Väsymys

[grey]

Tätä on nyt ilmassa, on ollut jo pidempään. Minä olen kyllästynyt eikä mikään juuri hämmästytä enää. Päivät matavat eteenpäin kuin harmaat etanat, ennalta arvattavina ja samankaltaisina. Poden usein hiljaista alakuloa. Kaipaan joka päivä kuolleita läheisiäni. Olen yksinäinen, mutta se ei häiritse minua sinänsä. Kuvittelin haluavani suhteen, mutta nyt en ole varma siitäkään. Olen menossa jonnekin uramielessä, mutta hitaasti, kovin hitaasti. Keski-ikä lähestyy ja tuntuu, etten ole elossa. Hyvin ei mene ystävällänikään, vaikka hänellä on kaikkea mitä itse olen kuvitellut haluavani: Vakinainen työ, turvattu toimeentulo ja perhe. Mies ei ole onnellinen, jotain puuttuu.

Kesäksi suunnittelen irtiottoa. Haluan pois täältä Pirunsaarelta edes hetkeksi. Mieluiten muuttaisin elämäni kokonaan, mutta en tiedä mitä oikeasti haluan. Hakata halkoja todennäköisesti.

Näen outoja unia, joiden merkitystä en tajua. Aamuisin herään väsyneenä. Jotain on pielessä pahemman kerran.

[Lolita]

Tämä taitaa olla Shrinkin vakiovastaus samaan tyyliin kuin Suhteiluiden "Jätä se sika!", mutta kuulostaa siltä kuin olisit masentunut. Mikään ei tunnu miltään ja kaikki on yhdentekevää. Se kesän irtiotto kuulostaa hyvältä ratkaisulta. Satsaa nyt kevään mittaan siihen, niin ehkä se tuo mukanaan jotain vastauksiakin.

[Keikaus]

Tsekkaa elämäntapasi. Syö terveellisesti, vähennä sokerin ja lisäaineiden käyttöä, syö runsaasti vihanneksia, hedelmiä ja proteiinia jne. Harrasta tarpeeksi rasittavaa liikuntaa. Hanki kirkasvalolamppu. Juttele lähimmäisillesi ja/tai ammattiauttajalle. Harkitse masennuslääkkeiden syömistä. Ota rennosti. Rakasta itseäsi.

[Melnais]

Mieluiten muuttaisin elämäni kokonaan, mutta en tiedä mitä oikeasti haluan.

Itse olen onnellisimmillani haasteiden edessä, pidempään jatkunut välitila jossa asiat vain soljuvat eteenpäin tekee olon kireäksi ja tyytymättömäksi. Sitä lakkaa arvostamasta arkeaan jollei muuta ole.

Tee se irtiotto! Muuta, vaihda työpaikkaa, aloita opiskelu, uusi harrastus, jää vuorotteluvapaalle, pidä pitkä loma minimirahalla. Ja niin kirosanoilta kuin "tunne itsesi" täällä kuulostaakin, siinä on oikeasti perää. Jos ei tiedä mitä haluaa, hamuaa todennäköisimmin sitä mistä muut ovat kateellisia ja osoittavat ihailuaan, eikä se taas välttämättä tuo onnea. Kannattaa miettiä millainen haluaa olla ja onko todella sellainen. Jos ilmentää käytöksellään ja toimillaan jotain muuta kuin tahtoo, seuraa yleensä ristiriita omassa päässä ja äreyttä muita kohtaan kunnes pystyy huomaamaan että vikaa onkin itsessä.

Keikauksen luettelemat apukeinot piristävät oikeasti mieltä, silloin kun tulevaisuus tuntuu nihkeältä sumulta niihin ei vain tahdo olla voimia eikä intoa. Niillä minä olen itseäni nostanut viimeisen puolivuotisen kun työ on tuntunut kaiken nielevältä aukolta, suhde vaivalloiselta ja itkua aiheuttavalta, elämä umpikujalta ja omat taidot hyödyntämättömiltä. Niin kuin sanotaan; kun mieli on väsynyt, rasita ruumista.

[Elukka]

Tämä taitaa olla Shrinkin vakiovastaus samaan tyyliin kuin Suhteiluiden "Jätä se sika!", mutta kuulostaa siltä kuin olisit masentunut.

Niin kuulostaa.
Sanoisin, että kannattaa mennä lääkärin puheille ja aloittaa masennuslääkitys + mahdollisesti käydä myös psykologin juttusilla.
Itse ainakin olen kokenut hyötyväni noista lääkkeistä:
Kadonnut keskittymiskyky on palannut, jaksamista löytyy ihan eri lailla kuin ennen lääkityksen aloittamista ja tunnetilojen kirjo on laajentunut entisen kokopäiväisen "ihan sama" -moodin ulkopuolelle. Aamulla olo on virkeä aiemman väsymystokkuran sijaan. Nykyiseen verrattuna tuntuu kuin olisin ennen hoidon aloittamista kävellyt unissani koko ajan.
(Yleinen harhaluulo siitä, että masennuslääkkeet "turruttavat" mielen ei voisi olla enempää väärässä! Sekään ei pidä paikkaansa, että nuo olisivat jotain "onnellisuuspillereitä": Kyllähän ne palauttavat kyvyn tuntea (myös) onnellisuutta, mutta eivät itsessään tee ketään "Happy Happy Joy Joy" -onnelliseksi.)

[Faghag]

Tätä on nyt ilmassa, on ollut jo pidempään. Minä olen kyllästynyt eikä mikään juuri hämmästytä enää. Päivät matavat eteenpäin kuin harmaat etanat, ennalta arvattavina ja samankaltaisina.

Minäkin veikkaisin loman puutetta, masennusta jopa burn-outia.

Poden usein hiljaista alakuloa. Kaipaan joka päivä kuolleita läheisiäni. Olen yksinäinen, mutta se ei häiritse minua sinänsä. Kuvittelin haluavani suhteen, mutta nyt en ole varma siitäkään.

Läheisessä suhteessa mielen käsittelemättömät menneet asiat ja surut saattavat pullahtaa esiin yllättävällä tavalla. Rakkaussuhteessa joutuu kohtaamaan omat heikkoutensa, koska pitää sietää heikkoutta suhteen toisessa osapuolesssa. Mikä suhteessasi on vikana? Eikö sinua tueta tarpeeksi vai oletko itse unohtanut ottaa toisen huomioon keskittyessäsi omiin asioihisi? Rakkauden tappaa yleensä välinpitämättömyys toisen tarpeita kohtaan, kyvyttömyys/mahdottomuus olla ”pieni” ja näyttää haavoittuvuutensa ja kommunikoinnin puute, joka tappaa vuorovaikutuksen.

Olen menossa jonnekin uramielessä, mutta hitaasti, kovin hitaasti. Keski-ikä lähestyy ja tuntuu, etten ole elossa.

Oletko ulkoillut ja liikkunut tarpeeksi ja syönyt säännöllisesti? Masennuksen syyt saattavat usein johtua yksipuolisesta ruokavaliosta. Alkoholi, televisio ja Internetissä surffaaminen yleensä vain lisäävät masennuksen oireita.

Hyvin ei mene ystävällänikään, vaikka hänellä on kaikkea mitä itse olen kuvitellut haluavani: Vakinainen työ, turvattu toimeentulo ja perhe. Mies ei ole onnellinen, jotain puuttuu.

Ihminen on sillä tavalla hassu, että kun hän saavuttaa unelmansa, hän saattaa huomata sen unelman tyhjäksi. Yleensä näissä tapauksissa on haluttu jotakin jonkun mieliksi, toteutettu jotakin kohtaloa, jonka on luullut olleen yleinen ja hyväksytty tapa olla mm. ”aikuinen”. Ystävälläsi kuulostaa kaikki olevan todella hienosti, hänen pitäisi olla iloinen siitä, että hän ja perheensä jäsenet ovat terveitä. On helpompaa ymmärtää onnekkuutensa, kun miettii millainen olisi se onnettomuus.

Kesäksi suunnittelen irtiottoa. Haluan pois täältä Pirunsaarelta edes hetkeksi.

Miksi vasta kesällä? Miksi jättää asiat huomiseen kun myös tänään on mahdollisuus kokea mahtavia asioita. Tulevissa onnenkuvitelmissa eläminen vie huomion juuri tässä hetkessä elämisestä. Carpe diem. Juuri Tänään Tässä On Sinun Elämäsi.

Mieluiten muuttaisin elämäni kokonaan, mutta en tiedä mitä oikeasti haluan. Hakata halkoja todennäköisesti.

Tietääksesi mitä haluat, sinun kannattaa ensin määritellä vaikka paperille, mitä et missään nimessä halua. Siinä on jo alku.

Näen outoja unia, joiden merkitystä en tajua. Aamuisin herään väsyneenä. Jotain on pielessä pahemman kerran.

Unien näkeminen on rikkaus. Se kertoo, että mielesi prosessoi joitakin asioita. Antaudu niille, nauti niistä, sillä ne kertovat juuri sinusta ja sielusi tilasta. Vaikka et juuri nyt tällä hetkellä ymmärtäisi niiden merkitystä, niiden sanoma aukeaa vähitellen. Itse näin nuorempana paljon ”voimaunia” vaikeissa tilanteissa, joissa minulta vaadittiin henkistä jaksamista.

Ehkä sinua hieman pelottaa se, että et kykene kontrolloimaan mieltäsi unitilassa, mutta unilla on myös sielua parantavia ominaisuuksia. Silloin kun omat voimat tuntuvat ehtyvän, alitajunta ottaa ohjat. Kannattaisi luottaa siihen, että ihmisellä on valtava tarve selviytyä ja monet ruumiin ja mielen mekanismeista ovat kehittyneet turvaamaan juuri tuota selviytymistä.

[Faghag]

Tsekkaa elämäntapasi. Syö terveellisesti, vähennä sokerin ja lisäaineiden käyttöä, syö runsaasti vihanneksia, hedelmiä ja proteiinia jne. Harrasta tarpeeksi rasittavaa liikuntaa. Hanki kirkasvalolamppu. Juttele lähimmäisillesi ja/tai ammattiauttajalle. Harkitse masennuslääkkeiden syömistä. Ota rennosti. Rakasta itseäsi.

Lisäisin tuohon sen, että kannattaa myös ottaa vastaan rakkautta, jos sitä vaan on tarjolla. Halaus ja kosketus piristävät mieltä. Kun ei ole sanoja tai niitä ei löydä, iho keskustelee. Masentunut ja surullinen ihminen käpertyy niin helposti itseensä.

[EveryWoman]

Ensimmäinen neuvo: elä niin että et vahingoita itseäsi ja/tai muita. Syö terveellisesti, liiku, tee toisille niin kuin haluaisit heidän tekevän sinulle, alkoholi ja tupakka pois jne. Jos nämä ovat hallinnassa mutta silti masentaa, omassa elämässäni erittäin hyvin toimiva ohje on:

Tee jotain.

Mielellään jotain konkreettista. Kuulostaa typerän yksinkertaiselta, mutta toimii. Aina kun masentava fiilis iskee päälle, tee jotain sellaista, mikä on helposti tehtävissä. Käy vaikka kaupassa, imuroi, tiskaa tai käy lenkillä. Sinulla on varmasti ongelmia, jotka kaipaavat ratkaisua, ja joihin sinun muka pitäisi keskittää kaikki energiasi ja aikasi. Näitä on usein vaikea saada eteenpäin kun huonot fiilikset tulevat. Siinä menee ikään kuin "lukkoon". Jos viettää lukkiutuneena pitkiä aikoja, ihminen passivoituu eikä saa enää senkään vertaa aikaan kuin aiemmin.

Suomalaisilla tuntuu olevan sellainen asenne, että kun johonkin tekemiseen ryhdytään, prosessin täytyy olla alusta loppuun asti selkeästi mietitty teoriassa. Tämä onkin hyväksi vaikkapa remonttia tehtäessä, mutta suuri osa elämästä on kuitenkni sellaista, joka kuolee kun spontaanius katoaa. Mitä suurempi osa elämästä kuolee, sitä masentuneempi ihmisestä tietysti tulee. Jotain helppoa ja konkreettista tehdessä lukot ajatuksista aukeavat ja maailmaasi tulee myös uusia ideoita ja oivalluksia. Siivotessa saatat huomata, että haluatkin vaatteidesi olevan erilaisessa järjestyksessä, ja sen toteutettuasi jokainen päiväsi on taas pikkiriikkisen mukavampi. Kävelylenkillä näkemäsi asia saattaa tuoda mieleesi jonkin työhön liittyvän ajatuksen, joka saa työn tuntumaan mukavammalta. Mitä aktiivisemmin teet jotain, sitä enemmän spontaaneja ideoita ja ajatuksia saat. Mitä enemmän niitä, sitä paremmin alat tuntea itseäsi. Lopulta sinulle kristallisoituu, mikä elämässäsi oikeasti kaipaa muutosta (jos mikään).

Jos olet valmiiksi aktiivinen arjessa, sovella ohjetta niin että alat rikkoa rutiinejasi. Eli tee jotain, mitä et koskaan aiemmin ole tehnyt. Ihan mitä tahansa (poisluettuna itselle ja/tai muille vahingollinen toiminta). Pieniä tekoja, suuria tekoja, ei väliä. Mene puistoon syöttämään sorsia. Valokuvaa. Kirjoita. Käy katsomassa miltä se talo näyttää sisältä, jonka ohi menet joka päivä töihin. Pyydä kadulla vastaantuleva tuntematon kahville ja kerro hänelle projektistasi. Ota asiaksesi keskustella rakentavasti kusipäänä ja toivottomana tapauksena pidetyn työkaverisi kanssa. Tee jokin tällainen asia joka päivä. Älä odota mitään tuloksia, äläkä mieti etukäteen miten mikäkin teko muka sinua auttaisi - pidä korkeimpana päämääränäsi vain sitä tekemistä. Rutiineilla on helppo luoda itselleen vankila, jonka olemassaoloa ei edes tajua ennen kuin sen rikkoo.

Jos jotkut ystävistäsi suhtautuvat projektiisi negatiivisesti ja yrittävät lannistaa sinua (vaikka sitä itse tietämättään/tahtomattaankin), vähennä heidän kanssaan viettämäsi ajan määrää. Seura tekee kaltaisekseen. Kuvittele, millainen olisit ja miten missäkin tilanteessa toimisit, jos olisit niin onnellinen kuin ihmisen on mahdollista olla. Toteuta näitä sitten käytännössä. Ei haittaa, vaikka vain pieni osa olisi heti toteutettavissa - muista, että nyt ei ole kyse suorittamisesta vaan nauttimisesta.

Sinulla ei ole mitään menetettävää - mikset siis kokeilisi tehdä jotain. Johdonmukaisesti ja aina kun alkaa uuvuttaa.

Ja komppaan Fagaria, Melnaisia ja Keikausta.

[mimmi]

Minulla alkaa olla taas samat fiiliksit kuin greylla. Tuleva työntäyteinen kevät ja kesä jo pelottavat etukäteen. Entä jos uuvun yhtä pahasti kuin viime kesänä? Samalla kasvaa tyytymättömyys omaan elämään. Omaa aikaa ei ole juuri yhtään, työt, kotityöt ja perhe vievät kaiken energian niin, että illalla jaksaa vain kaatua sänkyyn. Kummalliset fyysiset pikkuvaivat kiusaavat. Pahimmalta tuntuu se, että puolisoni ja minun välillä tuntuu tällä hetkellä olevan kymmenen kilometriä väliä. Emme ymmärrä toisiamme ja meidän vaikea puhua mistään ilman riitaa.

Pikkuasioista tunnen kuitenkin vielä saavani iloa elämään. Laitan lempiruokaani, luen hyvää kirjaa edes yhden luvun tai katson telkkarista jonkin ohjelman, kuuntelen lempimusiikkiani, käyn saunassa tai vaikka edes lyhyellä lenkillä. Hyvä, että olet grey suunnitellut jo ensi kesää. On hyvä, että on jotain mitä odottaa.

[Think]

Pikkuasioista tunnen kuitenkin vielä saavani iloa elämään. Laitan lempiruokaani, luen hyvää kirjaa edes yhden luvun tai katson telkkarista jonkin ohjelman, kuuntelen lempimusiikkiani, käyn saunassa tai vaikka edes lyhyellä lenkillä.

Tämä kuulostaa kuitenkin ihan hyvältä. Siinä vaiheessa kannattaa olla oikeasti huolissaan itsestään jos nuokin ovat ihan yhtä tyhjän kanssa. Tsemppiä.

[Filovirus]

Pikkuasioista tunnen kuitenkin vielä saavani iloa elämään. Laitan lempiruokaani, luen hyvää kirjaa edes yhden luvun tai katson telkkarista jonkin ohjelman, kuuntelen lempimusiikkiani, käyn saunassa tai vaikka edes lyhyellä lenkillä.

Tämä kuulostaa kuitenkin ihan hyvältä. Siinä vaiheessa kannattaa olla oikeasti huolissaan itsestään jos nuokin ovat ihan yhtä tyhjän kanssa. Tsemppiä.

Siksi kannattaakin tehdä asialle jotain (mitä?) ennen kuin tilanne on siinä pisteessä, että nuokaan asiat eivät elämään mitään tuo/anna.