Sivu 12/12

Re: Uusi ahkerampi urheilusäie

Lähetetty: 13.07.2020 12:42
Kirjoittaja Ylermi Ylihankala
Viime viikolle tuli 10 h pyöräilyä, joista yksi pitempi 6h (plus tauot) lenkki. Jos tänään pitäis vain punttipäivän, huomenna lyhyt 1-2h ja keskiviikkona sitten ennen perheen tuloa sukuloimasta satkun lenkki. Harvoin sitä pääsee näin paljon määrää ajamaan.

Re: Uusi ahkerampi urheilusäie

Lähetetty: 24.07.2020 14:59
Kirjoittaja Ylermi Ylihankala
Tällä viikolla palattu tauon jälkeen maantiepyörällä vetoreeneihin. Kesällä viitisen kertaa tehnyt 4 x 1,5km vetoja failureen asti ulkona. Nuohan ovat varsin lyhyitä, joilla olen ajatellut saada suorituskykyä ja vähän kutitella ylätehoja. Tällä viikolla pari kertaa vetoja eli ma 3x5min ja äsken 2x10min, palautukset niin, että sykkeet tippuu pk-alueelle. Toistaiseksi on ollut hauskaa. Toivottavasti lenkkivauhtikin kiittää.

Re: Uusi ahkerampi urheilusäie

Lähetetty: 31.07.2020 10:33
Kirjoittaja Stadinarska
Siis olen pitänyt taukoa nyt 300- ja 400 metrin kokeiluissani.
Samperin kesä kun on ohjelmaa muutenkin. Mutta elokuussa Eloarskana taas kokeilen. Tuntuma vaan meni että millä vauhdilla piti aloittaa.
Se on se päivän kunto+oikea aloitusvauhti ja että loppusuoralla kuluu energia loppuun ilman että tulee kuolema!

Sillä se sujuisi! Viimeksi minulla oli aivan liian hyvä olo maalissa, joten kiristää uskaltaa vielä!

Aika mielenkiintoinen tuo Ylli Ylen Hankalan pron tuntuinen polkupyöräharrastus.

Onko sinulla huippukevyt maantiepyörä ja kenties maastopyöräkin hiilirunkoinen??

Minua inhottaa pyöräillessä kaupunkialue... Mutta toki pyöräily on loistavaa!

HEINÄNEN

Re: Uusi ahkerampi urheilusäie

Lähetetty: 31.07.2020 11:53
Kirjoittaja Ylermi Ylihankala
Mulla on 7,5kg hiilikuitu Ridley Noah. Profiili aerohko, Shimanon Ultegran osilla. 25mm kumeilla matka taittuu siten, että maanteillä alle 25km/h keskarilla on jo vaikea ajaa.

Re: Uusi ahkerampi urheilusäie

Lähetetty: 01.08.2020 19:01
Kirjoittaja KKK
Älkää puhuko aeropyöristä. Olen kuolennut Canyonin hiilikuituaeroa sähkövaihteilla jo jonkin aikaa. Kiitos kuuluu lenkkikaverille, joka aikoo päivittää ajokalustonsa lähiaikoina. Oma Cannondale SuperSixSixSix on ruvennut tuntumaan jotenkin nuhjuiselta. Pitää säännöllisesti hieroa otsaa tyhjällä lompakolla, jossa ei tälläkään hetkellä ole neljää tonnia ylimääräistä.

Mitä sillä rahalla sitten saisi? Kilon kevyemmän ja pirusti virtaviivaisemman fillarin, jonka kanssa ei tarvitse tapella koko ajan vaihteiden säätöjen kanssa. Järkevä minä sanoo, että vaikka lentäisit Espanjaan kahdeksi viikoksi ajamaan ja söisit maltillisesti, laihtuisit kilon eikä siihen menis neljää kiloa euroja. Mutkumähaluun!

Tälle vuodelle alkaa olla kolme tonnia poljettu. Vertailin vanhoja sairastumista edeltäviä lenkkidatoja. Syöpän löytymisvuonna meni 3.700km ja varsinaisena syöpävuonna sitten vain murusia. Lenkkien keskipituus on tänä vuonna kasvanut huomattavasti, vaikka syke/vauhti -kehitys voisikin olla suotuisampi. Perse ei kestä valitettavasti yli neljän tunnin lenkkejä. Alaselän kivut sain aisoihin satulan ja toisen polkimen säädöillä.

VOmax-arvo vaan perkele junnaa paikoillaan, vaikka kunto on selkeästi noussut ja palautuminen nopeutunut. Lepo- ja unisykkeet on pirun korkeat edelleenkin. Alkaa tuntua siltä etteivät ne koskaan palaudu syöpää edeltävälle tasolle. Vituttaa.

Mutta sitten taas kun muistaa missä kunnossa oli leikkauksen päälle (trikoot lepatti päällä, hyvä kun 30km lenkistä selvisi pyörtymättä, nykyään 100km lenkki menee erityisemmin pinnistämättä) vrt nyt kaksi vuotta myöhemmin, voi taputtaa itseään kyllä olkapäälle. No bullshit, hands down, olen silti elämäni parhaassa kestävyyskondiksessa nyt viiskymppisenä.