Itkuketju

Painaako joku mieltä? Haluatko purkaa sydäntäsi? Jos ei apu löydy, niin ainakin kuuntelevia korvia.
VAIN ASIALLISET KOMMENTIT! Kuri on kova.
sivustahuutaja
Kitisijä
Viestit: 21247
Liittynyt: 15.08.2005 0:29

Re: Itkuketju

Viesti Kirjoittaja sivustahuutaja »

Ylermi Ylihankala kirjoitti:
sivustahuutaja kirjoitti:...on helppo kuvitella kuinka raskaalta ajatus paranemisesta tuntuu.
Kaikki uusi tai muutos ahdistaa ja pelottaa masentuneena. Masennus on kokonaisvaltainen olotila. Ulkopuolinen rohkaisu auttaa.
Tietenkin rohkaisu auttaa, mutta kommentoinkin sitä, että ulkopuoliseen apuun ei välttämättä tartuta jos paranemishaluja ei ole. Tuo 'yleislääkäri ei pysty auttamaan' on juuri tuota.
Avatar
NuoriDaavid
Kitinä VIP-jäsen
Viestit: 14469
Liittynyt: 12.05.2011 8:48

Re: Itkuketju

Viesti Kirjoittaja NuoriDaavid »

Lievän masennuksen käypä hoito on terapia tai lääkitys. Keskivaikean terapia ja lääkitys. Vaikeasti masentuneet eivät hyödy terapiasta, mutta lääkityksestä kyllä.

Eli lääkitys ei missään vaiheessa ole väärä hoito. Lievässä ja keskivaikeassa on hyötyä myös terapiasta.

Itse tosiaan näen masennuspotilaista jokainen työpäivä. Suuri osa paranee tai ainakin oireilu lievittyy. Psykiatrian pkl:lle kirjoitan lähetteitä keskivaikeissa ja vaikeissa, jotka eivät reagoi asianmukaiseen lääkehoitoon. Lähetettä on turha kirjoittaa, ellei ensin ole kokeiltu asian mukaista lääkehoitoa. "Turha" tarkoittaa, että lähete palautuu, ellei ensin ole kokeiltu asian mukaista lääkehoitoa.

Mutta ceterum censeo: terveyskeskuksissa on selvät hoitoketjut masennukselle. Se on päivittäin vastaan tuleva sairaus.
Avatar
Niba
Kitisijä
Viestit: 18736
Liittynyt: 15.08.2005 3:14
Paikkakunta: Hell

Re: Itkuketju

Viesti Kirjoittaja Niba »

Harvemmin kärsin masennusta, joskus voi tulla vastoinkäymisiä mennä tv-esiintyminen ohi suun mutta paistaahan päivä vielä huomennakin,voin unohtaa mitä tahansa viidessa sekunnissa, joten jos on joku ongelma niin se muistuttaa itsestään joskus myöhemmin.
Pyyhin Netikettiin..
Avatar
Haemaeraemies
Kitisijä
Viestit: 3886
Liittynyt: 14.08.2005 18:34

Re: Itkuketju

Viesti Kirjoittaja Haemaeraemies »

Hmm, terveyskeskuslääkärit ovat esittäneet lapin suunnalle todella hienoja esityksiä kun läheiseni koittanut saada apua jatkuvaan masennukseensa.

On kuultu muunmuassa seuraavia kommentteja:

" Ota itseäsi niskasta kiinni ja lopeta turha valittaminen "

" Miksi sinä tänne tulet itkemään? "

Ja edelleen masennuksesta kärsivä läheiseni ei suostu enään edes keskustelemaan vaihtoehdosta mennä juttelemaan lääkärille, koska mielikuva on että kaikki muutkin sitten vittuilee ja väheksyy hänen ahdistusta ja pahaa oloa.
Good human, but sometimes if needed, a bad citizen.
Avatar
NuoriDaavid
Kitinä VIP-jäsen
Viestit: 14469
Liittynyt: 12.05.2011 8:48

Re: Itkuketju

Viesti Kirjoittaja NuoriDaavid »

Haemaeraemies kirjoitti:Hmm, terveyskeskuslääkärit ovat esittäneet lapin suunnalle todella hienoja esityksiä kun läheiseni koittanut saada apua jatkuvaan masennukseensa.

On kuultu muunmuassa seuraavia kommentteja:

" Ota itseäsi niskasta kiinni ja lopeta turha valittaminen "

" Miksi sinä tänne tulet itkemään? "

Ja edelleen masennuksesta kärsivä läheiseni ei suostu enään edes keskustelemaan vaihtoehdosta mennä juttelemaan lääkärille, koska mielikuva on että kaikki muutkin sitten vittuilee ja väheksyy hänen ahdistusta ja pahaa oloa.
Joo-o. Tuo on tietenkin epäammattimaista käytöstä ja ammattitaidon puutetta.

Lääkäreitä on Suomessa 20 000. En tietenkään väitä, että jokaiselta saa asianmukaista hoitoa.

Todella ikävää, että läheistäsi on kohdeltu noin. Mutta uskon, että se on valitettava poikkeus. Mikä ei tietenkään läheistäsi lohduta.
Avatar
NuoriDaavid
Kitinä VIP-jäsen
Viestit: 14469
Liittynyt: 12.05.2011 8:48

Re: Itkuketju

Viesti Kirjoittaja NuoriDaavid »

Suvinen kirjoitti:No ei ollut tarkoitus arvostella terveyskeskuslääkärien tietotaitoa masennuksen hoidossa. Sattuu vain olemaan niin, että kammoksun ihan kaikenlaisia aineita, jotka jotenkin vaikuttavat persoonaani, sen takia lopetin hormonaalisen ehkäisynkin. Hyvä vaihtoehto sekin. En ollenkaan väitä, etteikö lääkitys todella auttaisi, kun kyseessä on jonkin kehon oman aineen epätasapaino. Mutta onko joka ikisessä masennustapauksessa tosiaan niin? Suhtaudun suurella skeptisyydellä tuohon joka vaivaan tuputettavaan pilleriin. Olen ehkä vähän 50- lukulainen, mutta ensisijaisesti pyrin poistamaan oireita vaistomaisesti ennen hyväksi havaituilla keinoilla: musiikilla, liikunnalla, omiin oloihini hakeutumisella, suklaalla. Myös se puhuminen auttaa, eikä kuuntelijan tarvitse olla Freud.
Woody Allenin sanoin: whatever works. Eli ei tässä mitään väärin sammuttamisia tapahdu. Jos em. keinot sulla toimii, niin toki erittäin hyvä.

Mutta JOS ne eivät toimi, niin kannattaa ottaa lääketieteellinen apu vastaan ja tietysti ensin hakea sitä.

Ei suoraan sinuun liity, mutta asiaan muuten liittyy jäsen G:n tapaus. Hän käsitykseni mukaan ei koskaan halunnut aloittaa masennuksen lääkehoitoa vaan halusi säästää sen "pahimman varalle".
Avatar
Riemumieli
Kitisijä
Viestit: 6023
Liittynyt: 20.08.2005 23:12
Paikkakunta: Vantaa

Re: Itkuketju

Viesti Kirjoittaja Riemumieli »

Suvinen kirjoitti:mutta ensisijaisesti pyrin poistamaan oireita vaistomaisesti ennen hyväksi havaituilla keinoilla: musiikilla, liikunnalla, omiin oloihini hakeutumisella, suklaalla. Myös se puhuminen auttaa, eikä kuuntelijan tarvitse olla Freud.
Poistatko katkenneen jalankin oireita kuuntelemalla musiikkia ja syömällä suklaata?
Paras päivä ikinä.
Avatar
Riemumieli
Kitisijä
Viestit: 6023
Liittynyt: 20.08.2005 23:12
Paikkakunta: Vantaa

Re: Itkuketju

Viesti Kirjoittaja Riemumieli »

exPertti kirjoitti:Olen pitkälti ollut tällä linjalla itsekin. Yhden ainoan kerran kävin aika syvällä, mutta selvisin siitä paikkakuntaa yms vaihtamalla.
Mikä kuulostaa siltä, että olit selvinnyt pahimmasta. Muuten muuttaminen ei olisi onnisunut, koska et olisi moiseen jaksanut ryhtyä.
Paras päivä ikinä.
Avatar
saira
Kitisijä
Viestit: 3388
Liittynyt: 14.08.2005 19:47
Paikkakunta: Tampere

Re: Itkuketju

Viesti Kirjoittaja saira »

Suvinen kirjoitti:No ei ollut tarkoitus arvostella terveyskeskuslääkärien tietotaitoa masennuksen hoidossa. Sattuu vain olemaan niin, että kammoksun ihan kaikenlaisia aineita, jotka jotenkin vaikuttavat persoonaani, sen takia lopetin hormonaalisen ehkäisynkin. Hyvä vaihtoehto sekin. En ollenkaan väitä, etteikö lääkitys todella auttaisi, kun kyseessä on jonkin kehon oman aineen epätasapaino. Mutta onko joka ikisessä masennustapauksessa tosiaan niin? Suhtaudun suurella skeptisyydellä tuohon joka vaivaan tuputettavaan pilleriin. Olen ehkä vähän 50- lukulainen, mutta ensisijaisesti pyrin poistamaan oireita vaistomaisesti ennen hyväksi havaituilla keinoilla: musiikilla, liikunnalla, omiin oloihini hakeutumisella, suklaalla. Myös se puhuminen auttaa, eikä kuuntelijan tarvitse olla Freud.
Yksi mitä voisit kokeilla, on antioksidanttilääkärikin. Joidenkin vitamiinien epätasapaino saattaa vaikuttaa vahvistavasti masennuksen syntyyn. Ei ole paha jos masennukseen auttaisi esim b-vitamiinin nauttiminen.
"The only reason for time is so that everything doesn't happen at once."
~Albert Einstein
Avatar
NuoriDaavid
Kitinä VIP-jäsen
Viestit: 14469
Liittynyt: 12.05.2011 8:48

Re: Itkuketju

Viesti Kirjoittaja NuoriDaavid »

^Näyttöön (=tieteeseen) perustuva lääketiede ei tue antioksidanttilääkärien näkemyksiä.

Mutta tietysti jokaisella on vapaus tehdä itselleen mitä haluaa, kunhan ei vahingoita muita. Viittaan tällä potilaan oikeuteen. En lääkäriin. Lääkärin velvollisuus on noudattaa lääketieteeseen perustuvia hoitokäytäntäjä. Kaikki lääkärit eivät näin kuitenkaan tee.
Avatar
exsu
Kitisijä
Viestit: 6314
Liittynyt: 05.10.2010 12:11
Paikkakunta: Tampere

Re: Itkuketju

Viesti Kirjoittaja exsu »

Suvinen kirjoitti: Olen ehkä vähän 50- lukulainen, mutta ensisijaisesti pyrin poistamaan oireita vaistomaisesti ennen hyväksi havaituilla keinoilla: musiikilla, liikunnalla, omiin oloihini hakeutumisella, suklaalla. Myös se puhuminen auttaa, eikä kuuntelijan tarvitse olla Freud.
Mä ymmärsin sun kirjoituksesta, että nämä keinot eivät toimi, jos "korjaussarja" koostuu sellaisista asioista kuten ero ja työpaikan/alan vaihto.
Avatar
Riemumieli
Kitisijä
Viestit: 6023
Liittynyt: 20.08.2005 23:12
Paikkakunta: Vantaa

Re: Itkuketju

Viesti Kirjoittaja Riemumieli »

saira kirjoitti:Yksi mitä voisit kokeilla, on antioksidanttilääkärikin. Joidenkin vitamiinien epätasapaino saattaa vaikuttaa vahvistavasti masennuksen syntyyn. Ei ole paha jos masennukseen auttaisi esim b-vitamiinin nauttiminen.
Tai itseensä niskasta tarttuminen, hyppiminen yhdellä jalalla, kärrynpyörien tekeminen, veden juominen, peräruiske ja anaalitappi.
Paras päivä ikinä.
Avatar
Riemumieli
Kitisijä
Viestit: 6023
Liittynyt: 20.08.2005 23:12
Paikkakunta: Vantaa

Re: Itkuketju

Viesti Kirjoittaja Riemumieli »

exsu kirjoitti:Mä ymmärsin sun kirjoituksesta, että nämä keinot eivät toimi, jos "korjaussarja" koostuu sellaisista asioista kuten ero ja työpaikan/alan vaihto.
Kannattaisi kai kuitenkin kokeilla niitä nappeja ennen kuin alkaa repiä elämäänsä hajalle oikein toden teolla. Omassa perheessäni tilanne on muuttunut reilusti parempaan suuntaan, kun toinen on alkanut syödä lääkkeitä. En tiedä, miten kaikkea kakkaa jaksoikaan ja lääkkeitä suosittelin ja aikoja sitten, mutta järki heräsi melkein liian myöhässä. Elämä ei ole helppoa, mutta miksi tehdä siitä väkisin helvettiä?
Paras päivä ikinä.
Avatar
NuoriDaavid
Kitinä VIP-jäsen
Viestit: 14469
Liittynyt: 12.05.2011 8:48

Re: Itkuketju

Viesti Kirjoittaja NuoriDaavid »

Jokaisen antioksidanttilääkärin vastaanotolle hakeutumista miettivän kannattaa ensin lukea nämä jutut:

http://yle.fi/mot/150500/kasis.htm

http://www.skepsis.fi/lehti/2000/2000-4kola.html
Avatar
Riemumieli
Kitisijä
Viestit: 6023
Liittynyt: 20.08.2005 23:12
Paikkakunta: Vantaa

Re: Itkuketju

Viesti Kirjoittaja Riemumieli »

Todettaköön kuitenkin, että myös työpaikan vaihto tms. toiminto on tarvittaessa tarpeen. Helpoimpia masennuksia hoitaa lienevät juuri jostain tulleet traumat, oli se sitten paska pomo tai vittumainen pso. Kun tarpeeksi ajoissa vaihtaa, ei joudu kurimuksen alhoon uppoamalla liian syvälle suohon.
Paras päivä ikinä.
Avatar
Kreitsu
Kitisijä
Viestit: 5039
Liittynyt: 09.05.2006 8:45
Paikkakunta: Brexitland

Re: Itkuketju

Viesti Kirjoittaja Kreitsu »

NuoriDaavid kirjoitti:Vaikeasti masentuneet eivät hyödy terapiasta, mutta lääkityksestä kyllä.
No ei se ihan näinkään välttämättä ole. Itse joskus taannoin vakavan masennuskauden aikana hakeudun lääkäriin ns. toiseksi viimeisenä vaihtoehtona. Vika vaihtoehto olisi ollut hypätä kaulakiikkuun.

Minua kyllä sysittiin hoitoon, tuskin olisin itse oma-aloitteisesti mennyt. Pääsin aika pian terapiaan ja aloitin lääkkeet.

Kyllä terapiasta voi olla apua vakavasti masentuneellekin, jos jotenkin jaksaa sinne terapiaan itsensä roudata.

Ei vakava masennus ole vain sitä, että makaa laput silmillä sängyssä eikä kykene liikkumaan. Lääkitys (jos on sopiva) tietenkin auttaa jaksamaan mennä sinne terapiaan.
Avatar
Kreitsu
Kitisijä
Viestit: 5039
Liittynyt: 09.05.2006 8:45
Paikkakunta: Brexitland

Re: Itkuketju

Viesti Kirjoittaja Kreitsu »

Ymmärrän hyvin Suvisen haluttomuutta aloittaa lääkitystä tosta noin vain. Suvisen elämäntilanne vaikuttaa sellaiselta minun korviini, että olosuhteiden muuttaminen voisi helpottaa. Vaikea tietenkin sanoa, kun ei voi tietää kaikkea ja kumpi oli eka muna vai kana jne.

Mutta vertaus: kuvitteleeko joku, että esim. alkoholistiperheessä asuva lapsi paranee esim. masennuksestaan tai muusta psyykkisestä oireilusta lääkkeillä. Eikö paras ratkaisu kuitenkin olisi olosuhteiden muuttaminen. Ainakin aluksi.

Minulla ei ole mitään lääkkeitä vastaan - vetelenhän niitä itsekin. Mutta kynnys aloittaa lääkitys ekan kerran, oli suuri.
Avatar
Dumiz
Kitisijä
Viestit: 2248
Liittynyt: 04.07.2011 9:44

Re: Itkuketju

Viesti Kirjoittaja Dumiz »

Suviselle tsemppiä :h:
Avatar
Varis
Elämätön Kitisijä
Viestit: 300
Liittynyt: 19.01.2011 23:51

Re: Itkuketju

Viesti Kirjoittaja Varis »

Kuulostaa masentuneen kannalta huonolta ratkaisulta hoitaa itseään ottamalla loparit ja eroamalla. Taloudellisen epävarmuuden kasvattaminen tuskin edesauttaa masennuksen hoitoa ja saattaa sulkea tosiasiallisen muutoksen mahdollisuuden pois kokonaan. Ero taas tuo oman painolastinsa sitä kautta, että lapsen hoitaminen jää silloin helposti kokonaan omalle niskalle.

Jos olet oikeasti masentunut, olet sairas eikä sinulla silloin olekaan edellytyksiä työskennellä normaalisti. Parempi ratkaisu kuin loparit olisihoitaa itsensä kuntoon joko sairaslomalla tai lääkkein ja katsoa sitten selväjärkisempänä mitä haluaa tehdä, oli kyse sitten parisuhteesta tai työpaikasta. Parempi ottaa breikki silloin kun sitä tarvitsee sen sijaan että vetää kaiken viemäristä alas ja katsoo mitä jää pinnalle kellumaan. Esimerkiksi alanvaihdon pitäisi olla aika pitkälle suunniteltu ennen kuin sitä alkaa toteuttamaan.
Avatar
Kreitsu
Kitisijä
Viestit: 5039
Liittynyt: 09.05.2006 8:45
Paikkakunta: Brexitland

Re: Itkuketju

Viesti Kirjoittaja Kreitsu »

Tarkennus: En siis omilla kommenteilla tarkoittanut, että Suvisen pitäisi rientää ottamaan lopareita ja pistää ero vireille. Mietin vain sitä mahdollisuutta, että nykyinen olotila voi johtua ympäristöstä. Jos niin on, niin ei siihen mitkään pillerit auta. Eikä sairaslomakaan ole kuin tekohengitystä (tietty olisi hyvä ratkaisu toistaiseksi, jos vaikka aloittaa terapian tmv.).

Pitäisi siis mielestäni selvittää, mitä oikeasti itse haluaa ja mistä nykyinen paha olo voi johtua, että sitä voi hoitaa oikein. Paras apu saattaisi olla terapia, jossa olisi mahdollista käsitellä omia tuntemuksiaan ja elämäntilannetta. Ei siis välttämättä heti ryhtyä kippaamaan pillereitä kitaan.
Avatar
NuoriDaavid
Kitinä VIP-jäsen
Viestit: 14469
Liittynyt: 12.05.2011 8:48

Re: Itkuketju

Viesti Kirjoittaja NuoriDaavid »

Kreitsu kirjoitti:
NuoriDaavid kirjoitti:Vaikeasti masentuneet eivät hyödy terapiasta, mutta lääkityksestä kyllä.
No ei se ihan näinkään välttämättä ole. Itse joskus taannoin vakavan masennuskauden aikana hakeudun lääkäriin ns. toiseksi viimeisenä vaihtoehtona. Vika vaihtoehto olisi ollut hypätä kaulakiikkuun.

Minua kyllä sysittiin hoitoon, tuskin olisin itse oma-aloitteisesti mennyt. Pääsin aika pian terapiaan ja aloitin lääkkeet.

Kyllä terapiasta voi olla apua vakavasti masentuneellekin, jos jotenkin jaksaa sinne terapiaan itsensä roudata.

Ei vakava masennus ole vain sitä, että makaa laput silmillä sängyssä eikä kykene liikkumaan. Lääkitys (jos on sopiva) tietenkin auttaa jaksamaan mennä sinne terapiaan.
No joo. Kirjoitin huonosti. Tarkalleen ottaen vakavassa masennuksessa terapia tehoaa huonosti ja ei pelkästään ole riittävä hoitomuoto ja psykoottisessa depressiossa terapiasta ei ole hyötyä.
Avatar
NuoriDaavid
Kitinä VIP-jäsen
Viestit: 14469
Liittynyt: 12.05.2011 8:48

Re: Itkuketju

Viesti Kirjoittaja NuoriDaavid »

Kreitsu kirjoitti:Tarkennus: En siis omilla kommenteilla tarkoittanut, että Suvisen pitäisi rientää ottamaan lopareita ja pistää ero vireille. Mietin vain sitä mahdollisuutta, että nykyinen olotila voi johtua ympäristöstä. Jos niin on, niin ei siihen mitkään pillerit auta. Eikä sairaslomakaan ole kuin tekohengitystä (tietty olisi hyvä ratkaisu toistaiseksi, jos vaikka aloittaa terapian tmv.).

Pitäisi siis mielestäni selvittää, mitä oikeasti itse haluaa ja mistä nykyinen paha olo voi johtua, että sitä voi hoitaa oikein. Paras apu saattaisi olla terapia, jossa olisi mahdollista käsitellä omia tuntemuksiaan ja elämäntilannetta. Ei siis välttämättä heti ryhtyä kippaamaan pillereitä kitaan.
Terapia ja lääkkeet molemmat tehoavat ja yhdessä paremmin, kuin kumpikaan yksinään. Paitsi siis psykoottisessa depressiossa, jossa terapiasta ei ole apua.

Eli paras hoito on lääke JA terapia. Jos ei saa parasta, kannattaa ottaa sitä, mitä saa. Mutta kyllä siihen terapiaankin pääsee. Kunhan siis ensin menee sinne lääkäriin. Lakikin muuttui hiljakkoin siten, että Kela on velvollinen korvaamaan terapian kaikille, joilla kriteerit täyttävät. Aiemmin määrärahojen loppuminen esti terapiaan pääsyn.

Jos sairaus johtuu ympäröivistä olosuhteista, niin kannattaa tietysti pyrkivä muuttamaan ympäröiviä olosuhteita, mikäli se on mahdollista. Ei kuitenkaan kannata tehdä hätiköityjä ratkaisuja. Itseään ei pääse pakoon, vaikka lähtisi kuinka kauas.
Avatar
Kreitsu
Kitisijä
Viestit: 5039
Liittynyt: 09.05.2006 8:45
Paikkakunta: Brexitland

Re: Itkuketju

Viesti Kirjoittaja Kreitsu »

^Niin. Kuvitellaan nyt kuitenkin tilanne, että vaikkapa minulla on mies ja työ, jota inhoan. Enkä rakasta miestäni ja mietin, että ero voisi olla ratkaisu. Ei eron harkitseminen tarkoita sitä, että on masentunut ja haluaa vain muuttaa tilannetta. Myöskään lääkkeiden vetäminen harvemmin saa ihmistä rakastumaan keneenkään uudelleen, jos ei kerran rakasta.

Sen sijaan jos kituuttaa suhteessa, jossa on paha olla ja työkin kusee, niin mielestäni paras lääke tähän on selvittää se, mitä itse oikeasti haluaa ja myös tietenkin se, että johtuvatko tällaiset tuntemukset mahdollisesti masennuksesta vai onko niin, että nykyinen elämäntilanne aiheuttaa ahdistusta ja masentaa.

Itse en ajattele, että tässä tapauksessa (jos pahan olon aiheuttaja on ympäristö) lääkkeiden aloittaminen suin päin on se ratkaisu. Pelkästään terapiakin voi riittää. Tai sitten ei. Mutta miksi heti alkaa vetää lääkkeitä, sitä ihmettelen.

Jos jalkaan sattuu, niin se tutkitaan ensin ja sitten mietitään, mitä tehdään eikä heti leikata sitä pois, you know. Tai jos kilpirauhasen toiminnassa epäillään olevan vikaa, niin sekin tutkitaan ensin eikä heti heitetä pameja naamaan. Miksi ihmeessä masennuksen kohdalla niin usein heti ollaan tuputtamassa lääkkeitä?

Sitäkin ihmettelen, että täällä moni kiihkeästi ehdottaa lääkkeitä, vaikka emme edes ole kaikki lääkäreitä. Ja sinäkään et ole edes tavannut "potilasta", mutta kovasti olisit jo lääkkeitä määräämässä.

Minun ei ole tarkoitus kuulostaa lääkevastaiselta eikä minulla edes siihen varaa ole: pysynhän itse kasassa lääkityksen avulla. Sen sijaan en vain tajua sitä asennetta, että heti pitää olla aloittamassa lääkkeitä ilman kunnon kartoitusta.

Ja muuten, kyllä niistä lääkkeistä voi olla harmiakin - olkoot kuinka nykyaikaisia. Ihan höpöä selittää, ettei uudenajan masislääkkeistä ainakaan haittaa ole, jos ei hyötyäkään. Tuo on ihan paskaa. Se nyt on vain niin, että se mikä toiselle sopii, ei välttämättä sovikaan toiselle. Nimim. kokemusta on.
Avatar
Kreitsu
Kitisijä
Viestit: 5039
Liittynyt: 09.05.2006 8:45
Paikkakunta: Brexitland

Re: Itkuketju

Viesti Kirjoittaja Kreitsu »

Suvinen, halaus :h:
Avatar
NuoriDaavid
Kitinä VIP-jäsen
Viestit: 14469
Liittynyt: 12.05.2011 8:48

Re: Itkuketju

Viesti Kirjoittaja NuoriDaavid »

Kreitsu kirjoitti:^Niin. Kuvitellaan nyt kuitenkin tilanne, että vaikkapa minulla on mies ja työ, jota inhoan. Enkä rakasta miestäni ja mietin, että ero voisi olla ratkaisu. Ei eron harkitseminen tarkoita sitä, että on masentunut ja haluaa vain muuttaa tilannetta. Myöskään lääkkeiden vetäminen harvemmin saa ihmistä rakastumaan keneenkään uudelleen, jos ei kerran rakasta.

Sen sijaan jos kituuttaa suhteessa, jossa on paha olla ja työkin kusee, niin mielestäni paras lääke tähän on selvittää se, mitä itse oikeasti haluaa ja myös tietenkin se, että johtuvatko tällaiset tuntemukset mahdollisesti masennuksesta vai onko niin, että nykyinen elämäntilanne aiheuttaa ahdistusta ja masentaa.

Itse en ajattele, että tässä tapauksessa (jos pahan olon aiheuttaja on ympäristö) lääkkeiden aloittaminen suin päin on se ratkaisu. Pelkästään terapiakin voi riittää. Tai sitten ei. Mutta miksi heti alkaa vetää lääkkeitä, sitä ihmettelen.

Jos jalkaan sattuu, niin se tutkitaan ensin ja sitten mietitään, mitä tehdään eikä heti leikata sitä pois, you know. Tai jos kilpirauhasen toiminnassa epäillään olevan vikaa, niin sekin tutkitaan ensin eikä heti heitetä pameja naamaan. Miksi ihmeessä masennuksen kohdalla niin usein heti ollaan tuputtamassa lääkkeitä?

Sitäkin ihmettelen, että täällä moni kiihkeästi ehdottaa lääkkeitä, vaikka emme edes ole kaikki lääkäreitä. Ja sinäkään et ole edes tavannut "potilasta", mutta kovasti olisit jo lääkkeitä määräämässä.

Minun ei ole tarkoitus kuulostaa lääkevastaiselta eikä minulla edes siihen varaa ole: pysynhän itse kasassa lääkityksen avulla. Sen sijaan en vain tajua sitä asennetta, että heti pitää olla aloittamassa lääkkeitä ilman kunnon kartoitusta.

Ja muuten, kyllä niistä lääkkeistä voi olla harmiakin - olkoot kuinka nykyaikaisia. Ihan höpöä selittää, ettei uudenajan masislääkkeistä ainakaan haittaa ole, jos ei hyötyäkään. Tuo on ihan paskaa. Se nyt on vain niin, että se mikä toiselle sopii, ei välttämättä sovikaan toiselle. Nimim. kokemusta on.
Kommunikaatiomme on puutteellista.

Minähän lähden siitä, että ihmisen, joka epäilee olevansa sairas, kannattaa mennä lääkäriin. Jos taas on sitä mieltä, että ei ole sairas ja kukaan muukaan ei sellaista epäile, ei lääkäriin kannata mennä. Jos vika on esim vittumainen työ tai paska avioliitto, lääkäri ei voi auttaa.

Jalka tai kilpirauhasanalogiasi: mennään lääkäriin, jos on vaivaa. Lääkäri sitten tutkii ja oman asiantuntemuksensa perusteella arvioi, miten kannattaa hoitaa. Toki yhteisymmärryksessä potilaan kanssa. Väkisin ei voi ketään hoitaa.

Jos haluaisin kärjistää samoin kuin sinä, niin potilas päättäisi ennen lääkäriiin menoa, että ainakaan mitään kilpirauhashormonia en ryhdy syömään, oli sitten kilpirauhasen vajaatoiminta tai ei. Tai polvikipuinen päättäisi, että ainakaan polvinivelen tähystysleikkaukseen en tule menemään.

Minä en ole sanomassa, että Suvisen pitää aloittaa lääkitys. Enhän ole koskaan edes tavannut hänetä. Sanon ainoastaan, että kannattaa mennä lääkäriin, jos epäilee olevansa sairas. Ei siis kannata etukäteen ajatelle, että ei sieltä mitään apua saa.
Vastaa Viestiin