Tuleva ihastuksen/rakastumisen/himon kohde: millainen Hän on

[segma]

ei tarkoita, että osaa Schrödingerin aaltoyhtälön käytön ja johdon unissaan.

En nyt toki tarkoita, että tämä olisi välttämätön tai riittävä ehto yhtään mihinkään, mutta eikö Schrödingerin aaltoyhtälön hallitsevassa naisessa olisi jotain kovin seksikästä?

Miksei. Mikään vaatimus se ei kuitenkaan ole.

8. Viimeisimpänä (ja enimmäisimpänä): saa minut tuntemaan itseni tarvituksi. Toisaalta tätä veikkaan kaikkien odottavan.

Kuinni? Minusta on ainakin melkeinpä epämiellyttävää, jos koen toisen *tarvitsevan* minua. En minä halua olla mikään isä- tai äitihahmo. Epärealistisen minäkuvani pauloissa haluan, että minut valitaan, vaikka minua ei tarvitakaan. Vähän niin kuin talonmiehen vastakohta, sano. En halua olla toiselle väline. Mielestäni kahden tasa-arvoisen aikuisen parisuhde ei perustu tarvitsemiseen.

Ehkä tästä johtuu se, etten ole päässyt koskaan suhteeseen (ja jos tämänhetkistä mielialaa pitäisi kuunnella, niin en tulisi koskaan pääsemäänkään). Minusta kuitenkin on tärkeää, etten koe olevani jotain, minkä voi nakata metsään heti kun siltä tuntuu. Perustuu varmaankin pitkälti siihen, että olen niin saakelin epäitsevarma, että koen ihmisten suorastaan etsimällä etsivän minusta syitä, joiden varjolla voisivat poistaa minut elämästään. Ja tätä perustumisketjua voisi jatkaa syvemmällekin. Sen aion kuitenkin hoitaa sitten psykologin juttusilla, kun sinne pääsen (parin kuukauden päästä).

Edit: kumitusta

Masentaa.

[Clay]

1. Ei tee listoja. Kaikesta muusta voi tinkiä tarpeen tullen.

[urpiainen]

ihme räksytystä

Minusta kuitenkin on tärkeää, etten koe olevani jotain, minkä voi nakata metsään heti kun siltä tuntuu.

No juu, uskoisin oikeastaan olevani aika lailla samoilla linjoilla kanssasi. Asenteesi vaikuttavat järkeviltä. Itse vain hain tätä samaa asiaa sitä kautta, että olisin toiselle tärkeä ihan itsessäni enkä vain välineenä jonkin mahdollisesti väliaikaisen tai muuten muuttuvan tarpeen täyttämiseksi - ainahan sitä paitsi voi löytyä paremmin tähän tarpeeseen sopiva väline. Minusta ihmis- tai ainakin rakkaussuhteiden ei tulisi perustua mihinkään hyöty- tai tarvitsemisnäkökulmaan. Tarpeita täyttämään ostetaan hyödykkeitä tai shoppaillaan ominaisuuksia deitti.netin listoilta. Haluaisin muuta.

[segma]

Samaa mieltä olen siitä, että minun pitäisi olla itsessäni tärkeä sille toiselle ihmiselle. Ei niin että olisin sille ihmiselle olemassa niin kauan kuin täyttäisin jotkut tietyt kriteerit.

Sitä en myöskään lähde kieltämään, että tarvitsen itselleni seurustelukumppania. Ja nimenomaan seurustelukumppania. Tuntuu, että tuollaisen myöntäminen nykyään on joku tabu. Ei saa spesifisesti tarvita seurustelukumppania, koska silloin joko a.) myöntää itselleen ja muille, että ei kykene saamaan sellaista sormia napsauttamalla tai b.) lähtee hakemaan toista ihmistä tiettyyn rooliin elämäänsä.

[Ann]

Jo monen naisen suusta kuultu tuo "Miehen pitäisi olla rauhallinen ja sovitteleva jotta minä saan puolestani riehua vapaasti." Helpompaahan se on toki vaatia Hywiä luonteenpiirteitä joltain toiselta kuin itseltään.

Olen sen koulukunnan edustaja jonka mukaan tunteitaan pitää tuuletella. Tällöin siis kyseessä ei ole toisesta ihmisestä johtuva hajoaminen(a.k.a tappelu/riita), vaan kasaantuneen stressin purkamisoperaatio. Mikäli kumppani ei omaa tyyneyttä ja kykyä olla ottamatta itseensä, samalla kun latelet ärräpäitä, niin sitten homma saattaa eskaloitua siihen läpsimiseen(jolle olit avannut oman shrink-ketjunkin).

[hebuli]

Hieno homma, jos vastaavasti itse osaa olla tyyni ja sovitteleva kun toinen puolestaan kilahtelee. Vuoroin varkaissa.

[HellBell]

Olen sen koulukunnan edustaja jonka mukaan tunteitaan pitää tuuletella..

Samoin. Tukahdutetut tunteet aiheuttavat paljon enemmän painetta muutoin kummallekin.
Avoimuus kunniaan. Toisen seurassa on hyvä tuntea itsensä (samoin kuin sen toisenkin tuntea itse itsensä) vapautuneeksi. "Ei saa suuttua.. Ollaanpas nyt täysin hillitysti joka jutussa.. ulkokohtaiset kulissit vaan päälle ja menoksi.." : Ei hyvä-asia.
Sanojen vääntelijöille: Tämä ei taas tarkoita sitä että toista pitäisi "käyttää" jonakin purkautumisvälineenä. Tarkoittaa vain vapautuneisuutta ilmaista tunteitaan eri asioista.

[tonttu]

Mies, joka pitää minusta.

[1108]

Ok, vastataan sitten kunnolla.

Nainen joka tarjoilee alasti olutta sohvalle kesken leffan.

[Lolita]

Ok, vastataan sitten kunnolla.

Nainen joka tarjoilee alasti olutta sohvalle kesken leffan.

Valehtelet! Jos nainen tulisi kesken leffan hyppelehtimään alasti eteen, niin varmasti ärsyttäisi, kun keskeyttää just parhaalla hetkellä leffan katsomisen. Luultavasti murahtaisit, ottaisit oluen ja käskisit akan väistää.

[1108]

Valehtelet! Jos nainen tulisi kesken leffan hyppelehtimään alasti eteen, niin varmasti ärsyttäisi, kun keskeyttää just parhaalla hetkellä leffan katsomisen. Luultavasti murahtaisit, ottaisit oluen ja käskisit akan väistää.

Damn, luet minua kuin avointa kirjaa.

Kumminkin jos se olisi tytsyn valitsema leffa niin en pistäisi pahitteeksi. Jos minun väkivalta_splatter_scifi_piuhan tulisi keskeyttään niin murahdus olisi paikallaan.

[Zeb]

Voin joustaa ja antaa periksi muulloin, mutta kiehumispisteeseen kuumennuttuani osaan enää vittuilla valitettavan taidokkaasti.

Kuulostaa ihan vastuunpakoilulta. En kehitä itseäni, vaan vaadin yksipuolisesti toiselta jotakin tyyliin? Tai sitten vain muuttumattomien tosiasioiden julkituonti?

Sinulle tuli yllätyksenä, etten olekaan täydellinen ? Kaikissa meissä on omat puutteensa, ja jos minussa tuo puute on tietty temperamenttisuus ja puolustusasemiin asettuminen kriisitilanteissa, niin ratkaisu asiaan tuskin on hakeutuminen sellaisten ihmisten seuraan, jotka saavat minussa huonoimmat puolet esiin.

Minä pidän rauhallisista miehistä ja tulen heidän kanssaan suhteilumielessä paremmin toimeen kuin helposti kuumenevien. Itse asiassa en pidä kuumentumisherkkyttä edes kovin miehekkäänä ominaisuutena, uhoajat saavat minun puolestani uhota muualla.

Sanoisin, että kyse on olennaisimmillaan itsetuntemuksesta; temperamenttiani en voi vaihtaa, mutta seurani voin valita. Tämä ei tarkoita, että kohtelisin kanssaihmisiäni yleisesti ottaen huonosti, oikeastaan asia on yleensä vallankin päin vastoin.

En ole myöskään vaatimassa keneltäkään muulta yhtään mitään. Joillekin on vain luontaisesti helpompaa olla rauhallinen, ja jos tämän ominaisuuden omaava ihminen näkee minussa taas jotain muita hyviä puolia, miksi haluaa kanssani olla, niin silloin molemmat ovat tyytyväisiä, eikä sen pitäisi olla edes keneltäkään (edes Kityläiseltä) pois.

[nypari]

Selevä! *sillee kimeesti kiljahtaen*

[Zeb]

Selevä! *sillee kimeesti kiljahtaen*

Noin sitä pitää, kiltti poika ! *kehuu*

[tonttu]

Kumminkin jos se olisi tytsyn valitsema leffa niin en pistäisi pahitteeksi. ... plaa plaaplaa plaaa....

Mitäs vikaa mun valitsemissa leffoissa on?
Tarjoan sulle hinttilimsaa nunnakaapuun pukeutuneena. Ja tiedät kyllä mitä tiedät kyllä minne.

[hebuli]

Sanoisin, että kyse on olennaisimmillaan itsetuntemuksesta; temperamenttiani en voi vaihtaa

Vastalause. Vaikka tempperamenttiaan ei ehkä voi "vaihtaa", voi sitä hallita ja ohjata. Sitähän varten noita vihanhallintakurssejakin lienee olemassa. Kyse on aika paljon siitä salliiko itselleen kilahtelemisen (kutsuuko sitä esim. "tunteiden tuulettamiseksi", mikä saa sen kyllä kuulostamaan hyväksyttävämmältä), tai ainakin miten sitä ilmentää. Exäni oppi hallitsemaan ja ohjailemaan vahvaa taipumustaan mustasukkaisuuteen varsin hyvin, koska halua sen hillitsemiseen oli.

[Zeb]

Sanoisin, että kyse on olennaisimmillaan itsetuntemuksesta; temperamenttiani en voi vaihtaa

Vastalause. Vaikka tempperamenttiaan ei ehkä voi "vaihtaa", voi sitä hallita ja ohjata. Sitähän varten noita vihanhallintakurssejakin lienee olemassa. Kyse on aika paljon siitä salliiko itselleen kilahtelemisen (kutsuuko sitä esim. "tunteiden tuulettamiseksi", mikä saa sen kyllä kuulostamaan hyväksyttävämmältä), tai ainakin miten sitä ilmentää. Exäni oppi hallitsemaan ja ohjailemaan vahvaa taipumustaan mustasukkaisuuteen varsin hyvin, koska halua sen hillitsemiseen oli.

No joo, keittiöpsykologiaa Kityssä jälleen yhden lauseen perusteella... Minähän olen yleensä hyvin rauhaa rakastava ja lempeä otus, eikä minulla ole ongelmia läheisten ja kestävien ihmissuhteiden luonnissa. En ole väkivaltainen, ja yleensäkin pyrin viimeiseen asti välttämään kanssaihmisten loukkaamista. En voi sanoa vihaavani ketään. Mitä ihmettä siis tekisin vihanhallintakurssilla ?

[Edith]

1. Suloinen.
2. Suvaitsevainen.
3. Suht' koht' fiksu. Saa hyvin olla minua fiksumpi, mutta jos on, niin ei kuitenkaan sitten mikään paskantärkeä älyilysnobi, joka suoltaa suustaan 24/7 pelkkää nevanlinnaa&relanderia.
4. Tää on se vaikein, jota kukaan ei ole vielä täyttänyt: Jotenkin vaan silleen tuntuu oikeelta.

[HellBell]

Sinulle tuli yllätyksenä, etten olekaan täydellinen ? ..

Se mikä tässä on minusta hienoa, on se että sanotaan rehellisesti ja suoraan ns. "huonoista" piirteistä.
Minulla oli tapana joskus kauan aikaa sitten vääntää joitain "huonoja/pahoja" piirteitä omalla kohdallani toisiksi. "En ole kostonhimoinen". "En osaa olla bitch."
Ei jumalejsson.

[hebuli]

Vastalause. Vaikka tempperamenttiaan ei ehkä voi "vaihtaa", voi sitä hallita ja ohjata. Sitähän varten noita vihanhallintakurssejakin lienee olemassa.

No joo, keittiöpsykologiaa Kityssä jälleen yhden lauseen perusteella... Minähän olen yleensä hyvin rauhaa rakastava ja lempeä otus, eikä minulla ole ongelmia läheisten ja kestävien ihmissuhteiden luonnissa. En ole väkivaltainen, ja yleensäkin pyrin viimeiseen asti välttämään kanssaihmisten loukkaamista. En voi sanoa vihaavani ketään. Mitä ihmettä siis tekisin vihanhallintakurssilla ?

Yleisellä tasolla olevien kirjoitusten henkilökohtaisesti ottamista taas. Ei, en kehottanut sinua lähtemään vihanhallintakurssille. Tarkoitin yleisellä tasolla ettei tempperamenttiinsa sen enempää kuin esim. horoskooppimerkkiinsä pitäisi vedota jail-free-korttina. Omille taipumuksilleen saa ja voi tehdä jotain (me kaikki).

[Zeb]

Yleisellä tasolla olevien kirjoitusten henkilökohtaisesti ottamista taas. Ei, en kehottanut sinua lähtemään vihanhallintakurssille.

Aaa... Joo !! *ilmoittautuu kurssille, jossa opetetaan etten olekaan Kityn ja maailman keskipiste*

[urpiainen]

Sitä en myöskään lähde kieltämään, että tarvitsen itselleni seurustelukumppania. Ja nimenomaan seurustelukumppania. Tuntuu, että tuollaisen myöntäminen nykyään on joku tabu. Ei saa spesifisesti tarvita seurustelukumppania, koska silloin joko a.) myöntää itselleen ja muille, että ei kykene saamaan sellaista sormia napsauttamalla tai b.) lähtee hakemaan toista ihmistä tiettyyn rooliin elämäänsä.

No tämä on kyllä ihan aito dilemma minunkin mielestäni. Tai siis en minä tuolla kohta a:lla vaivaisi itseäni, mutta b) on hankala. Rooliin hakeminen kyllä tosiaan laittaa asian väärin päin. Mutta toisaalta, ehkä on kuitenkin jokin välimuoto, jossa pyrkii kohtaamaan ihmisiä ihan aidosti ilman valmiita roolimuotteja, mutta on kuitenkin antanut luvan itselleen olla valmis syventämään suhdetta yhden ihmisen kanssa, jos sopiva ihminen osuu kohdalle?

[segma]

Sitä en myöskään lähde kieltämään, että tarvitsen itselleni seurustelukumppania. Ja nimenomaan seurustelukumppania. Tuntuu, että tuollaisen myöntäminen nykyään on joku tabu. Ei saa spesifisesti tarvita seurustelukumppania, koska silloin joko a.) myöntää itselleen ja muille, että ei kykene saamaan sellaista sormia napsauttamalla tai b.) lähtee hakemaan toista ihmistä tiettyyn rooliin elämäänsä.

No tämä on kyllä ihan aito dilemma minunkin mielestäni. Tai siis en minä tuolla kohta a:lla vaivaisi itseäni, mutta b) on hankala. Rooliin hakeminen kyllä tosiaan laittaa asian väärin päin. Mutta toisaalta, ehkä on kuitenkin jokin välimuoto, jossa pyrkii kohtaamaan ihmisiä ihan aidosti ilman valmiita roolimuotteja, mutta on kuitenkin antanut luvan itselleen olla valmis syventämään suhdetta yhden ihmisen kanssa, jos sopiva ihminen osuu kohdalle?

Minusta tuo on jotenkin niin hullunkurista ja typerää. Eihän sitä sitten "saisi" hakea pelkästään kaveriakaan elämäänsä. Minusta pitäisi olla ennemminkin kyse sellaisesta mielen lujuudesta, että jos pyytää esimerkiksi jonkun ulos, niin (olettaen ettei tyyppiä entuudestaan tunne) sitä voi siinä vaiheessa ajatella, että hakee siitä itselleen kumppania parisuhteeseen, mutta päättää vasta myöhemmin, onko kyseinen ihminen siihen rooliin sopiva ihminen.

[segma]

Niin. Toisilla se on vaan niin helppoa. Toisten täytyy tehdä asioille jotain. Toiset vaan huomaamattaan kaatuvat suhteisiin. Toiset eivät löydä vaikka etsivät. Mikä siinä sitten on? Joka haluaa, ei saa, joka ei halua, saa. Kyllä tämä maailman reiluus pistää välillä hiljaiseksi.

Edit: Itseanalyysi on jännää. Ensimmäinen reaktioni vastakkaiseen tai minua jotenkin loukkaavaan tietoon on näemmä "minä olen väärässä" -tunne. Aina se "paskat muista, minä olen oikeassa" -tunteen voittaa, mutta ei se paras mahdollinenkaan reaktio ole. Nyt tuli kuitenkin mieleeni, että jos verrataan sellaista, joka on käytännössä koko ikänsä seurustellut "ihan itsestään" sellaiseen, joka on joutunut oikeasti taistelemaan ja miettimään ja pähkäilemään mitä tehdä, niin voittajaksi taitaa kuitenkin selviytyä tämä jälkimmäinen. Ei välttämättä kumppanien määrässä tai missään muussakaan numeroilla mitattavassa, vaan siinä, että se arvostus toista ihmistä kohtaan on täysin eri asteikolla kuin jonkun, jolle seurustelu on yksi elämän itsestäänselvyyksistä. Uskon nimittäin vakaasti siihen, että sellaista mitä omistaa, ei osaa arvostaa. Ja että arvostus kasvaa, mitä vaikeampaa tavoitteen saavuttaminen on. Minulla esimerkiksi on aina ollut hyvät välit vanhempiini ja olen aivan täysin vakuuttunut, että he rakastavat minua täydestä sydämestään. Minä rakastan heitä toki myös, mutta en takuulla osaa arvostaa vanhempien rakkautta niin paljon kuin joku sellainen, jolla ei ole vanhempia tai jolla on helvetin huonot välit heidän kanssaan.

[LillyMunster]

1. Nainen
2. Ymmärtää suustani päästämiäni sammakoita
3. Valkosipulinrakastaja
4. Mustat sukat jaloissa, ei korvien välissä
5. Ei ota elämää tosissaan
6. Sietää satunnaisia hellyyskohtauksia
7. Ei minkään asian fanaattinen kannattaja
8. Skrode
9. Luonteikas
10. Suosii mielummin keskustelua kuin paistinpannulla päähän huitomista

Tämä oli ihana. Jos tekisin listan, se olisi hyvin samankaltainen. Tuon ensimmäisen kohdan muuttaisin muotoon Mies/nainen, ja kohdan 8 muotoon silmääni miellyttävä. Ei sillä niin väliä. Ja kohta 6 hioutuisi muotoon jatkuvia hellyyskohtauksia (ja satunnaisia murjotuksia)


Ennen minulla oli pitkä vaatimuslista eri ominaisuuksista, mutta olen unohtanut sen. Elämä on opettanut, että ei se vain mene niin. Nekin ominaisuudet, jotka olen joskus kokenut vastenmielisiksi, saattavat oikeassa ihmisessä jopa olla rakastettavia.

Ehkäpä tärkein asia olisi kuitenkin se, että
-Hän olisi minulle "se oikea"
-Minä olisin hänen "se oikea"

Se, että joku täyttää "kriteerini" ja miellyttää minua ei vain riitä. Sen olisi toimittava myös toisinpäin.