Miten pärjäillä totaalisessa yksinäisyydessä?

Painaako joku mieltä? Haluatko purkaa sydäntäsi? Jos ei apu löydy, niin ainakin kuuntelevia korvia.
VAIN ASIALLISET KOMMENTIT! Kuri on kova.
Avatar
Gat
Kitisijä
Viestit: 9225
Liittynyt: 04.11.2007 2:11
Paikkakunta: Aergistal

Miten pärjäillä totaalisessa yksinäisyydessä?

Viesti Kirjoittaja Gat »

Tämä viesti on turha, tiedän.

Mutta miten pärjäillä totaalisen, kosmisen, eksistentiaalisen yksinäisyyden kanssa?

Saatatte sanoa, että kaikki ovat yksin.
Vastaan, että harvemmin niin yksin kuin minä. Useimmilla kun on kuitenkin kavereita, perhettä, jopa puolisoita ja lapsia sekä muuta sukua. Minulla ei enää mitään.

Epäsosiaalisena ei minua luulisi tuon haittaavan. Mutta kyllä se nyttemmin.

Joku Homeboy on ehdotellut, että enkö etsisi juttuseuraa vaikka baarista (niistä apinoistako?) tai menisi johonkin harrastuspiiriin (olen ollut, monissa. Nyt en jaksa ja sitäpaitsi niissä yhteistä on vain se yksi erikoisalue jota opetetaan/treenataan). Jopa että jos jutskaisin enemmän sen amatöörisiivoojani kanssa. (Joka katosi Kuopioon) No sehän on brunetiksi äärijuntti tuulitunneli.

Siis en kaipaa "juttuseuraa".
Vaan kaipaan ensisijaisesti vanhempiani, ainoaa perhettäni. Homie on huomauttanut, että kyllähän kaikilla siihen ikään ehtineet vanhemmat ovat kuolleet. No totta kai se on niin. Mutta kun minulla ei loppujen lopuksi ketään muuta ollut. Vanhoihin Helsingin ajan kavereihinikin olen kadottanut yhteyden. Ilmeisesti loukkaantuivat mielestäni pikkuasioista. Mun kaikki voimat menivät ollessani ensin enoni, sitten vanhempieni käytännössä omaishoitajana. Kuluin loppuun siihen ja ihan lopuksi taisin epäonnistua, mistä syyllisyydentunto. Ne vanhat kaverit eivät kotilaumaa vastaavaa, mutta oli sentään jotain, yhteisiä kiinnostuksenaiheita, saattoi jakaa asioita ja saada vertaistukea edes henkisesti.

Nyt haittaa, että ei ole olemassa ihmistä, jolle yhtään mikään minun maailmassani merkitsisi yhtään mitään. Sirpaleina heitä saattaa olla ympäri maailmaa, mutta vain yksittäisasia kerrallaan eikä heitä tapaa kuin netissä mutta ei sitäkään arjen reaalimaailmassa. Joten mitkään vaikkapa perheen muistot, perinteet, alueet tai vaikkapa sinänsä ei-kovin-arvokkaat antiikkitavarat plus halvat mutta tunnearvoiset rojut ja kirjat eivät merkitse muille yhtään mitään. Muilla ei narratiivia eikä merkitystä. Tietenkin minulla oli vanhempieni kanssa todella vaikeita aikoja, sukupolvien kuilu ym. eri käsityksiä, mutta kuitenkin yhteinen menneisyys ja aika pitkälle arvomaailmakin ja huumorintaju. Niissä muille ei ole mitään merkitystä. Ei ainakaan missään baarissa eikä totisesti Homiellekaan.

Olen kuin musta aukko kosmoksessa.

Sille ei kukaan mitään voi. Mutta toistan, harvempi on näin eksistentiaalisesti yksinäinen. Joku ryhmä teillä varmaan on.

Suurissa ongelmissakin (joita en tässä luettele, pilkkaisitte), niin perheen kesken ne ongelmat olivat yhteisiä ongelmia. Minun ongelmani myös vanhempieni ongelmia. Vanhempieni ongelmat myös minun ongelmiani. Joten ymmärtämistä ja yhteistä harkintaa ja motivaatio yhdessä, ei vain yksin kuten minä nyt. Nyt hädintuskin joskus jaksan vetää vessan, siivota tuskin ollenkaan. Näin yksin motivaatio menee, kun muille ei ole merkitystä muuten kuin minä heidän hyökkäysuhkansa kohteena.

Nyt olen tyhjyydessä ja kukaan ei piittaa muuten kuin ahdistaen tai rahaa vaatien. Tai kaivaten kevyttä "juttuseuraa" kuten Homie trivialiteettiensa kanssa pitkästyessään bussipysäkeillä. Merkityksetöntä muu tässä minun maailmassani heille.
This house is as old as I am.
This house knows all I have done.
This house is full of m-m-my mess.
This house is full of m-m-mistakes
This house is full of m-m-madness.
This house is full of, full of, full of fight!
-KB
Avatar
Bluntly
Kitisijä
Viestit: 19344
Liittynyt: 15.08.2005 8:41

Re: Miten pärjäillä totaalisessa yksinäisyydessä?

Viesti Kirjoittaja Bluntly »

Vanhat, montakertaa toistetut, neuvot:

A) Lopeta kaljanlitkiminen

Niin syvää mielen matalapainetta ei olekkaan etteikö sitä viinalla saisi pahemmaksi. Luulet vain sen olevan 'lääke' kun olet koukussa ja sillä pääset lähelle normaalitilaa. Mene lekurille.

B) Tee jotain

Ala vaikka näpertämään sitä omakotitaloa, ei suurta merkitystä vaikka menisi vituiksi. Metsästä netistä/kirppareista/romutarhoista halpaa/mielenkiintoista tarvetta ja korjaile. Juutuubesta löytyy ohjeita vaikka mihinkä. Älä koske sähköihin.

C) Liiku

Ei mitään himourheilua vaan vaikka joka toinen päivä töppöstä toisen eteen tunti. Liikunta parantaa mielialaa.
Tai heiluttele sitä miekkaasi niin kauan kuin jaksat.

D) Nuku

Alkoholin vaikutuksen alaisena ei saa kunnon unta. Joka ilta samaan aikaan pää tyynyyn, hetken kestää oppia.
"Vetäkää käteen, minä maksan" Bluntismi 2006.
Avatar
Bhven
Kitisijä
Viestit: 2703
Liittynyt: 28.01.2011 22:35
Viesti:

Re: Miten pärjäillä totaalisessa yksinäisyydessä?

Viesti Kirjoittaja Bhven »

Mene vapaaehtoistöihin vanhainkotiin ulkoiluttamaan vanhuksia. Niillä on aikaa kuunnella. Ja jos pelaat kortit oikein, pääset osalliseksi moneen testamenttiin ja perinnönjakoon.
“Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus ei ole valtioita oikeudellisesti velvoittava asiakirja.”
Avatar
Gat
Kitisijä
Viestit: 9225
Liittynyt: 04.11.2007 2:11
Paikkakunta: Aergistal

Re: Miten pärjäillä totaalisessa yksinäisyydessä?

Viesti Kirjoittaja Gat »

Bluntlyltä hyviä mutta itsestäänselviä ohjeita. Olen niin lopussa, että en pysty. Ongelmat ovat niin pitkällä rakennuksia myöten, että tuskin teistäkään virkeämmistä kukaan jaksaisi, varsinkin jos sillä ei ole kenellekään muulle merkitystä eikä arvoa.

Kaljan litkiminenkin on vain ahdistukseen, ei viihdekäyttöön.

Lääkäri taas saattaisi määrätä jotain masennuslääkkeitä, olisivat tarpeen. Mutta ei mikään psykoterapeuttikaan olisi samassa maailmassa kuin minä, kunhan tekisi työtään rutiinina. Ei oikeasti ymmärtäisi ellen voisi vetää piuhaa omista sen aivoihin. Jolloin tuo saisi paskahalvauksen.

Mikään neuvoistanne ei liity perusongelmaani, eli täydelliseen yksinäisyyteen. Yksin alienina toisten mutta kuitenkin laumoissa elävien vieraan planeetan alienien maailmassa. Ei heidänkään vika. Mutta ei sille mitään voi, nyt kun ainoa osin samassa maailmassa ollut porukkani on kuollut tai hyljännyt. Eli kosmeettista hoitoa vain valmiiksi ei-näin-yksinäisille.

Bhvenelle:
Laupias taivas että vielä typeriä savolaisvanhuksia juttamaan, kun en nuoriakaan jaksa. Eivät he minun tilanteistani piittaisi ja minä toisaalta en jaksaisi sitä heidän höppöppäilyään. Äitinikin työälääntyi siihen sairaalajaksoillaan.

Siis vielä kerran pelkän "juttukaverin" puutteesta ei ole kyse. Vaan siitä, että mikään minulle merkityksellinen ja vaikkapa vanhemmilleni merkityksellinen EI MERKITSE MUILLE MITÄÄN. Tai vain sirpaleina ympäri maailmaa on vain yksi pieni asia kerralaan, mutta edes heitä ei kohtaa.

Sille ei mahda mitään. Mutta miten JAKSAA sen tositilanteen kanssa?

Ja uudestaan että teistä tuskin kukaan on noin yksin.

Joku Homie taas on niin valju, että vanhempiinsakin ja siskoonsa on etäiset välit. Homie ei siitä häiriinny, mutta Homie onkin kuolleena syntynyt *Vittuilee*.

Ollen näin soolona kuin minä nyt pakosta ja pärjätä sen kanssa vaatisi jonkun tyhmän autismin tai suorastaan solipsismin tai sitten äärimmäisen aggressiivisen narsismin. En osaa. Kunhan vieraannun.
This house is as old as I am.
This house knows all I have done.
This house is full of m-m-my mess.
This house is full of m-m-mistakes
This house is full of m-m-madness.
This house is full of, full of, full of fight!
-KB
Avatar
Bluntly
Kitisijä
Viestit: 19344
Liittynyt: 15.08.2005 8:41

Re: Miten pärjäillä totaalisessa yksinäisyydessä?

Viesti Kirjoittaja Bluntly »

Gat kirjoitti: 26.07.2020 15:17Mikään neuvoistanne ei liity perusongelmaani, eli täydelliseen yksinäisyyteen.
Kaikki liittyy yksinäisyyteen. Vedät kaljaa ja vellot itsesäälissä kun et muutakaan osaa.

Tekemisellä keskitetään mieli pois tunteista, ei mitään merkitystä onko sillä kenellekkään merkitystä.

Syksyllä tulee kaksikymmentäviisi vuotta yksinasumista, nykyisin puhun viikossa yksi tai kaksi sanaa muille ihmisille. Nekin 'kiitos' kassaneidille. Ja mitään kaljaa ehdi vetämään kun on kaikenlaista askaretta. Ja inhoan krapulaa.
"Vetäkää käteen, minä maksan" Bluntismi 2006.
Avatar
Bhven
Kitisijä
Viestit: 2703
Liittynyt: 28.01.2011 22:35
Viesti:

Re: Miten pärjäillä totaalisessa yksinäisyydessä?

Viesti Kirjoittaja Bhven »

Sun kannattais ottaa yhteyttä Joe De Senaan, kertoa tilanne ja mennä sen farmille vaikka puoleksi vuodeksi asumaan ja tervehtymään.

“Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus ei ole valtioita oikeudellisesti velvoittava asiakirja.”
Avatar
Gat
Kitisijä
Viestit: 9225
Liittynyt: 04.11.2007 2:11
Paikkakunta: Aergistal

Re: Miten pärjäillä totaalisessa yksinäisyydessä?

Viesti Kirjoittaja Gat »

Bluntly:
Asiaa. Olenkin aina "pitänyt" sinusta, heterosti tietenkin.

Bhven:
"Pidän" muutenkin Joe Roganista ja tuon toisen Joen vetämä nuorisoleiri vaikuttaa asialliselta. Tavallaan hyväkin, että minäkin kävin "Suomen raskaan" eli "Miesten koulun" (jota se ei ainakaan ole.) En pärjännyt, mutta tulipa oltua.

Roganin asenne virkamiestyypit konttorirotat versus itseohjautuvat asiasta oikeasti motivoituneet mutta muuten slackerit yksilöt. Jotka ovatkin parhaita asiassaan.

Roganin tuubin "Vyöarvoista" en perusta, mutta minähän jätin kaiken aina kesken. En pitänyt niistä tyyleistä ja niiden kurinalaisuudesta tyylin rajoissa pysyen. Itse Bruce Leellä ei ollut vyötäisillä kuin kuminauha, eikä koskaan opetellut yhtään tyyliä "täydellisesti". Se olisi ollut hänelle hyödytöntä.

Liikunnasta, että olen nauttinut siitä ja nuorempana olin huippukunnossa näin kynäniskaksi. Nyt hädintuskin jaksan kävellä lähikauppaan ja takaisin. Tosin väitetään, että jos on joskus harrastanut liikuntaa, se jää ikäänkuin sovelluksena motoriseen hermostoon loppuiäksi. Vahvistan tuon.

Mutta valitettavasti jos tässä maailmassa on ihan yksin erikoisena muttei parhaana yksilönä tilanne on yleensä kuin siinä Pahkasien takakannen kuvassa, jossa mies kantaa jättikokoista makkaraa selässään. Juntit toki pilkkaavat, mutta "Siitä lähtien Pekka vähät välitti ymmärtämättömien pilkasta ja kantoi aina makkaraansa ylpeänä mukana." Eivät ne pilkkaajat mitään ymmärtämättömiä olleet, ilmiselvä kahelihan kantoi jättikokoista makkaraa selässään.

Siis noin selviää vain jos on autisti ja muuten yhteiskunnan huollon varassa ja komennettavana. Se vain huonontaisi tilannettani.

Ainoa keino rauhoittua unta saadakseni on nykyään miettiä sotalaivoja ja niiden aseistusta. Kuulostaa oudolta, mutta niksi on että tekniikkaahan se. Ja että laivojen tai varsinkaan laivaston kanssa minulla ei ole koskaan ollut mitään tekemistä. Joten ei häpeällisiä muistoja sellaisesta.

Tänään katsoin taas Whitesnaken "Here I Go Again". Kasarikamaa.

Joka, vaikken tuollaisesta sukkahousuhevistä niin pidäkään, oli minulle tavallaan yksi motivaattori.
Kuunnelkaa sanat yksin toimimisesta ja kuitenkin jaksamisesta. Again. Mutta kamoon, kelpaahan se noin esittää, jos on hirveesti tienaava rock-kukko kuten David Coverdale ja vaimo Tawny Kitauen tekee seksikkäitä spagaateja Davidin Jaguaarien konepellillä.

This house is as old as I am.
This house knows all I have done.
This house is full of m-m-my mess.
This house is full of m-m-mistakes
This house is full of m-m-madness.
This house is full of, full of, full of fight!
-KB
Avatar
exPertti
Kitisijä
Viestit: 24465
Liittynyt: 08.02.2008 12:51

Re: Miten pärjäillä totaalisessa yksinäisyydessä?

Viesti Kirjoittaja exPertti »

G-mies on sitten hengissä myös. Kyllä tässä ketjussa olennaisuuksia on lausuttu. Jos ongelma on yksinäisyys (selkeästi muitakin ongelmia on todennäköisesti) niin sitä ei saa päihteillä lääkittyä.

Ja jonkun asian tekeminen, siis se, että aloittaa tekemään jotakin. Vaikka sitten, että 2023 nämä nurkat ovat kunnossa ja tekee vähän kerrallaan, joku pläni stepeille. Tavoitteellisuus ja tavoitteisiin pyrkiminen sopii yksinäiselle miehelle.

Kun kuitenkin iso osa naisista tässä maassa on hukassa itsensä kanssa ja aikuisiällä aika heikosti tutustuu uusiin ihmisiin kaverimielessä ei kannata haaveilla liikoja siltä sektorilta. Tulee jos on tullakseen.
Came here for school, graduated to the high life
Avatar
So Hard
Kitisijä
Viestit: 12048
Liittynyt: 23.08.2011 9:23
Paikkakunta: 7th heaven

Re: Miten pärjäillä totaalisessa yksinäisyydessä?

Viesti Kirjoittaja So Hard »

Ota koira. Pysy selvänä.
Universaali disclaimer.
Avatar
Lolita
Kitisijä
Viestit: 8461
Liittynyt: 14.08.2005 18:46
Paikkakunta: Vantaa

Re: Miten pärjäillä totaalisessa yksinäisyydessä?

Viesti Kirjoittaja Lolita »

Noudata Bluntlyn ohjeita. Yksinäisyyttä ei korjaa yksinäisellä ja ihmisiä karsastavalla ihmisellä mikään. Bluntlyn ohjeilla sen kanssa voi elää sujuvasti ja jokseenkin tyytyväisenä.

Hyväksy yksinäisyys ja juttele siitä huolimatta ihmisille baarissa ja harrastuksissa. Ei kukaan voi korjata sun yksinäisyyttä sun puolesta, tai korvata sun vanhempien jättämää aukkoa. Opettele olemaan ja pidä pientä kontaktia ulkomaailmaan. Hanki harrastus.
“Outside of a dog a book is a man’s best friend, inside of a dog it’s too dark to read” - Groucho Marx
Avatar
exPertti
Kitisijä
Viestit: 24465
Liittynyt: 08.02.2008 12:51

Re: Miten pärjäillä totaalisessa yksinäisyydessä?

Viesti Kirjoittaja exPertti »

So Hard kirjoitti: 26.07.2020 22:25 Ota koira. Pysy selvänä.
Olen itse yllättynyt testattuani miten paljon koiranpennun kasvattaminen fiksuksi aikuiseksi vaatiikaan ihmiseltä. Kuin vauvan/taaperon kanssa olo. Mutta kyllä siitäkin selvitään. Ja ideana kaverin hakuun koira kyllä täyttää kriteerit.
Came here for school, graduated to the high life
Avatar
Gat
Kitisijä
Viestit: 9225
Liittynyt: 04.11.2007 2:11
Paikkakunta: Aergistal

Re: Miten pärjäillä totaalisessa yksinäisyydessä?

Viesti Kirjoittaja Gat »

Lolita kirjoitti: 26.07.2020 23:55 Noudata Bluntlyn ohjeita. Yksinäisyyttä ei korjaa yksinäisellä ja ihmisiä karsastavalla ihmisellä mikään. Bluntlyn ohjeilla sen kanssa voi elää sujuvasti ja jokseenkin tyytyväisenä.

Hyväksy yksinäisyys ja juttele siitä huolimatta ihmisille baarissa ja harrastuksissa. Ei kukaan voi korjata sun yksinäisyyttä sun puolesta, tai korvata sun vanhempien jättämää aukkoa. Opettele olemaan ja pidä pientä kontaktia ulkomaailmaan. Hanki harrastus.
Kiitos.
Mutta vielä uudestaan: Kyse EI ole siitä, että tarvitsisin kevyttä "juttuseuraa". Että siinä on ah oh, ihanaa ihminen ja "Onpas se ilimoja pitänyt". Osaanhan minäkin olla sosiaalinen vaikkapa lähibaarin savolaissimpanssien kanssa. Mutta silloin minun pitää aistia mitä ovat ja pysyä heidän maailmansa rajoissa. Kerran kun kokeeksi ylitin ne puheenaiheissa, niin eikös tullut turpiinveto-ja tappouhkauksia.

Niin erilainen maailma heillä, että ei sellainen "kyhnytyspuhe" (Etologinen termi luullakseni) auta omaa tilannettani ollenkaan. En kaipaa sosiaalisuutta niiden kanssa. Vain jos niin saisin pillua, mutta olen vanhettunutkin liikaa siihen, tukkakin harmaantui vuodessa äitini kuoleman jälkeen.

Kyse on jälleen kerran siitä, että vanhempieni ja siis jopa äitini kuoltua huomasin, että mikään meille/minulle tärkeä ei merkitse muille yhtään mitään. Enkä minä siinä tyhjyydessä jaksa sitä itsekään ylläpitää. Ja ketä varten muka? Voisin sanoa triviaalina esimerkkinä vaikka norjalaisen rannan kivenlohkareen tuossa, mutta kukaan ei huomaakaan sitä, vaikka se miten näyttää (vaikka tuskin on) kivettyneen puun pätkältä (Savolaiselle kun sanoo Pohjois-Norja, savolainen kysyy. "No tuliko kallaa?)

Eli siis merkitys mistä vaan tärkeämmästäkin aisiasta ei merkitse muille mitään.

Tuloksena minulla siis aika täydellinen lamaantuminen. Vaikka miten tiedän vaikka että pitäisi siivota isännöitsijän jatkuvassa pelossa, minä en yksinkertaisesti jaksa kuin yhden pienen asian kerralaan jos sitäkään. Sillä lailla siivoukseen menee sata vuotta. Ulkopuoliset ammattilaiset luultavasti ilmiantaisivat minut sosiaaliviranomaisille ja taloyhtiölle ihan hyvää hyvyttään. Ja minä en halua olla enää katsomassa mitä sitten tapahtuu.

Kunhan jaksaisin siivota, sitten voisin poistua vaikka puolekjsi vuodeksi ja saisivat syynätä vapaasti jos haluavat.

Homeboy se on soitellut minulle jo vuosia. Tylsiin asioihinsa kyllästyneenä sanoinkin kerran, että minusta ei ole sinulle tukihenkilöksi. Silti olen yrittänyt kompata Homien pieniä arkijuttuja ja sanoa jotain. Homieta taas eivät kiinnosta minun kiinnostukseni ollenkaan. Silti Homien äänen kuuleminen on pitänyt minua hengissä. Heti äitini kuoleman jälkeen tuntui kuin olisin mykkä. Ja irrallaan vieläkin, eivät ne Homien asiat mitään korvaa.

Silti Homiesta ei saa käytännön apua edes rahalla. No, hänkin on masennuksensa takia vaikeatoimintainen ja juoppo.

Pystyy sentään pitämään kämppänsä puoli-inhimillisenä, minä taas en.

Siis uudestaan: Ei ole kyse "juttuseurasta" tai siitä tervehdinkö naapurin mummoa (kuten teenkin) vaan kaiken ennen yhteisen merkityksettömyydestä muulle maailmalle, ainakin niille ihmisille joita tapaan.

Missään harrastuspiirissäkään ei sitä löytäisi. Enkä nyt jaksa mitään harrastaakaan, kunhan päivästä toiseen neljän seinän sisällä rääpistelen tehottomasti.

Siis en etsi korviketta entisille kavereilleni aikojen takaa tai korviketta kuolleille vanhemmilleni (Joistain vieraista vanhuksistako muka?). Sellainen vaatisi eliniän eikä minulla ole enää aikaa tai jaksamista sellaiseen. Kysymys on miten PÄRJÄTÄ sen väistämättömän, totaalisen yksinäisyyden kanssa. Jossa tilanteessa veikkaan harva teistä on. Ja ei satunnainen "juttuseura" siihen auta. Homiehan on "juttuseuraa" puhelimitse tai minä hänen siihen käyttämänsä. Mutta kun ollaan niin eri maailmoista että ei se perusongelmaani auta sitten yhtään.
exPertti kirjoitti: 27.07.2020 8:16
So Hard kirjoitti: 26.07.2020 22:25 Ota koira. Pysy selvänä.
Olen itse yllättynyt testattuani miten paljon koiranpennun kasvattaminen fiksuksi aikuiseksi vaatiikaan ihmiseltä. Kuin vauvan/taaperon kanssa olo. Mutta kyllä siitäkin selvitään. Ja ideana kaverin hakuun koira kyllä täyttää kriteerit.
Jos asian ottaa vakavasti kuten minä ottaisin, koiran hankkiminen vastaa tosiaan melkein kuin lapsen tekisi. En minä jaksa sellaista vastuuta enää. Ainakaan ennen kuin saan muut käytännön asiat paremmiksi.
Viimeksi muokannut Gat, 27.07.2020 9:35. Yhteensä muokattu 2 kertaa.
This house is as old as I am.
This house knows all I have done.
This house is full of m-m-my mess.
This house is full of m-m-mistakes
This house is full of m-m-madness.
This house is full of, full of, full of fight!
-KB
Avatar
So Hard
Kitisijä
Viestit: 12048
Liittynyt: 23.08.2011 9:23
Paikkakunta: 7th heaven

Re: Miten pärjäillä totaalisessa yksinäisyydessä?

Viesti Kirjoittaja So Hard »

Gat kirjoitti: 27.07.2020 9:10Jos asian ottaa vakavasti kuten minä ottaisin, koiran hankkiminen vastaa tosiaan melkein kuin lapsen tekisi. En minä jaksa sellaista vastuuta enää. Ainakaan ennen kuin saan muut käytännön asiat paremmiksi.
Mikään käytännön asia ei mene paremmaksi ennen kuin lopetat juomisen. Juominen ei myöskään hoida ahdistusta vaan pahentaa sitä. Kyllä sinä sen tiedät. Missään tapauksessa sinun ei pidäkään koiraa ottaa jos et lopeta juomista. Vaihtoehto on, että jatkat nykyistä latua ja kuolet pian. Tiedät senkin.
Universaali disclaimer.
Avatar
exPertti
Kitisijä
Viestit: 24465
Liittynyt: 08.02.2008 12:51

Re: Miten pärjäillä totaalisessa yksinäisyydessä?

Viesti Kirjoittaja exPertti »

Koiralla se vaihe kestää noin 6kk luovutuksesta. Sen jälkeen siitä saa hyvän kaverin niin kauan kuin elämänlanka kestää. Erikoisen erilainen kissaan. Kissa on valmis paketti pienillä säädöillä, mutta kaveruus on kirjaimellisesti kaveruutta. Kissa ei juuri opastusta kaipaa.

Koira kaipaa oikeudenmukaista aina oikeassa olevaa pomoa kertomaan mikä on hyvä ja oikein. Mieluusti vielä lempeää sellaista jos tykkäät paimenkoirista kuten minä.
Came here for school, graduated to the high life
Avatar
Gat
Kitisijä
Viestit: 9225
Liittynyt: 04.11.2007 2:11
Paikkakunta: Aergistal

Re: Miten pärjäillä totaalisessa yksinäisyydessä?

Viesti Kirjoittaja Gat »

So Hard kirjoitti: 27.07.2020 9:21
Gat kirjoitti: 27.07.2020 9:10Jos asian ottaa vakavasti kuten minä ottaisin, koiran hankkiminen vastaa tosiaan melkein kuin lapsen tekisi. En minä jaksa sellaista vastuuta enää. Ainakaan ennen kuin saan muut käytännön asiat paremmiksi.
Mikään käytännön asia ei mene paremmaksi ennen kuin lopetat juomisen. Juominen ei myöskään hoida ahdistusta vaan pahentaa sitä. Kyllä sinä sen tiedät. Missään tapauksessa sinun ei pidäkään koiraa ottaa jos et lopeta juomista. Vaihtoehto on, että jatkat nykyistä latua ja kuolet pian. Tiedät senkin.
Koetas nyt tajuta: Homiekin kertoi täällä, että tarvitsi kahdeksan olutta (vain) tiskatakseen ja sulattaekseen jääkaapin pakastelokeron. Entäs minä sitten post-apokalypsissani. Kyllä se niin vaan menee meillä "narkomaaneilla". Ikävä juttu, mutta niin se on.

Heroinistit taas usein päätyvät myymään persettä kadulla, eivätkä hekään sille mitään mahda.

PERTILLE että luulen ymmärtäväni koiria. Paimenkoirat ovat symppiksiä, joskin palveluskoirien natsityylin koulutustapa vittuun. Voi sen tehdä luonnollisemminkin.
This house is as old as I am.
This house knows all I have done.
This house is full of m-m-my mess.
This house is full of m-m-mistakes
This house is full of m-m-madness.
This house is full of, full of, full of fight!
-KB
Avatar
Homeboy65
Kitisijä
Viestit: 8421
Liittynyt: 15.08.2005 13:14
Paikkakunta: Helsinki

Re: Miten pärjäillä totaalisessa yksinäisyydessä?

Viesti Kirjoittaja Homeboy65 »

Gat kirjoitti: 27.07.2020 9:38
So Hard kirjoitti: 27.07.2020 9:21
Gat kirjoitti: 27.07.2020 9:10Jos asian ottaa vakavasti kuten minä ottaisin, koiran hankkiminen vastaa tosiaan melkein kuin lapsen tekisi. En minä jaksa sellaista vastuuta enää. Ainakaan ennen kuin saan muut käytännön asiat paremmiksi.
Mikään käytännön asia ei mene paremmaksi ennen kuin lopetat juomisen. Juominen ei myöskään hoida ahdistusta vaan pahentaa sitä. Kyllä sinä sen tiedät. Missään tapauksessa sinun ei pidäkään koiraa ottaa jos et lopeta juomista. Vaihtoehto on, että jatkat nykyistä latua ja kuolet pian. Tiedät senkin.
Koetas nyt tajuta: Homiekin kertoi täällä, että tarvitsi kahdeksan olutta (vain) tiskatakseen ja sulattaekseen jääkaapin pakastelokeron. Entäs minä sitten post-apokalypsissani. Kyllä se niin vaan menee meillä "narkomaaneilla". Ikävä juttu, mutta niin se on.

Pari oikaisua: ei jääkaapin pakastelokeroa vaan pakastin.
Toiseksi tuo iänikuinen juopoksi nimittely. Olen kertonut KAIKEN alkon käyttöni Kitinän "alkoholiblogissa". Jos se on jonkun mielestä hevijuuseri-meininkiä niin...no sitten on.

"Älä sinä ihminen hermostu, ihmettele vaan..." :roll:

P.S. Tänä vuonna olen siis ottanut kuppia 22 kertaa. Se on reippaasti VÄHEMMÄN kuin kerran viikossa.
"En tiedä pitäisikö sinulle ojentaa netiketti, banaani vai köysi." - Tix
Avatar
Gat
Kitisijä
Viestit: 9225
Liittynyt: 04.11.2007 2:11
Paikkakunta: Aergistal

Re: Miten pärjäillä totaalisessa yksinäisyydessä?

Viesti Kirjoittaja Gat »

Homeboy.
OK. Sori. Kokonainen pakastin siis. Niin taisit kirjoittaakin.

Ne ovat hankalia, jos keittiössä ei ole lattiakaivoa. Mun jääkaappi oli vetänyt lähes umpijäähän, se jääkaapin puolikin. Liian tehokkaalle kai olin säätänyt. Sitten se keksi aloittaa automaattisulatuksen. Vettä tuli niin paljon, että jouduin uhraamaan kolme vanhaa lakanaa ja yhden pyyheliinan kuivaamiseen (Ne sitten roskiin). kaksi kelvollisempaa lakanaa ja yhden pyyheliian vielä säästin.

Jos vesi olsi valunut alakertaan, niin häätöhän siitäkin.

Pakastelokero veti uudestaan umpijäähän, mutta hokasin ettei jään kalvamiseen sittenkään piikkiä tarvitse. Napakat vasaraniskut lohkovat ja sitten jäälohkareet tiskialtaaseen sulamaan. Kuumaan veteen.

Alkon käytöstäsi, että minähän se juopompi olen, mutta ilmeisesti sinäkin tarvitset kaljaa tehdäksesi mitään työltä tuntuvaa.
This house is as old as I am.
This house knows all I have done.
This house is full of m-m-my mess.
This house is full of m-m-mistakes
This house is full of m-m-madness.
This house is full of, full of, full of fight!
-KB
Avatar
Homeboy65
Kitisijä
Viestit: 8421
Liittynyt: 15.08.2005 13:14
Paikkakunta: Helsinki

Re: Miten pärjäillä totaalisessa yksinäisyydessä?

Viesti Kirjoittaja Homeboy65 »

Kun olet btw Gattis n. 1000 kertaa kertonut kuinka tylsä ja kuollut minä olen niin onhan se pakko uskoa.

I woke up this morning and found myself dead... :krooh: :(
"En tiedä pitäisikö sinulle ojentaa netiketti, banaani vai köysi." - Tix
Avatar
So Hard
Kitisijä
Viestit: 12048
Liittynyt: 23.08.2011 9:23
Paikkakunta: 7th heaven

Re: Miten pärjäillä totaalisessa yksinäisyydessä?

Viesti Kirjoittaja So Hard »

Teille molemmille yhteistä on se, että "hoidatte" mielenterveyspuolen asioita konstilla joka pahentaa niitä. Eroa on siinä, että Homeboy ei ole rappioalkkis.
Universaali disclaimer.
Avatar
Gat
Kitisijä
Viestit: 9225
Liittynyt: 04.11.2007 2:11
Paikkakunta: Aergistal

Re: Miten pärjäillä totaalisessa yksinäisyydessä?

Viesti Kirjoittaja Gat »

So Hard kirjoitti: 27.07.2020 11:59 Teille molemmille yhteistä on se, että "hoidatte" mielenterveyspuolen asioita konstilla joka pahentaa niitä. Eroa on siinä, että Homeboy ei ole rappioalkkis.
Totta turiset. Kuitenkin kuulostat motkottavalta tädiltä kuten naapurin mummo aiemmin jostain muusta: "Eikö sille kukaan ole puhunut?"

Koeta nyt saada virttyneisiin hevosenaivohisi, että kyllä Homie ja varsinkin minä tiedämme, että paremmin olisi ilman kaljaa ja minulla lisäksi ilman helvetin kallista tupakkia.

Mutta alkoholismi on sairaus siinä kuin muukin narkomania. Ei siitä meitsi nauti, ei hupikäyttöä, enkä nauti edes tupakinpoltosta. Sairautta se on, eikä asiaa muuta että sinä siinä viisastelet itsestäänselvyyksiä jotka tajuan jo..

Kuitenkaan juuri nytkään en ole umpitunnelissa, mutta huono jos kalja ja tupakki loppuu. Sale kutsuu.
This house is as old as I am.
This house knows all I have done.
This house is full of m-m-my mess.
This house is full of m-m-mistakes
This house is full of m-m-madness.
This house is full of, full of, full of fight!
-KB
sivustahuutaja
Kitisijä
Viestit: 12318
Liittynyt: 15.08.2005 0:29

Re: Miten pärjäillä totaalisessa yksinäisyydessä?

Viesti Kirjoittaja sivustahuutaja »

^ Jos alkon jättäminen on mahdotonta just nyt, niin mitä sitten olisit valmis tekemään sen eteen, että huominen päivä olisi edes hitusen parempi kuin tänään? Jos et tee yhtään mitään, niin tilanne ei luultavasti muutu parempaan suuntaan. Toki joku läheisyydentarpeen tuhoava aivoinfarkti on mahdollinen, mutta tuskin sitä kannattaa jäädä odottamaan.
Avatar
Haemaeraemies
Kitisijä
Viestit: 3738
Liittynyt: 14.08.2005 18:34

Re: Miten pärjäillä totaalisessa yksinäisyydessä?

Viesti Kirjoittaja Haemaeraemies »

Gat kirjoitti: 27.07.2020 16:35
Mutta alkoholismi on sairaus siinä kuin muukin narkomania. Ei siitä meitsi nauti, ei hupikäyttöä, enkä nauti edes tupakinpoltosta. Sairautta se on, eikä asiaa muuta että sinä siinä viisastelet itsestäänselvyyksiä jotka tajuan jo..

Kuitenkaan juuri nytkään en ole umpitunnelissa, mutta huono jos kalja ja tupakki loppuu. Sale kutsuu.
Nyt puhut ensimmäisen kerran mielestäni aikoihin täyttä asiaa. Alkoholismi on sairaus, ja sen lopettamiseen useat tarvii apua, sekä mahdollista lääkitystä koska pitkän putken lopetus voi olla itsessään hengenvaarallista. Tiedostat mikä on ongelma, ja tajuat että se on liian iso sinulle hoidettavaksi yksin, niin miksi et hae lopettamiseen apua?
Good human, but sometimes if needed, a bad citizen.
Avatar
Vagabondo
Kitisijä
Viestit: 5713
Liittynyt: 23.09.2010 9:38

Re: Miten pärjäillä totaalisessa yksinäisyydessä?

Viesti Kirjoittaja Vagabondo »

Ei kai sulla Gat ole muuta vaihtoehtoa kuin ryypätä lisää tai hakea apua sitten kun tuntuu, että olis aika lopettaa:

"Kyllä mää jokaiselle aloittelevalle alkoholistille, jolla hommat etenee
reippaasti ryypäten, sanon ensimmäisenä neuvona, että kannattaa ryypätä lisää. Oikein urakalla. Vasta sitä kautta löytyy se pohja ja paraneminen, jos on löytyäkseen. " - Martti Syrjä



Oot jo melko pohjilla. Olisko jo aika? Vai pitääkö vielä juoda rahat ja katto pään päältä? En tiedä kestääkö sun fysiikka ihan niin pitkälle...
Yet ah! why should they know their fate? Since sorrow never comes too late, And happiness too swiftly flies. Thought would destroy their paradise.
No more; where ignorance is bliss, 'Tis folly to be wise.
Avatar
Gat
Kitisijä
Viestit: 9225
Liittynyt: 04.11.2007 2:11
Paikkakunta: Aergistal

Re: Miten pärjäillä totaalisessa yksinäisyydessä?

Viesti Kirjoittaja Gat »

sivustahuutaja kirjoitti: 27.07.2020 17:04 ^ Jos alkon jättäminen on mahdotonta just nyt, niin mitä sitten olisit valmis tekemään sen eteen, että huominen päivä olisi edes hitusen parempi kuin tänään? Jos et tee yhtään mitään, niin tilanne ei luultavasti muutu parempaan suuntaan. Toki joku läheisyydentarpeen tuhoava aivoinfarkti on mahdollinen, mutta tuskin sitä kannattaa jäädä odottamaan.
Mun pitäisi saada kämppäni siistiksi, ennen kuin uskallan lähteä Hevonvittulan katsomaan miten rotat pärjää. Jos tämä olisi puhtaana, siinä iso ongelma vähemmän. Mutta kun EN PYSTY!

Apua en saa en Homielta tietenkään ja McJannelle kun Homien ehdotuksesta heitin viestin, niin sukunsa eli jenginsä ei ole kiinnostunut.

Auttaisi topparoikka Kitinäläisiä talkoisiin, mutta ei kukaan tule, kunhan pilkkaisitte ettei se pitkän päälle auta. No ei autakaan, mutta nyt minulle se tai lopullinen ratkaisu.

Pakko olisi mennä Hevonvittulaan monesta syystä, mutta kun taloyhtiö reipastuu lomastaan ja koronasta.

"Läheisyydentarpeesta" että ei se sitäkään noin suoraan ole. vaan toistan sitä että mikään minun tai lähipiirini asia ei shokeeraavasti merkitse muille yhtään mitään. Enkä minä enää yksin jaksa tätä minimaailmaa ylläpitää.
Haemaeraemies kirjoitti: 28.07.2020 9:27 Nyt puhut ensimmäisen kerran mielestäni aikoihin täyttä asiaa. Alkoholismi on sairaus, ja sen lopettamiseen useat tarvii apua, sekä mahdollista lääkitystä koska pitkän putken lopetus voi olla itsessään hengenvaarallista. Tiedostat mikä on ongelma, ja tajuat että se on liian iso sinulle hoidettavaksi yksin, niin miksi et hae lopettamiseen apua?
Uso nyt, että en ehdi hakemaan "apua" ja sitäpaitsi välttelen yhteiskunnan huomiota. Jos vaikka makaisin letkuissa jossakin, sillä välillä takuudella saisin häädön.

Onhan mulla se Hevonvittulakin, mutta miten hitossa pystyisin sinne muuttoa järjestämään kaiken tämän kaman kanssa? Maksasi tonnikaupalla, iso kuorma-auto ja monta bodaria. Ja siellä varsinkin pitäisi siivota ennen kuin ketään sinne päästää. En jaksa. Ja sitäpaitsi, onhan tämä Varkauden mestakin hyvä, lähinnä talvisin.

"Hoidoista" että esimerkisi isäni (nuorempana juoppo) lopulta päätyy syömään Antabusta. Mutta tuli vähitellen sille immuuniksi ja lopetti. Kuoli sitten lopuksi luultavasti alkoholiin 84-vuotiaana. Sekin mun ja äitini syytä kun väsyttiin annoostelemaan kaljaansa.

Elkä mikään psykiatrikaan voisi samaistua näin kummaan yksinäisyyteen.

Teillä kun ei ole kokemusta tämänlaisesta lohduttomasta kosmisesta erillään olossa eikä tulekaan.. ette voi tajuta millaista on kun mikään minun maailmassani enkä minäkään ei merkitse kenellekään muulle yhtään mitään. Siitä tämä ketju.

Asialle ei voi mitään, eikä teillä ole neuvoa miten sellaisen kanssa pärjätä, kun ette ole ettekä koskaan joudu.
Viimeksi muokannut Gat, 29.07.2020 4:31. Yhteensä muokattu 2 kertaa.
This house is as old as I am.
This house knows all I have done.
This house is full of m-m-my mess.
This house is full of m-m-mistakes
This house is full of m-m-madness.
This house is full of, full of, full of fight!
-KB
Avatar
So Hard
Kitisijä
Viestit: 12048
Liittynyt: 23.08.2011 9:23
Paikkakunta: 7th heaven

Re: Miten pärjäillä totaalisessa yksinäisyydessä?

Viesti Kirjoittaja So Hard »

Kun 84-vuotias juoppo kuolee, se on vain iän ja juoppouden syytä. Vitsit sä olet sekaisin.
Universaali disclaimer.
Vastaa Viestiin