Kitinä

Kyllä taas marketissa kakaroiden rääkymistä kuunnellessa onnittelin itseäni ettei ole noita sinappikoneita tullut väännettyä. Eikä tule.

Melnais kirjoitti:Tuuleeko täällä? Ei, se taitaa olla viuhunaa takinkäännöstä jos nyt oikein muistan edellisiä mielipiteitäsi.

En ole kyllä takkia kääntänyt, lapsien saaminen on ollut aina mielessä kunhan vain muuten menisi hyvin. Kyse siis lähinnä mielipiteen tarkentamisesta tai hiomisesta tms.

Melnais kirjoitti:Joka tapauksessa, hieno kirjoitus joka voisi olla ajatuksiltaan omani, paitsi etten enää osaa jäsennellä ajatuksiani noin selkeästi. Luo taas vähän uskoa siihen mahdollisuuteen, että miehetkin kypsyvät.

Jee, osaan kirjoittaa, eikä siihen mennykään ekalta luokalta kuin 26 vuotta. Miehet kyllä kypsyvät, mutta useimmiten naisiin. Tuosta ajatuksesta en ole valmis edelleenkään luopumaan.

Olen nainen, enkä halua lapsia. Kaksi syytä: Jos olisin perheihminen, olisin hankkinut lapset jo nuorena ja toiseksi olen jo liian vanha ensisynnyttäjäksi (täytän marraskuussa 37). Lapset ovat ”kivoja” pieninä annoksina ja varsinkin jos ne eivät ole omia. Ystävättäreni ovat lisääntyneet kuumeisesti viimeisen parin vuoden aikana, mutta siitä huolimatta en ole saanut minkäänlaista tartuntaa vauvakuumeseen. Itse asiassa, kun olen seuraillut näiden pienten ”sinappimyllyjen” kasvamista, olen oikein iloinen siitä, että olen lapseton sinkku.

Äitini (kohta 60vee) mielestä olen ihannetilassa: hän on sanonut minulle suoraan, että jos hän olisi nuorempi, hän valitsisi nykyaikana lapsettoman sinkun elämän. Tämä siitä huolimatta, että meillä on mamman kanssa loistavat välit.

Olen huomannut selvästi uuskonservatismin nousua lähipiirissäni vai johtuuko se sitten iästäni. Tuntuu vaan, että itsellisenä elävää naista, joka ei halua lapsia pidetään kummajaisena, jopa epäinhimillisenä. On outoa, että jokaisen naisen tulisi muka haluta lisääntyä, mutta vastaavaa asiaa ei kummastella kun kyseessä on aikamiespoika/menevä poikamies.

ComeBack kirjoitti:Äitini (kohta 60vee) mielestä olen ihannetilassa: hän on sanonut minulle suoraan, että jos hän olisi nuorempi, hän valitsisi nykyaikana lapsettoman sinkun elämän. Tämä siitä huolimatta, että meillä on mamman kanssa loistavat välit.

Mielenkiintoista, että sinua ei ärsytä, kun äitisi kertoo sinun olevan ainakin osaksi ei-toivottu.

Riemumieli kirjoitti:

ComeBack kirjoitti:Äitini (kohta 60vee) mielestä olen ihannetilassa: hän on sanonut minulle suoraan, että jos hän olisi nuorempi, hän valitsisi nykyaikana lapsettoman sinkun elämän. Tämä siitä huolimatta, että meillä on mamman kanssa loistavat välit.

Mielenkiintoista, että sinua ei ärsytä, kun äitisi kertoo sinun olevan ainakin osaksi ei-toivottu.

Heh heh, mähän olinkin vahinko *Oops I did it again*... katsos kun on terve itsetunto, ei tule traumoja siitä tosiasiasta, että useimmat avio-/avoliitot kariutuvat lapsen tuloon.

EDIT: Ja kaikki epäonnistumiset elämässä eivät aina ole äidin syytä. Aikuisen ihmisen olisi syytä mennä itseensä ja miettiä, että juu, sain ehkä tälläiset eväät, mutta ei helvetti mun tarvitse siihen tyytyä

ComeBack kirjoitti: Heh heh, mähän olinkin vahinko *Oops I did it again*... katsos kun on terve itsetunto, ei tule traumoja siitä tosiasiasta, että useimmat avio-/avoliitot kariutuvat lapsen tuloon.

Eikös tämä nyt ole hieman kyyninen kanta? Voi tietysti olla, että aikajänne ei omalla kohdallani vielä riitä, mutta tähän mennessä on kyllä näyttänyt siltä, että ystävieni avioliitot eivät ole kariutumassa yhtikäs mihinkään - päin vastoin, useimmilla tuntuu olevan jo toinen lapsi saapuvilla. En oikein tiedä, minkä piikkiin tämä pitäisi oikein panna, mutta ajattelisin, että nämä fiksut ja vastuuntuntoiset ihmiset ovat pääasiallisesti löytäneet vastinparejaan, joiden kanssa perheen perustaminen tuntuu luontevalta. Voi tietysti olla, että hekin eroavat joskus, mutta voi toisaalta kysyä, mitä sitten? Ainakaan tämä lasten saaminen ei tunnu vaikuttaneen heidän parisuhteidensa kestävyyteen millään tavoin.

Vadim kirjoitti:

ComeBack kirjoitti: Heh heh, mähän olinkin vahinko *Oops I did it again*... katsos kun on terve itsetunto, ei tule traumoja siitä tosiasiasta, että useimmat avio-/avoliitot kariutuvat lapsen tuloon.

Eikös tämä nyt ole hieman kyyninen kanta? Voi tietysti olla, että aikajänne ei omalla kohdallani vielä riitä, mutta tähän mennessä on kyllä näyttänyt siltä, että ystävieni avioliitot eivät ole kariutumassa yhtikäs mihinkään - päin vastoin, useimmilla tuntuu olevan jo toinen lapsi saapuvilla. En oikein tiedä, minkä piikkiin tämä pitäisi oikein panna, mutta ajattelisin, että nämä fiksut ja vastuuntuntoiset ihmiset ovat pääasiallisesti löytäneet vastinparejaan, joiden kanssa perheen perustaminen tuntuu luontevalta. Voi tietysti olla, että hekin eroavat joskus, mutta voi toisaalta kysyä, mitä sitten? Ainakaan tämä lasten saaminen ei tunnu vaikuttaneen heidän parisuhteidensa kestävyyteen millään tavoin.

Whatever, mä pohjaan väitteeni kestämättömään subjektiiviseen ja empiiriseen havaintoon. Kenties toisilleen ja lapsilleen kiljuvat aikuiset pistävät silmään ja kuuluvat kauemmaksi niitä onnellisia enemmän, jotka pitävät hiljaa kiinni onnestaan. Lisäksi ovat nämä chatissa liikkuvat en-ole-saanut-pillua-kuukausiin-sillä-vaimoke-pisti-haarat-kiinni-lapsen-tultua-seikkailun-hakijat. Mutta se siitä. Meitä on joka junaan.

Sitä paitsi kyynikot ovat pettyneitä romantikkoja

EDIT: Tosin yhteiset lapset ja muu hankittu omaisuus saavat ihmiset pysymään tiukemmin kiinni suhteissaan. Kenties enemmän hävittävää emotionaalisesti ja materiaalisesti.

En todennäköisesti halua lapsia. Haluan nauttia vapaudestani rakkaani kanssa ja nauttia hänestä ja tehdä hänen kanssa kaikkea: matkustella ym. Ei lapset mahdu siihen eikä minusta löydy edes etsimällä äidillisiä piirteitä. Paitsi kummipoikaani kohtaan, mutta se onkin eri asia: sen voi palauttaa. Sitä paitsi olen äärimmäisen laiska: en jaksaisi hoitaa ketään.

Sannnu kirjoitti:siis kyllä mussa on jo nyt niin paljon sellaisia äidillisiä piirteitä, että haluan kyllä lapsia...kaksi nyt ainakin. Mikäli kävisi niin etten voisi niitä saada adoptoisin ulkomailta. Muutenkin suhtaudun adoptioon erittäin suopeasti.

Kompskomps. Erään pienen pojan kolmevuotiaaksikasvamista sivusta seuranneena voin todeta, että vaikka tuohan on välillä kammottava vittupää, niin kyllä minä silti sellaisen haluan.

Noriyumi kirjoitti:Haluatko lapsia? Ei siis välttämättä tänään, vaan joskus tulevaisuudessa. Miksi tahdot lapsia? Miksi et?

Tahdon lapsia. Aina ei vain tahto riitä. Lapsettomuus osui ja upposi. Onneksi Suomessa hoidot pelaa

En uskalla katsoa mitä olen mahdollisesti vastannut tähän ketjuun aiemmin, mutta nyt kun on omakotitalosuunnitelmat jo aika pitkälti Toteuttajien eikä paskanpuhujien puolella, niin alkaa pikku hiljaa kersatkin kiinnostamaan. Olen kai kuumeessa, kännissä tai wanha. Epäilen kaikkea kolmea.

Numerot eivät kerry yksin

mozart kirjoitti:Aina ei vain tahto riitä. Lapsettomuus osui ja upposi. Onneksi Suomessa hoidot pelaa

Sellaista sattuu kultaseni useammin kuin uskoisikaan. Onnea, tsemppiä ja voimia teille. Suurin osa onnistuu.

Herra Manala kirjoitti:Olen kai kuumeessa, kännissä tai wanha. Epäilen kaikkea kolmea.

Niin, ja tiedät mun ovuloinnin taas lähestyvän. Varmaan tunnetkin sen hei.

Kyllähän niitä kersoja haluaa. Just nyt ei. No, eipä sillä että se yksin niiden siittäminen ees onnistus

Joskus, jossain vaiheessa kyllä.

Vaola kirjoitti:Mut hei, eihän se mikään ihme ole. Kyllähän lapset toki kuuluu omakotitalon sisustukseen, harmi että niistä ei selviä vain pölyjä pyyhkimällä!

Onneksi miehistä sentään selviää kerran päivässä tapahtuvalla huolellisella imuroinnilla.

Herra Manala kirjoitti:En uskalla katsoa mitä olen mahdollisesti vastannut tähän ketjuun aiemmin, mutta nyt kun on omakotitalosuunnitelmat jo aika pitkälti Toteuttajien eikä paskanpuhujien puolella, niin alkaa pikku hiljaa kersatkin kiinnostamaan. Olen kai kuumeessa, kännissä tai wanha. Epäilen kaikkea kolmea.

Täytyypä panna korvan taakse. Muakin tuo vauvakuume katsos vaivaa.

Keikaus kirjoitti:

Herra Manala kirjoitti:En uskalla katsoa mitä olen mahdollisesti vastannut tähän ketjuun aiemmin, mutta nyt kun on omakotitalosuunnitelmat jo aika pitkälti Toteuttajien eikä paskanpuhujien puolella, niin alkaa pikku hiljaa kersatkin kiinnostamaan. Olen kai kuumeessa, kännissä tai wanha. Epäilen kaikkea kolmea.

Täytyypä panna korvan taakse. Muakin tuo vauvakuume katsos vaivaa.

Ottakaa toi meijän 3,5 vee hoitoon vähäks aikaa, ni saattaa mieli muuttua

Herra Manala kirjoitti:Olen kai kuumeessa, kännissä tai wanha. Epäilen kaikkea kolmea.

Mä en ole noista mitään (nyt), mut eipä se maailma kaatuis jos suhteen löydän ja lapsi tulisi hankittua.

Täytyy kai nyt on sitten hieman joustaa tuosta alkukesän ehdottomasta mielipiteestä. Hieman ainaki.

Miksei, mutta mieluummin ihan täysi-ikäisiä, kiitos.

Vaola kirjoitti:

bedlam kirjoitti:Täytyy kai nyt on sitten hieman joustaa tuosta alkukesän ehdottomasta mielipiteestä. Hieman ainaki.

You have met a single mom?

You have forgot to use a condom?

ninnithequeen kirjoitti:

Keikaus kirjoitti:

Herra Manala kirjoitti:En uskalla katsoa mitä olen mahdollisesti vastannut tähän ketjuun aiemmin, mutta nyt kun on omakotitalosuunnitelmat jo aika pitkälti Toteuttajien eikä paskanpuhujien puolella, niin alkaa pikku hiljaa kersatkin kiinnostamaan. Olen kai kuumeessa, kännissä tai wanha. Epäilen kaikkea kolmea.

Täytyypä panna korvan taakse. Muakin tuo vauvakuume katsos vaivaa.

Ottakaa toi meijän 3,5 vee hoitoon vähäks aikaa, ni saattaa mieli muuttua

Mun vauvakuume on joskus sellaista luokkaa, että unelmoin jopa finninaamaisten murkkujen äitinä olemisesta. Revi siitä.

Keikaus kirjoitti:Täytyypä panna korvan taakse. Muakin tuo vauvakuume katsos vaivaa.

No hyvä. Multa saa laadukasta spermaa. Suvussa ei juuri pahempia perinnöllisiä sairauksia. Pari mietoa sokeritautitapausta on. Syöpiä ei ole ja suvun miehet ovat kaikki aika riskiä, hyväluista ja -raamista sakkia.

Meille ei vaan saa syöttää mitään. Muuten meistä tulee läskimakkaroita.

Mutta enivei, siis kuitenkin uskaltaisin väittää, että geeniperimältään spermani on aika parhaasta päästä. Mitä nyt siitäkään jos ukko on ruma kuin venäläisen vuoristopuhvelin sunnuntaiaamun erikoinen.

Nyt jää jäljelle enää yksi kysymys. Millä me saadaan tämä sperma sulle saakka? Palkkaatko jonkun söpön pienen karvattoman tytön vaikka, ja sanot sille että sitä EI sitten saa niellä kun se tulee? Hedelmöitys hoituisi sitten siinä samalla mehupilliä käyttäen? Kaikki saisi mitä haluaa, eikä tarvitsisi edes käyttää sitä vaatimaasi kondomia, joka hieman saattaa heikentää hedelmöittymisen todennäköisyyttä.

Onks tää nyt sit diili?

Lolita kirjoitti:Sellaista sattuu kultaseni useammin kuin uskoisikaan. Onnea, tsemppiä ja voimia teille. Suurin osa onnistuu.

Totta. Tässä kohta kahden vuoden yrittämisen jälkeen ja hoitojen alussa on kuitenkin yhä toivoa. Paljon olen tutustunut saman asian kanssa painiskeleviin ihmisiin. Tuskainen tie, mutta monilla jossain vaiheessa se valokin ilmestyy tunnelin päähän.