Missä Vika?

Ihmissuhdeasiat ja lemmekkäät jutut
RolloTomasi

Re: Missä Vika?

Viesti Kirjoittaja RolloTomasi »

SingleMalt kirjoitti:
RolloTomasi kirjoitti:Ja olethan sinakin jossain sanonut, etta haluat seurustella. Jos silla ei olisi arvoa, niin miksi sitten haluat?
Sori nyt, mutta teikäläisen logiikka ei aukea nyt millään.
Toki haluan seurustella, mutta en kyllä ymmärrä mitenkään, että seurustelu nostaa jonkun arvoa.
Exsat kirjoitti: Se että joku yksilönä haaveilee parisuhteesta tai vaalii jo olemassa olevaa suhdettaan ei mielestäni kuitenkaan tarkoita samaa kuin se, että pitäisi seurustelemattomia/sinkkuja jotenkin muita huonompana. Vaikka suhde ja suhteessa eläminen ovat itselle arvokkaita asioita, eivät ne sentään kenenkään ihmisarvoa määritä.

Jotkut päätyvät suhteeseen helpommin kuin toiset. Osasyynä voi olla omien kriteerien löyhyys/tiukkuus, osaksi taas oma "markkina-arvo". Varmasti myös elämäntapa ja -tilanne vaikuttavat: sosiaalisesti aktiivinen ihminen tapaa huomattavasti enemmän ihmisiä kuin sellainen, joka viettää enimmän aikansa yksin kotona. "Sen oikean" tapaaminen on kuitenkin usein laajan seulonnan takana. Mitä enemmän ihmisiä tapaa ja mitä useampaan tutustuu, niin sitä suuremmalla todennäköisyydellä tulee tapaamaan myös potentiaalisen tulevan seurustelukumppaninsa.
Jos suhteeton tila ja suhteellinen tila ovat yhta arvokkaita, niin miksi antaa edes minkaanlaista merkkia siita, etta voisi olla kiinnostunut suhteesta?

Jos ihmisen perusoikeuksiin ei kuulu oikeus seksiin, mutta joillakin on kuitenkin oikeus seksiin, ja otetaan etta parisuhteen toinen puoli antaa toiselle oikeuden toisinaan seksiin kanssaan, niin eiko talla ihmisella sitten ole enemman oikeuksia ja periaatteessahan oikeudet nostavat arvoa? Samalla tavalla kuin everstilla on enemman valtaa, oikeuksia paattaa suuremman ihmisjoukon kohtalosta, kuin vaikkapa alikersantilla. Ja eversti on korkeampi arvo kuin alikersantti eli talla on enemman arvoa.

Taas palataan tahan parinvalintaan. Joillakin ihmisilla on joillekin ihmisille enemman arvoa, siis tayttaa enemman niita kriteereita joilla toinen kumppaninsa valitsee. Mita kohtaa et ymmarra? Arvoksi yksilotasolla maaraytyy siten, miten tietty ihminen maarittaa arvotetun. Arvo yleistasolla puolestaan maaraytyy silla, kuinka moni ihminen haluaa arvotetun kanssa suhteeseen. Se, ettei arvotettu kuitenkaan halua kenenkaan ehdokkaan kanssa suhteeseen eika nain ela parisuhteessa, ei laske arvotetun arvoa. Tata tilannetta kutsutaan pihtaamiseksi.

Tuosta seulonnasta paasevat lapi ne, joilla on eniten arvoa seulojalle yksilotasolla.

Ja oletko sita mielta, etta rakkaus on merkittava asia? Jos et ole, niin voit lopettaa lukemisen tahan. Ihminen, joka ei ole koskaan ollut parisuhteessa, ei tieda mita on rakastaa. On myos paljon muuta, mita han ei tieda. Tarkeita asioita. Elamaa.

Ehka suhteessa oleva ei pida sellaisia ihmisia huonompina, jotka eivat ole koskaan seurustelleet, mutta mietitaan nyt tata tilannetta viela.

Henkilot A, B, C ja D haluavat kaikki seurustella henkilon E kanssa. Henkilo F ei halua seurustella kuin henkilon G kanssa ja G haluaa vain henkilon F.
Kukaan ei halua seurustella henkilon H kanssa.
F ja G ovat onnekkaita - he molemmat arvostavat toisiaan yhta paljon.
Henkilolla H on yhta vahan arvoa yksilo- ja yleistasolla. Hanella on vain perusarvo.
Henkiloilla E, F ja G on kaikilla yhta paljon arvoa yksilotasolla henkiloille A, B, C, D, E, F ja G.
Henkiloilla F ja G ei ole niin paljoa arvoa yleistasolla kuin henkilolla E, jonka arvo yleistasolla on A+B+C+D.
Henkilolla E on siis eniten arvoa yleistasolla. Hanella on myos eniten valinnanvapautta, ja jos han on onnekas mutta ei pihtari han saattaa jopa arvottaa jotakuta noista neljasta riittavan korkealle alkaakseen suhteeseen.

(Sivuutetaan se seikka, etta jotkut eivat halua kumppanikseen sellaista, jolla ei ole ollut aikaisempia suhteita.)

Kenties suhteessa oleva ei pida suhteettomia huonompina ihmisina, mutta totta on, etta vasten tahtoaan suhteettomilta puuttuu jotain sellaista, mita suhteellisilla on. Ja mita pidemmalle naita puutteita mietitaan, sita pidemmaksi lista kasvaa. Suhteettomilta puuttuu elamankokemusta ja tietoa joistain asioista, joista saattaisi olla heille hyvinkin paljon hyotya. Meidan kulttuurimme kerta toisensa jalkeen painottaa seurustelun merkitysta ihmissuhteissa ja meidan taytyy elaa tassa kulttuurissa, meidan taytyy tulla toimeen, ja tata asiaa helpottaa se, etta ymmartaa niita asioita, joita kulttuurissa nostetaan korkeimmalle. Ihmissuhteet, ihmissuhteet, ihmissuhteet. Lasipallossa elaminen ei ole elamaa, vaan ihmissuhteet ovat elamaa. Nain tassa kulttuurissa, taman kulttuurin ehdoilla.

Edellisessa viestissa on paljonkin asiaa siita, miten seurustelu nostaa jonkun arvoa. Esimerkiksi vahempi altistuminen haavoille elamaksi kutsutussa taistelussa on hyve.

Valitettavasti silla samalla logiikalla, jolla naen itseni arvottomaksi markkinoilla, joudun heittamaan myos muut ei-koskaan-seurustelleet samaan kastiin. Muuten se olisi ajatusvirhe.
SingleMalt kirjoitti: Täysin hölmö ajatus.
Siksi ajatus eramaamokista onkin houkutteleva.
SingleMalt

Re: Missä Vika?

Viesti Kirjoittaja SingleMalt »

RolloTomasi kirjoitti:Siksi ajatus eramaamokista onkin houkutteleva.
Pikku vinkki. Älä ajattele liikaa. Tuollaisella murehtisella ja syiden hakemisella löydät vielä itsesi hihattomasta paidasta.
Yleensä kyllä asioilla on tapana hoitua itsestään.
RolloTomasi

Re: Missä Vika?

Viesti Kirjoittaja RolloTomasi »

SingleMalt kirjoitti: Pikku vinkki. Älä ajattele liikaa. Tuollaisella murehtisella ja syiden hakemisella löydät vielä itsesi hihattomasta paidasta.
Yleensä kyllä asioilla on tapana hoitua itsestään.
Kiitos vinkista, yritan muistaa.
Exsat

Re: Missä Vika?

Viesti Kirjoittaja Exsat »

RolloTomasi kirjoitti: Jos suhteeton tila ja suhteellinen tila ovat yhta arvokkaita, niin miksi antaa edes minkaanlaista merkkia siita, etta voisi olla kiinnostunut suhteesta?
Koska kaikkea ei voi mitata jollain arvoasteikolla.
Jos ihmisen perusoikeuksiin ei kuulu oikeus seksiin, mutta joillakin on kuitenkin oikeus seksiin, ja otetaan etta parisuhteen toinen puoli antaa toiselle oikeuden toisinaan seksiin kanssaan, niin eiko talla ihmisella sitten ole enemman oikeuksia ja periaatteessahan oikeudet nostavat arvoa?
Entä jos ihminen antaa itselleen oikeuden seksiin toisen kanssa? Ei seksin parisuhteessakaan mitään "oikeutta" ole. Seksiä saavat ne, jotka löytävät tarkoitukseen sopivat ja toimintaan myötämielisen partrnerin tai vaihtoehtoisesti ostavat sellaisen.
Samalla tavalla kuin everstilla on enemman valtaa, oikeuksia paattaa suuremman ihmisjoukon kohtalosta, kuin vaikkapa alikersantilla. Ja eversti on korkeampi arvo kuin alikersantti eli talla on enemman arvoa.
Kaikki ihmiset ovat samanarvoisia sotilasarvosta riippumatta. Joillakin ihmisillä on etuoikeus saavuttaa tietty asema elämässään. Ansaittu arvostus on eri asia kuin ihmisarvo.
Taas palataan tahan parinvalintaan. Joillakin ihmisilla on joillekin ihmisille enemman arvoa, siis tayttaa enemman niita kriteereita joilla toinen kumppaninsa valitsee. Mita kohtaa et ymmarra?
Samaa voisi kysyä sinulta. Ihmiset viehättyvät toisissaan eri asioihin, eikä ole mitään tiettyä minimivaatimustasoa, joka pitäisi täyttää voidakseen aloittaa parisuhteen. Tottakai elämänkumppanini on minulle arvokkaampi kuin joku ventovieras, mutta ei minkään yksittäisen ominaisuutensa tai piirteensä vuoksi.

Arvoksi yksilotasolla maaraytyy siten, miten tietty ihminen maarittaa arvotetun. Arvo yleistasolla puolestaan maaraytyy silla, kuinka moni ihminen haluaa arvotetun kanssa suhteeseen. Se, ettei arvotettu kuitenkaan halua kenenkaan ehdokkaan kanssa suhteeseen eika nain ela parisuhteessa, ei laske arvotetun arvoa. Tata tilannetta kutsutaan pihtaamiseksi.
Eikö tärkeämpää olisi ajatella, että miksi joku haluaa suhteeseen toisen kanssa? Minulle tuli esimerkiksi aikoinaan paljonkin yhteydenottoja sähköpostitse Cityn galleriakuvien perusteella. Itse en kuitenkaan osaa arvostaa sitä, että joku haluaisi tutustua minuun pelkästään ulkonäköni vuoksi. En usko että myöskään näille yhteydenottajille olin mitenkään erityisen arvokas, ennemminkin mukava näyttelyesineeksi. Jotkut ovat suosittuja vaurautensa vuoksi, toiset julkisuuden tai valta-aseman. Itse toivoisin kuitenkin, että viehätän kumppaniani ennen kaikkea ihmisenä ja persoonana, ja uskon sen olevan myös lähtökohtaisesti parempi pohja suhteelle kuin jonkun pinnallisemman piirteen palvonta.
Enthu

Re: Missä Vika?

Viesti Kirjoittaja Enthu »

huima kirjoitti:
Enthu kirjoitti:Huiman kommentin perusteella mun siis pitäisi lakata etsimästä&pitää mölyt mahassani&olla puhumatta mitään parisuhteilusta :!:
Ei vaan nauttia elämästä ja olla murehtimatta, sekä lataamatta kaikkea elämän parisuhteen toiveita ja odotuksia sinusta kiinnostuvaan ihmiseen. Tiedän että se on vaikeaa tuntea itsensä arvokkaaksi ja kiinnostavaksi ihmiseksi, jos sitä huomiota ei naisilta saa -- mutta vaikeampaa sen saaminen on, jos käyttäytyy kuin reppana ja voivottelee ettei kukaan pidä.

Ikävä noidankehä, mutta siitä ei ole kovin montaa tapaa päästä irti:

1) oppii itse arvostamaan itseään ja nauttimaan elämästä

2) toinen ihminen tulee ja hänen kauttaan oppii sen

Liikaa etsimällä epätoivo silmissä ei saa käsiinsä kuin katkeruutta ja pettymyksiä.
Hmmm pitänee siis alkaa käyttäytymään kuin MIES eikä olla ressukka =)
Melnais
Kitisijä
Viestit: 2201
Liittynyt: 15.08.2005 0:23
Paikkakunta: Turku

Re: Missä Vika?

Viesti Kirjoittaja Melnais »

Enthu kirjoitti:Omasta mielestäni ihan ok-näköinen,jutut&tyyli kohdallaan -
miksi siis kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa?Naisten silmissä mä
varmaan oon mappi Ö:ssä toivottomana tapauksena :(
Näin ulkopuolisena tarkkailijana puistattavat ne lukemattomat "minä en varmaan kelpaa"-läpät, joihin olet tyhjänpäiväisten hymiöiden lisäksi profiloitunut mielessäni. Voi olla että totuus on toisenlainen, mutta yleensä arvioidaan sen mukaan mitä näkyville saattaa. Jos sisältöä on enemmän, tuo sitä esille.

Rollon ajatusmalleja on vähän vaikea seurata. Yhtäaikaisesti tuntuu esiintyvän kateutta muiden elämää kohtaan ja toisaalta haluttomuutta samanlaiseen elämään itse ryhtyä ja sitä kautta ylenkatsetta muihin. Eihän suhde sinänsä kenenkään ihmisarvoa nosta, eikä terve ihminen sitä statuksena hae. Toista ihmistä etsii sosialisuuttaan, tahdosta löytää joku joka ymmärtää ja jonka kanssa jakaa elämäänsä. Näin minä sen näen, en hakeutumisena seurustelun myötä johonkin mystiseen ylempään kastiin, vaan yksinkertaisesti kaipuuna toisen ihmisen luo. Saatoin toki nopsasti lukien ymmärtää koko höskän väärin ja kommentoida sivupolulta täysin asian vierestä.
Elämä kantaa, jos sen antaa
AarneAnkka

Re: Missä Vika?

Viesti Kirjoittaja AarneAnkka »

Melnais kirjoitti:Eihän suhde sinänsä kenenkään ihmisarvoa nosta, eikä terve ihminen sitä statuksena hae.
Ehkä RolloTomasin pointtina on enemmänkin se että haluttavuus nostaa omalla karulla tavallaan yksilön ihmisarvoa. Jos on haluttu, voi ihan rauhassa valita seurusteleeko vai ei, eikä seurustelua itsenään tarvitse pitää mitenkään itseisarvona.

Seurustelu on kuitenkin selkein ja helpoin indikaattori sille että on haluttu - pidemmäksikin aikaa kuin yhdeksi illaksi. Monelta ehdokkaaltahan myös kysytään "oletko seurustellut aikaisemmin?" ja peräänkuulutetaan seurustelukokemusta - joka saattaa helposti antaa sen vaikutelman että ihminen ei ole kelvollinen ellei ole seurustellut, ikään kuin seurustelukokemus tosiaan tekisi ihmisestä arvokkaamman.

Keikkuuko sellaisten ihmisten ego pilvissä, jota toiset vonkaavat kuorossa koko ajan? Ja alkavatko tällaiset ihmiset lopulta vaatia enemmän, kun tietävät saavansa helposti?
Avatar
Clay
Kitisijä
Viestit: 2582
Liittynyt: 14.08.2005 23:46

Re: Missä Vika?

Viesti Kirjoittaja Clay »

Exsat kirjoitti: Koska kaikkea ei voi mitata jollain arvoasteikolla.
Exsat kirjoitti:Tottakai elämänkumppanini on minulle arvokkaampi kuin joku ventovieras
Voisitko hieman selventää mitä ei voi mitata arvoasteikolla?
Nyt penikseni on fantastinen!
HellBell

Re: Missä Vika?

Viesti Kirjoittaja HellBell »

RolloTomasi kirjoitti:Ja HellBellille kysymys, miten erotat toisistaan rakastamisen ja rakastumisen?
..
Rakastua = itsensä perinpohjaista yllättymistä jostakin sellaisesta Tunteesta, jolle ei mahda mitään, avutonta autuutta hulluuden edessä, antautumista.
Rakastaa = selväjärkisempää.
safi

Re: Missä Vika?

Viesti Kirjoittaja safi »

Mikä ihme tätä kityväkeä vaivaa näin syksyn kynnyksellä?
Jatkuvasti saa lukea pelkkää ruikutusta ja kitinää siitä, miksei löydy sitä ainoaa autuaaksi tekevää eli parisuhdetta.
Ihan selvästi kityynkin tarvittaisin oma epätoivoisten deittiosio, johon kaikki suhdetta kaipaavat voisivat jättää oman ilmoituksensa. :twisted:

Enthu käsittääkseni mies ja Rollo käsittääkseni nainen. Aloittakaa yksinäisyyden ja arvottomuuden tunteiden poisto toisistanne ja menkää yhdessä treffeille ja pitäkää hauskaa. Kas näin helppoa, kun sen osaa:)
mölli
Kitinän uhri
Viestit: 663
Liittynyt: 04.09.2005 4:09

Re: Missä Vika?

Viesti Kirjoittaja mölli »

safi kirjoitti:Mikä ihme tätä kityväkeä vaivaa näin syksyn kynnyksellä?
Jatkuvasti saa lukea pelkkää ruikutusta ja kitinää siitä, miksei löydy sitä ainoaa autuaaksi tekevää eli parisuhdetta.
Ihan selvästi kityynkin tarvittaisin oma epätoivoisten deittiosio, johon kaikki suhdetta kaipaavat voisivat jättää oman ilmoituksensa. :twisted:

Enthu käsittääkseni mies ja Rollo käsittääkseni nainen. Aloittakaa yksinäisyyden ja arvottomuuden tunteiden poisto toisistanne ja menkää yhdessä treffeille ja pitäkää hauskaa. Kas näin helppoa, kun sen osaa:)
Ööh mä luulin rollo on mies. Eikö se sitten ole? :O
Dumari

Re: Missä Vika?

Viesti Kirjoittaja Dumari »

mölli kirjoitti: Ööh mä luulin rollo on mies. Eikö se sitten ole? :O
Minäkin olen aina luullut Rolloa mieheksi.
muskotti
Kitisijä
Viestit: 18
Liittynyt: 08.09.2005 17:46

Re: Missä Vika?

Viesti Kirjoittaja muskotti »

Parisuhteesta puolestaan en valitettavasti tieda mitaan, mutta kuulemma se nostaa ihmisen arvoa viela huimemmin kuin seksi ja muuttaa koko elaman. Parisuhteeseen ja seksiin liittyy viela sellainenkin seikka, etta niille joilla on, annetaan viela enemman, ja niille, joilla ei ole, ei anneta. Arvotonta pohjasakkaa siis.-Rollo Tomasi

Ihan ensimmäiseksi: Enthulle: seurustelu ei takaa onnea, seksiä saa seurustelemattakin, ihmiset on nirsoja kuten luultavasti sinäkin. Ja ulkoiset kriteerit ei aina auta, miehessä pitää olla se jokin, et kiinnostuis. Ja vielä kun lisätään kuvioon sen toisen hakukriteerit. Se on sattumankauppaa kun kohdataan se oikea tai se väärä. Loppupeleissä kadehdin sinua hieman, sulla on kaikki uusi vielä edessä! Ja tunnut tietävän ulkoiset mitat , mieti vielä sisältöä.

Rollo Tomasille: kuka mun statukseni määrittää jollen minä itse?
suhteita ja seksisuhteita läpikäyneenä voin todellakin sanoa etten määritä ihmisarvoani niitten perusteella, ne on kuin sun esimerkkejä pillow talk-leffasta; olen kokemuksen rikkaampi tai vastaavasti tulipahan katottua.Pahimmillaan keräilee itseään savun hälvennettyä.

Kieltämättä rakkaus tai sen harha on aina sen väärti. Yrittää aina uudelleen. En nyt tarkoita lennosta vaihtamista toiseen, vaan sitä luottamuksen määrää jonka varassa antaa itsensä toiselle.
What am I trying to do
What am I trying to say
I´m not trying to tell you anything
You didn´t know
When you wake up today

-Depeche mode
killkill

Re: Missä Vika?

Viesti Kirjoittaja killkill »

Enthu kirjoitti:Hmmm pitänee siis alkaa käyttäytymään kuin MIES eikä olla ressukka =)
Aina hyvä lähtökohta. Zemp.
Exsat

Re: Missä Vika?

Viesti Kirjoittaja Exsat »

Clay kirjoitti:
Exsat kirjoitti: Koska kaikkea ei voi mitata jollain arvoasteikolla.
Exsat kirjoitti:Tottakai elämänkumppanini on minulle arvokkaampi kuin joku ventovieras
Voisitko hieman selventää mitä ei voi mitata arvoasteikolla?
Seurustelusta ei saa itselleen mitään arvoasteikolla mitattavissa olevaa lisäarvoa. Kumppani on minun elämäni kannalta merkittävämpi kuin joku vieras.
RolloTomasi

Re: Missä Vika?

Viesti Kirjoittaja RolloTomasi »

Exsat kirjoitti:
RolloTomasi kirjoitti: Jos suhteeton tila ja suhteellinen tila ovat yhta arvokkaita, niin miksi antaa edes minkaanlaista merkkia siita, etta voisi olla kiinnostunut suhteesta?
Koska kaikkea ei voi mitata jollain arvoasteikolla.
Ei kaikkea voi, mutta taman asian voi.
Exsat kirjoitti:
Jos ihmisen perusoikeuksiin ei kuulu oikeus seksiin, mutta joillakin on kuitenkin oikeus seksiin, ja otetaan etta parisuhteen toinen puoli antaa toiselle oikeuden toisinaan seksiin kanssaan, niin eiko talla ihmisella sitten ole enemman oikeuksia ja periaatteessahan oikeudet nostavat arvoa?
Entä jos ihminen antaa itselleen oikeuden seksiin toisen kanssa? Ei seksin parisuhteessakaan mitään "oikeutta" ole. Seksiä saavat ne, jotka löytävät tarkoitukseen sopivat ja toimintaan myötämielisen partrnerin tai vaihtoehtoisesti ostavat sellaisen.
Noinkin voi kayda. Missaan kohtaa en kuitenkaan kasittele seksia parisuhteen ulkopuolella mutta en kuitenkaan kiella sellaisen olemassaoloa missaan. Melnaisin kanssa voit keskustella enemman siita asiasta, miten seksi ei kuulu ihmisen perusoikeuksiin.
Exsat kirjoitti:
Samalla tavalla kuin everstilla on enemman valtaa, oikeuksia paattaa suuremman ihmisjoukon kohtalosta, kuin vaikkapa alikersantilla. Ja eversti on korkeampi arvo kuin alikersantti eli talla on enemman arvoa.
Kaikki ihmiset ovat samanarvoisia sotilasarvosta riippumatta. Joillakin ihmisillä on etuoikeus saavuttaa tietty asema elämässään. Ansaittu arvostus on eri asia kuin ihmisarvo.
Jos ajatellaankin, etta tuo perusarvo on ihmisarvo, joka kaikilla on, ja tama lisa-arvo, joka kaikilla on oikeus saavuttaa, on taman tietyn aseman saavuttaminen. Onhan sekin ansaittu asema, etta joku haluaa parisuhteeseen kanssasi - juuri sinun kanssasi.
Ja onko silla loppupelissa mitaan merkitysta nailla markkinoilla onko tuo lisa-arvo ihmisarvon jatke vai ansaittu asema? Sama lopputulos molemmissa tapauksissa.

Exsat kirjoitti: Samaa voisi kysyä sinulta. Ihmiset viehättyvät toisissaan eri asioihin, eikä ole mitään tiettyä minimivaatimustasoa, joka pitäisi täyttää voidakseen aloittaa parisuhteen. Tottakai elämänkumppanini on minulle arvokkaampi kuin joku ventovieras, mutta ei minkään yksittäisen ominaisuutensa tai piirteensä vuoksi.
Minimivaatimustasosta? Ei ehka yleisella tasolla, mutta luulen, etta jokaisella yksittaisella ihmisella on oma minimivaatimustasonsa.
Ja eiko elamankumppanisi ole sinulle arvokas kaikkien niiden asioiden vuoksi, jotka tekevat hanesta juuri hanet? Kylla hanetkin voidaan pilkkoa osiin ja verrata muihin osiin pilkottuihin ihmisiin. Tuskin kukaan kuitenkaan nain kaytannossa tekee, mutta mahdollista on ainakin jossain maarin.
Exsat kirjoitti: Eikö tärkeämpää olisi ajatella, että miksi joku haluaa suhteeseen toisen kanssa? Minulle tuli esimerkiksi aikoinaan paljonkin yhteydenottoja sähköpostitse Cityn galleriakuvien perusteella. Itse en kuitenkaan osaa arvostaa sitä, että joku haluaisi tutustua minuun pelkästään ulkonäköni vuoksi. En usko että myöskään näille yhteydenottajille olin mitenkään erityisen arvokas, ennemminkin mukava näyttelyesineeksi. Jotkut ovat suosittuja vaurautensa vuoksi, toiset julkisuuden tai valta-aseman. Itse toivoisin kuitenkin, että viehätän kumppaniani ennen kaikkea ihmisenä ja persoonana, ja uskon sen olevan myös lähtökohtaisesti parempi pohja suhteelle kuin jonkun pinnallisemman piirteen palvonta.
Mielenkiintoista, etta tassa alat jo hiljalleen pilkkoa ihmista osiin. Nyt jo onnistuit erottamaan ulkonakosi persoonastasi.
Luonnollisesti eri ihmisiin vetoavat eri ominaisuudet kenties samassakin ihmisessa, jolloin todellakin tarkastellaan arvottajaa. Mutta emme voi unohtaa arvotettua, koska hanessahan tama arvottaja ne piirteet nakee jotka haneen vetoavat. Tiedostetulla tai tiedostamattomalla tasolla.
Melnais kirjoitti: Rollon ajatusmalleja on vähän vaikea seurata. Yhtäaikaisesti tuntuu esiintyvän kateutta muiden elämää kohtaan ja toisaalta haluttomuutta samanlaiseen elämään itse ryhtyä ja sitä kautta ylenkatsetta muihin.
Anteeksi, tarkoitukseni on ymmartaa meidan sukupolvemme kulttuuria. Olen pahoillani, jos ymmarrat tarkoitukseni ja suhtautumiseni vaarin.
safi kirjoitti:Mikä ihme tätä kityväkeä vaivaa näin syksyn kynnyksellä?
Jatkuvasti saa lukea pelkkää ruikutusta ja kitinää siitä, miksei löydy sitä ainoaa autuaaksi tekevää eli parisuhdetta.
Anteeksi, jos kirjoitukseni vaikuttaa ruikutukselta ja kitinalta.
Dumari kirjoitti:
mölli kirjoitti: Ööh mä luulin rollo on mies. Eikö se sitten ole? :O
Minäkin olen aina luullut Rolloa mieheksi.
Itse asiassa Setan sukupuolitestin mukaan olen nainen, mutta jalkovaliin katsottaessa... Well, nobody's perfect!
Exsat kirjoitti: Seurustelusta ei saa itselleen mitään arvoasteikolla mitattavissa olevaa lisäarvoa.
Miksei siita saa arvokasta tietoa uudesta kokemuksesta?
Ja eiko tieto siita, mita on rakastaa, ole arvokasta?
muskotti kirjoitti:Parisuhteesta puolestaan en valitettavasti tieda mitaan, mutta kuulemma se nostaa ihmisen arvoa viela huimemmin kuin seksi ja muuttaa koko elaman. Parisuhteeseen ja seksiin liittyy viela sellainenkin seikka, etta niille joilla on, annetaan viela enemman, ja niille, joilla ei ole, ei anneta. Arvotonta pohjasakkaa siis.-Rollo Tomasi
Kiitos, noin mina todellakin taman meidan tarkastelun kohteena olevan kulttuurin naen.
muskotti kirjoitti: Rollo Tomasille: kuka mun statukseni määrittää jollen minä itse?
Haluaisitko tarkentaa? Statuksen missa suhteessa?
AarneAnkka kirjoitti:
Ainakin joku tuntuu ymmartavan ainakin osan ajatuksesta, joten en tata varmaan taysin vaarin ole ymmartanyt.
safi

Re: Missä Vika?

Viesti Kirjoittaja safi »

RolloTomasi kirjoitti: Itse asiassa Setan sukupuolitestin mukaan olen nainen, mutta jalkovaliin katsottaessa... Well, nobody's perfect!
Sorry Rollo. :oops: Kompastuin siis jälleen omaan näppäryyteeni.
HellBell

Re: Missä Vika?

Viesti Kirjoittaja HellBell »

RolloTomasi kirjoitti: Tuo olisi ihanaa, eiko vain? Olisi ihanaa, jos ihminen voisi vain toteuttaa itseaan ja nain olla hyodyllinen. Rakastettu yhta suuressa maarin kuin parisuhteessa oleva. Mutta valitettavasti tuo ei ole totta..
Onko paras rakkaus sitä, mitä ideaaliseen parisuhteeseen rakkautena kuuluu? Rakkauden arvottaminen on yksilöllistä, sekin.
Olisiko ihanaa olla Romeo&Julia-tyyppisen rakkausstoorin toisena päähenkilönä? Totta vie olisi, kunhan vain loppu ei olisi yhtä traaginen.
Moniko edes elinaikanaan kokee sellaista Rakkautta? Epäilen ettei välttämättä kovin moni.
Positiivinen pointti tuosta: Sitä mitä vielä ei ole tapahtunut, se on vielä edessä. Mahdollisesti - ja optimistisesti ajatellen mahdollisuudet ovat hyvät, mille johtopäätökselle ei ole mitään järkiperäistä perustetta, ihan intuition varassa veikataan.
.. Voimmehan aina yrittaa muuttaa kulttuuria ja arvoja, ei minulla koskaan mitaan sita vastaan ole ollut, tai jatkaa kapinallisina ylivoiman edessa..
Ei pidä lannistua, Navaronen tykit sentään, pitää vaan uskoa itseensä ja olla välittämäti siitä, kuuluuko enemmistöön vai vähemmistöön. :wink:
.. Ja joitain poikkeustapauksia lukuunottamatta seksuaalisesti vetovoimaisemmat harjoittavat enemman seksia, ja eiko seksuaalinen vetovoima ole positiivinen ominaisuus?..
Seksuaalinen vetovoima on positiivinen ominaisuus, kyllä, muttei mikään absoluuttinen suure - ihmisen itsensä myötä sekin ilmenee/kehittyy/muuttuu tietynlaisena, puhutaanhan esimerkiksi ihmisistä, jotka 'ennen eivät olleet kiinnostavia seksuaalisessa mielessä, mutta sitten heille tapahtui jotain ja seksuaalisuus alkoi ilmetä heissä vetovoimaisella tavalla..'
Johtopäätös: ihminen itse vaikuttaa itseensä.
.. Mutta luepa tasta asiaa seka seurustelevien etta seurustelemattomien nakokulmasta: ....
Kokoelmaksi asti kommentteja - joitain niistä ymmärsi hyvin ja toisia kommentteja ei niin hyvin. Parisuhdetila voi olla ihana tila, mutta niin voi myös olla parsiuhteettoman tila ja päinvastoin eli että molemmat tilat voivat myös olla huonoja, ihmisistä johtuvaa.
.. ja kumpaisessakin tilassa on varmasti omat hyvät ja huonot puolensa - mistä tilasta käsin näitä puolia tarkkailee.. se vaikuttaa.
.. Kerro minulle, miksi markkina-arvosta puhutaan, jos sellaista ei ole kulttuurissamme ainakin jossain maarin?
Kyllä sellainen tosiaan tuntuisi olevan vallalla kulttuurissamme, mutta tätä hegemoniaa vasten.. omat arvot ja vapaus itsensä arvottamiseen muista riippumatta - jos jollakin on siinä jotain ongelmaa "tämä tuote ei nyt kyllä kelpaa" niin menköön toiselle lihatiskille, ei ole meitin ongelma.
Viva la Revolution!
Tiikeriankka

Re: Missä Vika?

Viesti Kirjoittaja Tiikeriankka »

safi kirjoitti:Mikä ihme tätä kityväkeä vaivaa näin syksyn kynnyksellä?
Jatkuvasti saa lukea pelkkää ruikutusta ja kitinää siitä, miksei löydy sitä ainoaa autuaaksi tekevää eli parisuhdetta.
Ihan selvästi kityynkin tarvittaisin oma epätoivoisten deittiosio, johon kaikki suhdetta kaipaavat voisivat jättää oman ilmoituksensa. :twisted:
Kylläpäs on yksisilmäinen ja tunteeton katsanto. Eli erittäin hyvin provottu.

Jokainen, joka ei koskaan ole kokenut miltä tuntuu olla rakastettu ja haluttu, haluaa varmasti tuntea sen. Nekin, joilla edellisestä kerrasta on pitkä aika. Minä ymmärrän hyvin kitinän. Kitiskää niin paljon kuin haluatte :paavi: Minä kitisisin myös, jos viitsisin.
:mrgreen: :mrgreen: :mrgreen:
RolloTomasi

Re: Missä Vika?

Viesti Kirjoittaja RolloTomasi »

HellBell kirjoitti: Onko paras rakkaus sitä, mitä ideaaliseen parisuhteeseen rakkautena kuuluu? Rakkauden arvottaminen on yksilöllistä, sekin.
Sita en tieda, ja rakkauttahan on hyvin monenlaista, yleensa mietin niita neljaa kreikkalaisten maarittamaa tyyppia ja niiden eroja. Melnais ei erotellut minkalaisesta rakkaudesta han puhui, luultavasti eroksesta, tai kenties kaikista yhdessa. Sita voimme vain arvailla kunnes han suostuu kertomaan. Mutta onhan parisuhteessa paljon muutakin kuin pelkastaan rakkaus.

Jup, siita olen samaa mielta, etta rakkauden arvottaminen on yksilollista.
HellBell kirjoitti: Johtopäätös: ihminen itse vaikuttaa itseensä.
Tastakin olen samaa mielta, etta ihminen voi muuttaa tassakin tilanteessa itseaan, muuttua toisen silmissa tai muuttua muiden olosuhteiden vaikutuksesta. Hyveiden maara tietyn ihmisen suhteen ei ole vakio, ei toisen, tuskin edes omien nakemystensa mukaan, mutta se ei kuitenkaan muuta tata ajatusmallia miksikaan.
HellBell kirjoitti:Kyllä sellainen tosiaan tuntuisi olevan vallalla kulttuurissamme, mutta tätä hegemoniaa vasten.. omat arvot ja vapaus itsensä arvottamiseen muista riippumatta - jos jollakin on siinä jotain ongelmaa "tämä tuote ei nyt kyllä kelpaa" niin menköön toiselle lihatiskille, ei ole meitin ongelma.
Vaikka tasta markkina-arvoajatelusta ja joistain muista tata kulttuuria hahmottavaan ajatusjoukkoon liittyvista seikoista voisimmekin paasta eroon, minun taytyy myontaa, etta arvotan ihmisia myos itse. Joillakin ihmisilla on parisuhdemielessa minulle enemman arvoa kuin joillain toisilla. Taman asian kieltaminen olisi tekopyhaa. Kuitenkaan esimerkiksi kokemus edellisesta parisuhteesta ei itse arvostamiini seikkoihin kuulu.

Silti vapauden puolesta:
HellBell kirjoitti:Viva la Revolution!
:hep: Viva la Revolution!
Melnais
Kitisijä
Viestit: 2201
Liittynyt: 15.08.2005 0:23
Paikkakunta: Turku

Re: Missä Vika?

Viesti Kirjoittaja Melnais »

RolloTomasi kirjoitti:
HellBell kirjoitti: Onko paras rakkaus sitä, mitä ideaaliseen parisuhteeseen rakkautena kuuluu? Rakkauden arvottaminen on yksilöllistä, sekin.
Sita en tieda, ja rakkauttahan on hyvin monenlaista, yleensa mietin niita neljaa kreikkalaisten maarittamaa tyyppia ja niiden eroja. Melnais ei erotellut minkalaisesta rakkaudesta han puhui, luultavasti eroksesta, tai kenties kaikista yhdessa. Sita voimme vain arvailla kunnes han suostuu kertomaan. Mutta onhan parisuhteessa paljon muutakin kuin pelkastaan rakkaus.

Jup, siita olen samaa mielta, etta rakkauden arvottaminen on yksilollista.
Paras rakkauteni? En olekaan tunnekilpailuna tätä hoksannut vielä ajatella. En edes muista mistä keskustelusta alkuperäinen lainattu kommetti oli, mahtaisiko liittyä syihin jonka vuoksi nään parisuhteen itselleni soveliaampana tilana kuin yksinelämisen. Siis itselleni. En mielestäni koe olevani parisuhteen vuoksi parempi ihminen mutta silloin pystyn toteuttamaan niitä puolia joita vahvoina ja tärkeinä pidän. Ei silti mikään ihmisarvon mittari, samaa joustamista ja myötäelämistä voi oppia ja opetella myös perheen ja ystävien piirissä.

Vieläkään en hoksaa mitä Rollo ajaa takaa, johtunee puutteellisesta ajankäytöstä keskittymiseen. Jos äärimmilleen viedään, niin parisuhde jää uupumaan usein ihmisiltä jotka eivät ole valmis tekemään elämässään minkäänlaisia kompromisseja. Ei sekään liene sen vähempiarvoista, mutta muutettavissa oleva käytösmalli kyllä. Riippuu vain siitä mitä haluaa kuinka paljon viitsii itseään mankeloida ja muokata.
Elämä kantaa, jos sen antaa
tonyjl

Re: Missä Vika?

Viesti Kirjoittaja tonyjl »

AarneAnkka kirjoitti: Keikkuuko sellaisten ihmisten ego pilvissä, jota toiset vonkaavat kuorossa koko ajan? Ja alkavatko tällaiset ihmiset lopulta vaatia enemmän, kun tietävät saavansa helposti?
Tottakai. Tyhmiä kyselet.
tonyjl

Re: Missä Vika?

Viesti Kirjoittaja tonyjl »

Itsekin muuten olen lähisuvustani viimeinen mustalammas joka ei ole pariutunut. Vaikka olen siis tämän polven vanhimmasta päästä. Yksi ehdokas oli josta olisin ottanut vaikka vaimon mutta hän ei minusta. Nyt tiedän mitä haluan enkä kunnianhimoisena ja määrätietoisena heppuna halua vähempään tyytyä. Toki saisin toisen puoliskon varmasti heti mutta olen alkanut miettiä että onkohan alitajunnassa jokin vika etten edes halua vielä? Lisäksi elämänvaihe on sellainen ettei tiedä missä on kuukauden päästä, ei pysy yhdessä maassa pitkään ja jatkuvasti on kiire. En myöskään liiku tällä hetkellä piireissä jossa voisi kovin hyvin tutustua uusiin ihmisiin. Jokin uusi koulu olisi aivan loistava tähän tarkoitukseen.

Itselleni olen tämän koittanut miettiä siten että kun sitä sopivaa ei vielä ole löytynyt niin on jännittävää että minkä puun takaa hän putkahtaa esiin ja koska. Mistä maailmankolkasta sellainen löytyy ja millainen hän lopulta on? Tulevaisuus sen näyttää siitä huolimatta että murehtiiko siitä vai ei. Mieluummin ei.

Yletön vonkaaminen on joka tapauksessa turhaa. Ihmiset haluavat juuri niitä joidenka kokee olevan "itsensä yläpuolella".
nypari

Re: Missä Vika?

Viesti Kirjoittaja nypari »

Aivan kuten elämässä ylipäätään myös parisuhdekuvioissa voidaan sanoa, että tietyntyyppisille ihmisille tapahtuu keskimäärin enemmän positiivisia asioita ja onnistumisia kuin toisille. Ratkaiseva tekijä on avoin, aktiivinen ja positiivinen suhtautuminen asioihin ja ihmisiin. Tässäpä tämä kliseinen manifestini lyhykäisyydessään.

Jatkuvat ruikuttajat ovat usein negatiivisten ajatustensa ja tapojensa vankeja, samalla yrittäen keksiä mitä kummallisempia oikeutusperusteita menestymättömyydelleen.

Oikeudenmukaista ja tasapuolista elämä ei toki ole - ei sen kai ole tarkoituskaan olla?
RolloTomasi

Re: Missä Vika?

Viesti Kirjoittaja RolloTomasi »

Exsat kirjoitti: Entä jos ihminen antaa itselleen oikeuden seksiin toisen kanssa?
Muuten, jos ihminen antaa itse itselleen oikeuden seksiin sellaisen ihmisen kanssa, joka ei hanelle ole oikeutta seksiin kanssaan antanut, ja kayttaa sita, tilannetta kutsutaan raiskaukseksi.
Vastaa Viestiin