Existään höpisijät

[KnightRider]

Häh?
Sivistykseni ulottuu 1800-luvun eroottisiin romaaneihin. Rohkeampia kuin nykyjallut. Moni nainen on vuosia kehunut minuakin "hyvästä kynästä", mutta aina se varsinainen tavoitteeni, eli sen naisen nussiminen, on syystä tai toisesta jäänyt. Aika rivoja kirjoittavat, mutta minä olen vielä tuhmempi.

Jos ei live-käyttäytyminen ole vastannut kirjoituksia, nehän on ajatelleet että olet vain kopsannut tekstit jostain. Samahan pätee kaikkeen muuhunkin deittinet-kaunopuheisuuteen. Se on vähän kuin toimia pörssiyhtiön johtajana: jos tulevaisuudennäkymiä kuvatessaan innostuu eksymään liian kauas fundamenteista, ei enää tilinpäätöstä julkistettaessa välttämättä pysty fuulaamaan että homma on oikeasti hanskassa.

[mustaenkeli]

Olisiko tässä kyseessä aivan oma sisäpiirinsä, jonka jäsenet tunnistavat toisensa: “Ai sä oot joskus kelvannut jollekin, no sit sun varmaan täytyy olla niinq joku. Itsehän en osaa päättää tällaisista asioista sillä olen vajukki, mut.. aletaaks oleen?”

Ehkä! Uuden ihmisen kohdatessa, etenkin treffien ollessa kyseessä, voi kumpaisellakin olla melkoisesti erilaisia paineita, jännitystä ja rimakauhua, josta ei välttämättä seuraakaan rakkautta... puhumalla eksistä, voi samalla pönkittää jotenkin ehkä myös omaa itsetuntoaan: olen tosiaankin joskus kelvannut jollekin muullekin, joten en muuten taidakaan olla ihan täys luuseri... kai säki sen näät, junou?!
Valitettavasti tällaisissa tapauksissa harvempi saa annettua toiselle sitä kuvaa, että se toinen persoonana oikeasti olisi niin kovin mielenkiintonen, että viittis lähemmin tutustua... Seuraavilla treffeillähän (siis jonkun toisen treffikumppanin kanssa) ko. henkilöhän saattaa alkaa kertoilemaan yhtähyvin, että "olimpas muuten viikeviikolla semmosen tyypin kanssa treffeillä, että voi kiesus...". Ei mitenkään mieltäylentävää.

[Gattaca]

Jos ei live-käyttäytyminen ole vastannut kirjoituksia, nehän on ajatelleet että olet vain kopsannut tekstit jostain. .

No oikeastaan olen novelleja vaihtanut vain City/Kitynaisten kanssa, ja ne treffit on aina syystä tai toisesta jääneet.

Varsinaisesti muita nettiteitä treffaamani taas ovat juuri ne, joiden PILLUNKARVOISTA olen kysellyt. Misut diggaa sellaista. Sopivan pikkutuhmaa, muttei kuitenkaan epävarmoja ruumiinosiaan (tissit, perse) arvostelevaa.

(Nyt vaikutan idiootilta, mutta se on tarkoituksellista tässä ja hommahan toimii, kun sen tyylillä kirjoittaa )

[Elukka]

miksi?

No nih, parhaaseen Kitytyyliin:
Jätä se sika
ja lainaus perään:
"Kun nainen alkaa puhua entisestä miehestään, voi mies alkaa puhumaan tulevasta naisestaan."
-anon.
Sanojen "nainen" ja "mies" paikat vaihdettavissa tarpeen mukaan.

Lopuksi hieman asiaa:
Omakin avokkaani on aina silloin tällöin muistellut entisten miesystäviensä edesottamuksia. Ihan vaan joskus menneisyydessä sattuneina tapahtumina tosin, ilman minkään asteista nostalgiaa käsittääkseni.
Jotenkin vaivautunut olo on silti tullut joka kerta.
Joskus olen "en-ihan-130%-leikilläni" vitsaillut sijoittavani noita exiä numerojärjestykseen "listalle".

[martza]

Jos on tarvetta muistella saatikka kirjoitella EX:ään, sehän on selvä merkki, että eivät todellakaan ole irrottauneet edellisestä suhteestaan.
Kokemuksen syvällä rintaäänellä voin sanoa,että, eron jälkeen olisi käytävä ittekseen tai ystävien tai ammattiauttajien kanssa, eron tuomat tunteet läpi täysin. Kun nämä on selvittänyt itselleen , on valmis aloittamaan uuden suhteen puhtaalta pöydältä. Itse en edes ajattele enään EX:ääni. Hän elää omaa elämäänsä niin kuin parhaaksi katsoo ja minä elän omaani.

[Elukka]

Jos on tarvetta muistella saatikka kirjoitella EX:ään, sehän on selvä merkki, että eivät todellakaan ole irrottauneet edellisestä suhteestaan.

Se on kyllä mainittava, ettei toi avopuoliskoni tunnu elättelevän exiään kohtaan enää mitään romanttisia tunteita.
Eli ei tuo aina pidä paikkaansa.
Ei noi menneiden muistelutkaan tosin ole jokapäiväisiä eikä varsinkaan muistuta noita Gattacan kuvailemia ääriyksityiskohtaisia seksikertomuksia.

[nojoojust]

Jos on tarvetta muistella saatikka kirjoitella EX:ään, sehän on selvä merkki, että eivät todellakaan ole irrottauneet edellisestä suhteestaan.
Kokemuksen syvällä rintaäänellä voin sanoa,että, eron jälkeen olisi käytävä ittekseen tai ystävien tai ammattiauttajien kanssa, eron tuomat tunteet läpi täysin. Kun nämä on selvittänyt itselleen , on valmis aloittamaan uuden suhteen puhtaalta pöydältä. Itse en edes ajattele enään EX:ääni. Hän elää omaa elämäänsä niin kuin parhaaksi katsoo ja minä elän omaani.

Eivät asiat ole noin yksioikoisia. Se exä, jonka kanssa olin kuusi vuotta naimisissakin, on vaikuttanut minuun ihmisenä niin paljon, että kun selittää omia käyttäytymismallejaan tms., liittyy kyseisen exän luonne asiaan niin tiiviisti, ettei sitä voi jättää täysin huomiotta. En minäkään käytännössä ajattele edes tuota kyseistä exääni, mutta viitekehyksenä hän kyllä esiintyy tietyissä asiayhteyksissä.

Sinänsä hupaisaa, mutta kyseinen henkilö ei kuulemma edes esiinny Elukan "listalla", toisin kuin sellaiset merkityksettömät ihmiset joiden kanssa en pääasiassa edes ole seurustellut.

[KisSandra]

Hmm.. Mitenhän tähän nyt laittais ettei taas tulis väärin ymmärretyksi

En mäkään pitäisi arvossaan jos mulle tullaan existä tarinoimaan sellaiseen kaihomieliseen tyyliin ja silloin jos näin käy niin kyllähän se kiukun pintaan nostattaa.. "Herra on hyvä ja menee syömään Terhin puolukkavanukasta, jos se kerran on niin paljon makoisampaa kuin tarjolla oleva!! *grr*"

Mutta sitä en vain osaa pitää pahana jos jompi kumpi entisistä puhuu kertoakseen miten itse on muuttunut /kasvanut ihmisenä menneen suhteen myötä mutta ei kuitenkaan jää näitä asioita ikuisuuksiksi märehtimään. Kyllä minusta esimerkiksi kumppanin on hyvä tietää, jos toista on aikaisemmassa suhteessa esimerkiksi pieksetty kuin vierasta sikaa ja siitä johtuen jo äänen korottaminen aiheuttaa käsittämättömiä pelkotiloja toiselle.

Tällaisten asioiden läpikäynnin tokikaan ei useimmiten ole tarpeellista tapahtua ensimmäisillä, eikä vielä toisillakaan treffeillä vaan vasta kun suhteessa siirrytään vakavuudessaan astetta pidemmälle (ei, en puhu nyt sänkyy menemisestä).

[Faghag]

Jos on tarvetta muistella saatikka kirjoitella EX:ään, sehän on selvä merkki, että eivät todellakaan ole irrottauneet edellisestä suhteestaan.
Kokemuksen syvällä rintaäänellä voin sanoa,että, eron jälkeen olisi käytävä ittekseen tai ystävien tai ammattiauttajien kanssa, eron tuomat tunteet läpi täysin. Kun nämä on selvittänyt itselleen , on valmis aloittamaan uuden suhteen puhtaalta pöydältä. Itse en edes ajattele enään EX:ääni. Hän elää omaa elämäänsä niin kuin parhaaksi katsoo ja minä elän omaani.

Eivät asiat ole noin yksioikoisia. Se exä, jonka kanssa olin kuusi vuotta naimisissakin, on vaikuttanut minuun ihmisenä niin paljon, että kun selittää omia käyttäytymismallejaan tms., liittyy kyseisen exän luonne asiaan niin tiiviisti, ettei sitä voi jättää täysin huomiotta. En minäkään käytännössä ajattele edes tuota kyseistä exääni, mutta viitekehyksenä hän kyllä esiintyy tietyissä asiayhteyksissä.

Tässä olen samaa mieltä nojoon kanssa. Mitä vanhemmaksi tulee ja mitä enemmän on niitä suhteenyritelmiä takana, ne jättävät oman jälkensä yksilön tapaan suhtautua itseensä ja toiseen ihmiseen. Moni päättää käyttäytyä eri tavalla uuden ihmisen kanssa kuin sen exän, jonka kanssa suhteeseen panosti paljon ja joka sitten petti ja vei itsetunnon.

Vaikka asiat olisi kuinka käsitellyt pois päiväjärjestyksestä ja mieltään vaivaamasta ja vaikka kuinka kehuisi olevansa nyt aikuinen ja "kokenut" (eli paljon virheitä tehnyt) yksilö, niin varsinkin riitatilanteessa väistämättä tulee välähdyksiä menneistä tuskallisista tilanteista. Kriiseissä saattaa projisoida exien luonteenpiirteitä toiseen, hakea niitä samoja epäluotettavuuden merkkejä...

Minun on nykyään vaikeaa luottaa toiseen ihmiseen. Koska olen lapsellinen ja hyväntahtoinen ihminen, olen aina ollut myös hyväuskoinen: antanut itsestäni liian paljon liian lyhyessä ajassa. Aivan, omaa typeryyttänihän se on ollut ja siitä olen saanut hinnan maksaa. Antaisin mitä vaan, jos voisin olla edelleen se viaton ja naiivi tyttönen, mutta olen nyt aikuinen virheitä tehnyt nainen, joka uskoo, että ihmiset ovat väistämättä pettymys, sillä he ovat itsekkäitä ja itsekeskeisiä hedonisteja, jotka eivät halua tinkiä omasta mukavuudenhalustaan ja tehdä uhrauksia yhteisen hyvän takia. Oli sitten kyse yhteisöstä tai parisuhteesta.

Kokemuksiaan ei voi pyyhkiä pois, mutta asennettaan voi muuttaa ja kehittää. Tämän olen minäkin oppinut ja nimenomaan exien ja entisten suhteiden kautta.

[killkill]

Kokemuksen syvällä rintaäänellä voin sanoa..

Enpä olisi uskonut, että tämäkin päivä koittaa... joudun komppaamaan Kermittiä, kybällä. Omalta kohdalta tuo prosessointi kesti kahdesta neljään vuotta. Nyt minun on itseasiassa vaikea uskoa, että koko edellinen suhde on oikeasti elettyä elämää, koska se tuntuu katsotulta elokuvalta tai unelta. Ex-vaimon ajatteleminen ei herätä kerrassaan minkäänlaisia tunnereaktioita, ei vihan hiventäkään vaikka KUINKA yrittäisi kaivaa niitä tunteita esiin.
Parempi käyttää tarpeeksi aikaa menneisyydestään eroon pääsemiseen ja aloittaa uusi elämä täysin puhtaalta pöydältä.

[EveryWoman]

Vaikka asiat olisi kuinka käsitellyt pois päiväjärjestyksestä ja mieltään vaivaamasta ja vaikka kuinka kehuisi olevansa nyt aikuinen ja "kokenut" (eli paljon virheitä tehnyt) yksilö, niin varsinkin riitatilanteessa väistämättä tulee välähdyksiä menneistä tuskallisista tilanteista. Kriiseissä saattaa projisoida exien luonteenpiirteitä toiseen, hakea niitä samoja epäluotettavuuden merkkejä...

Todella. Jos on elänyt pitkissä ja vakavissa parisuhteissa erilaisten ihmisten kanssa, mutta nykyisessä suhteessa ei tule kertaakaan eteen tilannetta jossa jostakin exästä tulisi puhuttua, veikkaan ettei asioista muutenkaan puhuta kovin syväluotaavasti. Totta kai menneisyyden tapahtumat vaikuttavat siihen, millainen joku tällä hetkellä on, ja joihinkin niistä tapahtumista liittyy usein exä sinä persoonallisuutena joka hän silloin oli. Jos todella on käsitellyt oman menneisyytensä tapahtumat, osaa myös yhdistää niitä nykyisyyden tapahtumiin selittävinä tekijöinä. En näe mitään syytä, miksi kumppanilta pitäisi evätä mahdollisuus tuntea parinsa myös näiden vaikuttimien osalta.

Asia erikseen on sitten kateuden tai mustasukkaisuuden nostattamiseksi tarkoitettu exiin liittyvä hölötys, jota tietenkään terveessä suhteessa ei esiinny.

[jouden-za]

Arvatkaa sainko kun treffaamaan matkustin 300 km ?

Sait? Olikstää se kerta ku nuolit sitä pimppaakin?

[jouden-za]

Jaa-ah..
Minä se kerran luulin SAAVANI helpostikin naiselta, jonka kanssa olin 2 kk meilannut,

Moikkä
Tääl mä tirkistelen komeita miehiä....sinä se olet tullut nettityttöjä etsimään? Noh, mitä on löytynyt.

...tai riippuen millä asialla olet täällä.... Jos suomalainen olet ja rehti suoraselkäinen, niin kiinnostaa:::::

--------------------------------------------


Laitoin suomi 24:n profiilin ja ajattele et tämmösii viestejä tulee, enkä ole edes mitään viestitellyt eikä mun profiilissa kerrota kuin vain yhdellä sanalla musta..on tää elämä ihmeellistä. Muuten jos nyt kiinnostuisin tosta mimmistä niin mitä luulet että kuinka monta päivää veisi että sitä maistaisin..ja kyllä on ihan namu, mutta hei en mäkään koko maailmaa voi ilahduttaa ja junous?

Eli ei ne efektit riitä mulle..haluisitsä sen?

[Faghag]

Jaa-ah..
Minä se kerran luulin SAAVANI helpostikin naiselta, jonka kanssa olin 2 kk meilannut,

Moikkä
Tääl mä tirkistelen komeita miehiä....sinä se olet tullut nettityttöjä etsimään? Noh, mitä on löytynyt.

...tai riippuen millä asialla olet täällä.... Jos suomalainen olet ja rehti suoraselkäinen, niin kiinnostaa:::::

--------------------------------------------


Laitoin suomi 24:n profiilin ja ajattele et tämmösii viestejä tulee, enkä ole edes mitään viestitellyt eikä mun profiilissa kerrota kuin vain yhdellä sanalla musta..on tää elämä ihmeellistä. Muuten jos nyt kiinnostuisin tosta mimmistä niin mitä luulet että kuinka monta päivää veisi että sitä maistaisin..ja kyllä on ihan namu, mutta hei en mäkään koko maailmaa voi ilahduttaa ja junous?

Eli ei ne efektit riitä mulle..haluisitsä sen?

*repeilee homona* Ei suatana, miten tää jouska on niiin hauska?

[Gattaca]

Laitoin suomi 24:n profiilin ja ajattele et tämmösii viestejä tulee, enkä ole edes mitään viestitellyt eikä mun profiilissa kerrota kuin vain yhdellä sanalla musta..on tää elämä ihmeellistä.

Just. Tuo helppous sinua näkemättäkin todistaa, että rumuuttanikin ennen saamattomuuteni suurin syy on Paha Karma. Ihan eri maailma teillä hannuhanhilla ja kirous minulla. Kyllä se niin menee, sanotte onnen kultapojat ja tytöt mitä sanotte.

Kyllähän mullekin on moni misu piparia luvannut ja ensiviestissä kysynyt, että haluanhan sitten varmasti seksiä, haluanhan. Just ne deitit on Pahan Karman vuoksi peruuntuneet ja olen treffaillut vain siweitä, vakavaa suhdetta etsiviä neitosia. Jollainen neitosen tulee ollakin. Kortsuun siementämiseen elämänsä uhraaminen alkaa tuntua tyhjältä tavoitteelta.

[martza]

Eivät asiat ole noin yksioikoisia. Se exä, jonka kanssa olin kuusi vuotta naimisissakin, on vaikuttanut minuun ihmisenä niin paljon, että kun selittää omia käyttäytymismallejaan tms., liittyy kyseisen exän luonne asiaan niin tiiviisti, ettei sitä voi jättää täysin huomiotta. En minäkään käytännössä ajattele edes tuota kyseistä exääni, mutta viitekehyksenä hän kyllä esiintyy tietyissä asiayhteyksissä

Tässä kai oli kysymys siitä, miksi höpistään existä. Minä en höpise EX:ni koskaan, koska olen käynyt erooni liittyvät tunteet, kaikkine piirteineen, vihoineen, itsesyytöksineen, masentuneisuuteen jne, läpi itseni kanssa täysin. Prosessi kesti yli vuoden ja se oli kovaa aikaa. Sentään olin melkein 20 vuottaa naimisissa ja kaksi lasta huolettavana siitä. Omaan käyttäytymiseeni ei vaikuta mitenkään edellinen elämäni. Totta kai sieltä on hyviä ja huonoja muistoja, mutta en ajattelee niitä enään. Ei ole tarvetta siihen. Nautin tässä ja nyt elämisestä ja suunnittelen kovaa vauhtia tulevaisuuttani, uuden ystävättäreni kanssa.

Vaikka asiat olisi kuinka käsitellyt pois päiväjärjestyksestä ja mieltään vaivaamasta ja vaikka kuinka kehuisi olevansa nyt aikuinen ja "kokenut" (eli paljon virheitä tehnyt) yksilö, niin varsinkin riitatilanteessa väistämättä tulee välähdyksiä menneistä tuskallisista tilanteista. Kriiseissä saattaa projisoida exien luonteenpiirteitä toiseen, hakea niitä samoja epäluotettavuuden merkkejä...

Olen erimieltä. En ole kokenut tällaisia tunteita vaikka riidanpoikasia uuden ystävättäreni kanssa on ollut. Palaan jälleen siihen, että kuinka on käynyt eroon liittyvät tunteet läpi itsensä kanssa. Vaikka minut jätettiin kuin nalli kallioille, lasteni kanssa niin minulla, jos kenellä, olisi syytä olla katkeroitunut, vihainen jne. Mutta ENPÄS OLE. Se on mennyttä elämää ja sillä siisti. EX:ni kanssa on erittäin hyvät välit ja olemme hyvä ystävät keskenämme. Näemme aika useiin, kun vien lapsiani hänelle hoitoon.

Enpä olisi uskonut, että tämäkin päivä koittaa... joudun komppaamaan Kermittiä, kybällä. Omalta kohdalta tuo prosessointi kesti kahdesta neljään vuotta. Nyt minun on itseasiassa vaikea uskoa, että koko edellinen suhde on oikeasti elettyä elämää, koska se tuntuu katsotulta elokuvalta tai unelta. Ex-vaimon ajatteleminen ei herätä kerrassaan minkäänlaisia tunnereaktioita, ei vihan hiventäkään vaikka KUINKA yrittäisi kaivaa niitä tunteita esiin.
Parempi käyttää tarpeeksi aikaa menneisyydestään eroon pääsemiseen ja aloittaa uusi elämä täysin puhtaalta pöydältä.

Ohoho. Mitenkäs se noin pääsi sattumaan. Olen aivan samaa mieltä kanssasi. Juuri tuota olen tarkoittanut. Kun käy kunnolla läpi eroprosessin niin ei ole tarvetta olla edellisestä elämästä riippuvainen. Itse huomasin, että olin aviossa täysin väärän ihmisen kanssa, nyt kun, olen tavannut sen OIKEAN, todellisen Naisen, jonka kanssa kemiat pelaavat 100%:sti. Näin se vaan on, mutta pitkä tie piti kulkea ennen kuin tämän tajusin.

[Keikaus]

Eksista puhuminen ei ole minulle mikaan tabu, painvastoin. Kuuntelen ihan mielellaan kiinnostavia tarinoita eksista, kunhan savy on oikea.

[sinkkumatti]

Eksista puhuminen ei ole minulle mikaan tabu, painvastoin. Kuuntelen ihan mielellaan kiinnostavia tarinoita eksista, kunhan savy on oikea.

Ja minulle taas päinvastoin. Ei voisi vähempää exät kiinnostaa. Ei siksi että olisin mustasukkainen, vaan siksi että ajatus vertaamisesta joko hyvässä tai pahassa on suurta myrkkyä.

[Hellu]

Mun mielestä entisistä saa jutella jos siltä tuntuu,
vaikka se sitten tarkoittaisikin sitä ettei asioita olis käsitelty loppuun.
Kyllä mua vaivaa monikin paskamainen juttu eksässäni, joskus ne tulee pintaan ja tekee mieli puhua.
Mun avomies ei ennen puhunut koskaan entisestään jonka kanssa oli 6 vuotta ennen mua, tyttö oli hänen ensirakkautensa.
Koska ero oli vaikea eikä mies halunnut puhua asiasta, tuli joskus sellainen olo että se tyttö oli mieheni "oikea" rakkaus ja että he erosivat vain koska yhteiselo ei onnistunut erilaisten intressien ja tulevaisuuden suunnitelmien takia, ei siksi että rakkaus olisi kuollut.
Minä taas olin se "helppo" vaihtoehto, arki sujuu ja ollaan parhaita ystäviä jne..
Enää en mieti moisia, johtuen siitä että ollaan oltu pitkään yhdessä ja tiedän ettei asia ole niin, mutta myös siitä että mies saattaa nykyään mainita tytön ja jutella hänestä ihan normaalisti kuten menneistä yleensäkin.
Asia ei ole enää kielletty puheenaihe.

[EveryWoman]

Omaan käyttäytymiseeni ei vaikuta mitenkään edellinen elämäni.

Eletty elämä vaikuttaa ihmisen käyttäytymiseen aina. Silloinkin, kun sitä ei itse tiedosta. Tietysti on mahdollista ja sallittua olla ajattelematta sitä itse ja tämän seurauksena myös jättää puhumatta sellaisista kumppanille. Mutta on virhe uskoa, että menneisyydestä puhuminen olisi poikkeuksetta haitallista ja merkitsisi pelkkää asioiden käsittelemättömyyttä (joskin asioita voi toki joutua uudenkin kumppanin kanssa käsittelemään - ihminen kun ei ole valmis koskaan).

[martza]

Eletty elämä vaikuttaa ihmisen käyttäytymiseen aina. Silloinkin, kun sitä ei itse tiedosta. Tietysti on mahdollista ja sallittua olla ajattelematta sitä itse ja tämän seurauksena myös jättää puhumatta sellaisista kumppanille. Mutta on virhe uskoa, että menneisyydestä puhuminen olisi poikkeuksetta haitallista ja merkitsisi pelkkää asioiden käsittelemättömyyttä (joskin asioita voi toki joutua uudenkin kumppanin kanssa käsittelemään - ihminen kun ei ole valmis koskaan).

Olen ihan samaa mieltä kanssasi siitä, että eletty elämä vaikuttaa ihmisen käyttäytymiseen aina. Käsittääkseni aiheena olikuitenkin, EX:stä höpiseminen. Ketkä höpisevät niistä ja ketkä eivät.
Olen edelleen sitä mieltä, jos on tarvetta höpistä ex:stä vaikka uuden suhteen kanssa niin jotain on jäänyt käsittelemästä edellisestä suhteesta. Minulla ei ole tarvetta tästä puhua uuden suhteeni kanssa eikä hän juttele omasta EX:stään. Tiedämme kumpainenkin, miksi erosimme ja siihen liittyvät syyt, pääpiirteittäin ja se riittää meille.
En olekkaan tarkoittanut, että se on haitallista. Jos joku haluaa puhua EX:stään, senkun puhuu, jos se häntä auttaa.
Olen myös samaa mieltä, että todellakaan ihminen ei ole valmis koskaan. Aina oppii uutta elämässään ja pitää olla sinut myös menneisyytensä kanssa, jotta se ei hallitse tulevaisuutta.

[hermine]

Oon meinannut saada korvilleni alettua säännönmukaisesti asiayhteydestä riippumatta puhua ekasta poikaystävästäni "isokyrpäisenä eksänäni". Lieventävänä asianhaarana tuohon kyllä liittyy, että alunperin puhe kääntyi koko ihmiseen aiheesta "huonointa seksiä elämäni aikana". Jos jonkun itsetunto ei tuota kestä, sille täytyy tehdä jotakin ja se jotakin ei ole sitä, että minä suljen tajuntani ulkopuolella koko tämän henkilön ulkopuolisen todellisuuden ja alan kyttäämään vainoharhaisesti joka sanaani.

Voisinhan tietysti puhuessani kaikista osittain exäänkin liittyvistä hassuista sattumista viitaten vain "yhteen kaveriin". Samantien voisi kai väittää tanssineensa vähän baarissa yhden kaverin kanssa, kun olisi vetänyt illan viimeiset hitaat herkissä tunnelmissa exän kanssa ja ehkä vähän vaihtanut limaakin. Mun mielestä tuollainen on valehtelua. En tahdo valehdella edes itselleni. Tykkään kyllä kuunnella juttuja muidenkin eksistä (ainakin mielummin kuin nyksistä, ne kun ovat yleensä joko vaaleanpunaisten silmälasien suodattamaa ällöilyä tai "toi ei ikinä tiskaa" -avautumista), kumppaninikin, ja aika paljon kyselenkin toisen seurusteluhistoriasta ja kaikesta, onhan se kuitenkin osa häntä ja menneisyyttään.

Olette äärimmäisen ahdistavia, te "minulla ei ole koskaan ollut mitään muuta elämää kuin sinä, rakkaani" -parisuhdetosikkoilijat. Mustasukkaisuus on sairaus josta voi ja tulee hankkiutua eroon sen sijaan että alkaa sitä sydämessään lietsoa minkä tahansa toisen sanoman perusteella. Vika ei ole kumppanissanne vaan teidän päässänne.

[Lolita]

Mietin ja mietin tätä. Itse en mielelläni ala kertomaan eksästäni muuten kuin kysyttäessä ja aina minulta on kysytty enemmän kuin olisin muuten kertonut. Näin tutustuttaessa tai suhteen alkuvaiheessa.

Mutta mitä tulee tuohon eksästä puhumiseen muuten, jotkin asiat elämässäni nyt vaan liittyvät siihen entiseen mieheen ja ex tulee siinä yhteydessä esiin, esimerkkinä nyt vaikka matka johonkin tai vaikkapa se kamala toppahaalarini, joka on eksän vanha. Tai ex-anopilta saatu joululahja En näe mitään kummallista, jos tälläisessä yhteydessä ohimennen tulee asiasta mainittua. Tietenkin nämä liittymät vähenevät ajan kuluessa, kun tulee sitä omaa yksinäistä menneisyyttä enemmän ja hyvä niin. Kyllä minä voin haluttaessa eksistä keskustellakin jollakin tasolla, mutta mitenkään hirveästi ei kiinnosta enkä itse sellaista keskustelua varmaankaan aloittaisi.

Muutenkin koko ihminen tuntuu enemmän mielikuvitusolennolta ja yhteinen menneisyys jonkun muun elämältä tai elokuvalta.
Kummallisena pidän ihmistä, joka täysin kieltää menneisyytensä olemassaolon. Siitä ei tule kuin epämiellyttäviä tilanteita, kun pitää kierrellä ja kaarrella eikä mistään menneestä saa puhua. Mennyt kuitenkin on vaikuttanut siihen millaisia ihmisiä olemme tällä hetkellä.

[Elukka]

Olen edelleen sitä mieltä, jos on tarvetta höpistä ex:stä vaikka uuden suhteen kanssa niin jotain on jäänyt käsittelemästä edellisestä suhteesta.

Miksi se välttämättä edellyttäisi jotain käsittelemättömiä traumoja?
Kyllähän nyt kumppanin kanssa tulee joka tapauksessa puhuttua omasta menneisyydestä muutenkin.

[Gattaca]

Montakohan "exää" teillä useimmilla on oikein ollutkaan ja aina ah niiiin "tosirakkautta". Ja mitenkähän suurella todennäköisyydellä (veikkaan sataa prosenttia) nykyinen rakkaanne on tuleva exä ja häntäkin seuraava rakkaanne on tuleva exä? Ja sitten aina välillä itkette "yksinäisyyttä" nettipalstoillakin mitä nyt muutamia irtopanoja väliin, kun ei millään voi ilman "läheisyyttä" olla.

Kai te pellet joskus itsekin näette tuon kuvion?