Hoivaloukku

Ihmissuhdeasiat ja lemmekkäät jutut
Avatar
Gattaca
Kitisijä
Viestit: 4424
Liittynyt: 16.08.2005 16:12

Hoivaloukku

Viesti Kirjoittaja Gattaca »

Maatilani siirtyy omistukseeni siis sopimuksen mukaan 1.1.2007, mutta tunnelmat ovat edelleen matalalla ja tilanne paha.

Enoni ilmoitti lopulta myyvänsä paikan viime kesänä. Kymmenen vuotta sain kestää valheita, sanojen perumista ja henkistä kidutusta. Siitä ei tarkemmin tähän, mutta siinä on niin huono ihminen, että Kitinäläisetkin vaikuttavat kunnon väeltä.

Kaupoista päättämisen jälkeen 88-vuotias enoni joutui sairaalaan, jossa todettiin pitkälle edistynyt eturauhassyöpä. Oli kuukauden verran sairaalassa. Enon kotiuduttua minä ja 74 ja 76 -vuotiaat vanhempani olemme joutuneet olemaan enon luona "henkisenä tukena". Nyt jo kolme ja puoli kuukautta.

Se tietenkin kuulostaa hyvältä ja oikealta.
Mutta on vaikeaa.

Ensinnäkin enoni on vielä aika hyvässä kunnossa. Pystyy mm. ajamaan autollaan viinakauppaan konjakkia ostamaan. Elinikäennuste on jotain 2-3 vuotta. Kotihoito tuo hänelle safkat päivittäin ja terveydenhoitajat käyvät kerran viikossa. Jos eno oilsi yksin, julkista apua saisi joka päivä ja kaupassakäynnitkin hoidettaisiin. Eno lienee myös kunnan varakkain mies, joten hän pystyisi palkkaamaan vaikka ympärivuorokautisen yksityisen hoitajan.

Sitten vanhempani ovat oikeastaan enoa huonommassa kunnossa. 74-vuotiaalla isälläni on sepelvaltimotauti (kaksi infarktia, ohitusleikkaus) ja keuhkoahtauma. Isä ei pysty kävelemäänkaan pariakymmentä metriä enempää. 76-vuotiaalla äidilläni on osteoporoosi joka vaatisi parempaa hoitoa, ja kaihi joka on kypsynyt leikattavaksi.. mutta hän ei pääse hoitoon koska enoni luona pitää nyt olla, eri paikkakunnalla.

Olemme tavallaan vankeina siellä. Pari lyhyttä reissua vuorotellen olemme syksyn aikana kotiin tehneet. Nyt viime viikolla pääsimme koko perhe neljäksi päiväksi yhdessä Varkauteen. Alunperin oli tarkoitus olla viikko, mutta eno ei sallinut. Minä kuitenkin jäin vielä ja parin päivän kuluttua menen bussilla takaisin.

Elinolosuhteet ovat ne, että vanhempani näin talvisaikaan asuvat enon vierashuoneessa. Eivät saa katsoa televisiota kuin harvoin, koska eno häiriintyy ja sulkee television. Eivät saa kuunnella radiota, koska eno häiriintyy. Ainoa mitä voivat tehdä, on kyyköttää siellä huoneessa epämukavilla 1800-luvun huonekaluilla, hissukseen.

Eno sanoo tarvitsevansa "henkistä tukea".
Käytännössä se tarkoittaa, että on kuunneltava enon juttuja. Ja hänellä on vain viitisen tarinaa, jotka hän kertoo uudestaan ja uudestaan ja uudestaan, joka päivä, jopa useita kertoja päivässä. Kehuu itseään koko ajan. Ja silloin pitää aina esittää kiinnostunutta eikä vahingossakaan sanoa mitään vastaan.

Käytännön hommia on sitten kaupassa käynnit (vaikka lähikaupan muija voisi hyvin tuoda tavaraa joka päivä sinne, mutta eno ei halua "häiritä" häntä), imurointi silloin tällöin, puiden haku (sähkölämmityskin on), roskien polttaminen ja pyykinpesu koneella. Minä olen käytännössä ainoa, joka pystyy mitään fyysistä tekemään.

Kaikessa mitä teemme, eno tulee viereen tarkkailemaan ja esiintymään oppimestarina. Minua se pitää tietysti ihan kakarana, mutta nuoria ymmärtämättömiä ihmisiä ovat hänen mielestään vanhempanikin, nuo 74 ja 76 -vuotiaat. Viime viikolla eno laittoi sydänsairaan isäni kontilleen korjaamaan vessanpyttyään ja vittuili päälle, että on se kumma ettei nuoret terveet ihmiset osaa mitään tehdä, vaikka kouluja on käyty :D

Minä vähän pakenen tuota asumalla eri rakennuksessa, kaksi kertaa neljän metrin kokoisessa huoneessa entisessä saunamökissä (ei enää saunana) . Jossa voin vain istua tai maata, tilaa ei ole. Hiiret ja rotat mellastaa öisin sänkyni alla ja syövät safkani, jos sen esille jätän. Oma telkkari siellä sentään on, jääkaappi ja kaasuliesi. Ei vettä. Peseytymään pääsen vain lauantaisin kun eno lämmittää saunan.

Eno ei missään tapauksessa suostu lähtemään hoitokotiin eikä ottamaan jotain vierasta ihmistä hoitajakseen.

Tilanne alkaa olla kestämätön.
Jos tätä jatkuu sen 2-3 vuotta?
Talon siirtyminen minulle ei auta, koska asuinrakennuksen hallintaoikeus jää enolle.. vaikka toki ostin paitsi talon myös kaiken irtaimistonkin siellä. Maatilan hoitokin on aika vaikeaa sieltä 2X4 metrin kopistani käsin, ja jos eno kyylää vieressä ja vittuilee.

Eniten säälin vanhempiani.
Alkavat olla lopussa.
Äitinikin, joka veljeään niin rakastaa, sanoo että kyllä hän oli kuvitellut saavansa viimeiset vuotensa elää rauhassa ja omassa kodissaan. Isäni on ihan puhkistressaantunut, ja kiipeili jo seinille syksyllä jäätyään viikoksi enon kanssa kaksin. Isän terveydentila huononee silmissä. En ihmettelisi jos kuolisi enoani aikaisemmin. Tästä kaikesta on enolle puhuttu, mutta ei eno muista eikä välitä. Itsekäs kuin kissa. Se ei ole edes dementiaa, se on hänen luonteensa ollut aina.

Pahinta on joo ettei ole juuri yhtään omaa elämää. Enostani olisi luultavasti miellyttävintä, jos voisi säilyttää vanhempani komerossa kuin nuket, ja ottaa välillä esille kuulemaan Kaljukukkulan valloituksesta vielä kerran.

Tuntuu, että minun pitäisi pelastaa edes vanhempani tästä. Mutta miten?
Jos sanon vähänkin kriittisin äänenpainoin enolle, hän käsittää vain, että nyt tuo "nulikka" loukkaa häntä ja saattaa hyvinkin tuhota testamenttinsa. Jota tarvitsisin saadakseni kauppahinnan joskus takaisin ja lisääkin. Toisaalta, onhan minulla jo teoriassa miljoonaomaisuus, maassa kiinni, onko muutama sata tonnia käteistä sen arvoista että annan enon imeä elämän omista vanhemmistani?

Minulla ei kuulemma ole ihmissuhdetaitoja, niinkuin Kitinäläisillä on.
Neuvokaa nyt sitten mitä tehdä.
Viimeksi muokannut Gattaca, 12.12.2006 17:58. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Yli nelikybänen landeäijä mutaisissa saappaissa ja flanellipaidassa kuolaa ja tumputtaa teinitytöille salaa mustassa jeepissään.
-Quarter
NuoriDaavid

Re: Hoivaloukku

Viesti Kirjoittaja NuoriDaavid »

Hmm. Minkä takia vanhempasi suostuvat äitisi veljen pompotettaviksi. Sinun takiasiko?
Avatar
Gattaca
Kitisijä
Viestit: 4424
Liittynyt: 16.08.2005 16:12

Re: Hoivaloukku

Viesti Kirjoittaja Gattaca »

NuoriDaavid kirjoitti:Hmm. Minkä takia vanhempasi suostuvat äitisi veljen pompotettaviksi. Sinun takiasiko?
Basicly äitini takia, koska äitini niiiiin rakastaa veljeään. Joka toinen päivä äiti sanoo niin ja joka toinen päivä selittää että näin ei voi jatkua, eno hoitokotiin ja äkkiä.

Minulla on liiankin hyvät suhteet vanhempiini vielä, oikein ydinperhe.
Käytännön ongelma on, että äidillä ei ole ajokorttia, joten yksin hän ei siellä maalla pystyisi enoa huoltamaan, aina pitää olla minä tai isä ja Nissan mukana. Tuo testamentti on vain mun näkökulma, muutenhan antaisin enon kuulla kunniansa ja lepyttäisin äidin jälkeenpäin.
Yli nelikybänen landeäijä mutaisissa saappaissa ja flanellipaidassa kuolaa ja tumputtaa teinitytöille salaa mustassa jeepissään.
-Quarter
NuoriDaavid

Re: Hoivaloukku

Viesti Kirjoittaja NuoriDaavid »

Onko enollasi muita lähi sukulaisia kuin äitisi?
ninnithequeen

Re: Hoivaloukku

Viesti Kirjoittaja ninnithequeen »

Kertakaikkisen kamala tilanne.

En oikeen tiedä mitä sanoa. Eno saisi kyllä kuulla kunniansa, jos olisin sinun saappaissasi. Pitää vanhoja ihmisiä kiusata koska minä, minä, MINÄ!
hermine

Re: Hoivaloukku

Viesti Kirjoittaja hermine »

Eikö sun vanhempasi voisi lähteä Varkauteen sieltä? Kuuntelet itse sitten sen juttuja. Sitä se kuitenkin eniten haluaa.

Itse olin joku kesä sitten hoitamassa mummoa maalla. Se puhui ihan taukoamatta jostain ihmisistä, ketä en tunne, että nyt sekin ja sekin on kuollut. Jutut ja niiden sukukuviot olivat niin kiemuraisia, että vaativat täyden keskittymisen ettei tippuisi kärryiltä mikä tietysti ei kauhean montaa tuntia onnistu kun ei itse käytännössä voi osallistua keskusteluun mitenkään muuten kuin myötäilemällä eikä aihe kiinnosta yhtään. Kaikki mielenkiintoiset asiat, kuten sotajutut, on niin arkoja, että niistä ei voi kysyä. Aika paljon siellä oli ulkona onneksi kaikkea tekemistä että välillä pääsi tuvasta pois kuulemasta sitä höpötystä. En tietysti voinut myöskään ikinä katsoa telkkaria enkä kuunnella musiikkia, sillä mummo oli hiljaa vain nukkuessaan eikä vanhan ihmisen unta saa häiritä. Ei se mulle ilkeä ole ikinä ollut vaikka varsinkin vieraiden kesken kohtelee kuin piikaa (ei esimerkiksi kutsu koskaan nimeltä) mutta sen seurankipeyden takia meinasin tulla hulluksi jo parissa viikossa.
Avatar
Gattaca
Kitisijä
Viestit: 4424
Liittynyt: 16.08.2005 16:12

Re: Hoivaloukku

Viesti Kirjoittaja Gattaca »

NuoriDaavid kirjoitti:Onko enollasi muita lähi sukulaisia kuin äitisi?
Tätini (sen uuden nakutauluni maalaaja) kuoli keväällä. Yksi serkku siltä puolelta on, mutta Hesassa geologin työssä kiinni. Enohan itse ei varmasti edes "nuorempana", siis 76-vuotiaana niinkuin äitini nyt, olisi lähtenyt kenenkään huusholliin orjaksi, ei kenenkään takia. Mutta eno oli "Pyhä Vanhus" jo viiskympisenä :D
Yli nelikybänen landeäijä mutaisissa saappaissa ja flanellipaidassa kuolaa ja tumputtaa teinitytöille salaa mustassa jeepissään.
-Quarter
Avatar
Gattaca
Kitisijä
Viestit: 4424
Liittynyt: 16.08.2005 16:12

Re: Hoivaloukku

Viesti Kirjoittaja Gattaca »

hermine kirjoitti:Eikö sun vanhempasi voisi lähteä Varkauteen sieltä? Kuuntelet itse sitten sen juttuja. Sitä se kuitenkin eniten haluaa.
Ollaan koetettu vuorotella, mutta todettu etti kukaan meistä halua jäädä sinne yksin. Minä olin viikon yksin enon kanssa ja isä toisen, ja meinattiin seota. Sitäpaitsi nimenomaan ÄITINI on se, jonka eno haluaa siellä olevan. Ja äiti ei voi olla yksin, koska ei ole sitä ajokorttia, joka on välttämätön kauppareissuihin tai hätätilanteiden varalta. Ja äiti jos kuka sanoo väsyvänsä seuranpitoon.. lähinnä se että samat jutut toistuu, toistuu ja toistuu..
Yli nelikybänen landeäijä mutaisissa saappaissa ja flanellipaidassa kuolaa ja tumputtaa teinitytöille salaa mustassa jeepissään.
-Quarter
huima

Re: Hoivaloukku

Viesti Kirjoittaja huima »

Niin,

ei kai tuossa olisi enää kovin paljon muuta kuin haistattaa paskat ja opettaa kääpä käyttäytymään ihmisiksi tai olemaan yksin viimeiset vuotensa. Rahalla ei voi ostaa rakkautta eikä edes ihailua - ja sen saisi kyllä huomata ollessaan vieraiden hoivattavana.

Sinä olet todennäköisesti avain vanhempiesi tilanteen parantamiseen mahdollistamalla että äitisi ymmärtää mikä heille olisi parasta. Jos isäsi ei henno sanoa ettei hän kestä enosi luona olemista, ei äitisikään välttämättä näe tai osaa ajatella mihin tilanne voi mennä.

Välttämättä 88 vuotiaan ihmisen kanssa ei enää kannata yrittää sen suurempia järkeillä, vaan pelata hänen kanssaan samalla tavalla kuin kyseessä olisi nelivuotias lapsi. Hän näkee teidän yli valtaa joidenkin tekijöiden takia ja käyttää sitä jonkin oman tarpeensa takia, on se sitten vittumaisuuttaan tai oikea pelko yksin olemisesta.

Puhu äitisi ja isäsi kanssa - ja sopikaa enonne kanssa mitä siellä oikeasti tehdään ja miten sovitetaan eri ihmisten tarpeet yhteen. Jos enosi haluaa että muut ihmiset elävät hänen luonaan, hänen tulee tajuta etteivät muut ihmiset ole vain hänen viihdykkeenään - tai jos ei tajua, leikki loppuu siihen. Eihän nelivuotiaan lapsenkaan anneta pompottaa koko perhettä, miksi 88 vuotiaan?

Siinä että toinen ymmärtää että hänellä oleva valta ei ole pysyvää, vaan hetkellisesti annettua - on mahdollisesti avain siihen että toinen käyttäytyy lopulta inhimillisesti. Enosi vain saattaa luulla pystyvänsä lypsämään äitisi sikosrakkautta loputtomiin, vähän samalla tavalla kuin alkoholistit onnistuvat kiduttamaan puolisoitaan vaikka kuinka kauan, vaikka kaikille ulkopuolisille näkyy että hommassa ei ole päätä eikä häntää.

Jos pystyt itse toiimaan suoraselkäisestä ja unohtamaan rahanahneuden ja pistämään vanhempiesi hyvinvoinnin sen edelle, on sinulla ehkä mahdollista kääntää myös äitisi pää ja päättää heidän puolestaan, heidän hyvinvoinnin ja terveyden vuoksi että he eivät sinne enää jää. Jos ei mikään muu auta, viet vanhempasi pois Varkauteen - otat itse Nissanin ja menet auttamaan enoasi, mutta itse sanoelet mitkä ovat homman reunaehdot.

Kukapa sen tietää vaikka enosi vieläpä pitäisi siitä että teet miehekkään teon ja näytät hänelle kaapin paikan.
Avatar
mustaenkeli
Kitisijä
Viestit: 2884
Liittynyt: 09.09.2005 12:08
Paikkakunta: Hell-sinki
Viesti:

Re: Hoivaloukku

Viesti Kirjoittaja mustaenkeli »

Kuulostaa tosi pahalle tilanteelle. Voin vain kuvitella...

Jos olisin sinä, yrittäisin ensisijaisesti pelastaa omat vanhempani. Tuolla rääkillähän ne kuolee ihan vain siihen enon painostukseen ja siitä aiheutuvaan stressiin...
Pakkaisin ne vanhemmat autoon, ajaisin Varkauteen ja soittaisin jonnekki sosiaalipäivystykseen, että siellä maalla ois semmonen pappa, joka tartteis saaha kunnon hoitoo tai sosiaaliviranomaisten olisi muuten järjestettävä enollesi muuten sellaiset oltavat, että pärjäisi yksinään.
Jos riski on se, että eno eläisi sen 2-3 vuotta ja teidän pitäisi olla hänen orjiaan siihen asti, kuolisi vanhempasi hyvin suurella todennäköisyydellä siihen jo aiemmin, joten yrittäisin parhaani mukaan pelastaa tilanteen lähtemällä pois. Viis mistään perinnöistä. Läheisten ihmisten terveys (ja oman itsensä!) ja hyvinvointi on kultaakin arvokkaampaa.

Voimia ja jaksamista sulle.
Vahinko etteivät äiditkin saa lähteä milloin heitä huvittaa ja ruveta nukkumaan ulkosalla. Varsinkin äidit sitä toisinaan tarvitsisivat.
-muumimamma
CandyMan

Re: Hoivaloukku

Viesti Kirjoittaja CandyMan »

Gattaca kirjoitti:Neuvokaa nyt sitten mitä tehdä.
Tapa se sika.
Avatar
Gattaca
Kitisijä
Viestit: 4424
Liittynyt: 16.08.2005 16:12

Re: Hoivaloukku

Viesti Kirjoittaja Gattaca »

Kiitos kaikille.
huima kirjoitti:Niin,

ei kai tuossa olisi enää kovin paljon muuta kuin haistattaa paskat ja opettaa kääpä käyttäytymään ihmisiksi tai olemaan yksin viimeiset vuotensa. Rahalla ei voi ostaa rakkautta eikä edes ihailua - ja sen saisi kyllä huomata ollessaan vieraiden hoivattavana.
Jotenkin karmealla tavalla olen vanhemmistani vastuussa. Täytyisi vapauttaa heidät. Ja oikein olisi, jos perisinkin enoni, jos testamentti edes on.. no, se olisi hänen pitkäaikaisin valheensa sitten. "Paskan haistatukseksi" enoni tulkitsee minkä vaan arvostelun.. hän ei arvostelua ymmärrä, koska on omasta mielestään Täydellinen Ihminen. Ennemmin kuin välirikko kannattais kuitenkin löytää oikeat sanat tai taktiikka.. joku jolla enoni luulisi, että yksin jääminen/hoitokotiin meno onkin hänen OMA ideansa.

Tietty kauppaa hän ei saa millään purettua, ja vaikutti kaupanvahvistajan läsnäollessa jopa skarpilta. Hieman hikoilin kun äijä tihrusti paperia 20 minuuttia :D

huima kirjoitti: Sinä olet todennäköisesti avain vanhempiesi tilanteen parantamiseen mahdollistamalla että äitisi ymmärtää mikä heille olisi parasta. Jos isäsi ei henno sanoa ettei hän kestä enosi luona olemista, ei äitisikään välttämättä näe tai osaa ajatella mihin tilanne voi mennä.
Kyllä kaikki on äidillekin selvää. Kaikesta tuosta on puhuttu.
Äiti itse sanoo, ettei näin voi jatkua. Tietää isäni ajatukset ja ymmärtää ne. Haluaa itsekin koko ajan pois tästä tilanteesta.
Ja myöntää senkin, että itse ei millään suostuisi vastaavaan vaikka isäni siskon kanssa.

Toisena puolena on sitten sisarrakkaus ja hoivavietti.
"Se on mun veljein" sanoo äitini Orimattilan murteella, ja selittää miten enosta oli hänelle suuri tuki nuorena, puoli vuosisataa sitten, kun äitini seurusteli jonkun renkipojan kanssa, jota vaarini ei hyväksynyt. Ja niin, "Mun veljein on ollut viisi vuotta sodassa!" (Plääh, niinkuin ei moni muukin ja muonamikkohan tuo oli..

Sitten äiti sanoo, että "meidän olo täällä käy hankalaksi, jos ei pysytä hyvissä väleissä".. niinkuin ei olisi hankalaa jo valmiiksi.

Eli siis äiti heilahtelee.. pitäisi pelastaa omalta itseltäänkin..
huima kirjoitti: Välttämättä 88 vuotiaan ihmisen kanssa ei enää kannata yrittää sen suurempia järkeillä, vaan pelata hänen kanssaan samalla tavalla kuin kyseessä olisi nelivuotias lapsi. Hän näkee teidän yli valtaa joidenkin tekijöiden takia ja käyttää sitä jonkin oman tarpeensa takia, on se sitten vittumaisuuttaan tai oikea pelko yksin olemisesta

Puhu äitisi ja isäsi kanssa - ja sopikaa enonne kanssa mitä siellä oikeasti tehdään ja miten sovitetaan eri ihmisten tarpeet yhteen. Jos enosi haluaa että muut ihmiset elävät hänen luonaan, hänen tulee tajuta etteivät muut ihmiset ole vain hänen viihdykkeenään - tai jos ei tajua, leikki loppuu siihen. Eihän nelivuotiaan lapsenkaan anneta pompottaa koko perhettä, miksi 88 vuotiaan?
Ihmissuhdekuvioiden lisäksi:
Puhut muuten asiaa, mutta nelivuotias lapsi ei voi viedä sinulta satoja tuhansia euroja, vaikka sen nurkkaan laittaisit :D
Lisäksi nelivuotias lapsi ei omaa sellaista pelkkiin äänenpainoihin perustuvaa henkistä arvovaltaa.

Enon kanssa ei voi mitään sopia tai keskustella. Vaikka miten nätisti ja tosiasioita yrittäisi puhua, hän käsittäisi vain sen puolen, että nyt häntä loukataan ja haluaisi rangaista.
huima kirjoitti: Siinä että toinen ymmärtää että hänellä oleva valta ei ole pysyvää, vaan hetkellisesti annettua - on mahdollisesti avain siihen että toinen käyttäytyy lopulta inhimillisesti. Enosi vain saattaa luulla pystyvänsä lypsämään äitisi sikosrakkautta loputtomiin, vähän samalla tavalla kuin alkoholistit onnistuvat kiduttamaan puolisoitaan vaikka kuinka kauan, vaikka kaikille ulkopuolisille näkyy että hommassa ei ole päätä eikä häntää.
Kieltämättä yksi keino olisi laittaa kova kovaa vastaan. Puntit tasoittuvat vuodenvaihteessa kun omistan kaiken kiinteän ja irtaimen siellä, vaikka asumisoikeus enolla onkin. Voisin vihjata että haluatko jäädä kokonaan vaille apua ja että kun sulla on 1,5 hehtaarin pihasta vain 2000 neliötä hallinnassa, minähän voin hankkia isot kaiuttimet tonne aitan eteen ja soittaa sun inhoamaas rokkia kovalla volyymilla yötä päivää :D Highway to Hell!

..mutta se luultavasti taas rikkoisi välini äitiini :(
huima kirjoitti: Jos pystyt itse toiimaan suoraselkäisestä ja unohtamaan rahanahneuden ja pistämään vanhempiesi hyvinvoinnin sen edelle, on sinulla ehkä mahdollista kääntää myös äitisi pää ja päättää heidän puolestaan, heidän hyvinvoinnin ja terveyden vuoksi että he eivät sinne enää jää. Jos ei mikään muu auta, viet vanhempasi pois Varkauteen - otat itse Nissanin ja menet auttamaan enoasi, mutta itse sanoelet mitkä ovat homman reunaehdot.
Niinkuin sanoin, äiti on samaa mieltä tavoitteesta jo. Ja miettii kyllä miten enon sais ajattelemaan.. mutta on liian varovainen.

Varovainen pitää olla.
Rankin juttu mitä viime viikolla sanoin, oli se kun imuroidessani (jolloin eno toki oppimestaroi imurin käytöstä) sanoin: "tarttis imuroida just siitä missä istut. Siirrypä olohuoneeseen" :D Se loukkaantunut katse!!!

Suunnittelen, että vuoden vaihtuessa laukaisen muutaman ilotusraketin pihalta. Luultavasti se häiritsee enoani, ja hän kieltää. Ajattelin sanoa tämän lauseen: "Sinä et taida ymmärtää. Kyllä minä OMALLA pihallani saan raketteja ampua." Liian rohkeaa luultavasti, ja äiti ihmettelisi miksi haluan loukata enoa...

Tuosta "reunaehtojen sanelusta" eno ei käsittäisi mitään muuta kuin että nyt tuo nulikka loukkaa häntä. Unohtaisi heti asiankin, muistaisi vain että hänelle on sanottu vastaan.

Yksin en minäkään kertakaikkiaan jaksaisi enoa auttamassa olla. Ja äidinhän eno sinne haluaa.
Maatilan hoitokin on vaikeaa sieltä kopistani käsin.
Mutta kun vuokraaja, jonka sopimus nyt irtisanotaan, haluaa joka tapauksessa korjata sinne kylvämänsä syysviljan urakoitsijana, niin eipä siellä ennen syksyä mun jatkuvaa läsnäoloa töiden kannalta tarvita. Nyt talvella on leimikoiden katselua ja tietty puun myyntiä, jota ennen en saa mitään tuloja.
huima kirjoitti: Kukapa sen tietää vaikka enosi vieläpä pitäisi siitä että teet miehekkään teon ja näytät hänelle kaapin paikan.
Ehheh... ei..
Ikävä sanoa sukulaisesta, mutta eno on ihan todistettavasti itsekäs kuin kissa (sanookin: "minulla on OIKEUS olla itsekäs"), patologinen valehtelija, oikutteleva ämmä, tekopyhä hurskastelija, teeskentelijä, täysin kunniaton olio. Niin kauan kuin olen sen tuntenut. Eikä edes pahuuttaan ja valinnasta, se ei vaan koskaan ole edes ymmärtänyt mitä rehellisyys ja miehen kunnia on. Ei siltä voi sitä vaatia eikä se muissa sellaista ymmärrä kunnioittaa. Tuosta "kaapin paikasta" se muistaisi vain, että häntä on loukattu, ja se on "epämiellyttävää" (suosikkisanansa) Hirmuista on olla tuollaisen armoilla.
mustaenkeli kirjoitti:Kuulostaa tosi pahalle tilanteelle. Voin vain kuvitella...

Jos olisin sinä, yrittäisin ensisijaisesti pelastaa omat vanhempani. Tuolla rääkillähän ne kuolee ihan vain siihen enon painostukseen ja siitä aiheutuvaan stressiin...
Joo, ne on oikeesti kuihtumassa ja nopeesti, silminnähden :(
Surkeeta katsoa niiden kävelyäkin.. isä ei jaksa kuin parikytä metriä kerrallaan eikä ylämäkeen ollenkaan, äidin sain lähes kantaa kaupasta kotiin...

Eno on oikeastaan niitä paremmassa fyysisessä kunnossa, vaikka toki kuolemansairas onkin.
mustaenkeli kirjoitti: soittaisin jonnekki sosiaalipäivystykseen, että siellä maalla ois semmonen pappa, joka tartteis saaha kunnon hoitoo tai sosiaaliviranomaisten olisi muuten järjestettävä enollesi muuten sellaiset oltavat, että pärjäisi yksinään.
Niihin on jo kontakti. Sairaanhoitaja käy kerran viikossa, ruoka tuodaan päivittäin. Apua kuulemma sais joka päivä jos tarttis. Paljon huonompikuntoisemmatkin vanhukset kuulemma pärjää kotonaan sen avun turvin. Mutta kun eno tarvitsee sitä "henkistä tukea" eli jonkun kuuntelemaan viittä aina toistuvaa sota- ulkomaanmatkajuttuaan, muuten hän "ahdistuu".. muiden ahdistuksesta ei kai ole väliä.

Äh.. tarttis tarttis joo ymmärtää, kuolemanpelko kai sillä on. Silti tämä tilanne on liikaa... sen kokonaispersoona on omia sanojansa käyttäen "vastenmielinen" ja ainakin itse haluaisin kuolla vähän enemmän tyylillä..
mustaenkeli kirjoitti: Jos riski on se, että eno eläisi sen 2-3 vuotta ja teidän pitäisi olla hänen orjiaan siihen asti, kuolisi vanhempasi hyvin suurella todennäköisyydellä siihen jo aiemmin, joten yrittäisin parhaani mukaan pelastaa tilanteen lähtemällä pois. Viis mistään perinnöistä. Läheisten ihmisten terveys (ja oman itsensä!) ja hyvinvointi on kultaakin arvokkaampaa.

Voimia ja jaksamista sulle.
Kovasti pelkään, että tämä jo alle vuodessa tappaisi vanhempani, ainakin isäni.
Asiaa sulta. Kiitos
CandyMan kirjoitti:
Gattaca kirjoitti:Neuvokaa nyt sitten mitä tehdä.
Tapa se sika.
Asiaa... kai....
Yli nelikybänen landeäijä mutaisissa saappaissa ja flanellipaidassa kuolaa ja tumputtaa teinitytöille salaa mustassa jeepissään.
-Quarter
Avatar
mustaenkeli
Kitisijä
Viestit: 2884
Liittynyt: 09.09.2005 12:08
Paikkakunta: Hell-sinki
Viesti:

Re: Hoivaloukku

Viesti Kirjoittaja mustaenkeli »

Gattaca kirjoitti: Mutta kun eno tarvitsee sitä "henkistä tukea" eli jonkun kuuntelemaan viittä aina toistuvaa sota- ulkomaanmatkajuttuaan, muuten hän "ahdistuu".. muiden ahdistuksesta ei kai ole väliä.
SPR:llä on semmosta vapaaehtoisuuteen perustuvaa ystäväpalvelua. Soittele sinne ja kysele, oisko siellä lähipaikkakunnilla toimintaa... että se pappa siellä maalla tartteis kuuntelevaa korvaa.
Vahinko etteivät äiditkin saa lähteä milloin heitä huvittaa ja ruveta nukkumaan ulkosalla. Varsinkin äidit sitä toisinaan tarvitsisivat.
-muumimamma
ninnithequeen

Re: Hoivaloukku

Viesti Kirjoittaja ninnithequeen »

mustaenkeli kirjoitti:
Gattaca kirjoitti: Mutta kun eno tarvitsee sitä "henkistä tukea" eli jonkun kuuntelemaan viittä aina toistuvaa sota- ulkomaanmatkajuttuaan, muuten hän "ahdistuu".. muiden ahdistuksesta ei kai ole väliä.
SPR:llä on semmosta vapaaehtoisuuteen perustuvaa ystäväpalvelua. Soittele sinne ja kysele, oisko siellä lähipaikkakunnilla toimintaa... että se pappa siellä maalla tartteis kuuntelevaa korvaa.
Mikäli mä yhtään oon onnistunu tajuamaan, niin eiköhän se eno siitä loukkaantuis ja pahasti. Että tyrkätään vieraille, ja vielä sukulaiset, pah!

Toi tilanne on oikeesti aika pirun hankala. Gattacakaan tuskin haluaa kuitenkaan loukata, vaikka mieli tekisi kuristaa.
slam

Re: Hoivaloukku

Viesti Kirjoittaja slam »

mustaenkeli kirjoitti:
SPR:llä on semmosta vapaaehtoisuuteen perustuvaa ystäväpalvelua. Soittele sinne ja kysele, oisko siellä lähipaikkakunnilla toimintaa... että se pappa siellä maalla tartteis kuuntelevaa korvaa.
Ainakin näytille kannattaisi viedä joku perheen ulkopuolinen apulainen ja mielellään tietysti ammattitaitoinen. ... jos vaikka kelpaisikin yllättäen...

- Sopivalla naisimmeisellä on myös ihme vaikutus vanhaan äijään...
elco

Re: Hoivaloukku

Viesti Kirjoittaja elco »

Siis jos minä olen näistä G:n jutuista mitään ymmärtänyt niin vika on aina kaikissa muissa. Kaikki muut ovat aina pahiksia ja halveksuttavia olioita - jopa eno joka testamenttasi koko omaisuutensa. Nyt on kaupat tehty, mutku perintö ei vaan tule kun eno kituuttaa hengissä. Kunpa se kuolisi nopeasti niin homma toimisi. Ja G:stä tulisi rikas.

Ainoa asia, mikä estää enon kyykytyksen on testamentti. Ajatelkaa, miten enon kävisi, jos rahat olisivat jo siirtyneet? Äijä lentäisi saman tien pellolle.

Kyllä sä oot Gattaca hieno mies!

EDIT: Mikä estää lähtemästä huitvittuun sieltä? Mikä asia yksin? Raha. Ainoastaan ahneus pitää tilanteen ennallaan. Että se niistä jaloista motiiveista.
Viimeksi muokannut elco, 12.12.2006 22:16. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
ninnithequeen

Re: Hoivaloukku

Viesti Kirjoittaja ninnithequeen »

elco kirjoitti:Kyllä sä oot Gattaca hieno mies!
No ei se kyllä ihan noin mene.
Sukulainen on aina sukulainen, olkoonkin kuin vittumainen tahansa.

Mä tajusin kyllä pointin, mutta arvasin että joku tulee tollasia huutelemaan. Asuisitko itse mukisematta noissa oloissa? Vaivaisia vanhempiasi vielä hoitaen?

Et. Sä olet niin kylmä paska, ettet taatusti kestäis hetkeäkään.
En kyllä ole varma, kestäisinkö itsekään, jos rehellisiä ollaan.
Sheetlord

Re: Hoivaloukku

Viesti Kirjoittaja Sheetlord »

ninnithequeen kirjoitti:Sukulainen on aina sukulainen, olkoonkin kuin vittumainen tahansa
Sanotaanko näin, että viimeisen parin vuoden aikana olen saanut sukulaisista tarpeekseni. En siksi, että minua olisi kukaan kohdellut kaltoin, vaan en voi ymmärtää miten kaltoin vanhempieni vanhemmat ja sisarukset voivat toisiaan kohdella. Helvetti soikoon, ne samat sedät ja tädit joiden luona oli kiva oskarinkokoisena kyläillä ja syödä jäätelöä muuttuvat saatana verenhimoiseksi sakaalilaumaksi, kun luvassa on mitään perintöön viittaavaakaan. Hyi vittu!

Onneksi ystävänsä voi valita.
ninnithequeen

Re: Hoivaloukku

Viesti Kirjoittaja ninnithequeen »

Sheetlord kirjoitti:
ninnithequeen kirjoitti:Sukulainen on aina sukulainen, olkoonkin kuin vittumainen tahansa
Sanotaanko näin, että viimeisen parin vuoden aikana olen saanut sukulaisista tarpeekseni. En siksi, että minua olisi kukaan kohdellut kaltoin, vaan en voi ymmärtää miten kaltoin vanhempieni vanhemmat ja sisarukset voivat toisiaan kohdella. Helvetti soikoon, ne samat sedät ja tädit joiden luona oli kiva oskarinkokoisena kyläillä ja syödä jäätelöä muuttuvat saatana verenhimoiseksi sakaalilaumaksi, kun luvassa on mitään perintöön viittaavaakaan. Hyi vittu!
No en mäkään sukulaisiani valinnut.
Mutsi on paska juoppo, jota kuitenkin arvostan. 20 v tuota firmaa pitänyt, en voi kun nostaa hattua hälle.

Faija on kova jätkä, joka ehkä joskus erehtyy. Ja hän rakastaa minuu aika paljon, sen tiedän ilman että sitä kukaan koskaan ääneen sanoo.

Broidi. Tarviiko sanoa ees? Vaikka hän tuhos mun auton, mä rakastan häntä kyllä ja kovasti. Ja vaikka hän onkin skini. Mulle se on oma pikkupoika ja mua hän pelkää (kuten pitääkin).

Haudatut isovanhemmat ovat aina paikalla kun kylään mennään. "Jaahas, kuis tääl voiraan?" on ensimmäiset sanani aina. Ei ne koskaan vastaa. Sytytän kynttilät vaan ja sanon jotta nährään taas.

Erkki-Pappa. Kuoli eturauhas-syöpään. Elinaikaa annettiin vuosi, hän eli 10. Erittäin rakas minulle, ja Nitallekin. Haudattu Saarijärvelle, joten en juuri keskustelemaan hänen kanssaan pääse...
Hän on juuri se, jonka kuolemasta kuulin Sauna Open Airissä -05. Onneksi oli 1108 ja Dumis lohduttamassa :h:

Serkut.
Mulla on laskujen mukaan vähän vajaa 100 serkkua, joten ny ei voi kommentoida...
Keikaus
Kitisijä
Viestit: 4772
Liittynyt: 15.08.2005 13:18
Paikkakunta: Helsinki

Re: Hoivaloukku

Viesti Kirjoittaja Keikaus »

Pitäkää sellaisia istuntoja, joissa sanotte kaikki ääneen toisillenne ja itsellenne: "Minä olen riittävän hyvä juuri tällaisena kuin olen, jotta minua voi rakastaa, arvostaa ja kunnioittaa." Mieluiten montaa kertaa päivässä niin että enosi lakkaa alistamasta ja te muut alistumasta. Asioista voi huomauttaa nätisti enolle ja sanoa, että anteeksi, mutta tuntuu pahalta kun jne. Jos rupeaa öykkäröimään, sano terveisiä Keikaukselta.

Kyllähän se meinaan niin on, että ihmiset kohtelevat sinua siten kun annat heidän sinua kohdella. Osta enollesi lahjaksi Dr. Philin kirja "Pidä itsestäsi huolta" ja lue sitä sille ääneen joka päivä. :wink:

Olen muuttunut Dr. Philiksi. Viikset kasvaa jo. Onneksi tukka ei ole ainakaan vielä lähtenyt.
Kikkelis kokkelis.
Sheetlord

Re: Hoivaloukku

Viesti Kirjoittaja Sheetlord »

Tästä voisi kyllä aloittaa kokonaisen uuden topikin, mutta mikä saa sisarukset kääntymään toisiaan vastaan muutaman lepikkohehtaarin tai parin perintöryijyn takia? Samat sisarukset ja serkukset, jotka ovat kasvaneet ja leikkineet yhdessä, tehneet ensimmäiset kiljunsa yhdessä jne. Yhtäkkiäkö kaikki lapsuuden leikit ja nuoruuden verivalat ovat pelkkää sanahelinää? Ja minkä takia? Valtio vie vittu perintöveroina potista leijonanosan. Kannattaako niiden jämien takia katkoa ihmissuhteita?
Keikaus
Kitisijä
Viestit: 4772
Liittynyt: 15.08.2005 13:18
Paikkakunta: Helsinki

Re: Hoivaloukku

Viesti Kirjoittaja Keikaus »

Joo, ja sitten pieni mielialalääkitys yhdistettynä terveisiin elämäntapoihin voisi tehdä papalle terää. Esim. kunnon reipas ulkoilu on hyvä tapa purkaa turhaumia. Eli tuuppaa ukko ulos tuvasta vaikka potkukelkan päälle ja sano, että kiertää kirkon.
Kikkelis kokkelis.
Elukka

Re: Hoivaloukku

Viesti Kirjoittaja Elukka »

Sheetlord kirjoitti:Kannattaako niiden jämien takia katkoa ihmissuhteita?
Aivan sama, mutta se kaappikello ja isomummun perintöhopeat tulee sitten meille, onko selvä?! :kele:
ninnithequeen

Re: Hoivaloukku

Viesti Kirjoittaja ninnithequeen »

Sheetlord kirjoitti:Tästä voisi kyllä aloittaa kokonaisen uuden topikin, mutta mikä saa sisarukset kääntymään toisiaan vastaan muutaman lepikkohehtaarin tai parin perintöryijyn takia? Samat sisarukset ja serkukset, jotka ovat kasvaneet ja leikkineet yhdessä, tehneet ensimmäiset kiljunsa yhdessä jne. Yhtäkkiäkö kaikki lapsuuden leikit ja nuoruuden verivalat ovat pelkkää sanahelinää? Ja minkä takia? Valtio vie vittu perintöveroina potista leijonanosan. Kannattaako niiden jämien takia katkoa ihmissuhteita?
Mä en perintöä vingu kyl.
Olen jo sanonutkin, että pankaa Nitan nimiin, jos jotain on. No onhan sitä. Mökkimme jne. Mutta että eivät minun nimiin laita.

Näillä kyllä tuli kun ukki kuoli, aikamoinen tappelu kotitilasta. Meni sitten vanhimmalle pojalle, mummilla toki oikeus asua siinä. Tilaan kuuluu mettää niin hemmetisti plus pellot. Toinen enoni (täys-alkkis) rupesi, KEHTASI vaatia omiaan pois kun pappa kuoli. Pappa itse olisi sanonut siinä tilanteessa: olisit pitäny lapsistasi huolta, mulkku. Ettei niitä olis otettu pois.
Kaikki lapset sai jotain, en tiiä ees mitä mutsi sai, tuo meijän mökki on jo meijän mökki. Sama se mulle, pappa on kuitenkin poissa, siihen ei perinnöt auta.
ninnithequeen

Re: Hoivaloukku

Viesti Kirjoittaja ninnithequeen »

Elukka kirjoitti:
Sheetlord kirjoitti:Kannattaako niiden jämien takia katkoa ihmissuhteita?
Aivan sama, mutta se kaappikello ja isomummun perintöhopeat tulee sitten meille, onko selvä?! :kele:
Heh.

Mun kalleimmat aarteet on isäni äidin kultamedaljonki ja posliininen kissa.
Oli vielä kuolinvuoteellaan sanonu Tätsylle, että katokkin että Ninni saa ne.

Tallessa ovat. Ei niitä rahallisesti voi arvostella.
Vastaa Viestiin