Sattuu

Painaako joku mieltä? Haluatko purkaa sydäntäsi? Jos ei apu löydy, niin ainakin kuuntelevia korvia.
VAIN ASIALLISET KOMMENTIT! Kuri on kova.
Särö

Sattuu

Viesti Kirjoittaja Särö »

Sattuu niin kovaa. Taas rakastuin ihmiseen, joka ei rakasta minua takaisin samalla lailla. Kysyin häneltä eilen, voinko luottaa häneen aina ja hän vastasi ettei vielä tiedä haluaako viettää kanssani loppuelämäänsä. Vielä? Milloin? Tietääkö koskaan? Minä tiedän jo nyt haluavani viettää loppuelämäni hänen kanssaan.

Kysyin, miten tästä etenpäin. Hän sanoi, että jatketaan ihan saman lailla kuin ennenkin. Kuinka voisin? En kykene. Sattuu ja satutan itseäni vain lisää jatkamalla. Itken ja itken vain. Yksipuolinen rakkaus musertaa.
RolloTomasi

Re: Sattuu

Viesti Kirjoittaja RolloTomasi »

En tiedä mitä sanoa, mutta sanon jotain kuitenkin. Koskaan en ole seurustellut sellaisen ihmisen kanssa, jota rakastaisin, mutta yksipuolisen rakkauden tunnen. Aika kuulemma auttaa ja oman kokemuksen perusteella voin sanoa, että ilmeisesti niin tekee. Ainakin vähän. Kyse on siitä, kuinka paljon aikaa tarvitaan. Riittääkö kymmenen vuotta? Kauemminkin voi kestää. Jotkut kuolevat ennenkuin unohtavat tai pääsevät yli. Luultavasti tilannetta helpottaisi se, ettei tapaisi toista ollenkaan eikä olisi missään tekemisissä tämän kanssa. Silloin unohtaminen olisi varmaan nopeampaa. Ehkä.

Koita jaksaa. Elämä voi kaatua yhteen ihmiseen, mutta mieti huolella, onko tämä ihminen sen arvoinen.
nojoojust

Re: Sattuu

Viesti Kirjoittaja nojoojust »

Minä en osaa ajatella epävarmuutta rakkaudenpuutteena. Itse asiassa avoin epävarmuus on parempi asia kuin varmuus, koska varmuuteen yleensä liittyy jonkinasteinen itsepetos. Mistään ei voi olla varma.

Aikoinaan eräs pappi muotoili asian loistavasti selittäessään, että vihkikaavassa ei luvata rakastaa toista niin hyvässä kuin pahassa, koska sellainen lupaus olisi kohtuuton. Elämä tuo eteen asioita, joita etukäteen ei ole osannut kuvitellakaan. Siksi vihkikaavassa lupaamisen sijasta tahdotaan.
slam

Re: Sattuu

Viesti Kirjoittaja slam »

Särö kirjoitti:Yksipuolinen rakkaus musertaa.
Kait se on aina yhtä toivotonta tuo yksipuolisuus. Itseään siinä vain särkee. Poistu kauemmaksi ja luovuta, jos ei toinen täysin piittaa... :roll: tai jotain.

Älä murjottele, vaan laita vaikka kohde koville. Sellainen auttaa tai sitten ei auta.
segma

Re: Sattuu

Viesti Kirjoittaja segma »

Nimim. Rakkaudella ja jälkiviisaudella jo vuodesta -85 kirjoittaa:

Itse tuollaisen tilanteen sattuessa (mitä en tietenkään toiste kohdalleni toivo) tekisin tällä viisaudella, mitä nyt päässäni on, seuraavaa: Anna rauhaa ja tilaa. Vedä syvään henkeä. Se ihminen ei karkaa tältä pallolta minnekään. Kuten nojoojust sanoikin jo, epävarmuus ei tarkoita samaa kuin "olen muuttamassa mieltäni, kohta varmistun kielteisestä kannastani". Itse ryssin kokemattomuuttani tähän asti maailman ihanimman ihmisen pippurikasvun etäisyydelle elämästäni ajattelemalla, että asia olisi noin. Ahdistuin aivan tajuttomasti ja purin ahdistukseni tyhmyyttäni ja liki huomaamattani tähän ihmiseen, minkä seurauksena nykyään en pysty ajattelemaan kyseisestä henkilöstä yhtään mitään. Vaikka pidän hänestä edelleen aivan mahdottomasti, en kykene ajattelemaankaan hänen seurassaan olemistaan, hänelle puhumistaan ja kaverina oloa - en omien typerehtimisieni jälkeen (enkä varsinkaan siksi, että tiedän haluavani häntä ihan takuulla muutenkin kuin kaverina, mitä en mitä suurimmalla todennäköisyydellä voi koskaan enää saavuttaa ja mikä jo ajatuksena sinällään on aivan uskomattoman jumituksen ja surun lähde). Virheeni ja tekoni olen jo hyväksynyt, mutta näkeminen, kuuleminen ja haistaminen (kasvaen pahanolonaiheuttajina -> suuntaan) aiheuttavat aika pahoja oireita. Eikä helpota, että paras naispuolinen tuttavani sattuu olemaan hänen kämppiksensä. Mutta, OT:n jälkeen kehotan toimimaan niinkuin minä sanon, ei niinkuin minä toimin.
Avatar
Lucky Luciano
Elämätön Kitisijä
Viestit: 315
Liittynyt: 17.08.2005 20:57
Paikkakunta: Helsinki

Re: Sattuu

Viesti Kirjoittaja Lucky Luciano »

Särö kirjoitti:Sattuu niin kovaa. Taas rakastuin ihmiseen, joka ei rakasta minua takaisin samalla lailla. Kysyin häneltä eilen, voinko luottaa häneen aina ja hän vastasi ettei vielä tiedä haluaako viettää kanssani loppuelämäänsä. Vielä? Milloin? Tietääkö koskaan? Minä tiedän jo nyt haluavani viettää loppuelämäni hänen kanssaan.
Kaikki tunteet ja olosuhteet ovat vakiintumattomia. On turha edes kuvitella, että yhteenkään suhteeseen elämässään voisi suhtautua jonain lopullisena, staattisena oletusarvona. Eikä tämä tosiasioiden ja realiteettien tunnustaminen sitoutumisen vakautta millään tavoin vähennä - päinvastoin.
"A conscience is like a boat or a car. If you feel you need one, rent it." -J.R. Ewing
Avatar
Avaruuskatti
Kitinäaddikti
Viestit: 63
Liittynyt: 03.02.2006 11:48
Paikkakunta: Kissamuorin suuri pyökki

Re: Sattuu

Viesti Kirjoittaja Avaruuskatti »

Särö kirjoitti:Sattuu niin kovaa. Taas rakastuin ihmiseen, joka ei rakasta minua takaisin samalla lailla. Kysyin häneltä eilen, voinko luottaa häneen aina ja hän vastasi ettei vielä tiedä haluaako viettää kanssani loppuelämäänsä. Vielä? Milloin? Tietääkö koskaan? Minä tiedän jo nyt haluavani viettää loppuelämäni hänen kanssaan.

Kysyin, miten tästä etenpäin. Hän sanoi, että jatketaan ihan saman lailla kuin ennenkin. Kuinka voisin? En kykene. Sattuu ja satutan itseäni vain lisää jatkamalla. Itken ja itken vain. Yksipuolinen rakkaus musertaa.
Kuulostaa siltä kuin tekisit kärpäsestä härkäsen. Yksityiskohdat jäivät nyt uupumaan, mutta minä sain sellaisen käsityksen, että kyseessä on melko tuore suhde? Mitenhän tuore suhde, kun sanoit tietäväsi "jo nyt", ja vaadit tätä toiseltakin?

Partnerisi on sanonut rehellisesti ja realistisesti, ettei vielä tiedä, haluaako elää loppuelämäänsä kanssasi. Jos hän sen täysin varmasti tietäisi, kyseessä olisi teknisesti katsottuna vahva avioliittolupaus. Sitäkö sinä häneltä haluat vaatia? Sinusta en tiedä, mutta minä katson vähän karsastaen ihmisiä, jotka juoksevat suin päin kihloihin heti kun kokevat ensimmäisiä rakastumisen tunteita.

Minäkään en tiedä, haluanko viettää loppuelämäni seurustelukumppanini kanssa. En rehellisesti sanottuna ole koskaan aiemminkaan sitä tiennyt, vaikka minulla on useampivuotisia suhteita takanani. Ja oikeassahan minä olen ollut tietämättömyyteni kanssa - eihän mikään niistä loppuelämääni kestänytkään. Se ei kuitenkaan vähennä rakkauteni aitoutta kumppaniani kohtaan, eikä muuta sitä tosiasiaa, että on paljon tärkeämpää tehdä toiselle hyvää tässä ja nyt, kuin yrittää ennustaa tulevaisuutta ja vaatia kynsin hampain yhteistä loppuelämää.

Älä siis turhaan yritä elää huomista jo tänään. Sillä pelon ja vaatimusten kautta et takuulla saavuta mitään pysyvää. Jos haluat satuttaa itseäsi ja lopettaa suhteesi sen vuoksi ettei partnerisi ole ennustaja, olet hölmö.
Avaruuskatti näkee tulevaisuuteen.
slam

Re: Sattuu

Viesti Kirjoittaja slam »

Avaruuskatti kirjoitti:
Partneri naur* :lol:

Kun molemmat ovat täydet naamarit toisiinsa, niin häiden suunnittelut ja pussaamiset sujuvat ilman jahkailua! Jos toinen ei ole naamarit, on keskenäinen asiointi syytä lopettaa kuin seinään. piste. Asiassa ei ole paljon kiertoteitä. Itse olen joskus koittanut puoliväkisin olla vastenmielisen kanssa, mutta joo... Ehkä nussia sitä silti voisi, kun onhan sil perä. mut muuten en jaksa ihmistä! eli parempi pysyä erossa, kun kiduttaa itseensä puoli väkisin... naur*

Jos on naamat, niin sen yleensä tietää melkein heti. Misähän baarissa yksi mäkronaldsin myyjä mahtaa käydä? Oon siihe naamat :o No, e... mut kaanis o... :lol:
Avaruuskatti kirjoitti:Se ei kuitenkaan vähennä rakkauteni aitoutta kumppaniani kohtaan, eikä muuta sitä tosiasiaa, että on paljon tärkeämpää tehdä toiselle hyvää tässä ja nyt, kuin yrittää ennustaa tulevaisuutta ja vaatia kynsin hampain yhteistä loppuelämää.
Kyl se vaa vähentää!

Annahan kyseisen ihmisen puhelinnumero. Tämä asia pitää ilmoittaa... hänelle. "Sory, mut suhun ei olla täysin naamarit." :lol: Täydet naamarit voi olla vain silloin, kun on täydet naamarit. Siis oikeesti, hej! Oikeesti hej, pitää siis täysil välittää ja olla naamarit!
Avatar
Avaruuskatti
Kitinäaddikti
Viestit: 63
Liittynyt: 03.02.2006 11:48
Paikkakunta: Kissamuorin suuri pyökki

Re: Sattuu

Viesti Kirjoittaja Avaruuskatti »

slam kirjoitti:Itse olen joskus koittanut puoliväkisin olla vastenmielisen kanssa, mutta joo... Ehkä nussia sitä silti voisi, kun onhan sil perä. mut muuten en jaksa ihmistä! eli parempi pysyä erossa, kun kiduttaa itseensä puoli väkisin... naur*

Annahan kyseisen ihmisen puhelinnumero. Tämä asia pitää ilmoittaa... hänelle. "Sory, mut suhun ei olla täysin naamarit." :lol: Täydet naamarit voi olla vain silloin, kun on täydet naamarit. Siis oikeesti, hej! Oikeesti hej, pitää siis täysil välittää ja olla naamarit!
Kun sinulla ei näemmä ole mitään hajua siitä mistä puhutaan, etkä osaa muuta kuin kirjoittaa tänne kännissä täyttä hevonpaskaa, pysy paskanjauhannassa.
Avaruuskatti näkee tulevaisuuteen.
Vieras

Re: Sattuu

Viesti Kirjoittaja Vieras »

Särö kirjoitti:Sattuu niin kovaa. Taas rakastuin ihmiseen, joka ei rakasta minua takaisin samalla lailla. Kysyin häneltä eilen, voinko luottaa häneen aina ja hän vastasi ettei vielä tiedä haluaako viettää kanssani loppuelämäänsä. Vielä? Milloin? Tietääkö koskaan? Minä tiedän jo nyt haluavani viettää loppuelämäni hänen kanssaan.

Kysyin, miten tästä etenpäin. Hän sanoi, että jatketaan ihan saman lailla kuin ennenkin. Kuinka voisin? En kykene. Sattuu ja satutan itseäni vain lisää jatkamalla. Itken ja itken vain. Yksipuolinen rakkaus musertaa.
Sopeudu enemmän ja vaadi vähemmän.
Toki asiaan vaikuttaa, kuten aravuustatti totesi, suhteen tämänhetkinen pituus ja toki sekin että onko aikaisemmin sovittu jotain/menty kihloihin/muutettu yhteen jne.
Enemmän perusteita!
Avatar
Mylwin
Kitisijä
Viestit: 4593
Liittynyt: 16.08.2005 15:25
Paikkakunta: Kouvostoliitto

Re: Sattuu

Viesti Kirjoittaja Mylwin »

Anonymous kirjoitti:Enemmän perusteita!
Mie vaan.
Kävin katsomassa Mylwinin kuvaa, ja näyttää kyllä just siltä ettei sillä ole yhtään ystävää.
- Ann 2005
jouden-za
Kitinän uhri
Viestit: 858
Liittynyt: 07.11.2005 16:29

Re: Sattuu

Viesti Kirjoittaja jouden-za »

Särö kirjoitti:Sattuu niin kovaa. Taas rakastuin ihmiseen, joka ei rakasta minua takaisin samalla lailla. Kysyin häneltä eilen, voinko luottaa häneen aina ja hän vastasi ettei vielä tiedä haluaako viettää kanssani loppuelämäänsä. Vielä? Milloin? Tietääkö koskaan? Minä tiedän jo nyt haluavani viettää loppuelämäni hänen kanssaan.

Kysyin, miten tästä etenpäin. Hän sanoi, että jatketaan ihan saman lailla kuin ennenkin. Kuinka voisin? En kykene. Sattuu ja satutan itseäni vain lisää jatkamalla. Itken ja itken vain. Yksipuolinen rakkaus musertaa.

Eikö tuo kuulosta hiukan itsekkäältä tekstiltä. Elikä hänen PITÄISI siis rakastaa sinua samalla tavalla kuin sinä häntä. Voi pikku kulta rakas kun ne asiat ei vaan mene aina niin kuin itse haluaisi, ja se pitää hyväksyä myös.

Elikä jos siltä tuntuu että näkymää ei ole eikä tule, niin suosittelen että näytät latua hänelle ja matka jatkuu ja raitsikat menee noin 7min välein joten varmaan kerkiät uuteen kyytiin parempaan.

No kun aika saa, se haavatkin parantaa, niin silloin jo hymykin huulet lumoaa..ja "hymy huulet aina huomataan"..
Ollaan vaan ja nautitaan
HellBell

Re: Sattuu

Viesti Kirjoittaja HellBell »

jouden-za kirjoitti: .. Elikä hänen PITÄISI siis rakastaa sinua samalla tavalla kuin sinä häntä. Voi pikku kulta rakas kun ne asiat ei vaan mene aina niin kuin itse haluaisi, ja se pitää hyväksyä myös.
Elikä jos siltä tuntuu että näkymää ei ole eikä tule, niin suosittelen että näytät latua hänelle ja matka jatkuu ja raitsikat menee noin 7min välein joten varmaan kerkiät uuteen kyytiin parempaan.
..
Asiaa. Voidaan olla sun kanssa monesta jutusta ehkäs eri linjoilla (tai ainakin siitä että että kaikki asiat liittyisvät jotenkin piparin tai munakokkelin saantiin), mutta tästä ollaan 130% samoilla taajuuksilla.

Vielä yksi vaihtoehtoinen näkemys kehiin Särölle:

Ehkä vaadit liikoja tässä vaiheessa - en tosin tiedä "missä vaiheissa" olette parisuhteessanne, mutta noin yleisesti ottaen loppuelämän vietto-kysymyksiin "en tiedä vielä"-vastauksin kuittaaminen on ehkä sitä ainoata rehtiä vastaamista suhteen ollessa vielä "kehkeytymässä".

Siis. Vaikka mies olisikin nyt jo rakastunut sinuun, hän ei väistämättä halua lupautua äkkiseltään avioliiton kynnyksille suhteessanne.
Rakkaus ja vapaus.. Jotta lintu on onnellinen, tulee linnun saada lentää onnen luokse. Tässä metaforassa lintu on.. ....... . Kyllä.
slam

Re: Sattuu

Viesti Kirjoittaja slam »

Avaruuskatti kirjoitti: Kun sinulla ei näemmä ole mitään hajua siitä mistä puhutaan, etkä osaa muuta kuin kirjoittaa tänne kännissä täyttä hevonpaskaa, pysy paskanjauhannassa.
Nappasin taas nopeeta neljän kaljan setin, mutta täysin rakastunut harvemmin miettii, että kait tää kaatuu kohta... Sitä tarkoitin.
Avatar
Avaruuskatti
Kitinäaddikti
Viestit: 63
Liittynyt: 03.02.2006 11:48
Paikkakunta: Kissamuorin suuri pyökki

Re: Sattuu

Viesti Kirjoittaja Avaruuskatti »

slam kirjoitti:
Avaruuskatti kirjoitti: Kun sinulla ei näemmä ole mitään hajua siitä mistä puhutaan, etkä osaa muuta kuin kirjoittaa tänne kännissä täyttä hevonpaskaa, pysy paskanjauhannassa.
Nappasin taas nopeeta neljän kaljan setin, mutta täysin rakastunut harvemmin miettii, että kait tää kaatuu kohta... Sitä tarkoitin.
Tarkoitit ja tarkoitit. Älähän silti tule kertomaan minulle, mitä minä partnereitani kohtaan tunnen tai olen tuntenut, ja naureskelemaan että "tästä pitää soittaa hänelle ettet ole täysin naamarit", eli toisin sanoen sokea ja lapsellisen hyväuskoinen idiootti. Sinulla ei käsittääkseni ole minkäännäköisiä kokemuksia parisuhteista, joten infantiilit neuvosi vaikuttavat vähän samanlaisilta kuin syntymästään saakka sokean ihmisen kuvaamataidon opetus. Varmaan ihan mielikuvituksellisen kivoja värejä ja ruusuisia kuvia teoriatasolla, mutta pidä ne mieluummin omana tietonasi. Rakastaminen, rakastuminen ja toisen kunnioittaminen ei edelleenkään vaadi mitään sokeuteen asti menevää, hyväuskoista idiotismia.

Kasva vähän. Jos haluat edes teoriassa toimivan suhteen suurinpiirtein ikäisesi kanssa, pitää käsityksesi parisuhteesta olla jotain muuta kuin 14-vuotiaan Suosikkiin, Mixiin ja irc-galleriaan ranteet auki kirjoittelevan pikkutytön tasolla: "Päivän vajaa kax viikkoo seukattii ja mun poikaystävä jätti, vaik viikon jälkee tehtii verivala ja sanottii et rakastetaa ikuisesti ja oltii nii täysil naamarit!! Miten se voi tehä näin!?!"
Avaruuskatti näkee tulevaisuuteen.
Vastaa Viestiin