Kitinä

Frederik Krueger kirjoitti:Luulin tupakoinnin poistuneen muodista joskus 80-luvulla.

Ite veikkaan, että se meni muodista (taas) 90-luvulla mut ikävä kyllä vasta kun me teinitytöt oltiin jo jääty koukkuun. Nyt me samat liki 30-veet hävetään, koitetaan irti ja poltellaan omilla parvekkeilla salaa.

Polttelen juuri takapihalla salaa, kahvi tuoksuu herkulle ja pian korkkaan pepsimaxini. Nää kaikki maistuu kyllä pirteän aamulenkin jälkeen ihan palalta taivasta, enkä ymmärrä miksi kukaan niistä ainakaan kaikista luopuisi.

exPertti kirjoitti:mikäs vika vanhassa kunnon aspartaamissa on?

Mulla tulee suuhun outo ja paha maku, muistuttaa vähän metallin makua muttei kuitenkaan. Halpistuotteista (esim Colajuomista) vielä pahemmin.

Täällä jotain keskustelua oireista. Kuukkelilla voit etsiä lisää, jos kiinostaa.
Mua ei kiinostanut ennen kun huomasin omakohtaisesti pahan maun ja aspartamiinin yhteyden.

Itse olen vähän linjoilla "My body is my temple" ja jos tässä yli ysikymppiseksi pitää kökkiä niin mahdollisimman vähän mitään mikä ei ole välttämätöntä tai on jopa todistetusti haitallista. Simppelisti syövät sitkuttelevat pisimpään Kofeiini voi siihen tottumattomalla vaikuttaa jopa 10-12 tuntia, minkä olen itsekin joutunut huomaamaan.

En tosin ole mikään tiukkapipo, eilenkin söimme tyttöporukalla erivärisiä sokeroituja metrilakuja nam.(todistaa rentouteni)

Mutta joo, muksulle menevässä ruuassa olen vielä tarkempi, kokikset ja makeutusaineet on varattu erikoistilanteisiin, ja silloinkin rajoitetusti.

Vesper kirjoitti:Ja mä olen vierottanut itseni täysin aspartaamista ja kolajuomista. Hyvä minä!

Puhdistakaa itsenne myös arominvahventeista. Ne on perkeleestä. Ja IHAN TYPERIÄ! Miksi jotain puhdasta makua, kuten lihaa, pitää sotkea jollain "vahventeella", joka tekee kaikesta ruuasta samanmakuista?

^
En jaksa lukea linkkiäsi.
Mutta vältän aspartamiinia jälkimaun takia ja tuntuu vaikuttavan myös yleiseen kropan hyvinvointiin. En kuitenkaan vältä sen käyttöä hysteerisesti.

Arominvahventeet, vaimitäneon, ovat menneet tänä vuonna pannaan. Muutteivat taaskaan totaalisen ehdottomasti, vaan vältän niitä. Kroppa tuntuu voivan paremmin ilman niitä.
Niin. Taas oma tuntemus, ei tutkimuslaitoksen 'tietoa'.

annepa kirjoitti:Puhdistakaa itsenne myös arominvahventeista.

En mä niitä käytäkään kun hyvin hyvin harvoin "hätätilanteissa" eli eineksiä syödessäni. Lihat ostan marinoimattomina ja valmistan muunkin ruoan käsittelemättömistä raaka-aineista.

Taidan olla nykyisin melko ituhippi

En edes tiedä mikä on aromivahvenne. Vitun ruokahitlerit!

^ ja ^^
Yritän vierottaa itseni eineksistä. Melkein olen jo onnistunut !!1
Näin yksin elävänä kyllä aika haasteellista kokata vain yhdelle.

Ylermi Ylihankala kirjoitti:En edes tiedä mikä on aromivahvenne. Vitun ruokahitlerit!

Kelailin just samaa. Mikä hemmetin aromivahvenne? Onks se niinku aromisuola?

Pulkannaru kirjoitti:Näin yksin elävänä kyllä aika haasteellista kokata vain yhdelle.

Mun mielestä paljon helpompaa kuin monelle. Voit syödä mitä haluat, kuinka paljon haluat ja koska haluat.

Aromivahvenne (E621) on turhimpia tietämiäni hömpötyksiä, jotka liittyvät elintarvikkeisiin. En harrasta.

Ylermi Ylihankala kirjoitti:Mun mielestä paljon helpompaa kuin monelle.

Meinasin annoskokoja.. keitänpä yhden perunan jne. Ruoan pakastaminen ei tunnu mielekkäältä, eikä saman ruoan syöminen monena päivänä peräkkäin.

Chely kirjoitti:Aromivahvenne (E621) on turhimpia tietämiäni hömpötyksiä, jotka liittyvät elintarvikkeisiin.

On niitä muitakin arominvahventeita kuin E621 ja ne on yhtä turhia.

Takaisin aiheeseen: en edelleenkään polta, mutta nyt on muita oireita. Ajattelin reilu kuukausi sitten että kesäloma on hyvä aika lopettaa kun ei ole työstressiä eikä paljoa muutakaan stressiä. No niinpä, ei ollut, mutta tuli. Tuttavia kuoli kaksin kappalein, toinen tuttavista oli oikein kaveri. Vanhempi sai jo mennä, oli yli 90v ja dementoitunut sänkypotilas. Hän oli kummisetäni äiti ja mua enemmän surettaa se kummitus kuin se äiti (koska äiti oli jo menovaiheessa, kuten sanottu). Tämä nuorempi, jonka tunsin paremmin ja vietin aikaakin yhdessä ja arvostin, oli mies parhaassa iässään. Lisäksi kuolo korjasi yllättäen, 2 viikkoa sairaalassa ja heippa. Diagnoosi tuli 2 päivää ennen poisnukkumista. En nyt tiedä koska on hautajaiset, en varmaan pääse kun ole täällä ja ne on siellä.

Lisäksi - sillä eihän tässä vielä kaikki - muhimassa ollut parisuhdekriisi kärjistyi ja tein ratkaisun joka ei minun kannaltani ole paras tällä hetkellä mutta suhteen kannalta on. Mikä siis voi tarkoittaa että pitkällä juoksulla on minullekin paras ratkaisu. Päätös ei ole ns. peruuttamaton, eli jos tulen vaikka vuoden päästä toisiin aatoksiin, voin palata alkuperäiseen suunnitelmaan ja siihen minulle nyt parhaaseen ratkaisuun. Joka tapauksessa olen nyt itseeni hyvin hyvin pettynyt, kun en tehnytkään niin kuin aikaisemmin olin suunnitellut. Vituttaa. Vituttaa siinä kriisinpuimisessa muutkin asiat.

Koska olin lomalla kotona, missä on koira, söin Duactia, joka tunnetusti aiheuttaa pitempään syötynä masennusoireita. Samaan aikaan vedin tätä Champixia, joka myös voi aiheuttaa masennusoireita. Laskekaapa siitä.

Sanoin tuossa että en edelleenkään polta, mutta en tiedä onko se ihan totta. Viikonloppuna poltin kahtena päivänä yhden. Ratkesin itseasiassa heti viikon savuttomuuden jälkeen, mutta savuttomat päivät eivät ole olleet vaikeita ja se röyhyttely on jäänyt aina siihen yhteen. Olen oikein analysoinut että maistuuko nyt hyvälle tämä pölli, tuntuuko päässä huminaa, lisääntyykö hyvänolontunne... ei, ei ja ei.

Olen omatoimisesti ja ohjeen mukaan liian lyhyen kuurin jälkeen vähentänyt Champixin syöntiä. Otan nyt yhden päivässä, aina aamulla, jotta päivä olisi helpompi. Illalla en ota tablettia. Tällä menolla kuuri loppuu viikon päästä. En yksinkertaisesti uskalla jatkaa kuuria koska minulla on selkeästi masennusoireita (jatkuva vitutus, nukkumisongelmat, en muista unia, jatkuvasti on pala kurkussa ja itkettää). En tiedä johtuvatko oireet vallitsevasta tilanteesta, lääkkeestä vai tupakoinnin "lopettamisesta". Muitakin oireita on, niitä jo odottelinkin aikaisemmin; iho kukkii, henkeä ahdistaa iltaisin (ilmeisesti keuhkoista lähtee liikkeelle juttuja...), ikenet vuotaa verta.

Semmosta tällä kertaa. Elämä on kuulkaa ihanaa... Jatkan silleen että syön nyt nuo lääkkeet loppuun, yhden päivässä, jauhan puoli isoa pussillista jenkkiä päivässä ja kärsin sen aiheuttamat ilmavaivat, koitan pysyä savuttomana mutta en rääkkää itseäni (=jos joskus tekee oikein mieli, poltan puolikkaan tai yhden, toivottavasti ei tee niin paljoa mieli kuitenkaan ikinä...) ja liikuntaharrastus tekee paluun ensi viikolla. Olen nyt ensimmäistä viikkoa loman jälkeen töissä ja kropan on hankala tottua jo säänöllisiin heräämisiin ja ruokaan 5 kertaa päivässä, joten liikuntapaukku sitten vasta ensi viikolla.

Ihmettelee tuo oman hengen vienti, kaverin kaverin tyttöystävä hukuttautui telttaretkiyönä. Ilmeisesti joutunut kahden miehen kuoppaan eikä ratkaisua löytynyt. Ihmisten pitäisi osata luopua, kakkua ei voi sekä säästää että syödä. Kukaan ihminen ei voi tuolla tavoin aiheuttaa itselleni tarvetta moisiin toimenpiteisiin. Alkaa korpeamaan naiset, täysin typerää toimintaa.

exPertti kirjoitti:^,^^ mikäs vika vanhassa kunnon aspartaamissa on?

Minäkin olen kiskonut sitä vuosikymmeniä ja katsokaa minua nyt.

Paras spokesperson aspartaamin käytön lopettamiselle.

Olen yritellyt lopettaa Pepsi Maxin käyttöä. Vaihtelevin repsahduksin.

Virvoitusjuomana aika turha, mutta on tapajuomista ottaa lasi tai pari.

huima kirjoitti:Paras spokesperson aspartaamin käytön lopettamiselle.

Olen yritellyt lopettaa Pepsi Maxin käyttöä. Vaihtelevin repsahduksin.

Virvoitusjuomana aika turha, mutta on tapajuomista ottaa lasi tai pari.

lopetta pepsi maxin käyttö... NOUUU!!!
Kauhistus.. minusta ei olisi siihen. Se on mun ainoa oikea pahe tällä hetkellä.

Hitsi, tavallaan tuo tupakka houkuttelis taas, koska syy miksi lopetin polttamisen on osittain kadonnut. Ei tulis myöskään sit syötyä niin paljoa Voisi vaan tuprutella aina ruokahalun iskiessä *haaveileva huokaus*

^

Oon ylittäny omat odotukseni, mennyt 2 (17 kpl) askia VIIKON aikana (vaikka vinkkua on siemailtu neljänä iltana). PepsiMaxia kai litra päivässä... En vällää.

Fcuk kirjoitti:^

Oon ylittäny omat odotukseni, mennyt 2 (17 kpl) askia VIIKON aikana (vaikka vinkkua on siemailtu neljänä iltana). PepsiMaxia kai litra päivässä... En vällää.

No mä olen ollut polttamatta jo hmm.. reilun vuoden..
Saisi tämän painonkin alas perkele.

Mut varmaan (poltto)haudataan pepsi max -pullo kädessä.

Röökin vähentämisessä on ollut sekin hyvä puoli, että kahvia himoaa vähemmän. Sitäkin juon yhä puolisen litraa päivässä mut come on... Kuka edes haluais yrittää aamuja ilman sitä?

Kuulun tosin niihin, jotka aloittivat kahvinjuonnin vasta raskausaikana, 21-vuotiaana, joten mahdollisuuksia irti varmasti olisi. Mut taas; en vällää!

Mua kauheesti huvittais aloittaa tupakinpoltto vaik olen pääsääntöisesti ollut polttamatta viimeiset 15 vuotta ja vähän ylikin.

Fcuk kirjoitti:Kuulun tosin niihin, jotka aloittivat kahvinjuonnin vasta raskausaikana, 21-vuotiaana, joten mahdollisuuksia irti varmasti olisi. Mut taas; en vällää!

Kun kuranjuonti on isoimpia paheita, voit olla huoleti. Mulla menee kans toi puoli ällää päivässä, mutten pidä kahvia juuri Salkkareita suurempana paheena. Itse asiassa alan olla nykysellään kovin kliinisen tylsä. Ehkä nukun joskus turhan pitkään, kuten tänään yhteentoista...how terrible is that...

Ei mene kahvia (no ehkä keskimäärin kuppi pär viikko), ei mene tupakkaa (no ehkä 4 kunnon sikaria vuodessa), ei mene viinaa (no ehkä 4 annosta kuukaudessa), ei mene Cola-juomia (no ehkä 0,5ltr kuukaudessa).
Eikä tee edes mieli noita. Päihtyisinköhän elämästä?

^ Lucky you jos elämä on nautinnollista noin!

Minä keskeytin orgiat saadakseni kupin kahvia, tunnustan myös polttaneeni ja nauttineeni virvoittavaa PepsiMaxia heti kupilliseni perään. Yhdistelmässä hiki-kahvi-tupakka-pepsimaxi-hiki on jotain äärettömän taivasta. Vastustamatonta pikkupaheilua. <3

YY, Salkkarin kattojissa on oltava jotain vikaa. Miten kukaan voi jaksaa vuodesta toiseen seurata samaa satua päivittäin?

^
En tiedä onnellisuudesta..
Mutta kahvia ei ole koskaan tehnyt mieli, eikä tupakkaa. Sikarin poltan joskus ns juhlan kunniaksi. Iskee päähän ku metrisellä halolla. Eikä tule krapulaa.
Viina ei ole aikoihin noussut päähän, joten juomatahti taitaa olla kovimmillaan kapakoidessa maksimissaan 1 annos tunnissa. Suuremmat määrät ovat mulla vain rahanhukkaa. Nimim. 400€ tavalliseen viinaan 'illan' aikana, eikä edes kunnon kännissä. Ja liian vahvat juomat (laimentamattomina) lentää kaaressa ulos. No, pari paukkua kyl uppoaa.
Cola-juomia ei vaan enää tee mieli. Joskus meni PepsiMaxia ja CokiksenZeroa mut nyt ei kestä keinomakeutusaineita. Sokerisia limuja ei tee mieli.
Eikä kyllä mitään muitakaan huumausaineita. Paitsi elämää.

^ Onnittelut!!!