Miehelläni on naispuolisia kavereita,

[T3000]

Kummasti naisella olisi kiinnostusta miehen suppeaa elinpiiriä kohtaan. Ei tietenkään viihtymistään voi toisen harteille asettaa, mutta kyllä parisuhteessa toisen kuulumisten kuuluu kiinnostaa ihan ilman uusilla harrastuksilla hankittua lisäarvoa. Tietysti sitä voi (ja varmasti oman itsen vuoksi kannattaakin) laajentaa kuvioitaan kodin ulkopuolelle, se vain ei poista sitä tosiseikkaa että arki saman ihmisen kanssa tuntuu olevan se vaikein asia, eivät toisen aktiviteetit.

Myöskin mieheltä kohtuullisen munattomasti hoidettu tilanne. "Loittonen sinusta koska sun jutut on tylsiä, sun tyttökaverit on paljon mielenkiintoisempia."

Minusta tuntuu taas siltä, että tässä tarinassa mies on juuri se aktiivisempi ja sosiaalisempi, joka hakee enemmän kokemuksia ja asioita joita sitten jakaa. Toisen kuulumisista kiinnostuminen ei voi olla väkisin tehtyä, vaan sen pitää tulla siitä, että ihan aidosti kiinnostaa eikä velvollisuudesta.

Minä en edes tulisi kotiin jos jutut olisivat joka päivät "mitä mä laitan päälle", "kato mitä ostin tänään" tai "hitto kun se päivähoitotäti on niin joustamaton, mä hain sen tänään 16:20 ja se mesos kun olis pitäny hakee 16:15." Jos itsekin tunnistaa ja tunnustaa omien juttujensa arkisen rutikuivuuden, pitää mennä hankkimaan niitä juttuja. Jos on kaiken aikaa läsnä, ei synny myöskään kaipausta. Pahin virhe parisuhteessa on unohtaa oma elämä ja itsensä, koska samalla kadottaa sen ihmisen johon toinen viehtyi. Se voi kadota äitiyden ja kakkavaipojen alle tms. jos ei siitä pidä huolta.

Tuskin mies on tietoisesti mitään "loittonen susta" -signaalia antanut, minä haistan tässä enemmän itsetunto- tai alemmuuskompleksia siitä, että huomiota saavat muut(kin). Huomionkipeyttä voi oppia annostelemaan ja parisuhdetta parantaa se, ettei tukahduta toista.

[Melnais]

Toisen kuulumisista kiinnostuminen ei voi olla väkisin tehtyä, vaan sen pitää tulla siitä, että ihan aidosti kiinnostaa eikä velvollisuudesta.

Toki näin, mietiskelin vain miksi parisuhteessa pitäisi säilyttää kiinnostavuutensa seinäkiipeilemällä tai toimimalla alastonmallina työväenopistossa, miksei riitä sellaisena kuin on suhteeseen alkaessaan ollut. Mielestäni suhteen pitäisi kantaa ilman tehokeinoja, sillä hankkiessaan kodin ulkopuolista elämää vain siksi ettei kotona saa enää minkäänlaista huomiota, herää kysymys miksi sitä lisääntynyttä elämäänsä tahtoisi enää edes kotiin tuoda.

Pahin virhe parisuhteessa on unohtaa oma elämä ja itsensä, koska samalla kadottaa sen ihmisen johon toinen viehtyi.

Samaa mieltä olen tästäkin, molempiin sukupuoliin kohdistuen. Esimerkkitilanteesta tietää vain aloittaja kumpi on kadottanut ja mitä, kannattaisin keskustelua molemminpuolisen mielipahan selvittämiseksi ennen savikerhoon liittymistä.

Kun kyseessä on lapsiperhe, asia koskee molempia jo ihan menojen järjestelyn vuoksi. Jos kumppaniaan haluaisi tukea, tarjoutuisi itse muutamaksi illaksi talousvastuuseen ja päästäisi toisen toteuttamaan itseään.

En nyt nää tätä vain huomionkipeän ja mustasukkaisen naisen epäluuloisuutena. Ehkä olen naisena jäävi arvioimaan, muttei mieskään varsinaisesti loista ajattelevilla ratkaisuillaan dissaamaalla naistaan sen sijaan että tukisi tätä.

[Leilah]

Tuskin mies on tietoisesti mitään "loittonen susta" -signaalia antanut, minä haistan tässä enemmän itsetunto- tai alemmuuskompleksia siitä, että huomiota saavat muut(kin). Huomionkipeyttä voi oppia annostelemaan ja parisuhdetta parantaa se, ettei tukahduta toista.

En edes usko, että mies on tarkoituksellisesti loittonemassa minusta. Tiedostan, että tämä ongelma on minussa. Hyvä, että hän jutustelee kavereideni kanssa. He ovat fiksuja naisia, joihin luotan (kuulusia viimeisiä sanoja...). Olen huomionkipeä, kyllä. Muutama jo ehdotti, että jätä se sika. No tämä ei ole edes harkittava vaihtoehto tässä elämäntilanteessa (avioliitto+lapsi). Minun elämäni todellakin pyörii arjen ympärillä; lapsi hoitoon, minä töihin, töistä päiväkodin kautta kotiin ja illalla kotityöt. Jollekin kai minunkin on voitava päivästäni puhua, vaikka siinä ei ole mitään erikoista hohtoa ollutkaan. Pitää varmaan alkaa soitella äidille .

Mieheni myös joskus ruokkii tahallaan mustasukkaisuuttani. Hän haluaa olla salaperäinen, ei kerro mitä suunnittelee ja muutoinkin härnää. Sitten jälkeenpäin nauraa minulle päin naamaa että olipas se pikku Leila taas niiiiin mustis että hui kauheeta. Yritän olla välittämättä näistä asioista, mutta aina en pysty.

[Keikaus]

Minä en edes tulisi kotiin jos jutut olisivat joka päivät "mitä mä laitan päälle", "kato mitä ostin tänään" tai "hitto kun se päivähoitotäti on niin joustamaton, mä hain sen tänään 16:20 ja se mesos kun olis pitäny hakee 16:15." Jos itsekin tunnistaa ja tunnustaa omien juttujensa arkisen rutikuivuuden, pitää mennä hankkimaan niitä juttuja. Jos on kaiken aikaa läsnä, ei synny myöskään kaipausta. Pahin virhe parisuhteessa on unohtaa oma elämä ja itsensä, koska samalla kadottaa sen ihmisen johon toinen viehtyi. Se voi kadota äitiyden ja kakkavaipojen alle tms. jos ei siitä pidä huolta.

No jos on himassa lapsen kanssa, niin kai ne jutut väkisinkin liittyy lapseen ja sensellaiseen. Jos miestä ei kiinnosta lapseen liittyvät jutut, niin ehkä on parasta, että se ei siinä himassa asu vaan viettää ihan sitä mielenkiintoista sinkkuelämäänsä vaan.

Juttelinpa juuri yhden kaverini kanssa, joka oli ihan avioeron partaalla sen takia, että sen mies oli sitä mieltä, että kaverini on tylsä, eikä hän halua viettää aikaansa kaverini kanssa. Mies oli sanonut, että kaverini jutut ovat arkisia. Ja tämä mamma käy töissä eikä niillä ole edes lapsia (no niitä se mies kyllä halusi, mutta kaverini pisti tietty kampoihin kun ajatteli, että lapsen ei ole hyvä todistaa isää, joka ei halua puuhastella mitään äidin kanssa), ja mun mielestä sillä on tosi mielenkiintoisia juttuja. Noh, miehen oli pitänyt käydä ihan psykologilla asti kuulemassa, että arkikin on tärkeätä. Hallelujaa. Vähänkö mä nauroin.

Niinpä niin, ei kai ole tervettä kyhjätä yhden ja saman ihmisen kanssa 24h vuorokaudessa. Nopeamminkin kyllästyy.

[T3000]

Toki näin, mietiskelin vain miksi parisuhteessa pitäisi säilyttää kiinnostavuutensa seinäkiipeilemällä tai toimimalla alastonmallina työväenopistossa, miksei riitä sellaisena kuin on suhteeseen alkaessaan ollut. Mielestäni suhteen pitäisi kantaa ilman tehokeinoja, sillä hankkiessaan kodin ulkopuolista elämää vain siksi ettei kotona saa enää minkäänlaista huomiota, herää kysymys miksi sitä lisääntynyttä elämäänsä tahtoisi enää edes kotiin tuoda.

Kärjistä sinä vaan. Minä huolestun siitä jos joku tulee kateelliseksi siitä, että jostakusta on kiva jutella jonkun kanssa jostain muusta kuin omista ostoksista ja päivähoidoista. Ei nyt puhuta tehokeinoista vaan siitä, että yhdenkään ihmisen mielenkiinto ilman mitään uusia kokemuksia, sanottavaa tai ajateltavaa ei säily kovin pitkään.

Samaa mieltä olen tästäkin, molempiin sukupuoliin kohdistuen. Esimerkkitilanteesta tietää vain aloittaja kumpi on kadottanut ja mitä, kannattaisin keskustelua molemminpuolisen mielipahan selvittämiseksi ennen savikerhoon liittymistä.

Omasta mielestäni en ole tarjonnut mitään muuta kuin välineitä pieneen itsereflektioon, savikerhoon en ole varmaan liittynyt. Minusta "jätä se sika" on aika huono neuvo tilanteessa, jossa toisen synti on etupäässä se, että on normaali sosiaalinen ihminen. Mitään evidenssiä ei ole siitä, että kyse olisi jostain tietoisesta dissaamisesta, vaan siitä miten kirjoittaja itse kokee saamansa huomion ja muiden saaman huomion. Mustasukkaisuus ja huono itsetunto yleensä vääristävät perspektiiviä. Luulenpa ettei toinen osapuoli edes tajua tässä olevan ongelmaa tai kriisiä, johon reagoida tukemalla.

[Mida]

Jollekin kai minunkin on voitava päivästäni puhua, vaikka siinä ei ole mitään erikoista hohtoa ollutkaan. Pitää varmaan alkaa soitella äidille

No jos on pakottava tarve purkaa näitä asioita ja ketään ei tunnu kiinnostavan kuunnella, niin päiväkirja on aina hyvä vaihtoehto. Se ei valita tai käänny pois tai näytä siltä ettei kiinnosta tai ainaskaan juttele pitkään tyttökaveriesi kanssa. Ja jos haluat kokea, että muiden on mahdollisuus kommentoida, niin nettiblogin pitäminen suo senkin.

Siis ihan vakavissaan. Itelle tuo päiväkirja on toiminut silloin kun on ollut purettavaa, muttei oikein ketään jolle purkaa.

[annepa]

Tiedostan, että tämä ongelma on minussa.
...

Mieheni myös joskus ruokkii tahallaan mustasukkaisuuttani. Hän haluaa olla salaperäinen, ei kerro mitä suunnittelee ja muutoinkin härnää. Sitten jälkeenpäin nauraa minulle päin naamaa että olipas se pikku Leila taas niiiiin mustis että hui kauheeta. Yritän olla välittämättä näistä asioista, mutta aina en pysty.

Miten niin ongelma on sinussa? Tyyppihän käyttäytyy ihan paskamaisesti. Haistakoon sanonko minkä, menköön itteensä ja kasvakoon aikuseksi. Prkle.

[Leilah]

En nyt nää tätä vain huomionkipeän ja mustasukkaisen naisen epäluuloisuutena. Ehkä olen naisena jäävi arvioimaan, muttei mieskään varsinaisesti loista ajattelevilla ratkaisuillaan dissaamaalla naistaan sen sijaan että tukisi tätä.

Kiitos kannustavista sanoistasi. Mikähän se on, että vielä 2000-luvun Suomessa naisen tulisi olla se parisuhteen fiksumpi ja joustavampi puolisko? Ei riitä, että hoidat lapsesi, työsi ja kotisi, mutta vielä pitäisi koittaa olla henkevää ja älykästä keskusteluseuraa miehelle. Puhumattakaan siitä, että ulkomuoto tulee säilyttää timminä ja sängyssäkin pitäisi jaksaa olla aktiivinen ja estoton. Uhhuh, siinäpä haastetta tavalliselle naaraspuoliselle persjalalle.

[T3000]

Kiitos kannustavista sanoistasi. Mikähän se on, että vielä 2000-luvun Suomessa naisen tulisi olla se parisuhteen fiksumpi ja joustavampi puolisko? Ei riitä, että hoidat lapsesi, työsi ja kotisi, mutta vielä pitäisi koittaa olla henkevää ja älykästä keskusteluseuraa miehelle. Puhumattakaan siitä, että ulkomuoto tulee säilyttää timminä ja sängyssäkin pitäisi jaksaa olla aktiivinen ja estoton. Uhhuh, siinäpä haastetta tavalliselle naaraspuoliselle persjalalle.

Jaa nyt se onkin sukupuolikysymys? Miehelläkö ei ole tismalleen samat paineet? Pelaan taas itsetuntokortin. Paranna sitä niin Maailma Pelastuu. Olkoonkin että härnäävän miehen kanssa se ei välttämättä parane.

[Melnais]

Minusta "jätä se sika" on aika huono neuvo tilanteessa, jossa toisen synti on etupäässä se, että on normaali sosiaalinen ihminen. Mitään evidenssiä ei ole siitä, että kyse olisi jostain tietoisesta dissaamisesta, vaan siitä miten kirjoittaja itse kokee saamansa huomion ja muiden saaman huomion. Mustasukkaisuus ja huono itsetunto yleensä vääristävät perspektiiviä. Luulenpa ettei toinen osapuoli edes tajua tässä olevan ongelmaa tai kriisiä, johon reagoida tukemalla.

En minäkään kannusta jättämään vaan keskustelemaan asiasta. Jos oma olo tuntuu vääristävän perspektiiviä, siitä lienee viisaampaa puhua ennenkuin lähtee muuttamaan itseään. Mies varmasti mielellään käyttää aikaansa antaakseen puolisolle mahdollisuuden lisätä elämänsisältöään kodin ulkopuolella. Sehän koituu hänen hyväkseen ja toki ajatteleva yksilö tämän ymmärtää.

[Keikaus]

Kiitos kannustavista sanoistasi. Mikähän se on, että vielä 2000-luvun Suomessa naisen tulisi olla se parisuhteen fiksumpi ja joustavampi puolisko? Ei riitä, että hoidat lapsesi, työsi ja kotisi, mutta vielä pitäisi koittaa olla henkevää ja älykästä keskusteluseuraa miehelle. Puhumattakaan siitä, että ulkomuoto tulee säilyttää timminä ja sängyssäkin pitäisi jaksaa olla aktiivinen ja estoton. Uhhuh, siinäpä haastetta tavalliselle naaraspuoliselle persjalalle.

Jaa nyt se onkin sukupuolikysymys? Miehelläkö ei ole tismalleen samat paineet? Pelaan taas itsetuntokortin. Paranna sitä niin Maailma Pelastuu. Olkoonkin että härnäävän miehen kanssa se ei välttämättä parane.

Joo ja sitten siinä on sellainen juttu, että jos mies on sitä mieltä, että nainen on tylsä niin todennäköisyys että se muuttaa mielensä on ehkä promillen luokkaa. Luulisin. En mä ainakaan itse kovin helpolla luovu ensivaikutelmistani. Joskus tietenkin täytyy ja haluaakin, koska muuten saa olla ikuisesti yksin.

[Dumari]

Jaa nyt se onkin sukupuolikysymys? Miehelläkö ei ole tismalleen samat paineet? Pelaan taas itsetuntokortin. Paranna sitä niin Maailma Pelastuu. Olkoonkin että härnäävän miehen kanssa se ei välttämättä parane.

Juu, kyllä Tixu on nyt asian ytimessä. Mies käyttäytyy urposti, mutta siihen saattaa olla myös jokin syy/syitä, jos hän ei ole niin aikaisemmin käyttäytynyt?

[T3000]

Joo ja sitten siinä on sellainen juttu, että jos mies on sitä mieltä, että nainen on tylsä niin todennäköisyys että se muuttaa mielensä on ehkä promillen luokkaa. Luulisin. En mä ainakaan itse kovin helpolla luovu ensivaikutelmistani. Joskus tietenkin täytyy ja haluaakin, koska muuten saa olla ikuisesti yksin.

Miksi kukaan seurustelisi ihmisen kanssa, josta ensivaikutelma on "tylsä" ??? Aika hyvät tissit sais olla notta viittis. Mutta sitä voi miettiä minkälainen ihminen on ollut suhteen alkaessa, minkälainen on nyt ja mikä siinä muutoksessa mahdollisesti on negatiivista, ja miten siihen voi vaikuttaa. Vaippavuoren alta voi kaivautua ulos. Arkikin on tärkeää juu, mutta siitä ei tarvitse tehdä arkista. Hyvään arkeen kuuluu huumoria ja sosiaalisia kontakteja. On väärä ajattelutapa, että se että toisesta on kiva keskustella muiden kanssa olisi jotenkin itseltä pois.

[Keikaus]

Joo ja sitten siinä on sellainen juttu, että jos mies on sitä mieltä, että nainen on tylsä niin todennäköisyys että se muuttaa mielensä on ehkä promillen luokkaa. Luulisin. En mä ainakaan itse kovin helpolla luovu ensivaikutelmistani. Joskus tietenkin täytyy ja haluaakin, koska muuten saa olla ikuisesti yksin.

Miksi kukaan seurustelisi ihmisen kanssa, josta ensivaikutelma on "tylsä" ??? Aika hyvät tissit sais olla notta viittis. Mutta sitä voi miettiä minkälainen ihminen on ollut suhteen alkaessa, minkälainen on nyt ja mikä siinä muutoksessa mahdollisesti on negatiivista, ja miten siihen voi vaikuttaa. Vaippavuoren alta voi kaivautua ulos. Arkikin on tärkeää juu, mutta siitä ei tarvitse tehdä arkista. Hyvään arkeen kuuluu huumoria ja sosiaalisia kontakteja. On väärä ajattelutapa, että se että toisesta on kiva keskustella muiden kanssa olisi jotenkin itseltä pois.

Ihmiset ajautuvat suhteisiin erinäköisten asioiden vuoksi. Ei kaikki suhteet todellakaan ala sillä tavalla, että kumpikin pitäisi toista säkenöivän mielenkiintoisena ja ihanana.

Myös tylsyydestä valittava mies voisi vähän katsoa peiliin ja miettiä, voisiko siitä vaippavuoresta löytyä jotain mielenkiintoista puhuttavaa. Luulisi oman lapsen hyvinvointi kiinnostavan edes jollain tasolla.

Joo, ja sitten on näitä miehiä (ja naisiakin), jotka eivät vaan kestä sitä, että joku oikeasti haluaa olla niiden kanssa. Pitäisi aina olla joku superkiinnostava ja vaikeasti tavoiteltava ihminen mielessä.

[HellBell]

Mitä enemmän Leilah kirjoittaa miehestään, sitä enemmän tässä alkaa tuntua siltä kuin alunperin tuntuikin; mies on kusipää. Sori, mutta näin on.
Ongelmat ovat tuossa ehkä hiukka syvemmällä kuin siinä että Leilahin pitäisi alkaa harrastaa pörrötarrojen keräilyä ja puhua ranskaa seksin aikana ollakseen miehelle enemmän 'virikkeeksi' - perusongelmaa vaikuttaisi olevan jo siinä, ettei mies arvosta Leilahia ja tämä on aika olennainen peruste (omasta mielestäni) sille, että suhde saisi kyytiä.

Jos nyt jostain syystä suhdetta haluaa ko.miehen kanssa jatkaa, kannattaa alkaa keskustella miehen kanssa näistä asioista, vaikka mikään ei tuntuisikaan menevän toiselle läpi. Arvosta itseäsi Leilah ja pakota mies arvostamaan sinua edes sen verran että keskustelee noista asioista kanssasi. Mies voi esimerkiksi tokaista kaikessa siinä hötäkässä sitten, ettei häntä enää kiinnosta jatkaa perhe-elämää ja ettei hän rakasta juuri ketään, mutta sitten sekin on sanottu ja tiedät asianlaidat ja voit toimia niiden mukaan.
Jos asiaan liittyy joitain taloudellisia asioita, joiden vuoksi et voi vielä erota miehestäsi, niin ota selvää että onko todella niin..

[T3000]

Myös tylsyydestä valittava mies voisi vähän katsoa peiliin ja miettiä, voisiko siitä vaippavuoresta löytyä jotain mielenkiintoista puhuttavaa. Luulisi oman lapsen hyvinvointi kiinnostavan edes jollain tasolla.

Onkohan nyt kuitenkaan niin, että mies on valittanut naisen olevan tylsä? Vaiko kuvitteleeko nainen vain niin, siksi että on mustasukkainen ystävättäriensä saamasta huomiosta? Mulle on joskus vedetty pultit siitä kun menin seuraksi tupakalle ystävättären kanssa. Olipa rikos. (Perusteeton) huonommuuden tunne on mahtava tapa luoda ongelmia tyhjästä.

[T3000]

Mitä enemmän Leilah kirjoittaa miehestään, sitä enemmän tässä alkaa tuntua siltä kuin alunperin tuntuikin; mies on kusipää. Sori, mutta näin on.

Ota huomioon, että kuulemme vain tarinan toisen puolen. Ja melko pitkälti vain tuntemuksia, emme niinkään faktoja.

[Keikaus]

(Perusteeton) huonommuuden tunne on mahtava tapa luoda ongelmia tyhjästä.

Joo, ja toisen pitäminen tylsänä ja arkisena myös. Näytä mulle ihminen, joka panee parastaan sen jälkeen, kun sille sanotaan, että olet tylsä. Mä taitaisin lähteä etsimään seuraa ihan muualta.

[HellBell]

Mitä enemmän Leilah kirjoittaa miehestään, sitä enemmän tässä alkaa tuntua siltä kuin alunperin tuntuikin; mies on kusipää. Sori, mutta näin on.

Ota huomioon, että kuulemme vain tarinan toisen puolen. Ja melko pitkälti vain tuntemuksia, emme niinkään faktoja.

Otan huomioon, mutten jaksa nyt laittaa virkkeiden perään 'varaus siihen ja varaus tähän'-juttuja.

Leilahille selvennykseksi: kirjoitan ihan vain sen intuition pohjalta, jonka kirjoituksistasi saan. En tiedä asioiden todellisia laitoja, tämä selvää.

[Keikaus]

Mitä enemmän Leilah kirjoittaa miehestään, sitä enemmän tässä alkaa tuntua siltä kuin alunperin tuntuikin; mies on kusipää. Sori, mutta näin on.

Ota huomioon, että kuulemme vain tarinan toisen puolen. Ja melko pitkälti vain tuntemuksia, emme niinkään faktoja.

Pyydämme siis Leilahia ja hänen miestään Kityn ihmissuhdelaboratorioon, jossa suoritamme heille heidän parisuhteensa tilaa mittaavia kokeita.

[HellBell]

Pyydämme siis Leilahia ja hänen miestään Kityn ihmissuhdelaboratorioon, jossa suoritamme heille heidän parisuhteensa tilaa mittaavia kokeita.

Ja sitten luomme Kitykankensteinin!

[T3000]

Joo, ja toisen pitäminen tylsänä ja arkisena myös. Näytä mulle ihminen, joka panee parastaan sen jälkeen, kun sille sanotaan, että olet tylsä. Mä taitaisin lähteä etsimään seuraa ihan muualta.

No ennen näin rohkeaa päätelmää kysyisin ensin Leilahilta, onko hänelle sanottu että hän on tylsä. Ja jos on, niin onko se sanottu noin vain vaiko riidassa, jossa on sanottu yhtä ja toista suuntaan ja toiseen. Vai onko kenties vain haukoteltu hieman kun kitistään 378. kerran tarhan hoitotädin nutturan kireydestä. Noin kärjistäen. Junous pokz zäp.

Ainoat faktat, joita olen kuullut ovat seuraavat:

- mies on avoin ja sosiaalinen
- mies nauttii elämästään
- mies kiusoittelee Leilahia tämän mustasukkaisuudesta (ehkä aiheesta, mutta typeräähän se on jos se ruokkii sitä)
- leilah kokee olevansa tylsä
- leilah kokee että tämän ystävättäret ovat fiksuja ja hauskoja
- leilah on kokee että miehestä on hauskempi(?) jutella hänen ystävättäriensä kanssa kuin itsensä

Näistä faktoista puolet on subjektiivisia kokemuksia. Sen toisen puolen perusteella en luokittelisi ketään kusipääksi, vaan ehkä hiukan huonon tunneälyn/parisuhdesilmän omaavaksi. Luikaus ja Helykkä - naisen intuitio on joskus ihan todistettavasti helvetin väärässäkin. Älkää siis antako Leilahille sellaista palautetta, joka vahvistaa hänen negatiivisia kokemuksiaan tai ajatuksiaan, jos ette ole valmiita kantamaan vastuuta siitä, mitä seuraa jos olette väärässä.

Olen itse elänyt huonoitsetuntoisen ihmisen kanssa pitkään, ja se oli niin kauhean vaikeata olla todistelemassa kaiken aikaa miten fiksu, hauska, haluttava, kaunis ja mukava ihminen hän oli, kun se ei koskaan mennyt kuitenkaan jakeluun. Lopulta siihen kyllästyi, vaikka kaikki em. kohdista olivat totta.

[Keikaus]

Älkää siis antako Leilahille sellaista palautetta, joka vahvistaa hänen negatiivisia kokemuksiaan tai ajatuksiaan, jos ette ole valmiita kantamaan vastuuta siitä, mitä seuraa jos olette väärässä.

Olen itse elänyt huonoitsetuntoisen ihmisen kanssa pitkään, ja se oli niin kauhean vaikeata olla todistelemassa kaiken aikaa miten fiksu, hauska, haluttava, kaunis ja mukava ihminen hän oli, kun se ei koskaan mennyt kuitenkaan jakeluun. Lopulta siihen kyllästyi, vaikka kaikki em. kohdista olivat totta.

Annetaanpa.

Niinpä niin, suurimmaksi osaksi tämä ketju on meidän muiden oletuksia Leilahin suhteesta.

Tunnen tuskasi. Onneksi se on mennyttä. Kyllä sulla aika taistelupari pitää olla, ettei se tunne sun voiman rinnalla itseään heikommaksi tai huonommaksi.

[HellBell]

"..Nyt hän on kuitenkin alkanut itse oma-aloitteisesti soitella kavereilleni ihan huvikseen. Tai jos puhelimeni soi, niin hän saattaa vastata ja haastella jonkun "Kikin" kanssa puoli tuntia, vaikka "Kikillä" oli oikeasti asiaa minulle.."

".. Minun elämäni todellakin pyörii arjen ympärillä; lapsi hoitoon, minä töihin, töistä päiväkodin kautta kotiin ja illalla kotityöt. Jollekin kai minunkin on voitava päivästäni puhua, vaikka siinä ei ole mitään erikoista hohtoa ollutkaan. Pitää varmaan alkaa soitella äidille
Mieheni myös joskus ruokkii tahallaan mustasukkaisuuttani. Hän haluaa olla salaperäinen, ei kerro mitä suunnittelee ja muutoinkin härnää. Sitten jälkeenpäin nauraa minulle päin naamaa että olipas se pikku Leila taas niiiiin mustis että hui kauheeta. Yritän olla välittämättä näistä asioista, mutta aina en pysty.."

Kyllä jo näiden perusteella hommasta haisee Minusta kusipäisyys Leilahin miehen taholta. Edelleenkään emme tiedä kaikkia faktoja, tiedämme vain osan jutusta jne ja kuten jo kirjoitinkin, kerroin kantani sen perusteella.
Kyllä nyt on niin, ettei jollei aviomiestä kiinnosta puolison saati heidän lastensa asiat, on aviomiehellä jaffaa vahvempaa päässään.

Ja Leilahille: oletko aiemmin tuonut ilmi miehellesi, miltä sinusta tuntuu kun hän ei ole kiinnostunut sinun saati lastesi kuulumista? Oletko jo keskustellut hänen kanssaan..?

[aasi]

Pystyykö tähän ketjuun lähettämään viestiä? Edelleen lähetän täällä viestiä 5.kerran..

Pitäisi nyt pystyä. Onnistuin hetki sitten lukitsemaan tietokantaa sopivasti niin että siihen kirjoittaminen hidastui käytännössä niin paljon että viestien lähetykset eivät menneet enää läpi ollenkaan.