Muutostoiveet suhteessa - mikä kohtuullista, mikä ei?

Ihmissuhdeasiat ja lemmekkäät jutut
MGandhi

Re: Muutostoiveet suhteessa - mikä kohtuullista, mikä ei?

Viesti Kirjoittaja MGandhi »

AarneAnkka kirjoitti:minun on toivottu olevan isompi, pidempi, vahvempi ja miehekkäämpi (epäreilu toive).
Tuskinpa kuitenkaan. Sä olet vain kehittänyt nämä vaatimukset jostain 'rivien välistä' pönkittämään sun omaa huonoa minäkuvaasi. Eiköhän sun ruumiinrakenne ole ollut selvillä jo suhteen alusta lähtien, joten miksi ne fyysiset vaatimukset siitä mihinkään muuttuisivat.
Turbohaltija

Re: Muutostoiveet suhteessa - mikä kohtuullista, mikä ei?

Viesti Kirjoittaja Turbohaltija »

Mulla on usempi kokemus naisista, jotka yrittävät pomottaa tai manipuloida mua tavalla tai toisella. En tiedä, miksi pirttihirmut viehättyvät minusta, ehkä he kuvittelevat että näin rauhallisen oloinen mies on sopivasti muokattavissa olevaa maaperää omille toiveille. Yleensä olen hyllyttänyt moiset tapaukset pikavauhtia. Pikkuasioissa olen valmis keskustelemaan, mutta perusluonteeseen liittyviä asioita en ala tossun alle tunkemaan naisen mieliksi. Toisaalta en oikein osaa ääneen toivoa naisen muuttavan jotain tiettyä asiaa, koska muutoksenhan pitää lähteä omasta halusta kuitenkin. Miten esimerkiksi esittää hienovaraisesti toivomus, että toinen voisi harrastaa liikuntaa vähän enemmän... Tästä olen päätynyt ajatukseen, että suhteeseen ei todellakaan kannata ryhtyä sellaisen ihmisen kanssa, jossa heti voin ajatella olevan jotain perustavaa laatua olevaa "parannettavaa". Ylipäätään koko suhteeseen ryhtyminen on aika mystinen juttu. Jos kerrankin sattuisi niin, että tunteet ja järki käyvät yksiin. Sitä odotellessa...
AarneAnkka

Re: Muutostoiveet suhteessa - mikä kohtuullista, mikä ei?

Viesti Kirjoittaja AarneAnkka »

MGandhi kirjoitti:Sä olet vain kehittänyt nämä vaatimukset jostain 'rivien välistä' pönkittämään sun omaa huonoa minäkuvaasi.
Tapaus elävästä elämästä: Tyttö sanoo, "Ota kiinni mun kädestä ja purista niin lujaa kuin pystyt." Otan kiinni ja puserran. Tyttö nauraa säälittelevään sävyyn ja toteaa, "Voi voi." Ja sama muutama päivä myöhemmin reisillä vyötäröstä puristamisen kanssa. Ymmärsin viestin "rivien välistä".

Tosin kyseinen nainen oli oman itsetuntonsa puolesta aika sekoboltsi tapaus, joten tämä pitänee kai kuitata vain yksittäistapauksena....
Bliss

Re: Muutostoiveet suhteessa - mikä kohtuullista, mikä ei?

Viesti Kirjoittaja Bliss »

Olen esittänyt pienenpieniä toivomuksia:
-riisutut likaiset vaatteet pyykkikoriin lattian sijasta
-käytetyt astiat tiskikoneeseen tai edes keittiöön
-McPikaruokapakkauksia, McLimumukeja, jäätelöpapereita ja käytettyjä nenäliinoja EI kiitos mun auton lattialle, vaan roskiin

Toivomuksista huolimatta näin ei tapahdu. Haluanko liian suurta muutosta? Alan harkita vastatoimenpiteitä, ts. kovempia otteita.... :roll:
Avatar
Riemumieli
Kitisijä
Viestit: 6023
Liittynyt: 20.08.2005 23:12
Paikkakunta: Vantaa

Re: Muutostoiveet suhteessa - mikä kohtuullista, mikä ei?

Viesti Kirjoittaja Riemumieli »

AarneAnkka kirjoitti:Tapaus elävästä elämästä: Tyttö sanoo, "Ota kiinni mun kädestä ja purista niin lujaa kuin pystyt." Otan kiinni ja puserran. Tyttö nauraa säälittelevään sävyyn ja toteaa, "Voi voi."
Kättä täytyy longotella niin, että rystyset alkavat rutista. Siitä se olisi varmasti tykännyt. Kyse oli mitättömästä tekniikkavirheestä, joten ei huolta. Vittu mitä ihmisiä. :lol: :lol: :lol:
Paras päivä ikinä.
MGandhi

Re: Muutostoiveet suhteessa - mikä kohtuullista, mikä ei?

Viesti Kirjoittaja MGandhi »

Bliss kirjoitti:Olen esittänyt pienenpieniä toivomuksia:
-riisutut likaiset vaatteet pyykkikoriin lattian sijasta
-käytetyt astiat tiskikoneeseen tai edes keittiöön
-McPikaruokapakkauksia, McLimumukeja, jäätelöpapereita ja käytettyjä nenäliinoja EI kiitos mun auton lattialle, vaan roskiin

Toivomuksista huolimatta näin ei tapahdu. Haluanko liian suurta muutosta? Alan harkita vastatoimenpiteitä, ts. kovempia otteita.... :roll:
VITTU MIKÄ NATSI!!!11

No ei... oikeesti: JÄTÄ SE SIKA!
Keikaus
Kitisijä
Viestit: 4772
Liittynyt: 15.08.2005 13:18
Paikkakunta: Helsinki

Re: Muutostoiveet suhteessa - mikä kohtuullista, mikä ei?

Viesti Kirjoittaja Keikaus »

Bliss kirjoitti:Olen esittänyt pienenpieniä toivomuksia:
-riisutut likaiset vaatteet pyykkikoriin lattian sijasta
-käytetyt astiat tiskikoneeseen tai edes keittiöön
-McPikaruokapakkauksia, McLimumukeja, jäätelöpapereita ja käytettyjä nenäliinoja EI kiitos mun auton lattialle, vaan roskiin

Toivomuksista huolimatta näin ei tapahdu. Haluanko liian suurta muutosta? Alan harkita vastatoimenpiteitä, ts. kovempia otteita.... :roll:
Tulee mieleen ihan minä itse joskus nuorempana. En varmaan tajunnut ollenkaan, kun minulle yritettiin kertoa, mikä käytöksessäni tai tavoissani mättää. Nyt toivoakseni paremmin. Eiköhän siellä kaiken ytimessä ole halu olla toiselle mieliksi ja sen tajuaminen, että yhdessä asuessa täytyy vähän miettiä toistakin. Jos niitä ei ole, niin en tiedä, mitä tehdä.

Sinun tapauksessasi miettisen ehkä sitä naista, joka huomasi, että miehiä voi kouluttaa samalla tavalla kuin delfiinejä eli kannustamalla ja kehumalla hyvää käytöstä. Tosin minä ensiksi keskustelisin pitkään ja hartaasti aiheesta, koska en haluaisi jotenkin manipuloida toista joillain delfiinileikeillä hänen selkänsä takana.
Kikkelis kokkelis.
mustakikkeli

Re: Muutostoiveet suhteessa - mikä kohtuullista, mikä ei?

Viesti Kirjoittaja mustakikkeli »

AarneAnkka kirjoitti:Kyllähän mäkin olen joskus toivonut kykeneväni muuttumaan kaljuksi
Tuo on yllättävän helppoa, toisinpäin se on paljon vaikeampaa tai ainakin kalliimpaa.

Josta tuli mieleeni (jotta päästään taas puhumaan lempiaiheestani eli ihastuksestani) että Sinä Lauantaina pistin mummotunnelissa musiikkia ulkona kuunnellessani merkille ehkä sellaisen itseni ikäisen miehen, joka oli itseäni arviolta 10-15 cm pidempi, huomattavasti minua miehekkäästi lihaksikkaampi (olematta kuitenkaan varsinaisen bodarin näköinen, lihaksikkuus näytti hänen kohdallaan enemmänkin geneettiseltä), miehekäs parta ja kaljupää, ruskettunut ja hyvinvoivan näköinen... juuri sellainen Patzin unelmien korsto jota taidat tarkoittaa. Ultramiehekäs, ja kaverilleen hymyillen puhuen vaikutti myös sosiaaliselta tapaukselta. Näytti olevan siellä parin miespuolisen kaverinsa kanssa, ei naista halmeillakaan.

Parin sekunnin ajan koin ehkä pienen häivähdyksen silkkaa kateutta, ajatellen että taatusti kaikki paikan naiset kuolaavat kyseisen ilmestyksen perään. Se ei kuitenkaan ollut mikään erityisen musertava tunne, vaan lähinnä jonkinlainen ohimenevä leikittelevä ajatus että vaihtoehtoisessa todellisuudessa saattaisin haluta olla ulkoisesti hänenkaltaisensa, josko se vaikka saisi ihanat naiset kiinnittämään minuun huomiota. Todellisuudessa en toki haluaisi olla ulkoisesti juuri kuin hän, koska silloinhan en enää olisi minä. :wink:

Tästä huolimatta, jostain syystä hieman myöhemmin Ihastukseni teki kuitenkin itseään tykö minulle, ei hänelle. En tiedä mitä tästä pitäisi päätellä, mutta kyseinen korsto kyllä katosi ajatuksistani sen siliän tien.

Noin yleisesti toki olen vuosien aikana oppinut ettei toisten ulkonäön tai muidenkaan ominaisuuksien kadehtiminen johda mihinkään, syö vain omia voimavaroja kaikelta tärkeältä. Periaattessahan minun pitäisi AA kokea kateutta unelmakämppääsi ja -ammattiasia kohtaan, noin niinku esimerkiksi. Ja kohta sulla on paljon hienompi autokin. :wink: Mähän olen kaikkialla mainostanut että sulla taitaa olla todennäköisesti Kitinän upein sinkkumiehen tai -naisen asunto mitä kellään, veikkaan vaan. Olisit kuule ylppis, vaikka mitätön pinnallinen seikka onkin kyseessä. Aivan kuten ulkonäkökin.
Viimeksi muokannut mustakikkeli, 27.07.2006 11:57. Yhteensä muokattu 3 kertaa.
Keikaus
Kitisijä
Viestit: 4772
Liittynyt: 15.08.2005 13:18
Paikkakunta: Helsinki

Re: Muutostoiveet suhteessa - mikä kohtuullista, mikä ei?

Viesti Kirjoittaja Keikaus »

mustakikkeli kirjoitti:Parin sekunnin ajan ehkä koin pienen häiväkdyksen silkkaa kateutta, ajatellen että taatusti kaikki paikan naiset kuolaavat kyseisen ilmestyksen perään. Se ei kuitenkaan ollut mikään erityisen musertava tunne, vaan lähinnä jonkinlainen ohimenevä ajatus että vaihtoehtoisessa todellisuudessa saattaisin haluta olla ulkoisesti hänenkaltaisensa, josko se vaikka saisi ihanat naiset kiinnittämään minuun huomiota.

Tästä huolimatta, jostain syystä hieman myöhemmin Ihastukseni teki kuitenkin itseään tykö minulle, ei hänelle. En tiedä mitä tästä pitäisi päätellä, mutta kyseinen korsto kyllä katosi ajatuksistani sen siliän tien.
Näköjään kaikennäköiset ja -kokoiset miehet miettivät omaa ulkonäköään ihan turhaan... Sinäkin sänkykamarisilmä!
Kikkelis kokkelis.
MGandhi

Re: Muutostoiveet suhteessa - mikä kohtuullista, mikä ei?

Viesti Kirjoittaja MGandhi »

Keikaus kirjoitti:
Näköjään kaikennäköiset ja -kokoiset miehet miettivät omaa ulkonäköään ihan turhaan... Sinäkin sänkykamarisilmä!
Ei kai tuo tullut sinulle yllätyksenä?
Mutta onko tuollainen oman ulkonäkönsä vertailu/'kritisointi' välttämättä aina turhaa? Sehän saattaa johtaa myös johonkin positiiviseen muutokseen (omasta mielestä), jolloin taas itsetunto saa aimoannoksen buustia. Mutta sehän on toki totta, että kaikille (paitsi Gattacalle ja parille muulle) on ottajansa sellaisina kuin olemme.
mustakikkeli

Re: Muutostoiveet suhteessa - mikä kohtuullista, mikä ei?

Viesti Kirjoittaja mustakikkeli »

Keikaus kirjoitti:Näköjään kaikennäköiset ja -kokoiset miehet miettivät omaa ulkonäköään ihan turhaan... Sinäkin sänkykamarisilmä!
Valitettavasti en voi ottaa sinun kehujasi naama peruslukemilla, koska tunnut ihastuvan ulkoisesti lähinnä naismaisiin ja itseäsi fyysisesti heikompiin miehiin. :P
Keikaus
Kitisijä
Viestit: 4772
Liittynyt: 15.08.2005 13:18
Paikkakunta: Helsinki

Re: Muutostoiveet suhteessa - mikä kohtuullista, mikä ei?

Viesti Kirjoittaja Keikaus »

MGandhi kirjoitti:
Keikaus kirjoitti:
Näköjään kaikennäköiset ja -kokoiset miehet miettivät omaa ulkonäköään ihan turhaan... Sinäkin sänkykamarisilmä!
Ei kai tuo tullut sinulle yllätyksenä?
Mutta onko tuollainen oman ulkonäkönsä vertailu/'kritisointi' välttämättä aina turhaa? Sehän saattaa johtaa myös johonkin positiiviseen muutokseen (omasta mielestä), jolloin taas itsetunto saa aimoannoksen buustia.
No katso kun pyörii niin tiukasti oman karvaisen napansa ympärillä niin unohtuu välillä, että muutkin ihmiset ovat välillä epävarmoja omasta viehätysvoimastaan.

Onko turhaa vai ei.. En osaa sanoa. Ei kai, jostainhan ne virikkeet itsensä tuunaamiseen on saatava. Tosin mun täytyy myöntää, että välillä ajattelen, että olisin onnellisempi ja tyytyväisempi, jos en olisi niin tietoinen siitä, mitä yleisesti pidetään seksikkäänä ja kauniina. Olin ennen Kityn laajamittaisia karvakeskusteluja ja muutamaa tosielämän kokemusta hiukan itsevarmempi tällä karva-alueella. Ja olen edelleen sitä mieltä, että on hiukan surullista, että naisessa kasvavia karvoja vihataan, mutta miehessä ei.
Kikkelis kokkelis.
Keikaus
Kitisijä
Viestit: 4772
Liittynyt: 15.08.2005 13:18
Paikkakunta: Helsinki

Re: Muutostoiveet suhteessa - mikä kohtuullista, mikä ei?

Viesti Kirjoittaja Keikaus »

mustakikkeli kirjoitti:
Keikaus kirjoitti:Näköjään kaikennäköiset ja -kokoiset miehet miettivät omaa ulkonäköään ihan turhaan... Sinäkin sänkykamarisilmä!
Valitettavasti en voi ottaa sinun kehujasi naama peruslukemilla, koska tunnut ihastuvan ulkoisesti lähinnä naismaisiin ja itseäsi fyysisesti heikompiin miehiin. :P
No toivottavasti otat ne todesta, koska olet mielestäni todella viehättävä mies kaikin puolin. Paitsi että ominaistuoksusi ei sovi minun nenääni. Sitäpaitsi kyllä minä tykkään miehekkäistäkin miehistä, kunhan eivät ole sellaisia testosteronipökkelöitä. Jos tuoksuisit ööö, esim. mulatilta, olisin varmaan kaatamassa sua heti.
Kikkelis kokkelis.
mustakikkeli

Re: Muutostoiveet suhteessa - mikä kohtuullista, mikä ei?

Viesti Kirjoittaja mustakikkeli »

Keikaus kirjoitti:Ja olen edelleen sitä mieltä, että on hiukan surullista, että naisessa kasvavia karvoja vihataan, mutta miehessä ei.
Kyllä niitä miehissäkin vihataan, esimerkkinä taannoinen nenäkarvakeskustelu. Ja viime Lintsi-miitissäkin taisi olla kalliolla jotain keskustelua miesten selkäkarvoista, miesten genitaalikarvoista yms. Toisaalta on ihan luonnollista jos miehillä tiheämpää karvoitusta pidetään luonnollisempana, koska miehet ovat luonnostaankin yleensä karvaisempia.

Ps. Yksi lyhytaikainen eksäni ei ajellut säärikarvojaan, eikä suhteemme ainakaan siihen tyssännyt. Muistan elämäni aikana myös harrastaneeni seksiä vain kahden naisen kanssa, jotka tuntuivat selvästi kajonneen omaan genitaalikarvoitukseensa, kaikki muut ovat vaikuttaneet jokseenkin normaalituheroisilta. Hengissä ollaan edelleen.

Karvakeskustelu tästä sitten kehkeytyikin, senkin pikku-Hitlerit ja antisemitistit.
Viimeksi muokannut mustakikkeli, 27.07.2006 12:12. Yhteensä muokattu 2 kertaa.
Keikaus
Kitisijä
Viestit: 4772
Liittynyt: 15.08.2005 13:18
Paikkakunta: Helsinki

Re: Muutostoiveet suhteessa - mikä kohtuullista, mikä ei?

Viesti Kirjoittaja Keikaus »

mustakikkeli kirjoitti:Kyllä niitä miehissäkin vihataan, esimerkkinä taannoinen nenäkarvakeskustelu. Ja viime Lintsi-miitissäkin taisi olla kalliolla jotain keskustelua miesten selkäkarvoista, miesten genitaalikarvoista yms. Toisaalta on ihan luonnollista jos miehillä tiheämpää karvoitusta pidetään luonnollisempana, koska miehet ovat luonnostaankin yleensä karvaisempia.
No entäs ne friikit miehet, jotka ovat aika karvattomia? Pitäisikö heidän tuntea itsensä jotenkin vähemmän miehekkäiksi?
Kikkelis kokkelis.
mustakikkeli

Re: Muutostoiveet suhteessa - mikä kohtuullista, mikä ei?

Viesti Kirjoittaja mustakikkeli »

Keikaus kirjoitti:No entäs ne friikit miehet, jotka ovat aika karvattomia? Pitäisikö heidän tuntea itsensä jotenkin vähemmän miehekkäiksi?
Olen mieheksi suht "vähäkarvainen", ja kyllä, olen tuntenut monesti itseni siinä suhteessa epämiehekkääksi. Eräs exäni naureskeli ihan suoraan kuinka naurettavan vähäinen käsivarsikarvoitus minulla on, vaikka sitä olikin selvästi enemmän kuin esim. hänellä. Vertaili tilannetta aikaisempiin exiinsä. En erityisemmin ottanut hernettä nenään, mietin vain oliko se hänestä vain hauska juttu, vai kokiko hän sen oikeasti ongelmaksi. Minut on kuitenkin pelastanut se tieto että tiedän varsinkin monien pohjoismaalaisten naisten preferoivan hieman vähempikarvaisia miehiä, kuin etelämaalaisia gorilloja.
mustakikkeli

Re: Muutostoiveet suhteessa - mikä kohtuullista, mikä ei?

Viesti Kirjoittaja mustakikkeli »

Keikaus kirjoitti:
mustakikkeli kirjoitti:Valitettavasti en voi ottaa sinun kehujasi naama peruslukemilla, koska tunnut ihastuvan ulkoisesti lähinnä naismaisiin ja itseäsi fyysisesti heikompiin miehiin.
No toivottavasti otat ne todesta, koska olet mielestäni todella viehättävä mies kaikin puolin.
Mitä juuri sanoin yllä? :P Mutta se siitä...
MGandhi

Re: Muutostoiveet suhteessa - mikä kohtuullista, mikä ei?

Viesti Kirjoittaja MGandhi »

mustakikkeli kirjoitti:Minut on kuitenkin pelastanut se tieto että tiedän varsinkin monien pohjoismaalaisten naisten preferoivan hieman vähempikarvaisia miehiä, kuin etelämaalaisia gorilloja.
Mistähän tämä tieto on peräisin? Pitääkö huolestua? Onko naisen saanti nyt karvailsilla miehillä pohjoismaissa vaarassa?

Mä en tiedä vaan mutuilen, että tässäkin asiassa naisten mielipiteet menee (pohjoismaissakin) varmaan aika fifty/sixty. Mä en ole kyllä vielä törmännyt tilanteeseen, jossa nainen olisi esittänyt vastalauseensa rintakarvoistani niihin ensikertaa tutustuessaan. Ovat toki saattaneet olla kohteliaitakin. Paha sanoa.

Mutta tuosta naisten karvaisuudesta minä tiedän, että varsinkin pohjoismaalaiset miehet preferoivat karvattomia (toki genitaalialueella saa/pitää pieni kiitorata olla).
mustakikkeli

Re: Muutostoiveet suhteessa - mikä kohtuullista, mikä ei?

Viesti Kirjoittaja mustakikkeli »

MGandhi kirjoitti:
mustakikkeli kirjoitti:Minut on kuitenkin pelastanut se tieto että tiedän varsinkin monien pohjoismaalaisten naisten preferoivan hieman vähempikarvaisia miehiä, kuin etelämaalaisia gorilloja.
Mistähän tämä tieto on peräisin? Pitääkö huolestua? Onko naisen saanti nyt karvailsilla miehillä pohjoismaissa vaarassa?
Mä en tiedä vaan mutuilen, että tässäkin asiassa naisten mielipiteet menee (pohjoismaissakin) varmaan aika fifty/sixty.
Noin minäkin sen uskoisin olevan. En tarkoittanutkaan esittää että kaikki tai edes välttämättä useimmat pohjoismaalaiset naiset inhoaisivat miesten ihokarvoitusta, monet varmasti pitävät niistä. Totta kai minun olisi ennemmin pitänyt yllä sanoa "empiirinen luulo" eikä "tieto". Kaikki tämä lähinnä mitä olen naisten kommentteja sekä lukenut että kuullut (esim. viime Lintsi-miitissäkin). Vastaavasti toki muistan jonkun Kitinä-naisenkin myöntäneen tuntevansa vetoa hieman karvaisempaan miestyyppiin. :P Tää vois olla ihan gallupin paikka?

Ex-vaimonikin totesi jossain vaiheessa olleensa niin iloinen huomattuaan ettei minulla ole juurikaan rintakarvoitusta, hän kun oli pelännyt paidan alta paljastuvan todellisen karvamaton, mikä olisi kuulemma ollut kovin inhottavaa. Jos minulla olisi sellainen ollut, en tiedä olisiko hän uskaltanut tai viitsinyt siitä varsinaista vastalausetta esittää, ja ehkä hän olisi ajan kanssa voinut alkaa jopa tykätä sellaisesta. Vastaavasti en voi tietää kuinka moni intiimisti kohtaamani nainen on mielessään miettinyt "Voi kunpa tuolla olisi enemmän rintakarvoitusta, mutta kai tän on kelvattava...".

Oikeasti uskon että useimmille naisille miehen karvoitus ei kuulu kaikkein merkitsevimpiin piirteisiin toisessa, niitä kauheimpia ääripäitä lukuunottamatta.

Jos nyt vielä tässä paljastan kaikelle kansalle karvoitukseni ettei sentään ihan friikiksi luulla, jalkakarvoitukseni on mielestäni varsin miehekkään tuuhea, ainakin pelästyisin jos jollain naisella olisi samanlainen karvoitus säärissään. Ainakaan Keikulla ei ollut Lintsillä, tosin en tiedä onko hän joskus sittenkin ajanut säärikarvojaan? Käsivarsikarvoitukseni puolestaan on mielestäni hieman keskivertomiestä harvempaa ja pehmeämpää. Rintakarvoitusta ei muutamaa hassua karvaa lukuunottamatta juurikaan ole. Parta kasvaa... jonkin verran, ei kuitenkaan mahdottoman paljon. En joudu ajamaan partaani päivittäin, vaan pari kertaa viikossa. Sänki ei kasva yhdessä päivässä kovinkaan merkittävästi tai että sitä edes huomaisi juuri ollenkaan. Tällaisena olen onneksi monelle kelvannut.
Viimeksi muokannut mustakikkeli, 27.07.2006 12:49. Yhteensä muokattu 6 kertaa.
silsakenraali™

Re: Muutostoiveet suhteessa - mikä kohtuullista, mikä ei?

Viesti Kirjoittaja silsakenraali™ »

MGandhi kirjoitti:Mistähän tämä tieto on peräisin? Pitääkö huolestua? Onko naisen saanti nyt karvailsilla miehillä pohjoismaissa vaarassa?
Ehkä kyse on tottumisesta. Täällä on totuttu keskimäärin sileämpiin pintoihin. Kaverin vaimokin tykkäs sileästä, mutta nai gorillan(kaverini).
AarneAnkka

Re: Muutostoiveet suhteessa - mikä kohtuullista, mikä ei?

Viesti Kirjoittaja AarneAnkka »

mustakikkeli kirjoitti:Mähän olen kaikkialla mainostanut että sulla taitaa olla todennäköisesti Kitinän upein sinkkumiehen tai -naisen asunto mitä kellään, veikkaan vaan. Olisit kuule ylppis, vaikka mitätön pinnallinen seikka onkin kyseessä. Aivan kuten ulkonäkökin.
Joo, paitsi että ei omaisuudella saa kehuskella, eikä se saa merkitä mitään suhteessa, eikä suhde saa rakentua sen varaan ja niin edelleen.

No niin, ei kai sitten ulkonäönkään varaan.

Ylppis... eli rinta rottingille siitä että mulla on hiano kämppä? Ja tämä näkyy Sisäisenä Izevarmuutena joka saa naiset lankeamaan edessäni? Mielenkiintoinen spykolookinen leikki.
Avatar
martza
Kitisijä
Viestit: 1488
Liittynyt: 15.08.2005 8:37
Paikkakunta: Etelä-Suomi

Re: Muutostoiveet suhteessa - mikä kohtuullista, mikä ei?

Viesti Kirjoittaja martza »

Mielestäni miehekkyys lähtee Miehestä itsestään. Tietää omat hyvät ja huonot puolet ja on sinut niiden kanssa. Rakastaa itseään sellaisenaan kuin on, eikä yritä olla jotain muuta. Tästä lähtee se itsevarmuus, joka välittyy ympäristöön ja kun on vielä käytökseltään välitön, iloinen Herrasmies niin luulen, että ongelmia ei pitäisi tulla Naisten kanssa.

Itse tulin juuri parturista ja ajoin ns 0-koneella itseni kaljuksi. Näytän aika seksyltä. :wink: Sorry taas tämä itsekehu.
Itse en omaa minkäänlaisia rintakarvoja. Normaali karvoitus käsivarsissa ja säärissä. Tiedän mitä olen ja rakastan itseäni sellaisena kuin olen. Pituutta alle 180 cm ja painoa n 80 kiloa. Siis aikalailla normaali "vaatimaton" suomalainen kaljumies. :D :D
Ja kihlattuni on jo kolmatta vuotta hulluna minuun. :wink:

Hyväksykää itsenne sellaisena kuin olette, älkääkä murehtiko, miltä pitäisi näyttää muiden silmissä. Nih....
"Elämä syntyy hanurista - tai ainakin läheltä sitä"
MGandhi

Re: Muutostoiveet suhteessa - mikä kohtuullista, mikä ei?

Viesti Kirjoittaja MGandhi »

Kity on mitä mainioin paikka tulla kun elämä ahdistaa ja mieli on maassa:

Täällä on aina joku, joka on vielä enemmän paskana kuin sinä.
AarneAnkka

Re: Muutostoiveet suhteessa - mikä kohtuullista, mikä ei?

Viesti Kirjoittaja AarneAnkka »

martza kirjoitti:Hyväksykää itsenne sellaisena kuin olette, älkääkä murehtiko, miltä pitäisi näyttää muiden silmissä.
Ei saisi rakentaa itsetuntoaan toisten mielipideiden varaan, mutta huomasin kyllä ihan käytännössä että minun oli paljon helpompaa hyväksyä itseni sellaisena kuin olin, kun joku toinen hyväksyi minut sellaisena kuin olin ja tykkäsikin vielä.
mustakikkeli

Re: Muutostoiveet suhteessa - mikä kohtuullista, mikä ei?

Viesti Kirjoittaja mustakikkeli »

martza kirjoitti:Mielestäni miehekkyys lähtee Miehestä itsestään.
Ooh, tajuntani räjähti jälleen kerran tuosta älyttömän omaperäisestä itsestäänselvyydestä! Sä kyllä et yllätä joka kerta.

Ps. Parisuhteessa erittäin tärkeää on toisen kanssa kommunikointi ja se että tuntee itsensä sekä toisen. Asioista yhdessä sovussa päättämällä päästään paljon pidemmälle kuin että molemmat pyrkivät toteuttamaan vain omat mielihalunsa ja vaativat toiselta mahdottomia, eivätkä ota huomioon toisen mielipiteitä eri asioissa. /matrza
Vastaa Viestiin