Päivän mielipidekirjoitus

[James Potkukelkka]

Rohkaisin kuitenkin mieleni ja luin tuon SK:n jutun läpi. Hyvä kirjoitus, suosittelen.

Eniten pöyristytti tämä kohta

KEVÄÄLLÄ 2019 yksi Timosen opiskelijoista kirjoitti kandityötään. Se oli näytelmä miehen roolin ahtaudesta ja kasvamisesta väkivaltaisen alkoholistiäidin kanssa. Omakohtainen.

Kun keskeneräistä tekstiä käsiteltiin työpajassa, kanssaopiskelijat kokivat näytelmän liian miesnäkökulmaisena. Naisvihamielisenä. Äidin hahmo oli ikävä ja haitallinen. Se, ettei päähenkilö kokenut olevansa kotona miehen kehossa, katsottiin transfoobiseksi.

Opiskelija ei osannut suhtautua, hänhän oli yrittänyt tehdä aivan päinvastaista.

Työn loppuun saattamisesta ei meinannut tulla mitään. Tuli paine kirjoittaa näkökulmasta, joka ei ollut oma. Opiskelija muutti tekstiä, pehmenteli, yritti ennakoida palautetta. Panikoi, ettei kukaan halua tehdä näytelmää lavalle.

Syyttely tuntui erityisen pahalta, sillä opiskelija koki, että hänen arvonsa olivat samanlaiset kuin opiskelutovereiden. Siitähän näytelmäkin kertoi, patriarkaatin aiheuttamasta paineesta ja muottiin ahtamisesta.

Asiahan menee aivan järjettömäksi, jos taiteilija ei saa edes omakohtaisesta elämästään kertovassa tekstissä tuoda esiin näkökulmia, joita joku voi pitää naisvihamielisinä tai transfoobisina. Aikoinaan ensin uskonto, sitten määrätyissä maissa (esim suomessa) poliittinen oikeaoppisuus rajoitti taidetta. Tämä on aivan samaa.

On Saarikoskenkin setämieskirjoituksessa (vaikka se tosiaan osittain referoikin vain SK:n juttua) oma ansionsa. Saarikoski laittaa tämän nykyisen kuohunnan oikeaan perspektiiviin. Kyse on samanlaisesta asiasta kuin aikoinaan taistolaisuudessa ja myöhemmin turkkalaisuudessa. Tällekin joskus muutaman kymmenen vuoden päästä hymähdellään huvittuneesti (paitsi eivät ne jotka ovat jauhautuneet vallankumouksessa tai jotka olivat pääagitaattoreina).

[urpiainen]

MInustakin SK:n kirjoitus oli aika hyvä. Ehkä sen ongelmallisempia puolia oli se, että toimittajalla ei sitten tullut mieleen kysyä keneltäkään opiskelijalta näistä asioista. Luulisi, että sieltä olisi löytynyt tyyppejä, jotka olisivat osanneet aika oivaltavastikin sanallistaa opiskelijapuolen näkökulmaa. Ehkä se olisi syventänyt juttua nuorison kauhistelusta ymmärtävämmäksi. (Tästähän Elina Knihtilä vähän nuhteleekin toimittajaa jutun lopussa, mutta valitettavasti ilman toimintaan johtavaa vaikutusta).

Lisäksi mä vähän ihmettelen noita persuhenkisiä julistuksia, että vain ilmastonmuutos ja vähemmistöt olisivat hyväksyttyjä aiheita. On selvää, että nuorten teatteritaide haluaa olla relevanttia ajankohtaisiin suuriin kysymyksiin nähden, mutta käsittääkseni jos katsoo vaikkapa opinnäytetöiden aiheita, aika paljon laajempaa on kirjo oikeasti. Ja jopa tuo sinun lainaamasi juttu siis kertoo, että kriittisen keskustelun, haastamisen ja debatin jälkeen on perustellusti päädytty pysyä alkuperäisessä kulmassa. Ei kuulosta siltä, että pakotettaisiin tiettyihin aiheisiin tai kulmiin, vaan hyväksytään kriittinen keskustelu.

Mun käsittääkseni opiskelijat myös aika hyvin yhä lukevat klassikkokaanonin läpi, vaikka sitten niitä klasskoita haastetaan ja problematisoidaan hyvinkin voimakkaasti tämän ajan näkökulmasta käsin. Just näin tietysti pitääkin tehdä, jos klassikot halutaan säilyttää elävinä ja puhuttelevina. Ja aina on perusteltua miettiä, sisältyykö toisessa ajassa vakiintuneeseen kaanoniin huonoja valintakriteerejä tms. On hyvä, että teatteritaiteen historiaa ei vain hymistellä, vaan siihen luodaan aktivista suhdetta, kyseenalaistetaankin. Muuten teatteri muttuisi aika pikkuporvarilliseksi säilyttämiseksi, kun idea on ehkä uuden avaamisessa.

Joku voisi olla myös sitä mieltä, että teatterikoulun opetus tapahtuu hyvin tiiviissä ja paljon aikaa yhdessä viettävissä pienryhmissä, joille syntyy helposti oma keskustelukulttuuri. Voi olla, että kun jutun kärjeksi oli valittu entisen opettajan kokemus, joka ei enää vietä aikaa koululla säännöllisesti, jutussa korostuu pikemminkin tämän entisen opettajan vaikeus ymmärtää ryhmän keskustelukulttuuria kuin jokin ulkopuolisen viiltävän objektiivinen analyysi nuorison pilallemenosta.

No, näistä kriittisistä huomioista huolimatta, pidin artikkelista. Ja erityisesti tuo amerikkalaisesta lukukausimaksukulttuurista kumpuava vaade määrätä mukavia opintosisältöjä on aika hankala. Silloinkin, kun pukeutuu oikeudenmukaisuuden kaapuun.

[James Potkukelkka]

Tässä nykysysteemissä on outo juttu on myös, että jos taide aiheuttaa ahdistusta, taide pitää poistaa.

Aiemmin varmaankin ajateltiin, että jos taide aiheuttaa suuria tunteita, se on hyvää? Nyt opiskelijoiden kokemat tunteet määrittävät sen, mitää saa lukea tai esittää.

Itkukohtaukset lavalla Hairin lukuharjoituksissa kuulostavat joukkohysterialta.

[sivustahuutaja]

Tässä nykysysteemissä on outo juttu on myös, että jos taide aiheuttaa ahdistusta, taide pitää poistaa.

Ilmastoahdistus ja valkoisen miehen taakka ovat kuitenkin sallittuja negatiivisia tunteita. Varallisuuden aiheuttama häpeä myös.

[urpiainen]

Aiemmin varmaankin ajateltiin, että jos taide aiheuttaa suuria tunteita, se on hyvää?

No en mä tiedä, onko kovin yleisesti varsinaisesti ajateltu, että tunteiden herättäminen itsessään on riittävää hyvälle taiteelle, tai että mitä suurempi tunne sen parempi taide.

Aristoteles sanoo runousopissaan, että tragedian tarkoitus on herättää tunteita, erityisesti pelkoa ja sääliä, niin että näiden tunteiden kokemisen ja käsittelyn kautta saavutetaan katharsis, jonkinlainen puhdistuminen, joka ei ole pelkkä emotionaalinen kokemus vaan rationaalinenkin ponne elää paremmin. (Samasta on sivumennen sanoen kyse usein väärin ymmärretyssä sanonnassa "sääli on sairautta" - ei ole tarkoitus sanoa, että ei sopisi tuntea sääliä heikkoja kohtaan, vaan että pelkkä sääli on passio, passivoiva tunne, lähes sairaus, jonka pitää puhdistautua aktioksi, dynaamiseksi ja terveeksi reaktioksi haluta tehdä jotain perusteltua havaitsemilleen epäkohdille.)

Kai nämä nuorisolaiset ajattelevat, että joissain klassikoissa esim. mässäillään väkivallalla vaillaa katharsista, tai että säälin kautta koetetaan tukea aktioita, jotka ovat jotenkin toksiseen käsitykseen kiinnittyviä ja sellaisina epämoraalisia. Ehkä he ajattelevat, että moraali ei ole ikuista ja muuttumatonta, jolloin vanhemmat klassikot voivat nykynäkökulmasta näyttää jopa propagandalta propagoidessaan ei-hyväksyttäviä ihanteita ja ratkaisuja - ja klassikkoina tietysti vielä aika tehokkailta ja vaikeasti vastustettavilta propagandapläjäyksiltä.

Mä tavallaan ymmärrän johonkin asti tätäkin näkökulmaa, mutta haluaisin silti näiltä taideopiskelijoilta vähän itsenäisempää subjektiutta sekä moraaliolentona että taiteen kokijana: ehkä se katharsis voisi tulla siitä, että tekee itse pesäeron taideteoksen propagoimaan moraalikäsitykseen. Ei pidä olla liikaa taideteoksen lumoissa, vaan säilyttää oma eettinen itsenäisyys. Tai sit mun teatterikäsitys on vaan liian brechtiläinen: https://en.wikipedia.org/wiki/Bertolt_B ... of_theatre

[So Hard]

Tai sitten voisi vaan todeta, että elämä on kovaa, vitun lumihiutaleet. Miettikää nyt miten tuollainen jengi pärjää kun tulee oikeita vastoinkäymisiä.

[James Potkukelkka]

Kai nämä nuorisolaiset ajattelevat, että joissain klassikoissa esim. mässäillään väkivallalla vaillaa katharsista, tai että säälin kautta koetetaan tukea aktioita, jotka ovat jotenkin toksiseen käsitykseen kiinnittyviä ja sellaisina epämoraalisia. Ehkä he ajattelevat, että moraali ei ole ikuista ja muuttumatonta, jolloin vanhemmat klassikot voivat nykynäkökulmasta näyttää jopa propagandalta propagoidessaan ei-hyväksyttäviä ihanteita ja ratkaisuja - ja klassikkoina tietysti vielä aika tehokkailta ja vaikeasti vastustettavilta propagandapläjäyksiltä.

Ainakin SK:n jutun perusteella ongelma on nimenomaan oppilaiden kokema ahdistus.

[James Potkukelkka]

Tai sitten voisi vaan todeta, että elämä on kovaa, vitun lumihiutaleet. Miettikää nyt miten tuollainen jengi pärjää kun tulee oikeita vastoinkäymisiä.

Juu. Jos saa itkukohtauksen Hairin lukuharjoituksissa, kannattaa ehkä miettiä jotain muuta ammatinvalintaa.

[James Potkukelkka]

SK

Tutkijat Kristiina Brunila ja Leena-Maija Rossi kirjoittavat haavoittuvuuden eetoksesta. Identiteettipolitiikalla on tapana vahvistaa itseensä keskittymistä ja statukseen, etuoikeuksiin ja uhriuteen nojaaviin ideologisiin ryhmiin kuuluvuutta.

Identiteettipolitiikka on tutkijoiden mukaan saavuttanut momentuminsa erityisesti yliopisto-opiskelijoiden keskuudessa.

Mun mielestäni nuo itkukohtaukset ja ahdistumiset voivat liittyä tähän.

[sivustahuutaja]

Juu. Jos saa itkukohtauksen Hairin lukuharjoituksissa, kannattaa ehkä miettiä jotain muuta ammatinvalintaa.

Kyllä taiteilijan pitää saada apurahansa, vaikka vähän itkettäisikin. Ei noita hommia maksaville asiakkaille ole tarkoitus tehdä, niin ku joku Tom Cruise.

[James Potkukelkka]

Juu. Jos saa itkukohtauksen Hairin lukuharjoituksissa, kannattaa ehkä miettiä jotain muuta ammatinvalintaa.

Kyllä taiteilijan pitää saada apurahansa, vaikka vähän itkettäisikin. Ei noita hommia maksaville asiakkaille ole tarkoitus tehdä, niin ku joku Tom Cruise.

Jotkut onneksi tekevät taidetta maksaville asiakkaille!

https://www.hs.fi/nyt/art-2000007684618.html

[So Hard]

Tai sitten voisi vaan todeta, että elämä on kovaa, vitun lumihiutaleet. Miettikää nyt miten tuollainen jengi pärjää kun tulee oikeita vastoinkäymisiä.

Juu. Jos saa itkukohtauksen Hairin lukuharjoituksissa, kannattaa ehkä miettiä jotain muuta ammatinvalintaa.

Sanoisin enempi että ollaan lataamokamaa.

[sivustahuutaja]

Jotkut onneksi tekevät taidetta maksaville asiakkaille!

https://www.hs.fi/nyt/art-2000007684618.html

- Mikä tää meidän tililtä lähtevä 50€ kuussa on?
- Apuraha yhdelle taiteilijalle
- Ai kun kiva!? Saadaanko me seinälle jotain taidetta jouluksi?
- krhmm...

[Bhven]

Annan rahani vapaaehtoisesti erinlaisille standup-koomikoille. He kun ovat yksityisyrittäjiä. Harmittaa, että joudun verovaroin elättämään kaikenkarvaista laitosteatteriväkeä siinä samalla.

[Ylermi Ylihankala]

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/a486 ... b5828d6d18

Hyvä toteava kirjoitus. Tai ainakin olen samaa mieltä.

[urpiainen]

SK

Tutkijat Kristiina Brunila ja Leena-Maija Rossi kirjoittavat haavoittuvuuden eetoksesta. Identiteettipolitiikalla on tapana vahvistaa itseensä keskittymistä ja statukseen, etuoikeuksiin ja uhriuteen nojaaviin ideologisiin ryhmiin kuuluvuutta.

Identiteettipolitiikka on tutkijoiden mukaan saavuttanut momentuminsa erityisesti yliopisto-opiskelijoiden keskuudessa.

Mun mielestäni nuo itkukohtaukset ja ahdistumiset voivat liittyä tähän.

Kun muistaakseni stalkkaamme samoja tahoja twitterissä, olet varmaan törmännyt tähän: https://www.lily.fi/blogit/tiina-femini ... diootteja/

Ei nyt ehkä mikään maailman selkein ja oivaltavin analyysi, mutta kiinnostavasti tarttuu juuri niiden asioiden aika kummalliseen luentaan, joille Sinäkin tässä rakennat. Lisäksi on aika tasapuolisen kriittinen: tunnistaa hyvin sekä So Hardin äijäreaktion (maailma on kova, nynnyt lumihiutaleet!) että minun peitellyn uusliberalismini (ottakaa nyt vähän itse vastuuta ja kriittistä etäisyyttä näihin loukaaviin teksteihin). Pidän aina kiinnostavana, kun minun osoitetaan sisäistäneen huomaamattani uusliberaalin eetoksen.

[urpiainen]

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/a486 ... b5828d6d18

Hyvä toteava kirjoitus. Tai ainakin olen samaa mieltä.

Joo. Kriittinen huomio menisi ehkä siihen, että en pidä tästä nykymallista, että erityisesti kommentoidaan poliittisten toimijoiden viestintää ja viestintästrategioita, kun tietysti pitäisi keskustella itse asioista, ei siitä, miten niistä viestitään (tämä ei kohdistu erityisesti Ukkolaan, vaan on laajempi ongelma tässä alikehittyneessä informaatioyhteiskunnassamme). Tällä rakennetaan osin epätotta kuvaa siitä, että kaikki politiikka on pinnallista imagopeliä, ei vakavaa asioiden hoitoa. Pelkään, että tällä on epätoivottavia seurauksia kansalaisten asennoitumisessa politiikkaan.

Tätä kautta Ukkola (ehkä tahallaan?) myös osallistuu tähän, että asiaa paisutellaan ehkä suhteettomasti: veikkaan, että moni ei oikein ymmärrä tai ainakaan muista, että Haaviston ainoa moitittavaksi todettu toimi oli siis aloittaa kyseenalainen HR-prosessi, jonka itse perui saatuaan lisäinformaatiota (aika moni PeV:n asiantuntijalausunto keksittyi juuri tähän: ministeriön johtovirkamiesten olisi pitänyt alun alkaenkin paremmin informoida Haavistoa prosessin oikeaoppisesta eteenpäinviemisestä).

[James Potkukelkka]

Haaviston ainoa moitittavaksi todettu toimi oli siis aloittaa kyseenalainen HR-prosessi, jonka itse perui saatuaan lisäinformaatiota (aika moni PeV:n asiantuntijalausunto keksittyi juuri tähän: ministeriön johtovirkamiesten olisi pitänyt alun alkaenkin paremmin informoida Haavistoa prosessin oikeaoppisesta eteenpäinviemisestä).

Tietämättömyys laista ei kelpaa validiksi puolustukseksi.

[Ylermi Ylihankala]

Tietämättömyys laista ei kelpaa validiksi puolustukseksi.

Tähän törmää muuten usein. Pitäisi olla peruskoulussa opetettava asia.

[James Potkukelkka]

SK

Tutkijat Kristiina Brunila ja Leena-Maija Rossi kirjoittavat haavoittuvuuden eetoksesta. Identiteettipolitiikalla on tapana vahvistaa itseensä keskittymistä ja statukseen, etuoikeuksiin ja uhriuteen nojaaviin ideologisiin ryhmiin kuuluvuutta.

Identiteettipolitiikka on tutkijoiden mukaan saavuttanut momentuminsa erityisesti yliopisto-opiskelijoiden keskuudessa.

Mun mielestäni nuo itkukohtaukset ja ahdistumiset voivat liittyä tähän.

Kun muistaakseni stalkkaamme samoja tahoja twitterissä, olet varmaan törmännyt tähän: https://www.lily.fi/blogit/tiina-femini ... en-asemaa/

Ei nyt ehkä mikään maailman selkein ja oivaltavin analyysi, mutta kiinnostavasti tarttuu juuri niiden asioiden aika kummalliseen luentaan, joille Sinäkin tässä rakennat. Lisäksi on aika tasapuolisen kriittinen: tunnistaa hyvin sekä So Hardin äijäreaktion (maailma on kova, nynnyt lumihiutaleet!) että minun peitellyn uusliberalismini (ottakaa nyt vähän itse vastuuta ja kriittistä etäisyyttä näihin loukaaviin teksteihin). Pidän aina kiinnostavana, kun minun osoitetaan sisäistäneen huomaamattani uusliberaalin eetoksen.

Linkititkö ehkä väärän artikkelin? Tuossa kirjoitetaan Yhdysvaltojen vaalituloksesta?

Edit;
tämä on varmaan se oikea

https://www.lily.fi/blogit/tiina-femini ... diootteja/

[So Hard]

Haaviston ainoa moitittavaksi todettu toimi oli siis aloittaa kyseenalainen HR-prosessi, jonka itse perui saatuaan lisäinformaatiota (aika moni PeV:n asiantuntijalausunto keksittyi juuri tähän: ministeriön johtovirkamiesten olisi pitänyt alun alkaenkin paremmin informoida Haavistoa prosessin oikeaoppisesta eteenpäinviemisestä).

Tietämättömyys laista ei kelpaa validiksi puolustukseksi.

Ei Haavisto tietämätön ollut. Hän vain uskoi ettei rivikekkuli uskalla vastustaa ministerin kostoa. Eikä aluksi uskaltanutkaan.

[urpiainen]

Haaviston ainoa moitittavaksi todettu toimi oli siis aloittaa kyseenalainen HR-prosessi, jonka itse perui saatuaan lisäinformaatiota (aika moni PeV:n asiantuntijalausunto keksittyi juuri tähän: ministeriön johtovirkamiesten olisi pitänyt alun alkaenkin paremmin informoida Haavistoa prosessin oikeaoppisesta eteenpäinviemisestä).

Tietämättömyys laista ei kelpaa validiksi puolustukseksi.

Joo, mut tämä kaikki on jotain sinänsä tärkeää mutta ulkopoliittisesti tosi mielenkiinnotonta työjuridiikkaa. Kuten Haavisto sanoi, hän paneutuu peVin kritiikkiin ja korjaa toimintaansa hallintohenkilönä. Sama varmaan tehdään UM:n HR-hommissa laajemminkin. Minunkin luottamukseni Haaviston osaamiseen teknisenä esimiehenä (jos sellaista on koskaan ollut) koki tässä kolauksen; en ehkä palkkaisi häntä organisaatiooni HR-johtajaksi. Mutta en oikein näe, että jos aiemmin on ollut korkea luottamus Haavistoon ulkopoliittisena toimijana, nyt tämä luottamus koki kolauksen: niissä poliittisissa toimissa ei todettu moitittavaa.

Kyllähän nyt otsaluullakin näkee, että tässä on haistettu tilaisuus saada Haavisto jostain, ihan sama mistä, kiinni, ja rakentaa kohua sille, vaikka asiasiällöllisesti aihetta ei olisikaan. Ihan typerää teeskennellä muuta.

Kitinä-disclaimer: Edelleen, minusta vihreiden diilaus asian kanssa ei ole ollut tyylikästä, ja ehkä tulevaisuutta ajatellen olisi ollut hyvä näyttää esimerkkiä ja erota.

[urpiainen]

Haaviston ainoa moitittavaksi todettu toimi oli siis aloittaa kyseenalainen HR-prosessi, jonka itse perui saatuaan lisäinformaatiota (aika moni PeV:n asiantuntijalausunto keksittyi juuri tähän: ministeriön johtovirkamiesten olisi pitänyt alun alkaenkin paremmin informoida Haavistoa prosessin oikeaoppisesta eteenpäinviemisestä).

Tietämättömyys laista ei kelpaa validiksi puolustukseksi.

Ei Haavisto tietämätön ollut. Hän vain uskoi ettei rivikekkuli uskalla vastustaa ministerin kostoa. Eikä aluksi uskaltanutkaan.

Eiks useampi lausunto todennut, että Haavisto oli ilmeisen tietämätön?

[urpiainen]

Linkititkö ehkä väärän artikkelin? Tuossa kirjoitetaan Yhdysvaltojen vaalituloksesta?

Edit;
tämä on varmaan se oikea

https://www.lily.fi/blogit/tiina-femini ... diootteja/

Joo. Mitenköhän tuo väärä linkki oli mahdollinen? Luulen, että en ole koskaan käynyt moisella sivustolla kuin tuossa tarkoittamassani tekstissä, ja copypastesin sieltä suoraan osoiterivin.

Edit. Näemmä kun tekstiä rullaa alaspäin, niin kun vanhempi teksti alkaa tulla alareunasta näkyviin, niin osoiterivi päivittyy siihen vanhaan tekstiin viittaavaksi.

[So Hard]

Koko hommahan olisi jäänyt aika pliisuksi ilman vihreiden junttausta ja PVL politisointia ja äärettömän ylimielistä viestintää. En ymmärrä miksi he tekevät noin kammottavia strategisia virheitä yhden henkilön sädekehän vuoksi.

Erityisesti kun se kääntyi niin, että Haavisto vain otti enemmän lukua.