisinaan olevan enemmän tai vähemmän peräkalustosta. Onneksi naisen peräkalusto voi olla myös ihan hienon näköinen, että en kait myö ihan huonokaan... :lol:

Vaivun jotenkin sellaisiin mietteisiin... Ehkä se ei ole mitään psykoa toteutusta... jees...

Kahden kesken jonkun kanssa pystyn olemaan aika rento, mutta joskus taas olen aikas käppyrä. Euromarketissa oli voimat pois ja vitutti asiat, ja hommat tuntui olevan aivan täysin perseestä. En jaksanut puhua leppeitä, siellä olleelle sällille. Prismassa taas aamuyöstä meni ihan mukavasti taas. Puhelin leppeitä toiselle mukana olleelle äijälle.

Lajittelukeskuksella saatan olla sellaisessa häpeän loukussa... hmm. Ihme jumitus. Pelkään oikein hieman siinä... aivan sekoa, ja sitten voin olla aivan täysin rentoutunut hetken kuluttua, kun hommat on kuosissa. Ei mitään vaivaa, henkinen rentouden tila... ei todellakaan utopistinen miellyttävä olo, vaan tosiaan normaali olo. Periaatteessa luulen tietäväni, mikä on normaalia :D

Osaako joku kertoa, mikä vaivaa?

(lisäksi sukulaiset olisivat saanet skriivata vähemän sitä paskaa, olisin miekin rentoutuneempi XD)
Sua vaivaa nuoruus ja aikuiseksi omaksi itseksesi kasvaminen. Mulla on ollut tuollaisia oloja, mutta ei ole kyllä enää. Silloin kun oli, olin ilmeisen masentunut ja ahdistunut ja mielessä oli kauheasti huolia, joista ei muka voinut puhua. Helpottaa kovasti, kun juttelee ihmisille ja käy ammattiauttajalla. Suosittelen myös kevyttä lääkehoitoa. Itse ainakin koin, että tulin omaksi, iloiseksi itsekseni, kun aloin syödä lääkkeitä.
Kikkelis kokkelis.
slam

Re: Arjen töissä jaksaminen aivojensa kera?

Viesti Kirjoittaja slam »

Keikaus kirjoitti: Sua vaivaa nuoruus ja aikuiseksi omaksi itseksesi kasvaminen. Mulla on ollut tuollaisia oloja, mutta ei ole kyllä enää. Silloin kun oli, olin ilmeisen masentunut ja ahdistunut ja mielessä oli kauheasti huolia, joista ei muka voinut puhua. Helpottaa kovasti, kun juttelee ihmisille ja käy ammattiauttajalla. Suosittelen myös kevyttä lääkehoitoa. Itse ainakin koin, että tulin omaksi, iloiseksi itsekseni, kun aloin syödä lääkkeitä.
Kait jotain välittäjäaineiden tasaajaa voisi syödä... Nyt on taas ollut aika rento fiilis kaikesta huolimatta. Auttaa, kun ei ressaa hirveesti, mutta kait tua kallokin jotain kauraa tarttis... On kait sitä ainakin ollut vähän sellaisia unisia oloja, että ei ole´oikein aina mukana ollut kaikissa systeemeissä.

Eli aikuisuutta on tasaiset fiilikset ja nuoruutta riehuminen ja sitten kun ne on päällekäin, niin kokee olevansa oudossa jamassa, vai mitä meinasit nuoruus-aikuisuus ikäkriisillä?

olen kohtuu uninen ja unisena ei ole oikein voimmaita tuntemuksia, muuta kun sängyyn tekisi mieli mennä lepäämään...

ps. näyttää tänne abc;eelle´tulevan porukkaa, taidan painella pois. Kait mun touhuissa on jotakin jaksottaisuutta. Välillä olen jumissa ja sitten saatan taas olla virkeä, ja järki luistaa.... Joskus saattaa järkikin kulkea hiljempaa vrt. siihen, kun suurin osa ihmistä on kuitenkin kohtuu vakaita tunteiltaan... hmm. Nyt on tälläinen fiilis ja kohta saattaa olla toisenlainen fiilis, vaikka maailma pysyy samana ja suhtaudun siihen samalla tavalla... fiilikset kelaa joskus omiaan...

ehkä siitä samasta johtuu, että juttuakin syntyy kuin itsestään... ilman tuskia... xd hirviä itsensä ilmaisemisen tarve kuitenkin on kokoajan... joka tosin saattaa johtua vain tästä netistä... Jotain luonnon tunnerohtoja voisi vedellä, kuten pimppa neste :D
Keikaus
Kitisijä
Viestit: 4772
Liittynyt: 15.08.2005 13:18
Paikkakunta: Helsinki

Re: Arjen töissä jaksaminen aivojensa kera?

Viesti Kirjoittaja Keikaus »

slam kirjoitti:
Eli aikuisuutta on tasaiset fiilikset ja nuoruutta riehuminen ja sitten kun ne on päällekäin, niin kokee olevansa oudossa jamassa, vai mitä meinasit nuoruus-aikuisuus ikäkriisillä?
Nuoruuteen kuuluu mielestäni tuollainen epävarmuus omasta itsestä. Tosin voihan sellaisia epävarmuuksia tulla myöhemmälläkin iällä jonkun kriisin yhteydessä.

slam kirjoitti: Nyt on tälläinen fiilis ja kohta saattaa olla toisenlainen fiilis, vaikka maailma pysyy samana ja suhtaudun siihen samalla tavalla... fiilikset kelaa joskus omiaan...
Matti Nykänen puhuu kauttasi. Siihen auttaa vain Tapolan tuotteet.

slam kirjoitti: Jotain luonnon tunnerohtoja voisi vedellä, kuten pimppa neste :D
Suosittelen ennemminkin näitä uuden polven masennuslääkkeitä. Ehkä sitä pimppanestettäkin pääsee sen jälkeen liruttelemaan.
Kikkelis kokkelis.
slam

Re: Arjen töissä jaksaminen aivojensa kera?

Viesti Kirjoittaja slam »

Tykkäisin tyttöö vähän pussailla, en mä muusta tiedä.... XD :lol:

Ärsyttänee, kun meikän pitää heittää yksi lenkki 2 tuntia nopeemmin, kun toinen autoilija (eri yhtiöstä) ajelee sen rennosti ja kaverilla ei ole seuraavan kuorman kanssa mitään tiukkaa aika taulua :P

Jos itse ei aja nopeasti (tyhjennä ripeästi) on seuraavat mestat, jonne pitää mennä, niin täynnä autoja (työpaikoilleen tulevia autoja), että peruuttamiset vaikeutuu. Mutta palkkaa ei makseta ennen 24, vaikka tuntia aikasemmin joutuu tulemaan. Ilmaiseksi en jaksa kuitenkaan aikaisemmin mennä, vaikka on hieman pakko. Loppuun pitää lisätä aikaa...
Vastaa Viestiin