Kiinnostaa aivan aavistuksen verran normaalia enemmän suhtautuminen Israelin taas kerran kärjistyneeseen tilanteeseen, jossa Israel näyttää jälleen kerran nollaavan kv-yhteisön edes hieman jälleenrakentaman Gazan infran. Suomalaisessa uutisoinnissa ja keskustelussa näyttää olevan vanhat rintamalinjat, eli siinä ei mitään kiinnostavaa. Mutta ehkä USAn positio, joka on toki ainoa, jolla on jotain väliä, näyttää mahdollisia liikkumisen merkkejä (vaikka Biden toki toistaiseksi näyttää toimivan täsmälleen vanhalta pohjalta).
Minusta tässä on ehkä kaksi kiinnostavaa, toisiinsa liittyvää trendiä.
Ensinnäkin, vaikka hihhuliosasto (molemmin puolin) kohtelee sekä Israelia että palestiinalaisia muuttumattomina monoliitteinä, järkevämmät poliittiset tahot ovat reagoimassa Israelin politiikan muutokseen. Siellähän on tapahtunut aika yleismaailmallinen siirtymä, jossa tiukan etnonationalistiset äärioikeistopuolueet ovat vahvistaneet asemaansa ja nousseet jopa hallitukseen. Samalla entiset keskustaoikeistopuolueet ovat radikalisoituneet huomattavasti. Israelhan kuitenkin kaikkine puutteineenkin on monipuoluedemokratia, jossa on hyvinkin erilaisia poliittisia voimia, jolloin on aika urpoa olla jotain mieltä Israelista kokonaisuutena riippumatta poliittisista muutoksista Israelin puoluekentässä ja sen valtasuhteissa. Ja nyt siis siellä on jo jonkin aikaa ollut merkittävää siirtymää kohti kansalliskonservatiivista, populistista politiikkaa.
Toinen on sitten se, että käsittääkseni USAssa on itärannikon nuoremmassa, demokraatteja äänestävässä juutalaisväestössä jo paljon ennen Trumpin kauttakin ollut siirtymää pois oman amerikanjuutalaisen identiteetin ja Israelin valtion politiikan kytköksestä. Kasvavalle osalle sitä porukkaa Lähi-Idän politiikka ei ole sen suurempi asia kuin muillekaan ei-uskonnollisille tyypeille, ja vielä suuremmalle osalle identiteetti ei ainakaan ole sidoksissa Israelin nykyisen radikalisoituneen oikeiston etnonationalistiseen laajentumis- ja erottelupolitiikkaan, joka varmaan rakentaakin pitkälle sekä fundamentalistiuskovaisille että Itä-Euroopasta hiljattain tulleelle siirtolaisuudelle. Tätä varmaan vahvensi sitten Trumpin hallinnon vahva asemoituminen Israelin radikaalioikeiston kaveriksi. Joku AOC, vaikka lieneekin demokraatien vähemmistösiipeä, ottaa kuitenkin nyt kantaa tavalla, jota ei ehkä näkyviltä demokraattipoliitikoilta jokin aika sitten olisi odottanut. Saa nähdä, aiheuttaako tämä USAn poisition mahdollinen muuttuminen muutoksia konfliktin aika synkeissä tulevaisuusskenaarioissa.
Edit. Jäi linkki, joka osaltaan laukaisi tätä kelaa:
https://www.hs.fi/ulkomaat/art-20000079 ... 42e0dc851b"Urpiaisen pesintä on epäsäännöllistä ja lento keikkuvaa. Yleisimmät äänet ovat kimeä kutsuhuuto 'djihh!' ja rahiseva 'tssrrt-tssrrt'."
