Chubs kirjoitti:Mä haluaisin asunnon jossa on erikseen olohuone, makuuhuone ja ateljee/työhuone. Nykyinen 65m2 täyttää kaksi ensimmäistä vaatimusta, mutta ei viimeistä.
Mä lähinnä ihmettelen, että miksi pitäisi kärvistellä 20m2 kopeissa jos pitää tilasta? Jos tykkää asua kopissa ja satsata johonkin muuhun enemmän kuin kotiinsa niin siitä vaan. Mä taas en ymmärrä sitä.
Omistusasunnon kaksi eniten hintaan vaikuttavaa tekijää ovat:
- sijainti
- koko
Samalla rahasummalla saa pienemmän asunnon keskeiseltä paikalta, tai hieman isomman syrjästä. Joillekin (kuten sinulle) koko on tärkeintä, joillekin muille mahdollisesti sijainti. Useimmat tasapainottelevat näiden kahden ääripään välissä.
Toinen vaihtoehto on asua vuokralla, kuten minä asuin 89m2 kolmiossa yksinäni markkinahintoja halvemmalla vuokralla. Tilaa oli kivasti ja kahdesta huoneesta tulikin kovaa vauhtia romuhuoneita joihin kertyi kaikenlaista paskaa mitä ei jaksanut kärrätä ulos. Siinä oli siis lisäneliöt tosi tehokkaassa käytössä.
Vuokra-asuminen alkoi kuitenkin vähitellen ahdistaa koska en viitsinyt tehdä mitään haluamiani muutostöitä ja pikkuremppoja (esim. karmaisevan harmaan muovilattian korvaaminen jollain muulla ja seinien tapetointi) kyseiselle kämpälle, koska se ei ollut minun kämppäni. Ei kai kukaan maalauta ja lastuta leasing-autoakaan, eihän?
Tämän vuoksi tein henkilökohtaisen uhrauksen ja aloin etsiä pienehköä omistusasuntoa pääkaupunkiseudulta. Katse kohdistui lähinnä 45-55 m2 kaksioihin pääkaupunkiseudulla jokseenkin hyvien kulkuyhteyksien päässä, mutta lopulta päädyin 31m2 kopperoon "väliaikaisratkaisuna", koska tarjoushinta tuntui sopivalta ja se oli katsomistani kymmenistä asunnoista niitä harvoja joissa tuntui jo ensinäkemältä että siinä voisi jopa asua. Se on se selittämätön asunnon ja asunnonhakijan välinen kemia, kyllä sen tietää kun se kohdalle tulee pimeällä lenkkipolulla tai hedelmävaa'an luona.
Samalla tavoin kuin sinä et voi ymmärtää ihmisiä jotka asuvat "ahtaasti", minä en voi enää käsittää ihmisiä jotka asuvat hevonkuusessa ja/tai vuokralla (muuta kuin väliaikaisena ratkaisuna). Harmittaa että jumitin tarpeisiini ylisuuressa vuokrakämpässä niinkin monta vuotta, harakoille menivät nekin vuokrarahat.
Ps. Lapsuuteni ja nuoruuteni asuin kahdessa tilavassa omakotitalossa. Voisi siis kuvitella että minulla olisi vaikeuksia sopeutua asumaan (ahtaassa) kerrostaloasunnossa, mutta mitä vielä.
Pps. Mitä taas tulee joidenkin esittämiin vertailuihin asuntoon tai auton stereoihin satsaamisesta, järki käteen. Puhutaan kuitenkin hiukan eri luokan rahallisista satsauksista. Eikö PerttiMäkimaa ole vieläkään paasannut tarpeeksi kun ei ole mennyt
oppi perille?
