Päivän paras kuva

[sivustahuutaja]

^ Harjanteen logiikkaa on mielestäni siinä vaikea seurata, että hän sanoo, ettei lentovero olisi vaikuttanut hänen lentämiseensä, mutta silti hän ajaa sitä. Hän myös haluaa vaikuttaa asenneilmastoon, mutta ei kuitenkaan halua näyttää esimerkkiä.

Ei tuossa ole epäloogisuutta. Harjanne voi nähdä omien lentojensa arvon niin suurena, että pieni hinnannousu ei vaikuttaisi hänen lentojensa määrään. Lentojen päästöjen nollaaminenhan on halvempaa kuin lentokentällä ryyppääminen.

[nokkaelain]

[nokkaelain]

Ei tuo mitenkään ole selkeästi argumenttivirhe, jos argumentti A ei ole teoreettista päättelyä vaan tyypiltään jotain sellaista, jota G.H. von Wright kutsui praktiseksi syllogismiksi. Praktinen syllogismi on loogisesti ristiriitainen (ja argumentti siis epäpätevä), jos ei johda premissien edellyttämään toimintaan.

Kuulostaa, että tuossa kyllä lähdetään heikoille jäille. (En ole toki lukenut mitä asiasta on kirjotettu.) Harvoin ihmiset toimivat täysin siten, minkä tietävät arvojensa mukaisesti oikeaksi.

[sivustahuutaja]

^ Ei tuossa edes ollut mitään epäloogisuutta tai arvojen vastaista toimintaa.

Nämä kaksi voivat täysin pitää paikkaansa samaan aikaan:
a) Lentämistä pitäisi vähentää verottamalla
b) Luultavasti vero ei vähentäisi omaa lentämistäni

Ratkaisu löytyy tästä kuvasta:



Muutokset markkinahinnassa vaikuttavat aina kysyntään. Hinnan nosto laskeaa aina kysyntää ja hinnan lasku nostaa kysyntää. Osa jengistä on kuitenkin valmis maksamaan lennoista paljon enemmän kuin markkinahinta, jos siis on pakko. On ihan mahdollista todeta olevansa valmis maksamaan omista lennoistaan niin paljon, että mikään realistisen tasoinen lentovero ei vaikuttaisi omiin lentoihin.

Sama toimii myös toiseen suuntaan. En usko minkään realistisen hintasubvention riittävän siihen, että minä ostaisin maksalaatikkoa. Jos maksalaatikkoa kuitenkin subventoitaisiin ja sen hinta puolittuisi, niin kysyntä kasvaisi merkittävästi.

[nokkaelain]

^Ajattelin asiaa vain logiikan kannalta. Meni ohi tuo Urpiasen kommentissa ollut "jos argumentti A ei ole teoreettista päättelyä".

[sivustahuutaja]

^ urpsu onkin väärässä. On ihan eri asia toimia sen eteen, että lentämisen kokonaiskysyntä vähenee, kuin että vähentäisi omia lentojaan.

Lisäksi pitää muistaa päästokompensointi. Euroopan lennon menopaluuna kompensoi hintaan 27e ekassa vastaan tulleessa verkkokaupassa. Taitavat monet lentoyhtiöt tarjota tätä jo lipun oston yhteydessä. Tästä tajuaa jo vähän tyhmempikin, että päästöjen takia ei kannata vaihtaa lentoja polkupyörään, jos sinne eurooppaan oikeasti on tarve matkustaa.

[urpiainen]

Ei tuo mitenkään ole selkeästi argumenttivirhe, jos argumentti A ei ole teoreettista päättelyä vaan tyypiltään jotain sellaista, jota G.H. von Wright kutsui praktiseksi syllogismiksi. Praktinen syllogismi on loogisesti ristiriitainen (ja argumentti siis epäpätevä), jos ei johda premissien edellyttämään toimintaan.

Kuulostaa, että tuossa kyllä lähdetään heikoille jäille. (En ole toki lukenut mitä asiasta on kirjotettu.) Harvoin ihmiset toimivat täysin siten, minkä tietävät arvojensa mukaisesti oikeaksi.

No siis aika usein tehdään erottelu käytännöllisen päättelyn (jossa johtopäätöksenä on teko) ja teoreettisen päättelyn välillä (jossa johtopäätöksenä on lause). Käytännöllisen päättelyn aristoteelinen perusmalli on yksinkertainen päättely, jossa premisseinä on jonkinlainen all-things-considered halu ja jonkinlainen all-things-considered uskomus, joka kertoo, miten halun saa parhaiten tyydytettyä, ja johtopäätöksenä sitten ryhtyminen toimintaan.

1. Haluan A
2. Uskon, että jos haluan A, minun tulee tehdä teko B.
3. Teen teon B

Von Wrightin mukaan vain sellaiset toimintomme ovat varsinaisia vapaita ja vastuullisia tekojamme, joisen taustalle on löydettävissä tällainen praktinen syllogismi. Jos praktista syllogisimia ei löydy, olemme taipuvaisia ajattelemaan, että kyseessä on jonkinlainen vaistomainen reaktio, ei varsinainen harkittu teko - tavallaan jotain, joka tapahtuu minulle tai minussa, mutta jota en itse tietoisesti ja vastuullisesti tee (tyyliin polveni nousee, kun Dave kopauttaa kumivasaralla). Tai jos syllogismissa on systemaattisesti vikaa (tyyliin sanon juovani vettä, koska uskon Rooman olevan Italian pääkaupunki ja haluan syödä mansikoita), katsomme henkilön olevan kykenemätön vapaaseen ja vastuulliseen toimijuuteen.

Minusta osa Homien kitinäjankkauksista saattaa osin selittyä sillä, että hän esittää esim. vegetaristisen eläinsuojeluargumenttinsa tavalla, jossa muu porukka näkee Homieta itseään koskevan praktisen syllogismin. Kun Homie sitten vetää tarjousjauhelihaa napaan minkä kerkeää, hän koettaa torjua kritiikin argumentum ad hominem -argumentaatiovirheenä. Mutta se ei ehkä ole sitä, vaan osoittaa Homien implikoiman praktisen syllogismin olevan rikki. Kitinäyhteisö koettaa vaatia Homieta myöntämään, että hänen ykköspreferenssinsä on kuitenkin halu omaan porsasteluun, halu suojella eläimiä tulee kaukana perässä, kunhan hyvesignaloi ja moraalipatsastelee. Homie puolustautuu sillä, että hänellä on kyllä vilpitön ja kaiken ylittävä halu suojella eläinten elämää, mutta hän uskoo, että hänen omilla valinnoillaan ei ole merkitystä asiaan.

Kirjoitin tosi epäselvästi ja huonosti, mutta koetin siis sanoa, että Harjanteen ilmastoargumentti halutaan ehkä nähdä yksilöä koskevana praktisena syllogismina, jolloin hänen massiivinen lentelynsä osoittaa hänen tosiasiassa pelkästään hyvesignaloivan ilmastopuheellaan, kun kerran tosiasiassa hänen motiivinsa (halunsa) ovat aivan erilaisia. Tarkoitukseni oli kuitenkin korostaa, Sivustahuutajan hengessä, että HArjanteen kriitikoille tilanne saattaa siis näyttää tältä, mutta tosiasiassa Harjanteen argumentaatio ei ole tällaista vaan halua muuttaa ihmisten käytännöllisen päättelyn reunaehtoja. Ja sitä hän ehkä tekeekin eduskunnassa (tätä samaa olen tarjonnut Homielle: hän olisi paljon uskottavampi, jos edes äänestäisi tai tekisi edes jotain). Linkkaamani Reetta Räty on tässä paljon ongelmallisempi: hän tuntuu operoivan tässä henkilökohtaisen praktisen syllogismin kontekstissa, mutta lentää kuitenkin.

[James Potkukelkka]

https://www.hs.fi/kaupunki/helsinki/art ... 05109.html

[Bluntly]

Jotenkin soittaa kelloja...

[Homeboy65]

Ei tuo mitenkään ole selkeästi argumenttivirhe, jos argumentti A ei ole teoreettista päättelyä vaan tyypiltään jotain sellaista, jota G.H. von Wright kutsui praktiseksi syllogismiksi. Praktinen syllogismi on loogisesti ristiriitainen (ja argumentti siis epäpätevä), jos ei johda premissien edellyttämään toimintaan.

Kuulostaa, että tuossa kyllä lähdetään heikoille jäille. (En ole toki lukenut mitä asiasta on kirjotettu.) Harvoin ihmiset toimivat täysin siten, minkä tietävät arvojensa mukaisesti oikeaksi.

No siis aika usein tehdään erottelu käytännöllisen päättelyn (jossa johtopäätöksenä on teko) ja teoreettisen päättelyn välillä (jossa johtopäätöksenä on lause). Käytännöllisen päättelyn aristoteelinen perusmalli on yksinkertainen päättely, jossa premisseinä on jonkinlainen all-things-considered halu ja jonkinlainen all-things-considered uskomus, joka kertoo, miten halun saa parhaiten tyydytettyä, ja johtopäätöksenä sitten ryhtyminen toimintaan.

1. Haluan A
2. Uskon, että jos haluan A, minun tulee tehdä teko B.
3. Teen teon B

Von Wrightin mukaan vain sellaiset toimintomme ovat varsinaisia vapaita ja vastuullisia tekojamme, joisen taustalle on löydettävissä tällainen praktinen syllogismi. Jos praktista syllogisimia ei löydy, olemme taipuvaisia ajattelemaan, että kyseessä on jonkinlainen vaistomainen reaktio, ei varsinainen harkittu teko - tavallaan jotain, joka tapahtuu minulle tai minussa, mutta jota en itse tietoisesti ja vastuullisesti tee (tyyliin polveni nousee, kun Dave kopauttaa kumivasaralla). Tai jos syllogismissa on systemaattisesti vikaa (tyyliin sanon juovani vettä, koska uskon Rooman olevan Italian pääkaupunki ja haluan syödä mansikoita), katsomme henkilön olevan kykenemätön vapaaseen ja vastuulliseen toimijuuteen.

Minusta osa Homien kitinäjankkauksista saattaa osin selittyä sillä, että hän esittää esim. vegetaristisen eläinsuojeluargumenttinsa tavalla, jossa muu porukka näkee Homieta itseään koskevan praktisen syllogismin. Kun Homie sitten vetää tarjousjauhelihaa napaan minkä kerkeää, hän koettaa torjua kritiikin argumentum ad hominem -argumentaatiovirheenä. Mutta se ei ehkä ole sitä, vaan osoittaa Homien implikoiman praktisen syllogismin olevan rikki. Kitinäyhteisö koettaa vaatia Homieta myöntämään, että hänen ykköspreferenssinsä on kuitenkin halu omaan porsasteluun, halu suojella eläimiä tulee kaukana perässä, kunhan hyvesignaloi ja moraalipatsastelee. Homie puolustautuu sillä, että hänellä on kyllä vilpitön ja kaiken ylittävä halu suojella eläinten elämää, mutta hän uskoo, että hänen omilla valinnoillaan ei ole merkitystä asiaan.

Olen n. 10 000 kertaa toistanut sitä että olen sen verran käytännön ihminen että jos jotain hyviä tekoja teen niillä pitäisi olla jotain KONKREETTISTA merkitystä ja vaikutusta. Puhtaasti symboliset teot ovat minusta = 0.
EN ymmärrä miksi tämä pointti ei mene sitten milläääään ns. jakeluun.

[Gat]

Jotenkin soittaa kelloja...

Suhteellisen siistiähän tuolla jäbällä on minun tyyliini verrattuna. Henkilökohtainen sisustusratkaisu.

Minusta osa Homien kitinäjankkauksista saattaa osin selittyä sillä, että hän esittää esim. vegetaristisen eläinsuojeluargumenttinsa tavalla, jossa muu porukka näkee Homieta itseään koskevan praktisen syllogismin. Kun Homie sitten vetää tarjousjauhelihaa napaan minkä kerkeää, hän koettaa torjua kritiikin argumentum ad hominem -argumentaatiovirheenä. Mutta se ei ehkä ole sitä, vaan osoittaa Homien implikoiman praktisen syllogismin olevan rikki. Kitinäyhteisö koettaa vaatia Homieta myöntämään, että hänen ykköspreferenssinsä on kuitenkin halu omaan porsasteluun, halu suojella eläimiä tulee kaukana perässä, kunhan hyvesignaloi ja moraalipatsastelee. Homie puolustautuu sillä, että hänellä on kyllä vilpitön ja kaiken ylittävä halu suojella eläinten elämää, mutta hän uskoo, että hänen omilla valinnoillaan ei ole merkitystä asiaan. .

En muista, olisiko Homie esittänyt nimenomaan "vegetaristista" eläinsuojeluargumenttia.

Olet mielestäni hakoteillä, ajallemme tyypillisellä tavalla. Nimenomaan praktisesti. Kuten eräs eläinsuojelija-citymisu (yksi niistä joka lähetti minulle nakukuviaan) minua valisti, että eläinsuojelupiireissä ei sovi olla, jos et ole vegetaristi, henkilöautojen vastustaja, sivari ja mielellään homo. No, sitten noin asiat yhdistellessä ne ovat lahko, joka leimaa koko elänsuojelun vastenmieliseksi muulle kansalle.

Olen joskus käyttänyt itsekeksimääni termiä "aatteiden klimppiytyminen". Että voidaksesi kannattaa tai vastustaa jotain, sinun itsesi pitäisi olla siinä asiassa ja muissakin ajan poliittisesti korrekteissa asioissa puhdas ja viaton. Se johtaa niiden "hyvien" ihmisten itsetyytyväisyyreen, vaikka eivät elämänvalinnoillaan oikeasti saa aikaan laajempaa muutosta. Ja toisaalta se johtaa asian vastustajien taholta tekopyhäksi haukkumiseen, jos vaikkapa kannatat eläinsuojelua ja silti syöt lihaa , metsästät ja käytät nahkavaatteita.

Eihän se alunalkaen ollut niin. Eläinsuojeluaate alkoi 1800-luvun Englannissa. Lihaasyöviä, metsästäviä, sotaväen käyneitä herrasmiehiä, joille tuli mieleen joskos noita tuotanto- työ- ja lemmikkieläimiä voisi silti kohdella vähän paremmin.

Nykyäänkin Suomen sudensuojeluaktiivit ovat myös metsästäjiä, Afrikan suurnisäkkäiden tutkijat ja suojelijat ajavat Land Rovereilla.

Vai onko vaihtoehto, että jos syöt lihaa ja käytät nahkatakkia, sinusta pitäisi olla ihan sama miten niitä eläimiä kasvatetaan?

Ja niinhän asia on vähitellen edennyt. Ei kuluttajien valintojen kautta, vaan asenteen muutoksella ja sitä kautta vähitellen eläinten kohtelua rajoittavalla lainsäädännöllä. Ihan lailla, ei yksilöiden vastuulla. Sama vaikkapa kehitysmaiden hikipajojen tuotteiden kanssa. Ei auta että kuluttajat laitetaan miettimään, onko paita x vai y kenties lapsiorjilla teetetty, vaan kielletään tuotteiden tuonti sieltä ihan lailla.

Sillä utopistisella (oikeastaan uusliberalistisella) kuluttajien valinta-systeemillä ei ole niin merkitystä. Ei eläinten tehotuotantoa tai turkistarhausta hillitse, jos porukka ituhippejä puputtaa rehuja kammioissaan ja kokee niin itsensä hyveelliseksi. Ei Tampereen delfinaariota lopetettu koska sinne ei riittänyt yleisöä (minäkin kävin).

Tuo kaikki on vain sellaista itsensä pyhitys- ja toiseen suuntaan tekopyhäksi haukkumisen peliä. Jos et ole täydellinen, et saa valittaakaan maailmantilanteesta, niinkös?

[So Hard]

Kyllä Homeboy on vastuussa jokaisen syömänsä tehotuotantoeläimen kohtelusta. Oli kyse tehotuotannosta, aprtheidista, lapsityövoimasta, turkistarhauksesta tai mistä tahansa, ilman kysyntää ei ole tarjontaa.

Jos syö elinaikanaan 5000 kanaa vaikuttaa 5000 kanan verran kysyntään. Jos syö 5000 onnellista kanaa, luo sen verran kysyntää paremmin tuotetuille tuotteille.

[Bluntly]

Jos syö elinaikanaan 5000 kanaa vaikuttaa 5000 kanan verran kysyntään.

Jos elinaikanaan syö 5000 kanaa niin mukaan on kai laskettavan näiden mahdolliset jälkeläiset, melkoinen joukkotuhonta. On kuitenkin melko sitkasta evästä.

Jos taas syö 5000 broileria niin on vain lihava.

[urpiainen]

Olet mielestäni hakoteillä, ajallemme tyypillisellä tavalla.

Tää on oikeastaan ainoa kohta, mistä olen kanssasi eri mieltä. En puhunut itse asiasta, vaan metatasolla keskustelussa esiintyvien argumenttien ja niiden reseption luonteesta. Ja niissä asioissa olen, Nalle Wahlroosia mukaillakseni, melko varma siitä, että olen oikeassa.

Asiatasolla olen sitä mieltä, että olet tuossa klimppiytymisargumentissasi pitkälti oikeassa. Tämäntyyppisistä asioista on tullut osa identiteettipolitiikkaa, ja käyttäytymisestä oman identiteetin performanssia ja joukkoon kuulumisen signalointia. Fokus on toimijassa, ei esimerkiksi eläinten hyvinvoinnissa. Näennäinen eettisyys paljastuu aika egosentriseksi projektiksi.

Satuin tässä päivänä muutamana kuulemaan radiosta jonkun keskustelunpätkän koskien tätä uutista, jonka mukaan ruotsalaiset eläinsuojelutahot ovat luokitelleet suomalaiset lihatuotteet kategoriaan "älä osta", "osta vain varauksin" tai jotain. MTK:n tyypit tietysti messusivat, miten törkeää ja tyypillisen ruotsalaista ylimielisyyttä tämä on, suurin osa suomalaisesta lihasta on varmasti ihan yhtä eettistä kuin ruotsalainen. Eläinoikeustyypit taas selittivät, että suomalainen eläintenpitolainsäädäntö salllii useita käytäntöjä, jotka Ruotsissa ovat yksiselitteisen kiellettyjä, kuten vaikkapa parsinavetat, porsitushäkit, nupottamisen ja kastraation ilman kivunlievitystä jne., ja näin ollen kuluttaja ei voi lähtökohtaisesti luottaa suomalaisen lihan eettisyytteen.

MTK:n hemmojen argumentti oli, että se on ihan ok, että lain vaatima minimitaso on Suomessa niin matala, koska on paljon tuottajia, jotka noudattavat ruotsalaista standardia, ja jos asia on kuluttajalle tärkeä, voivat valita näiden tuottajien tuotteita ja ohjata näin kysyntää ja lopulta tarjontaa eettiseen suuntaan. Eläinoikeushihhulit taas selittivät, että tämä jättää asian aivan turhan paljon markkinoille tavalla, jossa jokainen oman elämänsä Homie voi selittää itselleen, että juuri tämä yksittäinen ostos on merkityksetön. Heidän mukaansa ruotsalainen malli, jossa kuluttaja voi luottaa kaiken tarjonnan olevan jotenkin alustavasti eettistä, on parempi. Olen taipuvainen olemaan hihhulien ja ruotsalaisen valtavirran kanssa samaa mieltä.

[James Potkukelkka]

Sillä utopistisella (oikeastaan uusliberalistisella) kuluttajien valinta-systeemillä ei ole niin merkitystä. Ei eläinten tehotuotantoa tai turkistarhausta hillitse, jos porukka ituhippejä puputtaa rehuja kammioissaan ja kokee niin itsensä hyveelliseksi. Ei Tampereen delfinaariota lopetettu koska sinne ei riittänyt yleisöä (minäkin kävin).

Delfinaario nimenomaan lopetettiin, koska mm. asennneilmaston takia se oli muuttunut kannattamattomaksi.

”Delfinaarion lopettamista perustellaan kannattamattomuudella. Tampereeen Särkänniemi Oy:n mukaan lopettamispäätös on välttämätön, jotta huvipuiston toimintaa ja aluetta voidaan kehittää.

"Delfinaariotoiminnan taloudellinen kannattamattomuus ja yleinen asenneilmaston muutos eivät ole uusia ilmiöitä vaan ne ovat kehittyneet vuosien kuluessa"”

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/delf ... dc7887734d


https://yle.fi/uutiset/3-8410257

Ei sitä mikään laki lopettanut. Mielestäni delfinaarioesimerkkisi puhuu omaa väitettäsi vastaan.

Minkä takia delfinaario sinun mielestäsi lopetettiin?

[Homeboy65]

Kyllä Homeboy on vastuussa jokaisen syömänsä tehotuotantoeläimen kohtelusta. Oli kyse tehotuotannosta, aprtheidista, lapsityövoimasta, turkistarhauksesta tai mistä tahansa, ilman kysyntää ei ole tarjontaa.

Jos syö elinaikanaan 5000 kanaa vaikuttaa 5000 kanan verran kysyntään. Jos syö 5000 onnellista kanaa, luo sen verran kysyntää paremmin tuotetuille tuotteille.

No. Ruokaa tuotetaan ja myydään myös puhtaasti hävikiksi, kaikkea ei myydä. Aivan ennen kaikkea: jos otetaan historiallista perspektiiviä huomataan että suurten moraalisten epäkohtien muuttamiseen on tarvittu järjestään järeämpiä keinoja kuin kuluttajaboikotit: lainsäädännön muuttamista, sotia tms.
Kuluttajaboikottien ongelma on myös se että ne ovat usein ns. hiljaisia protesteja. Tuottajat eivät tajua MIKSI tuote X ei mene kaupaksi. Moni ei syö lihaa terveydellisistä syistä tai ei vain yksinkertaisesti pidä siitä. Moni ei osta turkiksia koska ne ovat kalliita ja löytyy vaihtoehtoisia (yhtä lämpimiä btw) talvivaatteita jne.
Eli markkinavoimat huomaavat kyllä että tuote X ei mene kaupaksi mutta eivät välttämättä tiedä mikä on taustalla oleva syy. Onko liian kallis? Tarpeeton? Ei ole enää muodissa? Tms.

[James Potkukelkka]

^Katso edellä linkittämäni delfinaariokeissi. Asiakkaat loppuivat. Delfinaario suljettiin.

[So Hard]

jos otetaan historiallista perspektiiviä huomataan että suurten moraalisten epäkohtien muuttamiseen on tarvittu järjestään järeämpiä keinoja kuin kuluttajaboikotit: lainsäädännön muuttamista, sotia tms.

Mihin apartheid mielestäsi päättyi?

[Homeboy65]

^Katso edellä linkittämäni delfinaariokeissi. Asiakkaat loppuivat. Delfinaario suljettiin.

Kyllä. Suurten moraalisten epäkohtien poistamiseen on kuitenkin yleensä tarvittu järeämpiä keinoja kuin kuluttajaboikotit.

[So Hard]

^Katso edellä linkittämäni delfinaariokeissi. Asiakkaat loppuivat. Delfinaario suljettiin.

Kyllä. Suurten moraalisten epäkohtien poistamiseen on kuitenkin yleensä tarvittu järeämpiä keinoja kuin kuluttajaboikotit.

Kuluttajatuotteissa kuluttajien eurot ovat suurin mahdollinen painostusväline.

[Homeboy65]

jos otetaan historiallista perspektiiviä huomataan että suurten moraalisten epäkohtien muuttamiseen on tarvittu järjestään järeämpiä keinoja kuin kuluttajaboikotit: lainsäädännön muuttamista, sotia tms.

Mihin apartheid mielestäsi päättyi?

Kyllähän siihen oli monia syitä. Mutta vaikka EAT:ta kohtaan harjoitettiin kansainvälistä taloudellista painostusta sitä harjoittivat pitkälti VALTIOT ja ylikansalliset pankit jne. Jos tästä vedät analogian ituhippien liha-ja turkisboikotteihin niin se on naurettavaa...

[So Hard]

Kyllähän siihen oli monia syitä. Mutta vaikka EAT:ta kohtaan harjoitettiin kansainvälistä taloudellista painostusta sitä harjoittivat pitkälti VALTIOT ja ylikansalliset pankit jne. Jos tästä vedät analogian ituhippien liha-ja turkisboikotteihin niin se on naurettavaa...

Pointti on se, että eurot ohjaavat. Niin kauan kun ihmiset haluavat ostaa turkiksia, pitäisi keskittyä siihen miten niitä saa tuottaa. Ko. boikoteilla yms. on kuitenkin ollut vaikutusta siihen kuka niitä haluaa ostaa.

Turkistarhat ovat vähentyneet merkittävästi Suomessa. Kun vielä 1980-luvulla turkistarhoja oli lähes 6000, on niitä tällä hetkellä noin 900. Ilman mitään sotaa, kieltävää lainsäädäntöä tai muutakaan sellaista. Siihen on riittänyt asiaa koskeva debatti ja kuluttajien käytös.

[Homeboy65]

Kyllähän siihen oli monia syitä. Mutta vaikka EAT:ta kohtaan harjoitettiin kansainvälistä taloudellista painostusta sitä harjoittivat pitkälti VALTIOT ja ylikansalliset pankit jne. Jos tästä vedät analogian ituhippien liha-ja turkisboikotteihin niin se on naurettavaa...

Pointti on se, että eurot ohjaavat. Niin kauan kun ihmiset haluavat ostaa turkiksia, pitäisi keskittyä siihen miten niitä saa tuottaa. Ko. boikoteilla yms. on kuitenkin ollut vaikutusta siihen kuka niitä haluaa ostaa.

Turkistarhat ovat vähentyneet merkittävästi Suomessa. Kun vielä 1980-luvulla turkistarhoja oli lähes 6000, on niitä tällä hetkellä noin 900. Ilman mitään sotaa, kieltävää lainsäädäntöä tai muutakaan sellaista. Siihen on riittänyt asiaa koskeva debatti ja kuluttajien käytös.

Kyllä. Mutta eikö olisi (luoja paratkoon) paljon_helpompaa_ja_selkeämpää että kun on olemassa moraalinen epäkohta X niin kielletään se lailla ja lisätään siihen myös kunnon sanktiot eikä vain odoteta arvon kuluttajien toimenpiteitä? Vai mitä?
Eli eurot ohjaavat mutta lainsäädännön PITÄISI ohjata.

Entä jos liikenteessäkään ei olisi sääntöjä, kieltoja ja rajoituksia, toivottaisiin vain hurskaasti että kyllä ihmiset osaavat käyttäytyä vastuullisesti?

Lopuksi: minä en ryhdy boikotointiin niin kauan kuin olen vähävarainen kansalainen. Jos taloudellinen tilanteeni muuttuu voin ryhtyä boikotoimaan.

[So Hard]

Minusta on moraalinen epäkohta kieltää jonkun elinkeino vain siksi että jollakulla on paha mieli.

Vähävaraisuus ei estä kasvissyöntiä. Jos olisit sisäisesti looginen, vaatisit tarjousjauhelihan tuottamisen kieltoa koska niin monella on siitä paha mieli.

[Vagabondo]

...kun on olemassa moraalinen epäkohta X niin kielletään se lailla...

Entä jos liikenteessäkään ei olisi sääntöjä, kieltoja ja rajoituksia, toivottaisiin vain hurskaasti että kyllä ihmiset osaavat käyttäytyä vastuullisesti?

Moraali on kovin subjektiivinen asia. Ei sen varaan lakeja pitäisi säätää. Jos Räsäseltä kysytään, niin homoseksualisuus on kovinkin moraalitonta...

Yritätkö sä tuossa lopussa vihjata, ettei maataloutta Suomessa säännösteltäisi vai miten se liittyy mihinkään?