Päivän uutiskatsaus IV - A new hope

[sivustahuutaja]

Mielestäni meidän ikäluokassa tapahtui niin suuri luokkajaon mullistus maksuttoman peruskoulun ja tuetun opiskelun myötä, että luokkautumiskehityksen suunta vaikuttaa ihan luonnolliselta. Vanhempien asenteilla ja geeneillä kun ilmeisesti on vaikutusta asiaan.

Tutkimusten mukaan mahdollisuuksien tasa-arvo nostaa esiin geneettiset ja muut erot. Jos kaikille annetaan samat mahdollisuudet, niin esim. älykkäät käärivät enemmän hilloa kuin tyhmät. Älykkyys taas periytyy, eli hyvin tienaavien älykkäiden lapsista tulee tulevaisuudessa hyvin tienaavia älykkäitä. Mutta koulutusmahdollisuuden tarjoaminen sille tyhmälle perheelle ei auta, koska heidän tyhmät lapsensa eivät pärjää mahdollisuuksien tasa-arvossa itseään älykkäämpiä vastaan.

Se on sitten ideologiasta kiinni, näkeekö tässä jotain ongelmaa.

Itse en näe. Jos yhteiskunta huolehtii tehokkaista markkinoista, niin älykkäiden pärjääminen loppupeleissä johtaa yritysten kilpailuun, joka taas laskee hyödykkeiden hintoja ja tuottaa innovaatioita. Tälläisessä maailmassa ne tyhmät voivat ostaa pienellä palkalla tai toimeentulotuella ikuisen elämän ja avaruusmatkoja.

[sivustahuutaja]

Olikohan CE vai C E merkintä?

1%

[So Hard]

Onks se vielä kokoomusaktiivi se takavuosien nuorisokokkariälykkö, joka just ajoi heikomman aineksen lisääntymisen rajoittamista? Silloin vielä moisista puheista nousi kohu, mutta persujen normalisoitua natsahtelun tyyppi voisi koettaa uutta tulemista. Ehkä aika on vihdoin kypsä uudelle (vanhalle) ajattelulle.

Eikös se Saul Schujotain ollut.

[sivustahuutaja]

"”Kasvavat tulo- ja varallisuuserot eivät ole vain yksilöiden vaan meidän kaikkien yhteinen ongelma"

Mitenkäs panoerot sitten? Tässä todetaan, että panogini on briteissä suurempi kuin tulogini:
https://timharford.com/2018/09/is-twitt ... happiness/

Jos tyhmiä pitää tukea, koska perityvä epätasarvo, niin eikö saamattomiakin pidä!? Saamattomuus se vasta periytyykin! Tai siis ei periydy geneettisesti. Mutta silleen panotaistelumielessä kuitenkin periytyy.

[Haemaeraemies]

Teollisuudessa liukuhihnalla varmasti väännetään joka sekuntti, mutta meikäläinen jos saa neljä tuntia tuottavaa päivässä niin hyvä.

En tajua miksi tämän asian ääneen sanominen on niin vaikeaa tai jotenkin hävettävää joidenki mielestä.

[sivustahuutaja]

Teollisuudessa liukuhihnalla varmasti väännetään joka sekuntti, mutta meikäläinen jos saa neljä tuntia tuottavaa päivässä niin hyvä.

En tajua miksi tämän asian ääneen sanominen on niin vaikeaa tai jotenkin hävettävää joidenki mielestä.

Tämä on vähän uusi juttu meille ihmisille. Näitä korkean teknologian työpaikkoja on ollut olemassa vasta hetken. Ei meillä oikein ole mitään fiksuja keinoja organisoida töitä sen mukaan, miten ne eroavat tuottavuuden ja työajan korrelaation mukaan. Ei nimittäin kannata kuvitella, että joku lähihoitaja voisi 4 tunnissa tehdä saman kuin 7,5 tunnissa. Tai siivooja. Tai bussikuski. Tai terveyskeskuslääkäri.

Epäilen myös, että Bluntlyn tapauksessa kyse saattaa olla harhasta. Vaikka päivässä tulisi vain 4h tehokasta, niin ei se tarkoita, että päivän voi tuosta vaan tiputtaa 4 tuntiin päivän tuotannon pysyessä samana. Tietotyöläisenkin päivästä voidaan poistaa hukkaa, mutta tuo on hidas prosessi ja johtaa työn tuottavuuden paranemiseen pikuhiljaa.

Joissain tapauksissa duuni voi sitten olla niin innovatiivista, että lyhyt työpanos tiristää ulos sen arvokkaan osan päivän kokonaistuotannosta ja loput tunnit olisivat matalan tuottavuuden tunteja. Tämä on aihe, jota kai ymmärretään vähiten. Aivotutkijat sanovat, että aivojen pitää antaa levätä yms. Toisaalta monet hyvin innovatiiviset henkilöt painavat aika pitkää päivää, “Genius is 1 percent inspiration and 99 percent perspiration”.

EDIT: Tällä hetkellä korkean tuottavuuden tunteihin kykenevien kannattaa olla jonkin sortin yrittäjiä. Toinen vaihtoehto on, että hankkiutuvat niin pieneen ja sopivaan firmaan, jossa päivän voi pistää pulkkaan 2h jälkeen todettuaan, että ne asiakkaan tarvitsemat hommat tuli tehtyä.

Marinin 6h kommentti tuntuu hieman oudolta senkin suhteen, että meillä ollaan huolissaan työvoimapulasta. Mutta tässähän on kyse vain demareiden ideologisista silmälaseista. Demareille on mahdotonta käsittää, että olemme luoneet rakenteet, joissa voi samanaikaisesti vallita työvoimapula ja korkea työttömyys. Niinpä demarille on ideologisesti helpointa ajatella, että duunit voi jakaa tasan. Mehän ollaan kato kaikki samanarvoisia. Sari tulee hoitamaan 2 tuntia kolmen Daven duuneista ja ta-daa, meillä on 7k tienaava Sari.

[urpiainen]

Siis vaikka noin niinku yleisellä tasolla olen sitä mieltä, että vapaa-ajan lisääminen on oikein hyvä, kansalaisten hyvinvointia lisäävä tavoite, niin kyllä mä samaan aikaan olen aika vastaanottavainen myös sille näkemykselle, että demarien aloite kuulostaa vähän viime vuosisadalta. Ehkä 2000-luvun työelämässä yhä useampi pystyy/joutuu rakentamaan työpresenssinsä vähän joustavammin, jolloin 1900-luvun keinoja ei ehkä niin tarvita.

Toisaalta sitten, kyllähän myös vasta-argumentaatio kuulostaa vähintään 100 vuotta vanhalta - historioitsijat pääsevät hihittelemään, kun EK kuulostaa pääuutislähetyksessä lähes sanasta sanaan samalta, kuin teollisuuspohatat 1917 juuri ennen kuin 8-tuntinen työaika sitten säädettiinkin:

[James Potkukelkka]

No eikö vaatimus 6 tunnin työpäivistä ansiotason pysyessä ennallaan ole aikamoinen visio? Ei mitään kosketuspintaa todellisuuteen.

En mä lukenut sitäkään vaatimuksena. Eiks se nimenomaan puhunut vision luomisesta, ja tarvittavien askelmerkkien selvittämisestä, eikä vaatinut asiaa? Toki tämä oli vahvempi muotoilu kuin se viime kerralla saman kohun aiheuttanut aateskelu, mutta aika hallitusohjelman hengen mukaisesti lähinnä tiukka vaatimus alustavan selvityksen aloittamisesta.

Noh. Visio vs. vaatimus vs. tavoite. Jos visiota kohti ei konkreettisesti toimenpitein pyritä tai arvioida, onko visio realistinen, onko sillä mitään merkitystä?

Jos Kokoomus puolestaan visio, että kaikki suomalaiset ovat onnellisia ja rikkaita ja kenenkään ei tarvitse tehdä lainkaan työtä, niin kumman visio voittaa?

[James Potkukelkka]

kasvavat tulo- ja varallisuuserot

Mä vilpittömän rehellisesti haluaisin nähdä sen tilaston, joka osoittaa tuloerojen kasvun. En ole aasintuntija, mutta eikö se standardi tuloerojen mittaamiselle ole gini-indeksi? Kuten edellä kirjoitin, toki tästä voi nähdä tuloerojen kasvaneen, vähentyneen tai pysyneen ennellaan halutessaan. Mutta mitä Marin sanoo kun puheessaan sanoo tuloerojen kasvaneen?

[So Hard]

Mutta mitä Marin sanoo kun puheessaan sanoo tuloerojen kasvaneen?

Ihan perus poliitikon valheen. Lisäksi tuloerojen tasaamisessa on jo aikaa sitten menty ihan päin helvettiä.

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/4 ... 62fda28d90

[urpiainen]

No eikö vaatimus 6 tunnin työpäivistä ansiotason pysyessä ennallaan ole aikamoinen visio? Ei mitään kosketuspintaa todellisuuteen.

En mä lukenut sitäkään vaatimuksena. Eiks se nimenomaan puhunut vision luomisesta, ja tarvittavien askelmerkkien selvittämisestä, eikä vaatinut asiaa? Toki tämä oli vahvempi muotoilu kuin se viime kerralla saman kohun aiheuttanut aateskelu, mutta aika hallitusohjelman hengen mukaisesti lähinnä tiukka vaatimus alustavan selvityksen aloittamisesta.

Noh. Visio vs. vaatimus vs. tavoite. Jos visiota kohti ei konkreettisesti toimenpitein pyritä tai arvioida, onko visio realistinen, onko sillä mitään merkitystä?

Mä olen nyt aistivinani sellaista yleensä taiteilijakuvassasi taakse jäänyttä, yliyksinkertaistavaa ja tarpeettomasti pilkkaavaa, holhoavaa "kritiikkiä" Marinin ajatuksiin.

Mun mielestä mä olen jo osoittanut, että Marinin puheet tulo- ja varallisuuserojen kasvusta eivät kontekstissaan ole itsestäänselvästi huuhaata, vaikka toki tilaa asialliselle kritiikille ja keskustelulle on. Lisäksi mä katson, että Marin ei vaatinut työajan lyhentämistä kuuteen tuntiin tässä tilanteessa, vaan halusi käynnistää laajan keskustelun tämän vision toteuttamisesta ja sen vaatimista muista toimenpiteistä, jolloin kyseeseen tulee totta kai kestävän kasvun mahdollisuudet, onnistuminen tuottavuuden nostossa (nythän olemme eläneet aika pitkään rahan ajan oloissa aivan poikkeuksellista aikaa, kun tuottavuus ei ole kasvanut ollenkaan). Eli esitys ei ole irrallinen vaatimus yhdestä toimenpiteestä, vaan kutsu laajakantaiseen keskusteluun työelämä-, koulutus-, sosiaali-, talous- ja ties mistä yhteiskuntapolitiikasta, joka selvittää kokonaisuutta, jonka puitteissa työajan lyhentäminen olisi mahdollista.

Kuten kirjoitin, en suoraan kannata tai edes hahmota Marinin visiota, mutta silti minusta on selvää, että ammuskelet ylimielisesti typeriä olkiukkoja. Ihmettelen motivaatiota tällaiseen toimintaan, joka on minusta älyllisen tasosi alapuolella.

[James Potkukelkka]

Kuten kirjoitin, en suoraan kannata tai edes hahmota Marinin visiota, mutta silti minusta on selvää, että ammuskelet ylimielisesti typeriä olkiukkoja. Ihmettelen motivaatiota tällaiseen toimintaan, joka on minusta älyllisen tasosi alapuolella.

Voi hyvin olla, että aina kun kun kuulen "tuloerojen kasvaneen" niin se triggeröi mut.

[urpiainen]

kasvavat tulo- ja varallisuuserot

Mä vilpittömän rehellisesti haluaisin nähdä sen tilaston, joka osoittaa tuloerojen kasvun. En ole aasintuntija, mutta eikö se standardi tuloerojen mittaamiselle ole gini-indeksi? Kuten edellä kirjoitin, toki tästä voi nähdä tuloerojen kasvaneen, vähentyneen tai pysyneen ennellaan halutessaan. Mutta mitä Marin sanoo kun puheessaan sanoo tuloerojen kasvaneen?

Aasintuntija en ole minäkään, mutta Matti Tuomala on, ehkä jopa paneutuneimpia Suomessa. Sosialidemokraattissävyinen tulkinta hänen analyysistaan löytyy vaikka tuolta (kuva ja linkit, alkaisin jo ehkä sivulta 34 enkä vasta 44): Voi olla, että keskustelu palautuu takaisin standardi-Gini-kertoimeen ja sen tulkintaan, että tuloerot eivät ole kasvaneet, mutta minusta tämä mahdollinen tulema edellyttää silloin jo sen verran sofistikoitunutta argumentaatiota, että ihmettelen itse ei-aasintuntijaksi julistautuvan kuittaavan keskustelun itsestäänselvänä huuhaana.

Lisäksi mä ehkä huomauttaisin, että edelleen en muista Marinin painottaneern tuloerojen kasvaneen, vaan tulo- ja varallisuuserojen kasvaneen. Kontekstista (yhteiskunnan polarisoituminen, mahdollisuuksien tasa-arvon rapautuminen seuraavassa sukupolvessa, luokka-aseman periytyminen) ajattelisin Marinin ajattelussa painon olevan sillä varallisuuserojen kasvulla, ei tuloerojen kasvulla, vaikka toki hän siihenkin väitteeseen tulee sitoutuneeksi tavanomaisilla konjunktiivin totuusfunktiotulkinnoilla.

[urpiainen]

Voi hyvin olla, että aina kun kun kuulen "tuloerojen kasvaneen" niin se triggeröi mut.

Ja nytkin sun olisi siis pitänyt kuulla "tulo- ja varallisuuserojen kasvaneen". Toki kuulemasi seuraa Marinin sanomasta loogisesti, mutta lauseilla on kuitenkin eri konnotaatiot ja eri, sanoisinko, poliittinen viesti.

[So Hard]

onnistuminen tuottavuuden nostossa (nythän olemme eläneet aika pitkään rahan ajan oloissa aivan poikkeuksellista aikaa, kun tuottavuus ei ole kasvanut ollenkaan).

Yleisesti ottaen tuottavuus on kasvanut jo pitkän aikaa vain hyvin pienellä osalla työvoimasta mitenkään merkittävästi. Ei kahvilatyöntekijän tuottavuus kasva yhtään sillä, että järjestelmät nopeuttavat koodaamista tai robotiikka hallinnoi laskut. Työaikaan sidonnainen työ on tyypillisesti juuri ennen muuta läsnäoloa vaativaa, yksinkertaista puuhastelua jossa tuottavuuden nosto on vaikeaa tai tarkoittaa vain ihmistyön korvaamista kokonaan muulla ratkaisulla.

Sellainen visio, jossa yksinkertaista työtä tekevät ihmiset saisivat 2 tuntia työaikaa pois ilman että ansio vähenee on täydellisen epärealistinen, typerä ja täyttä haihattelua.

[annepa]

Teollisuudessa liukuhihnalla varmasti väännetään joka sekuntti, mutta meikäläinen jos saa neljä tuntia tuottavaa päivässä niin hyvä.

En tajua miksi tämän asian ääneen sanominen on niin vaikeaa tai jotenkin hävettävää joidenki mielestä.

Tämä on vähän uusi juttu meille ihmisille. Näitä korkean teknologian työpaikkoja on ollut olemassa vasta hetken. Ei meillä oikein ole mitään fiksuja keinoja organisoida töitä sen mukaan, miten ne eroavat tuottavuuden ja työajan korrelaation mukaan...

... Tietotyöläisenkin päivästä voidaan poistaa hukkaa, mutta tuo on hidas prosessi ja johtaa työn tuottavuuden paranemiseen pikuhiljaa.

Mikä lasketaan tuottavaksi? Aivotyötä on niin hankala mitata, että en minä ainakaan pysty omasta työstäni sanomaan kuinka monta tuntia työajastani on tuottavaa. En voi jättää töitä töihin tai työajalle, vaan ne seuraavat mukana kotiin ja joka paikkaan, vaikka en niitä aktiivisesti ajattelekaan. Saatan joskus vaikka illalla suihkussa sitten keksiä ratkaisun johonkin ongelmaan, mikä töissä on käsillä. Vaikka en tietoisesti ajatellut koko asiaa töiden jälkeen tai päiväkausiin. Ei sitä ajatusta ja ratkaisua voi estää pulpahtamasta pintaan tai määrätä, että se pälkähtää päähäni tuottavasti työajalla.

Voin tietysti tuottavasti tehdä rutiinihommia kuten tarkastaa laskuja, tehdä raportteja, vastata sähköpostitse esitettyihin ihmettelyihin jne, mutta ei niitäkään riitä koko ajaksi. Lisäksi voin lisätä tuottavuuttani huolehtimalla siitä, että kesken on useita asioita. Ne tosin saattavat kaikki olla sellaisia, että ratkaisuja ei niin vain niin tule ja ratkaisut ilmiintyvät yksitellen silloin tällöin.

[urpiainen]

onnistuminen tuottavuuden nostossa (nythän olemme eläneet aika pitkään rahan ajan oloissa aivan poikkeuksellista aikaa, kun tuottavuus ei ole kasvanut ollenkaan).

Yleisesti ottaen tuottavuus on kasvanut jo pitkän aikaa vain hyvin pienellä osalla työvoimasta mitenkään merkittävästi. Ei kahvilatyöntekijän tuottavuus kasva yhtään sillä, että järjestelmät nopeuttavat koodaamista tai robotiikka hallinnoi laskut. Työaikaan sidonnainen työ on tyypillisesti juuri ennen muuta läsnäoloa vaativaa, yksinkertaista puuhastelua jossa tuottavuuden nosto on vaikeaa tai tarkoittaa vain ihmistyön korvaamista kokonaan muulla ratkaisulla.

Sellainen visio, jossa yksinkertaista työtä tekevät ihmiset saisivat 2 tuntia työaikaa pois ilman että ansio vähenee on täydellisen epärealistinen, typerä ja täyttä haihattelua.

Joo. Tätä mä ajoin takaa kun sanoin, että ehkä Marinin keinot kuulostavat lähtökohtaisesti vähän 1900-luvun (ja senkin alkupuolen) jutuilta. Toki täytyy Marinin puolustukseksi sanoa, että hän ei siis esittänyt tätä kritisoimaasi vaatimusta vaan nimenomaan sen toteuttamismahdollisuuksien ehtojen selvittämistä. Silloin nämä näkökulmasi varmaan nousevat esiin.

Edit. Lainaamassasi kirjoituksessa on minulla typo. Piti tietysti kirjoittaa "rauhan ajan oloissa", mutta ehkä tuo "rahan ajan oloissa" on aika oiva freudilainen.

Edit 2: tää pointtisi on itse asiassa musta kuitenkin siis tavallaan aivan asian ytimessä. Tämä keskustelu lähti siitä, että en ole vielä nähnyt sellaista, joka vakuuttaisi minut siitä, että Marinilla on demareita 2020-luvulle päivittyvä visio politiikassaan, vaan hän saattaa olla enemmän hallintotieteilijä käytännön työssä. Minusta on selvää, että demareilla oli Forssan ohjelmassaan 1903 ajankohtainen ja tärkeä missio vieläpä siten, että he näyttävät olleen historian oikealla puolella. Nyt näyttää siltä, että vaikka pidän ajatuksena vapaa-ajan lisäämisestä, demarien jutut eivät vieläkään ole niitä 2020-luvun (och beyond) relevanteimpia visioita.

[Ylermi Ylihankala]

Työn tuottavuudessa on sekin relevantti seikka yksittäisen työntekijän suhteen, että työn rakenteen vuoksi ei ole edes mahdollista olla koko ajan tehokas. Vaikka kuinka suunnittelet ja olet järjestelmällinen, yhtälössä on liikaa muuttujia, joihin ei voi itse vaikuttaa. Varmasti monella tyhjäkäynti työpaikalla on vääjäämätöntä, eikä liity kyvykkyyteen tai motivaatioon millään lailla.

Itse olen huomannut, että tietynlainen työ, kuten raporttien tulkinta ja ruotiminen, on ilman kunnon taukoa jo tunnin jälkeen kuormittavaa. Ulospuhalluksen vaara on suuri jo lounaan jälkeen. Sitten joku mekaanisempi työ, jossa vaan käytetään hyväksi omaa ammattitaitoa sen kummemmin skarppaamatta, niin tätä sitten jaksaa useamman tunninkin ilman taukoa.

[sivustahuutaja]

Mikä lasketaan tuottavaksi? Aivotyötä on niin hankala mitata, että en minä ainakaan pysty omasta työstäni sanomaan kuinka monta tuntia työajastani on tuottavaa.

Hyvä pointti. Meillä nimenomaan ei ole käytännössä lainkaan ymmärrystä siitä, miten aivotyön tehoa kasvatetaan. Työajan ja työpaikan käsite on perustunut ihan toisenlaisiin duuneihin.

Innovaatiot tuottavat 2/3 talouskasvusta. Olisi siis tärkeää ymmärtää, miten innovaatioita voisi ruokkia. Tuossa puhutaan hyvin pienestä määrästä ihmisiä, koska innovaatiot sitten monistuvat läpi yhteiskunnan.

[urpiainen]

Kuvio 2 on tosiaan mielenkiintoinen kyllä sekin. Jotenkin näin maallikkona näyttää, että kuvio 1 ja 2 ovat osin ristiriidassa keskenään?

Mm. Kyse lienee yksinkertaistetusti siitä, että standardi-gini on suhteellinen siinä mielessä, että jos kaikki tulot kasvavat samassa suhteessa, gini pysyy samana, vaikka absoluuttiset erot kasvavat. Tai sit olen ymmärtänyt väärin? Keskustelua tuolla:

[James Potkukelkka]

kasvavat tulo- ja varallisuuserot

Mä vilpittömän rehellisesti haluaisin nähdä sen tilaston, joka osoittaa tuloerojen kasvun. En ole aasintuntija, mutta eikö se standardi tuloerojen mittaamiselle ole gini-indeksi? Kuten edellä kirjoitin, toki tästä voi nähdä tuloerojen kasvaneen, vähentyneen tai pysyneen ennellaan halutessaan. Mutta mitä Marin sanoo kun puheessaan sanoo tuloerojen kasvaneen?

Aasintuntija en ole minäkään, mutta Matti Tuomala on, ehkä jopa paneutuneimpia Suomessa. Sosialidemokraattissävyinen tulkinta hänen analyysistaan löytyy vaikka tuolta (kuva ja linkit, alkaisin jo ehkä sivulta 34 enkä vasta 44): Voi olla, että keskustelu palautuu takaisin standardi-Gini-kertoimeen ja sen tulkintaan, että tuloerot eivät ole kasvaneet, mutta minusta tämä mahdollinen tulema edellyttää silloin jo sen verran sofistikoitunutta argumentaatiota, että ihmettelen itse ei-aasintuntijaksi julistautuvan kuittaavan keskustelun itsestäänselvänä huuhaana.

Lisäksi mä ehkä huomauttaisin, että edelleen en muista Marinin painottaneern tuloerojen kasvaneen, vaan tulo- ja varallisuuserojen kasvaneen. Kontekstista (yhteiskunnan polarisoituminen, mahdollisuuksien tasa-arvon rapautuminen seuraavassa sukupolvessa, luokka-aseman periytyminen) ajattelisin Marinin ajattelussa painon olevan sillä varallisuuserojen kasvulla, ei tuloerojen kasvulla, vaikka toki hän siihenkin väitteeseen tulee sitoutuneeksi tavanomaisilla konjunktiivin totuusfunktiotulkinnoilla.

Linkittämässäsi kuvassa on siis neljä eri mittaria. En tiedä, mikä niiden ero on. Mikään niistä ei osoita yli kymmeneen vuoteen tapahtuneen juuri mitään (jos oikein tarkasti katsotaan, jollain mittarilla viimeisen reilun kymmenen vuoden aikana tuloerot ovat mittarista riippuen kasvaneet tai pienentyneet aivan pienen määrän).

[annepa]

Työn tuottavuudessa on sekin relevantti seikka yksittäisen työntekijän suhteen, että työn rakenteen vuoksi ei ole edes mahdollista olla koko ajan tehokas. Vaikka kuinka suunnittelet ja olet järjestelmällinen, yhtälössä on liikaa muuttujia, joihin ei voi itse vaikuttaa. Varmasti monella tyhjäkäynti työpaikalla on vääjäämätöntä, eikä liity kyvykkyyteen tai motivaatioon millään lailla.

Minun työhöni kuuluu toisten kuunteleminen, ohjaaminen ja neuvominen. Jos siis minulla on kova ajatusprosessi kesken ja joku ottaa yhteyttä chatissa tai tulee ovelle, keskeytän se ajatusprosessin. Onko toisen murheiden kuunteleminen sitten tuottavaa työtä? Entä jos se kasvattaa sen toisen tuottavuutta? Ajatusprosessiin takaisin orientoituminen vie aikansa, lasketaanko se täysin tuottavaksi vai 50% tuottavaksi vai miten?

Itse olen huomannut, että tietynlainen työ, kuten raporttien tulkinta ja ruotiminen, on ilman kunnon taukoa jo tunnin jälkeen kuormittavaa. Ulospuhalluksen vaara on suuri jo lounaan jälkeen. Sitten joku mekaanisempi työ, jossa vaan käytetään hyväksi omaa ammattitaitoa sen kummemmin skarppaamatta, niin tätä sitten jaksaa useamman tunninkin ilman taukoa.

Olen huomannut saman. Väsymys näistä töistä on myös erilaista.

[sivustahuutaja]

Työn tuottavuudessa on sekin relevantti seikka yksittäisen työntekijän suhteen, että työn rakenteen vuoksi ei ole edes mahdollista olla koko ajan tehokas.

Tuonkin asian suhteen vasta harjoitellaan. Japsien autotehtailla prosessien viilaamisesta tehtiin jatkuvaa ja järjestelmällistä. Meillä sama ajattelu on vasta pikkuhiljaa leviämässä tehtaiden ulkopuolelle.

Hukan poistaminen kuitenkin vain poistaa niitä hukkatunteja, eli niiden ennestään hyvien tuntien tuottavuus ei parane niin paljoa kuin mitä huonojen tuntien. Tämmöisessä parannuksessa työajan lyhentäminen ei vaikuta fiksulta.

Sitten on hommia, joissa sen huipputunnin duuni saattaa monistua lähes loputtomiin. Tällöin pitäisi pysähtyä miettimään, että miten noita huipputunteja saisi lisää. Jos koodari tekee töitä vain yhtenä päivänä viikossa, niin tuleeko firmalle enemmän fyrkkaa kuin jos koodari tekee duunia 5 päivänä viikossa?

[urpiainen]

Linkittämässäsi kuvassa on siis neljä eri mittaria. En tiedä, mikä niiden ero on. Mikään niistä ei osoita yli kymmeneen vuoteen tapahtuneen juuri mitään (jos oikein tarkasti katsotaan, jollain mittarilla viimeisen reilun kymmenen vuoden aikana tuloerot ovat mittarista riippuen kasvaneet tai pienentyneet aivan pienen määrän).

Joo. Minusta sellainen maallikkoluenta tästä kaikesta olisi ehkä se, että 1990-luvun talouden uudistuksilla (erityisesti tulo- ja pääomaverotuksen eriyttäminen?) saatiin tuloerot Suomessa kasvamaan aika mittavasti, mutta finanssikriisin jälkeen ne ovat kutakuinkin asettuneet uuteen vakiotasoon, joka vähän heittelee suhdanteiden mukaan. Onko tämä uusi normaali sitten just optimaali kannustavuuden, korkeimman tuloluokan eriytymisen, kilpailukyvyn, investointihalukkuuden, varallisuuden kertymisen, mahdollisuuksien tasa-arvon ja valumaefektin suhteen, on sitten vähän laajempi kysymys. Mun mielestä Marinilla on pointti, jossa tuloeropainotus on ehkä vähän tarpeetonta populistista kuorrutusta, sun mielestä kai pelkkää populismia. Kuvaavaa ehkä on, että tuohon linkittämääni Pursiaisen tuloeromittarikeskusteluun osallistui vain yksi sosiologi, joka oli myös ainoa, joka piti sitä kuvio 2:sta kaikkein relevanteimpana.

[Vagabondo]

Sellainen visio, jossa yksinkertaista työtä tekevät ihmiset saisivat 2 tuntia työaikaa pois ilman että ansio vähenee on täydellisen epärealistinen, typerä ja täyttä haihattelua.

Jos ihan tarkkoja ollaan, niin nykyään taidetaan tehdä 7,5h päivää, joten lasku olisi 1,5h. Sitten pitää keskustella siitä tarkoitetaanko ansioiden vähenemisellä bruttoa vai nettoa. Suomessa marginaalivero on niin korkea, että pienempi brutto itsessään jo kompensoi noin puolet työajan lyhentämisen vaikutuksesta. Jos työajan lyhennys sidotaan ansiotuloverotuksen kevennykseen, niin bruttotuntipalkan pysyessä samana voisi netto kuukausipalkka säilyä suunnilleen ennallaan. Ongelmaksi toki jää, mistä työnantajat löytävät puuttuvan työvoiman paikkaamaan lyhyemmän työajan.

Jos tavoitteena oikeasti olisi 6 tunnin työpäivä, niin realistisempaa sinne suuntaan olisi mennä useammalla pienellä askeleella kuin kertarysäyksellä. Työaikaa vaikka puoli tuntia kerrallaan lyhentämällä. Jos työaikaa lyhentämällä oikeasti saataisiin työttömyyttä purettua, niin silloin sosiaalituista saattaisi löytyä rahaa kustantamaan tuloverojen alennus.

Toki yllä olevassa teoriassa on se ongelma, ettei demarit laske hyvätuloisten veroja...

EDIT: Kokonaan toinen asia on, onko lyhyempi työaika sinänsä ole sellainen elämänlaatua parantava tekijä, että työntekijöidenkin siitä kannattaisi hieman maksaa? Leikataanhan nettotuloja aina toisinaan veroilla ja tukia vähentämällä. Miksei sitten myös työaikaa lyhentämällä, jos se on yhteiskunnan kokonaisedun mukaista.