Kaverittomuus?!?

Ihmissuhdeasiat ja lemmekkäät jutut
Avatar
Jyrki73
Kitinän uhri
Viestit: 765
Liittynyt: 14.08.2005 19:20
Paikkakunta: Kotka

Re: Kaverittomuus?!?

Viesti Kirjoittaja Jyrki73 »

Joo eipä ole ystäviä oikeastaan mullakaan. Työkaverit on mukavia mutta en minä tapaa heitä työajan ulkopuolella kuin joskus sattumalta ohimennen kaupassa tai yökerhossa jne.

TV-korjaajan lisäksi minulla oli vieras asunnossani viimeksi joskus kevät-talvella. Itsekkään en ole ollut kenenkään luona kylässä kun sitten viimeksi elokuussa, jolloin kävin sukulaisten luona Pohjanmaalla. Täältä Kotkasta on sinne matkaa..

Kesällä istuttiin purjehdusreissulla iltaa yhdessä ja juteltiin. Sellainen ilta on minulle kovin harvinainen. Pienessä tutuksi käyneessä porukassa minäkin hiljainen ja hiukan ujo innostuin juttelemaan.

Postissa tuli sitten kuvia cd:llä, mutta sen jälkeen ei ole kukaan ottanut mitään yhteyttä, vaikka viikko oltiin purjehtimassa, ja viimeisinä päivinä suunniteltiin jo muistelu iltaa.

Niin että lähdetään porukalla sinne kity-pikkujouluun ja saadaan kaikki itsellemme uusia parhaita ystäviä.
Hilpi
Kitinä paheena
Viestit: 47
Liittynyt: 15.08.2005 13:08

Re: Kaverittomuus?!?

Viesti Kirjoittaja Hilpi »

Suvinen kirjoitti:Olen aina ollut pikkuisen erakkoluonne ja laiska ylläpitämään ystävyyssuhteita. Viihdyn paljon itsekseni ja olen aika ujo, ja joskus tuntuu että tiiviit ystävyyssuhteet yksinkertaisesti vievät minulta aikaa jonka itsekkäästi haluaisin käyttää itseeni. Siksipä harvat ystäväni ovatkin sellaisia, jotka jaksavat itse ottaa minuun yhteyttä ja pyydellä ulos, käymään yms. Yleensä lähden jos joku vain pyytää. Itse en juuri koskaan soittele kenellekään ystävistäni. Silti en usko kenenkään siitä loukkaantuvan - eiväthän he silloin olisi ystäviäni!
Pakko tunnustaa, olen huono ystävä. Ehkä minulla on se kuuluisa huonoitsetunto tjtn mutta jos ystävyyden ylläpito soitteluineen, tapaamisehdotteluineen sun muineen olisi vain minun harteillani, niin pian luulisin toisen vain säälistä kanssani olevan.

Uskon ystävyyden olevan molemmin puoleista tekemistä. Eikä vain sitä, että toinen aktivoi ystävyyttä ja toinen vain reagoi ehdotuksiin.

Toisaalta minulla ei koskaan ole ollut kuvatunlaista toispuoleista ystävyyssuhdetta, niin enpä osaa varmaksi sanoa.
Avatar
LillyMunster
Kitisijä
Viestit: 2007
Liittynyt: 15.08.2005 12:55

Re: Kaverittomuus?!?

Viesti Kirjoittaja LillyMunster »

Olen onnellinen siitä, että minulla on oikeita ystäviä. Ne erotta kavereista ja turhista wannabekamuista sillä kun heihin ei ole ollut aikoihin yhteydessä. Kaveri selittää mitä on tehnyt viime eikoina, missä asuu, kenen kanssa seurustelee, mitä opiskelee jne...
Ystävä sanoo: Hemmetti kävin eilen hammaslääkärissä, oli ihan kamalaa..." eli aivan kuin ei olisi ollut sitä vuoden taukoa yhteydenpidossa.
Mutta hyviä ystäviä ei koskaan ole liikaa.
Monesti sitä ajattelee leikkivänsä hengellään. Pitäisi aina pitää mielessä, että siinä touhussa saattaakin leikkiäkin terveydellään, ja se on jo ihan toinen juttu...
Avatar
alja
Kitinän uhri
Viestit: 521
Liittynyt: 17.08.2005 8:08
Paikkakunta: saunan taka
Viesti:

Re: Kaverittomuus?!?

Viesti Kirjoittaja alja »

ystävyyssuhteissa täytyy laittaa ittensä likoon. ja sit sattuu. mut pakko yrittää, välillä oikein tyrkyttää itteään ystäväks. ehkä se jonain päivänä kantaa hedelmää.

släm: järkätään kityn laskemisreissu, ni voidaan kaveerata lisää :D
Ulkona paistaa aurinko,
mutta sisällä sataa.
Vastaa Viestiin