nojoojust kirjoitti:hebuli kirjoitti:Jos oikein alan vänkäämään, voisin väittää että vastenmielisyys lihavuutta kohtaan on "eettisesti" vähemmän väärin kuin ihonväriä tai pituutta kohtaan, koska lihavuudelleen ihminen sentään voi jotain, ja se on monesti kytköksissä elämäntapoihin ja ihmisen suhtautumiseen eri asioihin.
Minä ymmärrän erittäin hyvin vastenmielisyyden lihavuutta kohtaan, koska itsekin tunnen sitä omaa vartaloani kohtaan. Ymmärrän jopa sen, että parisuhteen alussa kumppanin ulkonäöllä on määräävä asema. Lähinnä minua tässä keskustelussa vaivaa se, että jotkut ovat valmiita katkaisemaan muuten toimivan suhteen ylipainon takia. Ei sen pitäisi olla noin merkityksellistä.
Osittaiskomppaus. Jos suhde kaikilta muilta osin on toimiva, niin ei luulisi ainakaan jonkinasteisen lihoamisen vaikuttavan, aivan kuten ei muidenkaan (esim. ikääntymisestä johtuvien) fysiologisten muutosten.
Tärkeä kohta tuossa on tuo "muilta osin toimiva", koska toisen lihoaminen tai muut muutokset voivat vaikuttaa suhteen eri puoliin joko suoraan tai välillisesti, esim. siihen seksielämään, tai toisen näkemykseen siitä miten suhtaudut omaan hyvinvointiisi ja toisen näkemykseen sinusta.
En pidä mahdottomana että toisen lihavuus saattaisi välillisesti katkaista vakavan parisuhteeni säteiltyään eri osa-alueille, esim.:
oma seksuaalinen kiinnostukseni toista kohtaan vähenee hänen lisääntyneen ylipainonsa takia enkä lisäksi voi ymmärtää miksei hän ole (enää) kiinnostunut omasta hyvinvoinnistaan
=> hän pahoittaa siitä mielensä
=> molemmilla on asian takia yhä enemmän hermot pinnalla
=> yhä enemmän riitelyä ihan mistä tahansa turhista asioista jne. Tuolloin toisen lihoamisen voisi epäillä osaltaan potkaisseen alulle koko alamäen.
Elämä tämän paskan kanssa on sen verran vaikeaa, että voi vain kuvitella mitä läskin aiheuttama parisuhteen päättyminen aiheuttaisi. Onneksi en osaa loukkaantua tähän aiheeseen liittyen, sillä se tekisi elämästäni sietämätöntä.
Edes tietämättä kuinka "lihava" oikeasti olet, kaikesta päätellen sinulla on onneksi juuri oikeanlainen mies rinnallasi, joka ei suhtaudu asiaan tuollaisten pelkojen mukaisesti. Vakka kantensa valitsee, ulkonäköfasistit alkavat seurustella keskenään aivan kuten ulkonäölle vähemmän painoa pistävät hedonistitkin, ja tietenkin se harmaa massa siinä välimaastossa (aivot?). Jokainen saa mitä ansaitsee ja kaikilla hyvä tahto.
Oikeastaan tämän keskustelun kärkevimmät kannanotot toimivat oivana katalyyttinä siitä miten joskus on vaikea sulattaa toisten ihmisten täysin vastakkaisia näkemyksiä. Lopultahan kuitenkin on kuten KK:kin sanoi, jokaisella on omat kriteerinsä parisuhteilleen, eikä kenelläkään muulla pitäisi olla siihen mitään nokankoputtamista.
Tuo on aina erittäin piristävää että joku (kuten sinä) osaa keskustella arastakin aiheesta närkästymättä ja loukkaantumatta.