Aika koomista, että puhut faktojen tajuamisesta juuri sen jälkeen kun et tajunnut faktoja.Homeboy65 kirjoitti: ↑04.07.2019 15:14 Sivustahuutaja: tietenkään työ ei lopu maailmasta. Sitä ei vaan ole enää kaikille.
Kuinka vaikeaa näin yksinkertaisten faktojen tajuaminen on:
1) Preesens: työttömiä työnhakijoita on_melkein_10_kertaa_enemmän_kuin_avoimia_työpaikkoja. Lisäksi suuri osa noista em. paikoista on lyhytaikaisia, osapäiväisiä, epävarmalla provisiopalkalla.
2) Futuuri: tuo trendi (automatisoiti, robotit, globalisaatio) jatkuu. Etlan äskettäinen arvio: peräti kolmasosa nykyisistä työpaikoista on vaarassa kadota seuraavan kahden vuosikymmenen aikana. Samanlaisia arvioita tehdään muissakin (Esim. USA) maissa.
Automaatio ja robotit kasvattavat työn tuottavuutta ja mahdollistavat entistä suuremman kokonaishyvinvoinnin. Sama koskee myös globalisaatiota. Polttomoottori tappoi hevosmiesten työt mutta samalla syntyi uutta ihmistyötä ja kokonaistuottavuus kasvoi. Ei ole mitään erityistä syytä, miksei näin kävisi muidenkin tuottavuutta nostavien innovaatioiden kanssa. Nykyisten töiden häviäminen tarkoittaa uusien töiden syntymistä ja tuo uusien taitojen opettelun vaateen. Siitä kuitenkin päästään siihen mistä toinen sh puhui, eli työn kysynnästä ja tarjonnasta.
Suomen kaltaisessa vauraassa yhteiskunnassa ainoa syy työttömyyteen on työn hinta tai työntekijän haluttomuus. Ensimmäinen vaikuttaa tarjontaan ja toinen kysyntään. Jos henkilö A, B tai C kykenevät tekemään työtä jonka tuottavuus on 6 euroa tunnissa (oletetaan nyt vaikka että ostosten pakkaamista kassiin kaupassa, joka ei luo muuta arvonlisää kuin että joku asiakas saattaa siitä tykätä) mutta kykyjä tai taitoja ei ole muuhun, niin työehtosopimus joka vaatii maksamaan siitä työstä 8 euroa tuhoaa koko sen työn hinnalla pois. Eli tarjonta häviää. Kukaan ei halua maksaa 6 euron työstä 8 euroa. Unohdetaan tässä nyt vielä reaalipalkan päälle tuleva verokiila, joka osin syntyy siksi että työn tarjontaa tapetaan ja sosiaaliturvaa maksetaan.
Tarjonnan osalta kyse on pitkälti siitä, mikä insentiivi ihmisillä on mennä tekemään ansiotyötä. Jos tekemättä mitään saa 1000 euroa kuussa, Lauri Laiska tai Antti Alkoholisti löllii varsin tyytyväisenä kotonaan niin kauan kun tarjolla on vaikka 100 tuntia 6 euron työtä kuussa. Sosiaaliturva poistaa insentiivejä mennä töihin ja samalla nostaa verokiilaa. Kuten edellä havaitsimme, 600 euroa kuussa maksava 100 tunnin työ ei löydä teettäjää eikä tekijää.
Sen sijaan jos diili olisi sellainen, että 1000 euron sosiaaliturvasta tulee ehdollinen niin, että on pakko ottaa vastaan vaikka palkkatuettua työtä, yhtälö voisi olla sellainen, että 6 euron arvoisesta työstä maksetaan 8 euron palkka niin että työnantaja saa tukea valtiolta 2 euroa kun se työllistää Lauri Laiskan. Lauri Laiska tekee ne 100 tuntia jotka ovat tarjolla, saa siitä 800 ja kun on täyttänyt velvoitteensa ottaa duunia vastaan, saa loput 200 sossusta. Kustannus on valtiolle 4/10 siitä mitä 1000 euron sosiaaliturva. Kustannus työnantajalle vastaa työn tuottavuutta, joten se kannattaa teettää. Näin Lauri Laiskan verokiilarasitteesta häviää 60% ja Antti Alkoholistin dokaamisen rahoittaminen onnistuu pienemmällä verotuksella.
Tämmöisen vähimpien haittojen järjestelmän rakentaminen on vaativaa ja aukotonta siitä ei koskaan saada, eikä sinällään ole merkitystä onko mallina yleissitovuuden poistaminen työllistämistöistä, palkkatuki, kansalaispalkka joka palkitsee työn tekemistä vai mikä. Osa löllii ja siipeilee kuitenkin, mutta on kaikkien etu maksimoida työn tarjonta ja kysyntä.
