Typerimmät uutiset

[elco]

No itse asiassa en yrittänyt olla hauska tai edes sarkastinen. IMHO 95%:lle väestöstä tietokone on työkalu. Ei lääkärin tarvitse tietää, miten verenpaine- tai kuumemittari toimii käyttääkseen niitä ongelmitta.

No jos tuolle tielle lähdetään niin kuinka moni tarvitsee kouluruotsia, neliöjuurta, tunnustuksellista uskonnonopetusta tai oikeastaan mitään muuta mitä peruskoulussa opetetaan paitsi ehkä englanninkieltä ja peruslaskutoimituksia?

[Vagabondo]

IMHO 95%:lle väestöstä tietokone on työkalu. Ei lääkärin tarvitse tietää, miten verenpaine- tai kuumemittari toimii käyttääkseen niitä ongelmitta.

Ei lääkärin tarvitse tietää, miten verenpaine- tai kuumemittari toimii käyttääkseen niitä ongelmitta, mutta jotta tietokoneen käyttö sujuisi ongelmitta olisi syytä olla käsitys siitä miten ohjelmistot rakentuu ja tietokone toimii. Lisäksi tietokoneet on kokoajan kasvavasti mukana ihmisten arjesta, joten ymmärrys niiden toiminnasta auttaa oman elinympäristön ylläpidossa siinä missä se että osaa käyttää porakonetta.

[James Potkukelkka]

No itse asiassa en yrittänyt olla hauska tai edes sarkastinen. IMHO 95%:lle väestöstä tietokone on työkalu. Ei lääkärin tarvitse tietää, miten verenpaine- tai kuumemittari toimii käyttääkseen niitä ongelmitta.

No jos tuolle tielle lähdetään niin kuinka moni tarvitsee kouluruotsia, neliöjuurta, tunnustuksellista uskonnonopetusta tai oikeastaan mitään muuta mitä peruskoulussa opetetaan paitsi ehkä englanninkieltä ja peruslaskutoimituksia?

Noh. Mun mielestäni neliöjuuri kuuluu yleissivistykseen. Tunnustuksellista uskonnonopetustahan meillä ei kait virallisesti ole. Kouluruotsi ei pitäisi olla pakollinen.

[Vagabondo]

No niin! Tavoitteena olisi mielestäni perusteiden luominen jatko-oppimiselle tietorakenteista ja algoritmeista, tiedonhallintajärjestelmistä ja ohjelmointirajapinnoista. Enkä todellakaan puhu nyt mistään SQL:stä vaan jostain merkittävästi helpommasta. Jossain on tietoa (tila), mikä pitää hakea ja joko prosessoida ja/tai integroida johonkin toiseen dataan, jotta saavutetaan tulos (tila'), joka ei ole ilmiselvää katsomalla lähtötilaa. Joku minua viisaampi pedogogi voi tehdä toteutuksen.

Mä en tiedä onko muut täällä tutustuneet mainitsemaani Hello Rubyyn, mutta se on nimenomaan tuollainen lapsille suunnattu koodausta käsittelevä kirja, joka ei opeta suoraan mitään kieltä, vaan opettaa niitä loogisia ajattelumalleja, joita tietotekniikassa tarvitaan. Poika on just sen ikäinen tällä hetkellä, että aihe on ajankohtainen ja tullut tuota teosta yhdessä käytyä läpi. Ensivuonna pitäisi sitten alkaa tuolla koulun puolellakin aiheen opetus ja kyllä mä oletan, että asiaa lähestytään vastaavasta kulmasta. Se että siellä alettaisiin opettamaan jotain C++ ohjelmointia on niin epälooginen vaihtoehto, että en usko niin tapahtuvan.

[sivustahuutaja]

Ei lääkärin tarvitse tietää, miten verenpaine- tai kuumemittari toimii käyttääkseen niitä ongelmitta, mutta jotta tietokoneen käyttö sujuisi ongelmitta olisi syytä olla käsitys siitä miten ohjelmistot rakentuu ja tietokone toimii.

Tuotto-panos on tuossa vaan huono. Ihmiset pärjäävät yhä paremmin tietokoneiden kanssa koska tietokoneet ja softat nyt vaan pelittävät nykyään paremmin ja ovat helpompia käyttää.

Ohjelmointi ei tunnu kovin hyvältä tulevaisuuden suunnitelmalta senkään takia, kun kehitys on menossa siihen suuntaan, että käyttäjä kertoo sirille tai google now:lle mitä haluaa tehdä. Jos hyppään googlen robottitaksiin ja kerron sille millä terasseilla tule käydä vapaasti valitussa järjestyksessä, niin miksi minun pitäisi osata ohjelmoida tuo robottitaksi tai ymmärtää miten robottitaksin käyttämä reititysalgoritmi toimii?

Tänä päivänä ohjelmointi ei tunnu olevan mikään iso pullonkaula. Alihankintaa on tarjolla lähellä ja kaukana. Sen sijaan asiakkaan tarpeita ymmärtävästä jengistä on pulaa. Tarpeita ymmärretään parhaiten logiikan ja vuorovaikutustaitojen avulla ja niitä pitäisi ryhtyä opettamaan enemmän jo ala-asteella.

[James Potkukelkka]

^Tietokoneohjelma on huono, jos loppukäyttäjän pitää tietää, miten se toimii.

[Ylermi Ylihankala]

^Tietokoneohjelma on huono, jos loppukäyttäjän pitää tietää, miten se toimii.

Tietokoneissa/elektroniikassa on usein niin, että kun kaikki menee hyvin tai manuaalin mukaan, riittää kun softa/rauta on hyvä. Mutta kun ongelmia ilmenee, vaikka töissä, on hemmetisti hyötyä, että osaa reagoida oikein ja perusjutuissa tehdä oikeita ja nopeita ratkaisuja. Eli ei kokonaisuudessa riitä, että softa on hyvä.

[So Hard]

^Tietokoneohjelma on huono, jos loppukäyttäjän pitää tietää, miten se toimii.

Tietokoneissa/elektroniikassa on usein niin, että kun kaikki menee hyvin tai manuaalin mukaan, riittää kun softa/rauta on hyvä. Mutta kun ongelmia ilmenee, vaikka töissä, on hemmetisti hyötyä, että osaa reagoida oikein ja perusjutuissa tehdä oikeita ja nopeita ratkaisuja. Eli ei kokonaisuudessa riitä, että softa on hyvä.

Jos excel kaatuu tai windows pykii, ei kukaan ryhdy katsomaan niiden lähdekoodia vaan kaivamaan virhemanuaalia.

[elco]

Heikkoa tekoälyä toki pukkaa kaikenmoisiin sovelluksiin kasvavissa määrin seuraavan 25 vuoden aikana, missä vaiheessa syntynee vahva tekoäly, joka viisastuu eksponentiaalisesti. Range sille millaista täällä on asua, elää ja työskennellä 2060 on aika helvetin suuri. Fatalistina kannattaa joko vetää itsensä jojoon tai syödä vitamiinia ja pitää itsensä kunnossa, jotta pääsee kelkkaan mukaan ja elää virtuaalisesti ikuisesti simulaatiossa (jollei siis tämäkin ole simulaatio jo nyt).

Sinä aikana lisäarvo tehdään oivalluksella. Oivallus syntyy tietoa, rajapintoja ja sovelluksia yhdistelemällä. Välineet kehittyvät kovaa kyytiä enkä erityisesti toivo, että peruskoulussa aletaan opettamaan Basicia. Edelleen ollaan monesti tilanteessa, että tiedon viimeinen integrointi tapahtuu aivoissa: joku tyyppi jolla on kokemusta ja ymmärrystä bisneksestä ja/tai tekniikasta näkee kuvan (visualisoinnin) tai laskelman lopputuloksen ja tekee siitä päätelmän josta seuraa päätös ja toimenpide. Välineet kehittyvät ja päätöksenteko automatisoituu jatkuvasti, mutta ei kaikkiin oivalluksiin tule olemaan valmista appia tai universaalia sellaista ainakaan 20 vuoteen (uskoakseni; voi olla että tulee, mutta se on kyllä yllätys; vastaavasti on yllätys, jos sitä ei tule 40 vuoteen). sivustahuutaja voi kysyä siriltä bisneskysymyksen, mutta vastauksen perusteella ei kannattane tehdä bisnespäätöstä. Peruskouluikäiset ovat 10-15 vuoden kuluessa siirtymässä työelämään eli heillä on vielä 5-20 vuotta aikaa luoda arvoa oivalluksilla ennen kun koneet ajavat siinäkin ohi.

[James Potkukelkka]

Yksi kaikkien aikojen suurimmista tietotekniikkavaikuttajista oli Steve Jobs, joka mun käsittääkseni ei osannut ohjelmoida.

Hänen kykynsä oli nähdä, mitä ihmiset haluavat (vaikka eivät vielä tiedä sitä) ja koota porukka, joka osaa tehdä sen ja ruoskia heitä tekemään se. Ja myydä ratkaisu kehittäjille ja rahoittajille ja lopulta massoille.

[James Potkukelkka]

Sinä aikana lisäarvo tehdään oivalluksella. Oivallus syntyy tietoa, rajapintoja ja sovelluksia yhdistelemällä..

Joo. Tätä pitäisi opettaa peruskoulussa. Jos sitä vain voi opettaa. En tiedä, voiko sitä opettaa.

[Gat]

Tähän ohjelmoinnin kouluopetukseen. Minun aikanani sellaista ei kansakoulussa ollut. Eikä keskikoulussa. Keskikoulu muuttui peruskoulun yläasteeksi jo aikanani, mutta ei sielläkään. Ei myöskään lukiossa mitään ATK/IT-kurssia. Yliopistoon kun menin, kerran ruokalassa kuulin, miten pari tuntematonta jätkää keskusteli, miten Amiga 600 on parempi kuin Amiga 500, koska siinä on kovalevy. En ymmärtänyt termejä, mutta kunnioitin heitä supernörtteinä

Näin tietenkin oli, koska kotitietokoneita ei ollut. Ja kun tuli, niiden käyttö oli lähinnä lasten pelit. Itse sain herätyksen vasta 1996, netin myötä. Esiopiskelin lukemalla Mikrobittiä, mutta ekan oman tietokoneen lankamodeemeineen ostin vasta 1998.

Koodauksen opettamisesta jo koululapsille, että mitenkähän tarpeellista se muka on? Käyttöjärjestelmät ja sovellukset kun ovat niin suuritöisiä, että eihän juuri kukaan nörttikään niitä itse alusta loppuun rakenna. Jos taas peruskäyttäjä haluaa modifioida systeemiään, sitä vartenhan on sovellusten valmiit käyttöliittymät ja lisukkeet. Selviää hyvin ilman koodausta. Ehkä alkeis-HTML ja scriptit olisi eduksi hahmottaa, jos jotain itse julkaisee. Editorit ja netin sivuntekoautomaatit kun ovat paskoja.

Muutenhan tuo oikean koodauksen opettaminen kakruille on kuin jokaisen pitäisi kirjaa lukeakseen tai kirjoittaakseen opetella paperin teko ja kirjapainotaito. Tai tuolilla istuakseen tuntea puusepän taidot. Osata suunnitella oma televisio. Elokuvia katsellessaan tuntea kuvaustekniikka. No, mielenkiinnosta ehkä, mutta eihän sellainen ole välttämätöntä perushyödykkeiden, edes tietokoneen ja kannykän arkikäytössä.

Jo parikymmentä vuotta sitten nörtit mussuttivat, että yhteiskunta jakautuu kahtia. Etuoikeutettuihin ohjelmointitaitoisiin ja koodausvajakkeihin. Eihän se niin ole. Netissäkin julkaisee kuka vaan tietämättä mitään koodauksesta. Samoin kuin että autolla voi ajaa tuntematta auton tekniikka syvällisesti saati että osaisi itse rakentaa auton.

Mahdollisesti lasten ja nuorten logiikan ymmärryksen kehittämiseksi koodaus oppi voisi olla hyödyllistä. Suorempaa olisi kuitenkin opettaa jo peruskoulussa klassista logiikka ja sumeaa logiikkaa ilman tietokonetta välissä.

[James Potkukelkka]

Vaihteeksi olen ison G:n kanssa samaa mieltä jostain.

[So Hard]

Muutan kantaani! Kaikki mitä Gattaca vastustaa on lähtökohtaisesti kehitystä.

[elco]

Näiden palstan dinosaurusten väärä premissi on passiivisuus. Siinä vaiheessa kun joku muu on tehnyt sen penkin, television tai appin on jo vähän myöhäistä tehdä sillä bisnestä, kun kaikilla on jo arvoa tuottava sovellus käytössä.

Toinen missä menette metsään on väärä abstraktiotaso: ei transistorin fysiikkaa tarvitse osata kaikkien (jonkun kyllä). Ei kaikkien pidä osata ohjelmoidakaan, mutta jonkinmoinen analyysi kuulunee monasti bisnekseen. Analyysi voidaan ja usein kannattaa ulkoistaa, mutta toisinaan siitä syntyy tehokkuustappioita. A fool with a tool is still just a fool, mutta ilman asianmukaisia työvälineitä homma menee vaikeaksi. Analogia on mielestäni tässä ennemminkin, että jos pitää saada taulu seinälle ja reikä seinään niin turha sitä on alkaa piikillä nirhimään kun fiksumpi käyttää iskuporakonetta.

[James Potkukelkka]

^Eikös tuo tauluesimerkki juuri tarkoita, että sähkömoottorin toiminnan syvällisempi tietäminen ei ole oleellista vaan se, että tietää, että porakoneen tapainen työkalu on olemassa? Vielä parempi, jos osaa käyttää sitä.

Ei kait kukaan väitä, että kenenkään ei tarvitse koodata, vaan että onko se taito, jota kannattaa opettaa peruskoulussa.

Yleisesti ottaen oppi ei ojaan kaada ja ohjelmoinnin opettamisesta ei varmastikaan ole kenellekään haittaa.

[Vagabondo]

Koodauksen opettamisesta on näköjään tehty nettisivutkin, jossa on selvitetty tavoitteita ja metodeja. Nopealla vilkaisulla vahvistaa varovaista optimismiani selkeän kannatuksen puolelle: "Ohjelmoinnin opettaminen peruskoulutasolla on ennen kaikkea ohjelmoinnillisen ajattelun perusteiden oppimista sekä tekemistä ja harjoittelua."

http://koodi2016.fi/

[elco]

^Eikös tuo tauluesimerkki juuri tarkoita, että sähkömoottorin toiminnan syvällisempi tietäminen ei ole oleellista vaan se, että tietää, että porakoneen tapainen työkalu on olemassa? Vielä parempi, jos osaa käyttää sitä.

No sitähän minä tässä yritän kerta toisensa jälkeen sanoa, että abstraktiotasonne on täysin väärä: ohjelmointi on minusta työkalu jota käytetään analyysiin ja ongelmanratkaisuun. Ohjelmointi on se fucking pora eikä se mitä siellä poran sisällä on.

[So Hard]

No sitähän minä tässä yritän kerta toisensa jälkeen sanoa, että abstraktiotasonne on täysin väärä: ohjelmointi on minusta työkalu jota käytetään analyysiin ja ongelmanratkaisuun. Ohjelmointi on se fucking pora eikä se mitä siellä poran sisällä on.

Olen eri mieltä. Sovellus on pora. Ohjelmointi on keino rakentaa sovellus.

[James Potkukelkka]

Niin. Jos pitää kirjoittaa teksti, niin Word on työkalu, jolla se tehdään. Jos pitää porata reikä seinään, porakone vastaa Wordia. Toki on hyvä, että osaa käyttää Wordia ja porakonetta.

[elco]

Olen eri mieltä. Sovellus on pora. Ohjelmointi on keino rakentaa sovellus.

Sovellus on se taulu seinällä.

[James Potkukelkka]

Olen eri mieltä. Sovellus on pora. Ohjelmointi on keino rakentaa sovellus.

Sovellus on se taulu seinällä.

Voihan sen ajatella noinkin. Mutta mun ja Tixin ajatus on, että taulu seinällä on se lopputuote.

[urpiainen]

Koodauksen opettamisesta on näköjään tehty nettisivutkin, jossa on selvitetty tavoitteita ja metodeja. Nopealla vilkaisulla vahvistaa varovaista optimismiani selkeän kannatuksen puolelle: "Ohjelmoinnin opettaminen peruskoulutasolla on ennen kaikkea ohjelmoinnillisen ajattelun perusteiden oppimista sekä tekemistä ja harjoittelua."

http://koodi2016.fi/

"Luokilla 1–2 opetellaan antamaan yksikäsitteisiä komentoja ihmiseltä toiselle."

[So Hard]

Olen eri mieltä. Sovellus on pora. Ohjelmointi on keino rakentaa sovellus.

Sovellus on se taulu seinällä.

Sovelluksilla tehdään se taulu = tuotos, oli se sitten teksti, kuva, nettisivu tai automaatiolla syntyvä tuote. En ymmärrä miten teknologian, työkalun ja lopputuotteen erottaminen voi olla niin vaikiaa.

[Gat]

Olen eri mieltä. Sovellus on pora. Ohjelmointi on keino rakentaa sovellus.

Sovellus on se taulu seinällä.

Sovelluksilla tehdään se taulu = tuotos, oli se sitten teksti, kuva, nettisivu tai automaatiolla syntyvä tuote. En ymmärrä miten teknologian, työkalun ja lopputuotteen erottaminen voi olla niin vaikiaa.

Jeps. Tauluvertaus käy. Daven porakonevertaus oli hyvä. Ei tarvitse tietää porakoneen sisuskaluja tai osata itse rakentaa porakonetta käyttääkseen porakonetta vaikka palkkatyössään.

Useimmat meistä käyttävät vaatteita. Vaateteollisuuskin on tärkeä elinkeino. Mutta tarvitseeko itse osata kutoa käyttääkseen villasukkia?

No nuo esimerkit ovat paremminkin rautapuolta. Mutta kummallista softan glorifiointia, että kaikkien pitäisi osata koodata. Työkaluhan se sovellus on siinä kuin porakonekin tai villlasukat vaate.

Olisikohan tässä uudistuksessa takana, että joku yksioikoinen virkamies tai poliitikko kuvittelee, että Suomen Tulevaisuus on Angry Birdsin tapaan peliteollisuudessa? Tai Uudessa Nokiassa? No tuskinpa. Ja vaikka olisikin, eiväthän kaikki sitä tee. Kuten ei ennen kaikki olleet metsureita tai paperityömiehiä tai metallimiehiä.

Harrastuksen ja itsenäisen ammatteihin hakeutumisen pitäisi riittää.