Kitinä

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/cd5b ... bec431c3b1

Onko tässä toimittaja sekoittanut kuukausi- ja vuosiansiot, vai onko apteekkarilla tosiaan tuollaiset tulot?

exsu kirjoitti: ↑04.09.2020 12:40 https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/cd5b ... bec431c3b1

Onko tässä toimittaja sekoittanut kuukausi- ja vuosiansiot, vai onko apteekkarilla tosiaan tuollaiset tulot?

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000001943850.html

Vois melkein todeta, että "This is like printing money!".

^ Noissakin keskimääräinen on 20K/kk. Tuo olisi kuitenkin moninkertainen siihen nähden.

Apteekit verotetaan kuten toiminimi (=yksityinen elinkeinonharjoittaja, liikkenharjoittaja), eli yritystoiminnan ja henk. koht. tuloja ei verotuksessa erotella.

Jos vierekkäin ovat Citymarket K kauppa ja apteekki ja molemmat tekevät 500 000 tuloksen ja maksavat 100 000 lainan lyhennystä, niin lopputulos on hyvin eri.

Apteekkarin 500 000 on henk. koht. palkkatuloa. Siitä hän saa yrittäjävähennyksenä verottomasti 5% 25 000. Eli verotettava bruttotulo 475 000, josta hän maksaa veroa n 55%, eli nettona jää 213 750 + 25 000 = 238 750. Siitä
lainanlyhennys (lainathan eivät ole vähennyskelpoisia, ainoastaan korot) niin nettovuosiansioksi tulee 138 750. Toki hyvä, mutta ei puoli miljonaa, kuten verotiedoissa lukee.
K kauppa sen sijaan on Oy. Se maksaa tuloksestaan veroa 20% eli ennen lainanlyhennyksiä jää 400 000 Oy:lle, lainanlyhennysten jälkeen 300 000. Siitä sitten kauppias maksaa itselleen sen verran palkkaa, kuin tarvitsee. Jos K-kauppassa on nettovarallisuutta, niin 8% verran nettovarallisuudesta voi jakaa 26%:n efektiivisellä (=Oy+osingon saajan verot) veroasteella, max 150 000/osingonsaaja. (KOrjaus/tarkennus: palkat vähennetään Oyn tulokset, eli oy:n 500 000:n tuloksesta palkat jo vähennetty.

Paperilla apteekkari tienaa huomattavasti K-kauppiasta paremmin, vaikka todellisuudessa toisin päin. Toki täydellisyyden vuoksi on sanottava, että lainanlyhennyshän maksetaan itselle, koska lainalla on ostettu varallisuutta.

Mutta alkuperäiseen exsun kysymykseen. En usko että on virhe. On niitä apteekkareita, jotka saavat henkilöyhtiönä millin palkkatuloa ja nettona tulee sitten vielä isompi mälli vapaakaupan tuotteista (=ei lääkkeet, esim. kosmetiikka, laastarit, sidokset jne). Vapaakaupan voi yhtiöittää, lääkemyyntiä ei. Todellinen isojen poikien raha nettona tulee vapaakaupasta (koska se on oy-muodossa), jos tulee. Kaikkialla vapaakauppa ei myy, jos asiakkaat ovat pa. Tohmajärvellä ei osteta kallista apteekkikosmetiikkaa, Espoossa ostetaan.


Take home message: Kaikki apteekkarit eivät tienaa hyvin. Osa tienaa helvetin hyvin. Suurin osa siitä väliltä. Yksityisen elinkeinoharjoittajan verotus ja lainanlyhennykset vaikuttavat oleellisesti siihen, mitä lopulta päätyy apteekkarin pankkitille.

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000006649612.html

Tää on jotenkin tosi kiehtovaa. Uudehkossa best-sellerissään Identity Francis Fukuyama kirjoittaa, että vaikka vapaan markkintalouden ja liberaalin demokratian liitto on kiistatta (ainakin länsimaissa) peitonnut kilpailevat yhteiskuntajärjestelmät, politiikka ei kuitenkaan ole muuttunut puhtaaksi rationaaliseksi hallinnoinniksi, koska me ihmiset vain olemme sellaisia, että järkevien yhteiskunnallisten rakenteiden lisäksi janoamme tunnustusta ja arvostusta muilta. Siksi politiikan keskeiseksi sisällöksi on muodostunut erilaisten ryhmien vaatimukset julkisesta hyväksynnästä, arvonannosta ja täysipainoisen ja esimerkillisen kansalaisuuden yleisestä tunnustamisesta.

Fukuyama, kuten moni muukin, ajattelee näiden vaatimusten kohdalla ennen kaikkea vähemmistökeskeistä identiteettipolitiikaa; sitä, miten eri vähemmistöt vaativat asemansa, oikeuksiensa ja tasa-arvoisen kansalaisuutensa yleistä tunnustamista, olipa kyseessä sitten etniset vähemmistöt, sukupuolivähemmistöt, tai mitä vain. Suomessa ehkä keskeisin tällainen identiteettipoliittinen liike näyttäisi juuri tällä hetkellä olevan yritysjohtajien närkästynyt vaade siitä, että heidän arvokkuutensa vaatii suurempaa julkista tunnustamista. Tosi hellyttäviä nuo yritysjohtajien pahastumiset siitä, että heidän moraaliaan ja vaikka isänmaallisuuttaan kyseenalaistetaan, eivätkä he saa ansaitsemaansa julkista arvonantoa ja tunnustusta.

Sipilähän oli edellisellä hallituskaudella edelläkävijä tässä, kun käänsi melkein kaikki hänen toimiensa kritiikit siihen muotoon, että hänen isänmaallisuuttaan ja vilpittömyyttään ei saa kyseenalaistaa. Yritysjohtajana politiikassa hän pystyi kääntämään kaiken poliittisen keskustelun ja arvostelun identiteettipolitiikaksi. Ehkä yritysjohtajiksi hakeutuu jotenkin poikkeuksellisen heikkoitsetuntoista sakkia, jota ajaa huippusuorituksiin kyltymätön tunnustuksen tarve. Tästä voisi varmaan joku perinteinen psykoanalyytikko sanoa vaikka mitä.

^ Jos joku haluaa pelata identiteettipeliä, niin miksi kaikki eivät saisi pelata samaa peliä?

Minusta viime aikojen kehitys viittaa siihen, että talouden kehityksellä ja liberaalilla markkinataloudella saattaa olla vain korrelaatio, eikä kausaliteettia, kuten moni on ajatellut. Ehkä teollisuus, liberalismi ja markkinatalous saivat vain alkunsa samaan aikaan. Mitä jos myös totalitaristinen tai nationalistinen valtio voikin pärjätä hienosti valjastamalla markkinat sopivalla tavalla. Tuo on todella pelottava ajatus. Kiina pakkosteriloi uiguureja ja talous porskuttaa. Mitä jos Yhdysvallat toteaa, että heidän etujensa mukaista on ryhtyä uudeksi Roomaksi ja käyttää enemmän sotilaallista voimaa etujensa ajamiseen?

Mä en ole saanut kiinni siitä, mistä Marinille on tarkalleen närkästytty. Kuten useampikin on twitterissä todennut, jos Nalle Wahlroos sanoo, että yrityksillä ei ole moraalia ja niiden ainoa tehtävä on tuottaa voittoa sijoitetulle pääomalle (itse uskon näin), oikeisto tuumaa, että Nallen mielipide jeech ja vasemmisto tuumaa, että Nallen mielipide not jeech.

Nyt kun Marin sanoo aivan saman, niin oikeisto tuumaa, että Marinin mielipide not jeech ja vasemmisto tuumaa, että Marinin mielipide jeech.

Does not compute.

^ ei tässä ole kysymys asiasta, vaan tyylistä. Meillä on tulipunainen idealisti pääministeri, joka ei näytä haluavan mitään yhteistyötä yritysmaailman kanssa.

Osakeyhtiölaki sanoo: "Yhtiön toiminnan tarkoituksena on tuottaa voittoa osakkeenomistajille, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin." Jos pääministeri on tuosta eri mieltä, niin se on vähän niin kuin hänen duuninsa tehdä asialle jotain. Siitähän hänelle maksetaan.

sivustahuutaja kirjoitti: ↑28.09.2020 16:24 ^ ei tässä ole kysymys asiasta, vaan tyylistä. Meillä on tulipunainen idealisti pääministeri, joka ei näytä haluavan mitään yhteistyötä yritysmaailman kanssa.

Osakeyhtiölaki sanoo: "Yhtiön toiminnan tarkoituksena on tuottaa voittoa osakkeenomistajille, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin." Jos pääministeri on tuosta eri mieltä, niin se on vähän niin kuin hänen duuninsa tehdä asialle jotain. Siitähän hänelle maksetaan.

Mä en tiedä, onko pääministeri tuosta eri mieltä? Mielestäni hän vain totesi vallitsevan tosiasian. Ja kuten sanottu, Wahlroos sanoo aivan saman. Silloin vain vastaanotto on peilikuva Marinin saamasta.

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000001587489.html

Imho on aivan järjetön ajatus, että kymmenien tai satojentuhansien erillisten ihmisten ja oganisaatioiden omistamalla yrityksellä voisi olla moraali tai yhteisvastuu. Julkisyhteisö noudattaa vallitsevia lakeja, jotka eduskunta viisaudessaan säätää.

Mua kyllä oikeasti vähän hämmästyttää tuo suomalaisten yritysjohtajien tavattoman innokas hokeminen tästä, että yrityksellä ei ole muuta tavoitetta ja tehtävää kuin huolehtia omistajien sijoituksen tuotosta. Huvittaisi keittiöpsykologisoida se jonkinlaiseksi käsittelemättömäksi traumaksi kylmän sodan aikaiselta, puolisosialistiselta puitetalousaikakaudelta, jolloin valtio-omisteisiin ja valtio-ohjaamiin yrityksiin varmasti liitettiin kaikenmoisia tavoitteita ja tehtäviä. Ja toki tällainen puhe oikein kutsuu poliitikkoa huolehtimaan siitä, että toimintaympäristö on sellainen, että yritysten moraaliton itsekkyys kanavoituu sosiaalisesti siedettävästi. Mitä muuta demaripääministeri muka voisi sanoa? Ja siinä - tässä - sitä sitten ollaan.

Lisäksi, jos nykyaikana kuuntelee vaikkapa visionäärisempiä amerikkalaisyrityksiä, tai näitä nuoren polven suomalaisia startup-pöhisijöitä, niin eivät ne puhu tähän nallelaiseen vuoristoneuvostyyliin. Sen sijaan ne puhuvat siitä, miten nykyaikana uusi polvi ei katso politiikan tai vaikkapa yhdistystoiminnan suuntaan, kun etsivät reittiä toteuttaa itseään yhteiskunnallisesti ja rakentaa parempaa maailmaa. Sen sijaan nämä uudet kuluttajat katstovat yrityksiin ja niiden moraaliin. Siinä missä kekkosslovakiassa perustettiin aatteellinen yhdistys, uusi polvi haluaa aatteellisia yrityksiä. Ei näitä startup-tyyppejä aja pelkkä voitontavoittelu, vaan visio uudesta uljaasta maailmasta. Mielellään toki taloudellisella menestyksellä. Ja kenellepä olisi siihen valittamista, jos molemmat toteutuvat. Välillä tuntuu, että näillä julkisuudessa melskaavilla suomalaisilla suuryrityspampuilla ei ole muuta keinoa tarttua tähän ilmiöön kuin sanoa, että jos katsovat vastuullisuuden edistävän bisnestä, niin toki he siihen sitoutuvat. Tämä ehkä vähän missaa pointin.

Lisäksi mä ihan pikkaisen taas kerran ihmettelen kokoomusta, että miksi ne ei pelaa paremmin. Sen sijaan, että voivottelullaan latistavat yrittäjyysintoa, ja tapansa mukaan peesaavat suuryrityksiä, ne voisivat olla uuden luovan talouden lippulaiva. Sanoisivat suoraan, että antaa demarien ja vuorineuvoston tykitellä keskenään 1970-luvun juoksuhaudoista, he rakentavat maailmaa, jossa uusi yritystoiminta ratkaisee kestävyyskriisin. Ei säilyttäviä tukia ja helpotuksia menneen maailman tuotantotavoille, vaan ovi auki uudelle. Mut ei, innoissaan hyppäävät toimitusjohtajasetien kelkassa samaan jankkaukseen.

James Potkukelkka kirjoitti: ↑28.09.2020 16:18 Mä en ole saanut kiinni siitä, mistä Marinille on tarkalleen närkästytty. Kuten useampikin on twitterissä todennut, jos Nalle Wahlroos sanoo, että yrityksillä ei ole moraalia ja niiden ainoa tehtävä on tuottaa voittoa sijoitetulle pääomalle (itse uskon näin), oikeisto tuumaa, että Nallen mielipide jeech ja vasemmisto tuumaa, että Nallen mielipide not jeech.

Nyt kun Marin sanoo aivan saman, niin oikeisto tuumaa, että Marinin mielipide not jeech ja vasemmisto tuumaa, että Marinin mielipide jeech.

Does not compute.

Käsittääkseni ero on ilmaisutavassa:

Talous­elämän laajassa haastattelussa Marin syyttää yrityksiä yhteis­kunta­vastuun puutteesta. ”Emme voi valitettavasti luottaa siihen, että yritykset huolehtivat ihmisistä ja ympäristöstä”, Marin sanoi.

Siinä missä Nalle toteaa, ettei yrityksiltä voi vaatia yhteiskuntavastuuta, Marin syyttää niitä sen puutteesta, eli käytännössä vaatii niiltä yhteiskuntavastuuta.

urpiainen kirjoitti: ↑28.09.2020 16:42
Lisäksi, jos nykyaikana kuuntelee vaikkapa visionäärisempiä amerikkalaisyrityksiä, tai näitä nuoren polven suomalaisia startup-pöhisijöitä, niin eivät ne puhu tähän nallelaiseen vuoristoneuvostyyliin. Sen sijaan ne puhuvat siitä, miten nykyaikana uusi polvi ei katso politiikan tai vaikkapa yhdistystoiminnan suuntaan, kun etsivät reittiä toteuttaa itseään yhteiskunnallisesti ja rakentaa parempaa maailmaa. Sen sijaan nämä uudet kuluttajat katstovat yrityksiin ja niiden moraaliin. Siinä missä kekkosslovakiassa perustettiin aatteellinen yhdistys, uusi polvi haluaa aatteellisia yrityksiä. Ei näitä startup-tyyppejä aja pelkkä voitontavoittelu, vaan visio uudesta uljaasta maailmasta. Mielellään toki taloudellisella menestyksellä. Ja kenellepä olisi siihen valittamista, jos molemmat toteutuvat. Välillä tuntuu, että näillä julkisuudessa melskaavilla suomalaisilla suuryrityspampuilla ei ole muuta keinoa tarttua tähän ilmiöön kuin sanoa, että jos katsovat vastuullisuuden edistävän bisnestä, niin toki he siihen sitoutuvat. Tämä ehkä vähän missaa pointin.

Ei pidä uskoa kaikkea, mitä netissä lukee. Uskoakseni tuo on vain jargonia, jonka uskotaan myyvän. Kaikilla yrityksillä on nykyään hienot arvot. Ne ovat aivan huuhaata. Enroninkin yksi core value oli "rehellisyys".

Tietysti joku googlekin lässyttää "do no harm" jne, mutta ei se estä heitä sensuroimasta Kiinan googlea, jos rahantulo sitä vaatii.

James Potkukelkka kirjoitti: ↑28.09.2020 16:48

urpiainen kirjoitti: ↑28.09.2020 16:42
Lisäksi, jos nykyaikana kuuntelee vaikkapa visionäärisempiä amerikkalaisyrityksiä, tai näitä nuoren polven suomalaisia startup-pöhisijöitä, niin eivät ne puhu tähän nallelaiseen vuoristoneuvostyyliin. Sen sijaan ne puhuvat siitä, miten nykyaikana uusi polvi ei katso politiikan tai vaikkapa yhdistystoiminnan suuntaan, kun etsivät reittiä toteuttaa itseään yhteiskunnallisesti ja rakentaa parempaa maailmaa. Sen sijaan nämä uudet kuluttajat katstovat yrityksiin ja niiden moraaliin. Siinä missä kekkosslovakiassa perustettiin aatteellinen yhdistys, uusi polvi haluaa aatteellisia yrityksiä. Ei näitä startup-tyyppejä aja pelkkä voitontavoittelu, vaan visio uudesta uljaasta maailmasta. Mielellään toki taloudellisella menestyksellä. Ja kenellepä olisi siihen valittamista, jos molemmat toteutuvat. Välillä tuntuu, että näillä julkisuudessa melskaavilla suomalaisilla suuryrityspampuilla ei ole muuta keinoa tarttua tähän ilmiöön kuin sanoa, että jos katsovat vastuullisuuden edistävän bisnestä, niin toki he siihen sitoutuvat. Tämä ehkä vähän missaa pointin.

Ei pidä uskoa kaikkea, mitä netissä lukee. Uskoakseni tuo on vain jargonia, jonka uskotaan myyvän. Kaikilla yrityksillä on nykyään hienot arvot. Ne ovat aivan huuhaata. Enroninkin yksi core value oli "rehellisyys".

Tietysti joku googlekin lässyttää "do no harm" jne, mutta ei se estä heitä sensuroimasta Kiinan googlea, jos rahantulo sitä vaatii.

Mun mielestä on selvää, että yritysten ja kuluttamisen rooli ja merkitys yhteiskunnallisessa olemisessamme on muuttunut ajan myötä, ja yritysten kannattaa huomioida tämä. Tähän huomioimiseen voi sitten valita suhtautumistapansa.

Voi valita kyynisen ajattelutavan, jolla osoittaa ennen kaikkea itselleen, että ei ole sinisilmäisesti vietävissä vaan ymmärtää mistä kato todella on kyse. Tällöin ajattelee yritysten yhteiskuntavastuun olevan pelkkää jargonia ja markkinointia, jolla saadaan lisää raaa, vaikka oikeasti ollaan kiinnostuneita vain voitosta. Eettisyys on pelkkä väline rahanteossa, eikä ehkä jonkun mielestä siksi ollenkaan oikeaa eettisyyttä.

Tai sitten voi ajatella, että sitoudumme aidosti eettiseen toimintaan ja uskomme, että tällä on itseisarvo, ja toivottavasti myös välinearvo rahan tekemisessä, koska muuten yritys kaatuu. Mä tunnen vetoa tähän ajattelutapaan, mutta mä olenkin köyhä.

Lisäksi mun mielestä yritysten toimien moraalinen ristiriitaisuus ei aina osoita etiikkapuheita falskeiksi sen enempää kuin yksilöilläkään. Kyllä mun mielestä mä pystyn hetkittäin olemaan ihan aidosti eettinen, vaikka käytännössä en kovin paljoa näe vaivaa parantaakseni M'bokon asemaa, käyttääkseni Kitinän perinteistä esimerkkiä. Vähän sama yrityksillä: viime päivinä on Kauppalehdessä esim. keskusteltu NBA:sta, joka tuntuu kunnostautuvan BLM-liikkeen eturintamana, mutta samaan aikaan Kiinan systeemin pönkittäjänä, kun sieltä on suuria voittoja saatavissa. Silti mun mielestä se BLM-työ on ihan arvokasta, eikä pelkkää jargonia.

urpiainen kirjoitti: ↑28.09.2020 17:05

James Potkukelkka kirjoitti: ↑28.09.2020 16:48

urpiainen kirjoitti: ↑28.09.2020 16:42
Lisäksi, jos nykyaikana kuuntelee vaikkapa visionäärisempiä amerikkalaisyrityksiä, tai näitä nuoren polven suomalaisia startup-pöhisijöitä, niin eivät ne puhu tähän nallelaiseen vuoristoneuvostyyliin. Sen sijaan ne puhuvat siitä, miten nykyaikana uusi polvi ei katso politiikan tai vaikkapa yhdistystoiminnan suuntaan, kun etsivät reittiä toteuttaa itseään yhteiskunnallisesti ja rakentaa parempaa maailmaa. Sen sijaan nämä uudet kuluttajat katstovat yrityksiin ja niiden moraaliin. Siinä missä kekkosslovakiassa perustettiin aatteellinen yhdistys, uusi polvi haluaa aatteellisia yrityksiä. Ei näitä startup-tyyppejä aja pelkkä voitontavoittelu, vaan visio uudesta uljaasta maailmasta. Mielellään toki taloudellisella menestyksellä. Ja kenellepä olisi siihen valittamista, jos molemmat toteutuvat. Välillä tuntuu, että näillä julkisuudessa melskaavilla suomalaisilla suuryrityspampuilla ei ole muuta keinoa tarttua tähän ilmiöön kuin sanoa, että jos katsovat vastuullisuuden edistävän bisnestä, niin toki he siihen sitoutuvat. Tämä ehkä vähän missaa pointin.

Ei pidä uskoa kaikkea, mitä netissä lukee. Uskoakseni tuo on vain jargonia, jonka uskotaan myyvän. Kaikilla yrityksillä on nykyään hienot arvot. Ne ovat aivan huuhaata. Enroninkin yksi core value oli "rehellisyys".

Tietysti joku googlekin lässyttää "do no harm" jne, mutta ei se estä heitä sensuroimasta Kiinan googlea, jos rahantulo sitä vaatii.

Mun mielestä on selvää, että yritysten ja kuluttamisen rooli ja merkitys yhteiskunnallisessa olemisessamme on muuttunut ajan myötä, ja yritysten kannattaa huomioida tämä. Tähän huomioimiseen voi sitten valita suhtautumistapansa.

Voi valita kyynisen ajattelutavan, jolla osoittaa ennen kaikkea itselleen, että ei ole sinisilmäisesti vietävissä vaan ymmärtää mistä kato todella on kyse. Tällöin ajattelee yritysten yhteiskuntavastuun olevan pelkkää jargonia ja markkinointia, jolla saadaan lisää raaa, vaikka oikeasti ollaan kiinnostuneita vain voitosta. Eettisyys on pelkkä väline rahanteossa, eikä ehkä jonkun mielestä siksi ollenkaan oikeaa eettisyyttä.

Tai sitten voi ajatella, että sitoudumme aidosti eettiseen toimintaan ja uskomme, että tällä on itseisarvo, ja toivottavasti myös välinearvo rahan tekemisessä, koska muuten yritys kaatuu. Mä tunnen vetoa tähän ajattelutapaan, mutta mä olenkin köyhä.

Lisäksi mun mielestä yritysten toimien moraalinen ristiriitaisuus ei aina osoita etiikkapuheita falskeiksi sen enempää kuin yksilöilläkään. Kyllä mun mielestä mä pystyn hetkittäin olemaan ihan aidosti eettinen, vaikka käytännössä en kovin paljoa näe vaivaa parantaakseni M'bokon asemaa, käyttääkseni Kitinän perinteistä esimerkkiä. Vähän sama yrityksillä: viime päivinä on Kauppalehdessä esim. keskusteltu NBA:sta, joka tuntuu kunnostautuvan BLM-liikkeen eturintamana, mutta samaan aikaan Kiinan systeemin pönkittäjänä, kun sieltä on suuria voittoja saatavissa. Silti mun mielestä se BLM-työ on ihan arvokasta, eikä pelkkää jargonia.

Tämä ei tosiaan varmasti ole binaarinen asia. Siis koko yrityskenttää koskien eikä myöskään yksittäistä yritystä. Mutta jos nyt palaan tuohon Google-esimerkkiin. Mun mielestäni se osoittaa, että niin kauan kyllä voidaan olla eettisiä ja tiedostavia, kun se tuottaa. Mutta kun kiinan poika sanoo, että kaksi vaihtoehtoa; joko Tienanmen on rauhan aukio tai Google-niminen yritys ei toimi Kiinassa, eettisyys kummasti unohtuu.

Priden aikaan joka yritys vaihtaa logonsa sateenkaaren väreihin. Se on puhdasta markkinointia.

Mitä mieltä olet yritysten arvoista? Joka firmallahan on vähintään kolme ylevää arvoa?

urpiainen kirjoitti: ↑28.09.2020 16:42
Lisäksi, jos nykyaikana kuuntelee vaikkapa visionäärisempiä amerikkalaisyrityksiä, tai näitä nuoren polven suomalaisia startup-pöhisijöitä, niin eivät ne puhu tähän nallelaiseen vuoristoneuvostyyliin. Sen sijaan ne puhuvat siitä, miten nykyaikana uusi polvi ei katso politiikan tai vaikkapa yhdistystoiminnan suuntaan, kun etsivät reittiä toteuttaa itseään yhteiskunnallisesti ja rakentaa parempaa maailmaa. Sen sijaan nämä uudet kuluttajat katstovat yrityksiin ja niiden moraaliin.

Firmat kyllä kuuntelevat maksavia asiakkaita. Luomua, vegeä, bioa, reilua ja mitä vaan pistetään myyden.

EDIT:

Kovaääniset yhteiskuntasoturit kuvittelevat firmojen kuuntelevan heitä. Joskus noin voi käydäkin. Mutta firmojen tehtävä on palvella maksavia asiakkaita. Jos Jani-Petteri boikotoi Atrian lihatuotteita, mutta ei kuitenkaan osta junttibrändi-Atrian vegeburgeria, niin miksi Atriaa kiinnostaisi mitä Jani-Petteri uikuttaa? Mutta jos koemarkkinoinin jälkeen lihatalolle selviää, että asiakkaat ovat valmiita ostamaan hyväkatteisia lihattomia tuotteita, niin miksi lihatalo ei niitä ottaisi valikoimaansa? Neste tekee polttoaineita uusiutuvista luonnonvaroista. Ikea julkaisee suunnittelijoiden nimet, kun sitä haluttiin. Siinähän saadaan vähän lisää designfiilistä kennolevytuotteisiin.

Ylipäätään firmat ovat jo luonnostaan hyviksiä. Meillä ei olisi käytännössä mitään nykymaailmaa muistuttavaa ilman firmoja. Firmat voivat sitten toimia vieläkin jalommin, jos ostajat ovat siitä valmiita maksamaan. Minäkin lupaan lahjoittaa 10% konsultointipalkkiostani puiden istuttamiseen, kunhan sitten ostatte sitä konsultointia pyydetyllä hinnalla.

So Hard kirjoitti: ↑12.04.2019 13:15

urpiainen kirjoitti: ↑12.04.2019 13:10

So Hard kirjoitti: ↑21.03.2019 10:02 Ainoa selitys on se, että se tapahtuu Oulussa. Etelä-Suomessa tuo olisi ollut automaattinen syyttämättä tai tutkimatta jättäminen.

Välillä on vaikea ymmärtää maailmaa: https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006068165.html

Tuo on tuollainen nahkapäätös. Tuomarilla ei ollut rohkeutta todeta, että onhan se natsipelle, niin pisti pienen sakon ja pienen korvauksen. Hovioikeus tuskin kärsii moisesta rohkeuden pulasta.

Mun ymmärryskykyni on edelleen koetuksella: https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/59fe ... 85e379f61f

urpiainen kirjoitti: ↑30.09.2020 13:53

So Hard kirjoitti: ↑12.04.2019 13:15

urpiainen kirjoitti: ↑12.04.2019 13:10
Välillä on vaikea ymmärtää maailmaa: https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006068165.html

Tuo on tuollainen nahkapäätös. Tuomarilla ei ollut rohkeutta todeta, että onhan se natsipelle, niin pisti pienen sakon ja pienen korvauksen. Hovioikeus tuskin kärsii moisesta rohkeuden pulasta.

Mun ymmärryskykyni on edelleen koetuksella: https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/59fe ... 85e379f61f

Vähän yllättävää, mutta toisaalta kyseessä Rovaniemen HO. Uskoisin että KKO ottaa käsittellyyn ja menee EIT linjalle.

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006660158.html

Pidän tätä vähän absurdina. Kehä I:n sisällä. Joku betonibunkkeri, aurinkokunnan pienoismalli ja liito-oravia. Ja jos Teknos tekee alueesta liian vaarallisen, voisiko sen Teknoksen lähettää jönsesteriin?

Suomalainen kaavavalitusjärjestelmä on lienee maailman kehnoin.

urpiainen kirjoitti: ↑06.10.2020 11:30 https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006660158.html

Pidän tätä vähän absurdina.

Tuohan blokkasi vain asunnot. Raide-Jokeri tullaan rakentamaan normaalisti, jolloin jengi pääsee ratikalla katsomaan liito-oravia. Matkailuvaltti?

"kansainvälisesti ainutlaatuinen Aurinkokunnan pienoismalli”, valittajat toteavat.


Ps. Mun mielestäni vielä parempi argumentti olisi, että paikalla sijaitsee koko universumikin huomioiden ainutlaatuinen 1:1 malli universumista!

^
https://www.tripadvisor.com/LocationPho ... simaa.html

sivustahuutaja kirjoitti: ↑06.10.2020 14:13 ^
https://www.tripadvisor.com/LocationPho ... simaa.html

^^
"In Helsinki a miniature Solar system has been made. It is 1:billion (1 000 000 000). The starting point is at Pajamäki, where the Sun (1,4m sized) with Earth, Mars, Merkurius and Venus are located few meters away. Take a bike ride all the way to Pluto, to find that it is only pin size (2mm), located 6km away from the sun. It takes some 3-4 hrs to ride a bike through the solar system."

Vaadin koko 12 km Pluton radan sisäpuolista aluetta pienosmallista suojeltavaksi!

^ myös planeettojen välinen näköyhteys pitää palauttaa pikaisesti.