Sinkkuilu vs. parisuhteilu

Ihmissuhdeasiat ja lemmekkäät jutut

Sinkkuilu vs. parisuhteilu

Vapaa kuin tuuli
12
29%
Kaksin aina kaunihimpi
29
71%
 
Ääniä yhteensä: 41

Avatar
Clay
Kitisijä
Viestit: 2582
Liittynyt: 14.08.2005 23:46

Re: Sinkkuilu vs. parisuhteilu

Viesti Kirjoittaja Clay »

Rahkapussi kirjoitti:Minkä helvetin takia pitää mennä kumppanin sukujuhliin, jos ei halua tavata edes omia sukulaisiaan tai tavata kumppanin kavereita, joiden kanssa ei välttämättä synkkaa tai ole mitään yhteistä.
Kyllä mun mielestä olis hyvin outoa, jos kumppanin mieltymykset ihmisten suhteen eroaisi paljolti omista. Saattaisi tulla mieleen, että mikä v*ttu on vikana tossa ihmisessä, jota paneskelen.
Savannah kirjoitti:Tuolla logiikalla kaikki itsestään huolehtivat miehet ja naiset ovat playereitä tai hetkinen, saattaahan olla myös että heidän arvomaailmansa on erilainen.
Nykyihminen elää arvotyhjiössä.
Nyt penikseni on fantastinen!
Pyry-Matias

Re: Sinkkuilu vs. parisuhteilu

Viesti Kirjoittaja Pyry-Matias »

BrianW kirjoitti:Noh. Ilmaisuni oli huono. Lainattu eräästä kirjasta...

Tutustuin tässä vähän aikaa sitten sellaisen itsenä kehittämiskirjallisuuden klassikkoon kuin Napoleon Hillin Think & Grow Rich... Sieltä tuo lause.

Muistan myös jostain lukeneeni...
Onko sulla omia ajatuksia?
prosessi

Re: Sinkkuilu vs. parisuhteilu

Viesti Kirjoittaja prosessi »

BrianW kirjoitti:
prosessi kirjoitti:
BrianW kirjoitti:Vaikuttaa siltä, ettette ole hyvää suhdetta kokeneetkaan. Mikään ei potki miestä eteenpäin kun kunnon nainen.
Nyt ei ymmärrä? Luulin et miehet osais iteki kävellä eteenpäin, mut ehkä sitten ei. Jos suhde on jotain potkimista, niin ei sekään kovin hyvältä kuulosta, olipa itse sitten se potkija tai potkittava.
Noh. Ilmaisuni oli huono. Lainattu eräästä kirjasta. Tarkoitin inspiraation lähteenä toimimista yms.
Voihan kuitenkin olla niinkin, että eri ihmiset kaipaavat erilaisia asioita parisuhteelta. Siinä missä esimerkiksi äitini on kaivannut turvallisuutta ja isäni aivolepoa, tarvitsen minä jonkinlaisen ajatusankkurin, joka estää minua katoamasta avaruuteen, ainakaan ilman rakettia.
Tutustuin tässä vähän aikaa sitten sellaisen itsenä kehittämiskirjallisuuden klassikkoon kuin Napoleon Hillin Think & Grow Rich ja siinä hän yhden luvun verran perustelee kuinka seksuaalisuus on perusvoima, joka ajaa ihmisiä eteenpäin. Sieltä tuo lause.
Tietenkin se on perusvoima, mutta vain yksi neljästä. Lorenzin mukaan ne kolme muuta ovat nälkä, pelko ja aggressio, joista aggressio hänen määritelmänsä mukaan on se tilanvaltaukseen (=menestykseen) liittyvä perusvoima.
Muistan myös jostain lukeneeni, että yritteliäillä ja eteenpäin pyrkivillä (siinä tutkimuksessa, miehillä) on keskimääräistä voimakkaampi libido.

Miten tämä lienee naisten kohdalla minulla ei ole mitään mielikuvaa.
Varmaan noinkin, mutta vaikeampi lienee määritellä, että onko libidon voimakkuus syynä menestykseen, vai onko kyseisellä henkilöllä muutenkin voimakas viettirakenne. (Hitto, nämä sanavalinnat tulevatkin sitten suojelukoirien koulutusoppaasta, mutta käteviä ne silti ovat...)
prosessi

Re: Sinkkuilu vs. parisuhteilu

Viesti Kirjoittaja prosessi »

Pyry-Matias kirjoitti:
BrianW kirjoitti:Noh. Ilmaisuni oli huono. Lainattu eräästä kirjasta...

Tutustuin tässä vähän aikaa sitten sellaisen itsenä kehittämiskirjallisuuden klassikkoon kuin Napoleon Hillin Think & Grow Rich... Sieltä tuo lause.

Muistan myös jostain lukeneeni...
Onko sulla omia ajatuksia?
Onko kenelläkään?
Bliss

Re: Sinkkuilu vs. parisuhteilu

Viesti Kirjoittaja Bliss »

Pyry-Matias kirjoitti:
BrianW kirjoitti: Muistan myös jostain lukeneeni...
Onko sulla omia ajatuksia?
Sitaatti On Oiva Älyn Korvike
(lainattu Pohjolan radiomainoksesta ;))
prosessi

Re: Sinkkuilu vs. parisuhteilu

Viesti Kirjoittaja prosessi »

Bliss kirjoitti:
Pyry-Matias kirjoitti:
BrianW kirjoitti: Muistan myös jostain lukeneeni...

Onko sulla omia ajatuksia?
Sitaatti On Oiva Älyn Korvike
(lainattu Pohjolan radiomainoksesta ;))
Höh, me sanotaan koko ajan samoja asioita, mutta sä sanot tyylikkäämmin.
Bliss

Re: Sinkkuilu vs. parisuhteilu

Viesti Kirjoittaja Bliss »

prosessi kirjoitti:
Höh, me sanotaan koko ajan samoja asioita, mutta sä sanot tyylikkäämmin.
Työrasite, ystävä hyvä :)
SikaMika

Re: Sinkkuilu vs. parisuhteilu

Viesti Kirjoittaja SikaMika »

Pyry-Matias kirjoitti:
sikapaskamikapaska jopa
You wish! 8)

Mutta joo, mä myös skippaan mielelläni säätilakeskustelut, ellei opponenttina ole Mette Mannonen jonka pöksyihin olisin pyrkimässä. Toteutan ennemmin_yksin_kuin_huonossa_seurassa -metodiani paskanjauhajien keskuudessa.
Kyllä mä partnerini kissanristiäisiin voin lähteä mukaan tylsistymisenkin uhalla, se vaan on kohtelias ele ja pakollinen kuvio elätellessäni toiveita saada daamini mukaan oman sukuni kirjekuorenavajaisiin sun muihin vittumaisuuksiin. Kyse on pienistä uhrauksista, joita nyt joutuu toisinaan tekemään olipa kyseessä kuinka onnellinen tai onneton parisuhde tahansa - noiden seurauksena ehkä kuitenkin asteen onnellisempi.
Sietämättömillä uhrauksilla mä tarkoitan sitä, että ripustaisin itse vapaaehtoisesti pallini naulaan ja asettaisin itseni asemaan, jossa esim. joutuisin kysymään siipaltani lupaa - sitä kuitenkaan saamatta - päästä kavereideni kanssa ulos kerran vuodessa. Järkevä kumppani ei tuollaisia vaadi, eikä järkevä kumppani myöskään tuollaiseen suostu.

Suvinen kirjoitti:
Jos minä heruttaisin jotakuta täällä, se ei taatusti näkyisi kenellekään teistä.
Joo, ja voit lopettaa myös niiden yksityisviestiesi lähettelyn. Ei kiinnosta, sulla on liian pienet tissit etkä sä juo edes kaljaa! :wink:
Savannah

Re: Sinkkuilu vs. parisuhteilu

Viesti Kirjoittaja Savannah »

Clay kirjoitti: Nykyihminen elää arvotyhjiössä.
Höpö höpö. Nykymaailman arvot ovat raha, valta, status ja sosiaalinen asema. Arvoja ne ovat nekin :D
Tix

Re: Sinkkuilu vs. parisuhteilu

Viesti Kirjoittaja Tix »

Savannah kirjoitti:
Clay kirjoitti: Nykyihminen elää arvotyhjiössä.
Höpö höpö. Nykymaailman arvot ovat raha, valta, status ja sosiaalinen asema. Arvoja ne ovat nekin :D
Unohdit ulkonäön.
Savannah

Re: Sinkkuilu vs. parisuhteilu

Viesti Kirjoittaja Savannah »

Tix kirjoitti:
Savannah kirjoitti:
Clay kirjoitti: Nykyihminen elää arvotyhjiössä.
Höpö höpö. Nykymaailman arvot ovat raha, valta, status ja sosiaalinen asema. Arvoja ne ovat nekin :D
Unohdit ulkonäön.
Hyvä, että paikkasit.
Avatar
Clay
Kitisijä
Viestit: 2582
Liittynyt: 14.08.2005 23:46

Re: Sinkkuilu vs. parisuhteilu

Viesti Kirjoittaja Clay »

Savannah kirjoitti:
Clay kirjoitti: Nykyihminen elää arvotyhjiössä.
Höpö höpö. Nykymaailman arvot ovat raha, valta, status ja sosiaalinen asema. Arvoja ne ovat nekin :D
Eli ihminen, joka huolehtii itsestään suhteessa, mutta ei ole playeri, arvostaa rahaa, valtaa ja statusta ennen kaikkea? Amerikan psyko?
Nyt penikseni on fantastinen!
prosessi

Re: Sinkkuilu vs. parisuhteilu

Viesti Kirjoittaja prosessi »

Tix kirjoitti:
Savannah kirjoitti:
Clay kirjoitti: Nykyihminen elää arvotyhjiössä.
Höpö höpö. Nykymaailman arvot ovat raha, valta, status ja sosiaalinen asema. Arvoja ne ovat nekin :D
Unohdit ulkonäön.
Tässä puhuttiin ihmisistä, ei naisista. Eihän Harkimon tarvitse olla komea.
Tix

Re: Sinkkuilu vs. parisuhteilu

Viesti Kirjoittaja Tix »

prosessi kirjoitti:
Tix kirjoitti:
Savannah kirjoitti:
Höpö höpö. Nykymaailman arvot ovat raha, valta, status ja sosiaalinen asema. Arvoja ne ovat nekin :D
Unohdit ulkonäön.
Tässä puhuttiin ihmisistä, ei naisista. Eihän Harkimon tarvitse olla komea.
Eikä Göran Porvalin olla rikas. Meinaatko ettei Göran ole ihminen?
prosessi

Re: Sinkkuilu vs. parisuhteilu

Viesti Kirjoittaja prosessi »

Tix kirjoitti:
prosessi kirjoitti:Tässä puhuttiin ihmisistä, ei naisista. Eihän Harkimon tarvitse olla komea.
Eikä Göran Porvalin olla rikas. Meinaatko ettei Göran ole ihminen?
Sehän on kala.
Savannah

Re: Sinkkuilu vs. parisuhteilu

Viesti Kirjoittaja Savannah »

Clay kirjoitti:
Savannah kirjoitti:
Clay kirjoitti: Nykyihminen elää arvotyhjiössä.
Höpö höpö. Nykymaailman arvot ovat raha, valta, status ja sosiaalinen asema. Arvoja ne ovat nekin :D
Eli ihminen, joka huolehtii itsestään suhteessa, mutta ei ole playeri, arvostaa rahaa, valtaa ja statusta ennen kaikkea? Amerikan psyko?
Kyllä, täytyy olla, yhtä varmasti kuin kaikki Kitinään kirjoitettu on absoluuttista totuutta!1!

Kaikki haluavat kaiken kaikesta.
Rahkapussi

Re: Sinkkuilu vs. parisuhteilu

Viesti Kirjoittaja Rahkapussi »

Jepa jee!

Bettylle: Mä en vaan jaksa olla jees-nainen, vaikka omaankin hyvät käytöstavat. Yksi syy siihen, miksi olen sinkku, on se, että kaipaan omaa tilaa, koska koen ihmisten valuttavan minusta energiaa. Sukujuhlissa tämä energiavarkaus tuntuu vahvalta.

Jotenkin tuntuu, että ihmiset, jotka iloitsevat olemassaolostaan ja ovat vahvasti elossa, vetävät puoleensa niitä ihmisiä, joilta tämä ominaisuus tuntuu puuttuvan. He ovat kuin henkisiä vampyyreita: heruttavat toisten energiaa. Siksi yksinoleminen lataa akkujani. Ilmeisesti kyseessä on sukuvika, koska äitini tykkää ja edesmennyt mummoni tykkäsi omassa rauhassa olemisesta.

Brian W:een kuvailema ihmistyyppi, joka tuntee olevansa elossa vain jos on elossa jotakin toista ihmistä varten, on esimerkki niistä miehistä, joiden kanssa olen ollut suhteessa. Olen kyllästynyt heihin, koska ovat olleet kuin kivirekiä, joita pitää joko vetää perässään ja joita pitää olla potkimassa kohti elämää ja täyttä olemista.

En muutenkaan ymmärrä sitä, että eletään aina jotakin odottaen. Sitten-kun on monen sinkun ja laihduttajan mantra: sitten kun olen hoikempi tai sitten kun olen suhteessa, elämäni on täydempää ja onnellista. Tuolla asenteella jää monta kivaa asiaa kokematta ja oma elämä elämättä.

Minulla on paljon perheellisiä ja seukkaavia ihmisiä ystävinä. Rakastan heitä ja heidän seuraansa, mutta en kestä heitä koko aikaa ja jatkuvasti. Sen takia inhoan sukumökillä käymistä: tupa on täynnä huutavia, melskaavia eri-ikäisiä ihmisiä, eikä hetkenkään rauhaa. Viihdyn mökillä joko yksikseni tai max yhden ihmisen seurassa. Onneksi hyvät ystäväni ymmärtävät tämän tarpeen ja kunnioittavat sitä, perheellisetkin.

Pointtina vielä: jos olisin perheihminen, olisin hankkinut sen jo nuorena. Minulla ei vaan ole ollut tarvetta pariutua enkä ole kokenut koskaan vauvakuumetta. Tavallaan olen kateellinen niille naisille, joilla on hurja tarve lisääntyä ja tulla äidiksi: se tuntuu todella vahvalta tunteelta.
Avatar
BrianW
Kitisijä
Viestit: 1279
Liittynyt: 14.08.2005 18:50
Paikkakunta: Suomen Ritchmond
Viesti:

Re: Sinkkuilu vs. parisuhteilu

Viesti Kirjoittaja BrianW »

Rahkapussi kirjoitti:Jepa jee!


Jotenkin tuntuu, että ihmiset, jotka iloitsevat olemassaolostaan ja ovat vahvasti elossa, vetävät puoleensa niitä ihmisiä, joilta tämä ominaisuus tuntuu puuttuvan. He ovat kuin henkisiä vampyyreita: heruttavat toisten energiaa. Siksi yksinoleminen lataa akkujani. Ilmeisesti kyseessä on sukuvika, koska äitini tykkää ja edesmennyt mummoni tykkäsi omassa rauhassa olemisesta.

Brian W:een kuvailema ihmistyyppi, joka tuntee olevansa elossa vain jos on elossa jotakin toista ihmistä varten, on esimerkki niistä miehistä, joiden kanssa olen ollut suhteessa. Olen kyllästynyt heihin, koska ovat olleet kuin kivirekiä, joita pitää joko vetää perässään ja joita pitää olla potkimassa kohti elämää ja täyttä olemista.

En muutenkaan ymmärrä sitä, että eletään aina jotakin odottaen. Sitten-kun on monen sinkun ja laihduttajan mantra: sitten kun olen hoikempi tai sitten kun olen suhteessa, elämäni on täydempää ja onnellista. Tuolla asenteella jää monta kivaa asiaa kokematta ja oma elämä elämättä.
Höpsis. Kyllähän yksinkin on kiva olla mutta useimmiten on hauskempaa jakaa asiat toisen kanssa. Hyvässä suhteessa on mahdollisuus yksinoloon ja omiin hommiin.

Eiköhän suhtautuminen asioihin ole ratkaiseva. Pitää pystyä nauttimaan siitä tilanteesta missä on ja löytämään hyvät puolet. Silti on hyvä tietää mistä muusta voi pitää ja mitä tavoittelee.

Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että enköhän ole elänyt ainakin neljän tavallisen tallaajan elämän tähän mennessä ja lisää tulee.
When the going gets weird, the weird turn pro.

Dr. Hunter S. Thompson
Rahkapussi

Re: Sinkkuilu vs. parisuhteilu

Viesti Kirjoittaja Rahkapussi »

BrianW kirjoitti:
Rahkapussi kirjoitti:Jepa jee!


Jotenkin tuntuu, että ihmiset, jotka iloitsevat olemassaolostaan ja ovat vahvasti elossa, vetävät puoleensa niitä ihmisiä, joilta tämä ominaisuus tuntuu puuttuvan. He ovat kuin henkisiä vampyyreita: heruttavat toisten energiaa. Siksi yksinoleminen lataa akkujani. Ilmeisesti kyseessä on sukuvika, koska äitini tykkää ja edesmennyt mummoni tykkäsi omassa rauhassa olemisesta.

Brian W:een kuvailema ihmistyyppi, joka tuntee olevansa elossa vain jos on elossa jotakin toista ihmistä varten, on esimerkki niistä miehistä, joiden kanssa olen ollut suhteessa. Olen kyllästynyt heihin, koska ovat olleet kuin kivirekiä, joita pitää joko vetää perässään ja joita pitää olla potkimassa kohti elämää ja täyttä olemista.

En muutenkaan ymmärrä sitä, että eletään aina jotakin odottaen. Sitten-kun on monen sinkun ja laihduttajan mantra: sitten kun olen hoikempi tai sitten kun olen suhteessa, elämäni on täydempää ja onnellista. Tuolla asenteella jää monta kivaa asiaa kokematta ja oma elämä elämättä.
Höpsis. Kyllähän yksinkin on kiva olla mutta useimmiten on hauskempaa jakaa asiat toisen kanssa. Hyvässä suhteessa on mahdollisuus yksinoloon ja omiin hommiin.

Eiköhän suhtautuminen asioihin ole ratkaiseva. Pitää pystyä nauttimaan siitä tilanteesta missä on ja löytämään hyvät puolet. Silti on hyvä tietää mistä muusta voi pitää ja mitä tavoittelee.

Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että enköhän ole elänyt ainakin neljän tavallisen tallaajan elämän tähän mennessä ja lisää tulee.
Setä, mäkin täytän jo 38 marraskuussa, joten holhoava minä-tiedän-sinunkin-puolestasi-asiat-paremmin-mentaliteetti ei tipahda otolliseen maaperään. JOKAINEN tietää osaltaan elämänsä paremmin kuin joku toinen hyvää tarkoittavine, mutta niin helvetin ärsyttävine neuvoineen. Annetaan kaikkien kukkien kasvaa ja annetaan kaikkien tehdä oma virheensä sekä lyödä se päänsä tai varpaansa aina samaan kantoon. Kai joku joskus jotakin oppii, siitäkin.
Pyry-Matias

Re: Sinkkuilu vs. parisuhteilu

Viesti Kirjoittaja Pyry-Matias »

BrianW kirjoitti:Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että enköhän ole elänyt ainakin neljän tavallisen tallaajan elämän tähän mennessä ja lisää tulee.
Jännää. Tai vaarallista. Näyttäydyt minulle usein sen (siis se imelä mulla on paras rakkaus- ja seksielämä) palstanikin kaltaisena itsestäänselvyys- ja latteusautomaattina. Sellaisena hieman yksinkertaisena mutta itserakkaana.

Vaikka olettekin fyysiseltä iältänne minua(kin) selvästi vanhempia, en ole juuri koskaan kokenut teksteistänne minkäänlaisia ahaa-elämyksiä, juurikaan edes samaistumistuntemuksia. Koen sen sijaan säännöllisesti myötähäpeää ja ärsytystä. Vaikka vakuutat kokeneesi taivaan tavoin asioita ja lukeneesi kaikki merkittävät filosofian opukset arabiaksi, niin se ei ainakaan minua vakuuta.

*purkautuu 8) *
Avatar
BrianW
Kitisijä
Viestit: 1279
Liittynyt: 14.08.2005 18:50
Paikkakunta: Suomen Ritchmond
Viesti:

Re: Sinkkuilu vs. parisuhteilu

Viesti Kirjoittaja BrianW »

Pyry-Matias kirjoitti:
BrianW kirjoitti:Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että enköhän ole elänyt ainakin neljän tavallisen tallaajan elämän tähän mennessä ja lisää tulee.
Jännää. Tai vaarallista. Näyttäydyt minulle usein sen (siis se imelä mulla on paras rakkaus- ja seksielämä) palstanikin kaltaisena itsestäänselvyys- ja latteusautomaattina. Sellaisena hieman yksinkertaisena mutta itserakkaana.

Vaikka olettekin fyysiseltä iältänne minua(kin) selvästi vanhempia, en ole juuri koskaan kokenut teksteistänne minkäänlaisia ahaa-elämyksiä, juurikaan edes samaistumistuntemuksia. Koen sen sijaan säännöllisesti myötähäpeää ja ärsytystä. Vaikka vakuutat kokeneesi taivaan tavoin asioita ja lukeneesi kaikki merkittävät filosofian opukset arabiaksi, niin se ei ainakaan minua vakuuta.

*purkautuu 8) *
Huomaan, että jokin sinua kovasti kaikertaa. Vaikka paljon olenkin lukenut ja luen jatkuvasti, niin vähemmän filosofiaa. Lueskelen aika paljon historiaa ja elämäkertoja ym. Olen käytännön ja toiminnan ihminen enkä hirveästi välitä filosofisista jeesusteluista. Tiedän mitä tahdon ja mikä kohdallani yleensä toimii ja se riittää.

Kyllä, olen uskoakseni merkittävästi vanhempi sinua ja ehtinyt kokemaan yhtä sun toista; ikävää ja mukavaa, kumpiakin. Onko sitten se syy, miksi sinun on vaikea samaistua tai kokea jotain ahaa elämyksiä, enpä tiedä, ja miksipä pitäisi sellaisia kokea.
When the going gets weird, the weird turn pro.

Dr. Hunter S. Thompson
prosessi

Re: Sinkkuilu vs. parisuhteilu

Viesti Kirjoittaja prosessi »

Pyry-Matias kirjoitti:Vaikka vakuutat kokeneesi taivaan tavoin asioita ja lukeneesi kaikki merkittävät filosofian opukset arabiaksi, niin se ei ainakaan minua vakuuta.
Vakuuttaako sinut se, että kirjojen lisäksi minä olen lukenut kaikki Tarzanit myös sarjakuvina? Minusta itsestäni siinä nimittäin on jotain hienoa.
Rahkapussi

Re: Sinkkuilu vs. parisuhteilu

Viesti Kirjoittaja Rahkapussi »

Pyry-Matias kirjoitti:
BrianW kirjoitti:Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että enköhän ole elänyt ainakin neljän tavallisen tallaajan elämän tähän mennessä ja lisää tulee.
Vaikka olettekin fyysiseltä iältänne minua(kin) selvästi vanhempia, en ole juuri koskaan kokenut teksteistänne minkäänlaisia ahaa-elämyksiä, juurikaan edes samaistumistuntemuksia. Koen sen sijaan säännöllisesti myötähäpeää ja ärsytystä. Vaikka vakuutat kokeneesi taivaan tavoin asioita ja lukeneesi kaikki merkittävät filosofian opukset arabiaksi, niin se ei ainakaan minua vakuuta.

*purkautuu 8) *
*Nussii pilkkua* Aloitat teitittelemällä tai sitten puhut monikossa (keistä, se ei käy tekstistä ilmi), mutta päätät purkautumisen tuttavalliseen sinutteluun.

EDIT: sekä Pyrylle, että Brian W:eelle: olen omakohtaisesti kokenut, niin itsessäni että muissakin ikätovereissani ja sitäkin vanhemmissa ihmisyksilöissä, että ikä tekee vain vanhemmaksi, ei välttämättä viisaammaksi.

Yksi idoleistani eli Oscar Wilde on tokaissut (Toim. huom: vapaa suomennos): "Kokemus on nimitys, jonka ihmiset antavat virheilleen."

Löysin alkuperäisen: "Experience is the name everyone gives to their mistakes. "
Viimeksi muokannut Rahkapussi, 14.10.2007 20:33. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Pyry-Matias

Re: Sinkkuilu vs. parisuhteilu

Viesti Kirjoittaja Pyry-Matias »

BrianW kirjoitti:Kyllä, olen uskoakseni merkittävästi vanhempi sinua ja ehtinyt kokemaan yhtä sun toista; ikävää ja mukavaa, kumpiakin. Onko sitten se syy, miksi sinun on vaikea samaistua tai kokea jotain ahaa elämyksiä, enpä tiedä, ja miksipä pitäisi sellaisia kokea.
Ei kai pitäisikään. Siis ei kai se onnistu kuin harvojen kohdalla yleisesti. Palstalla on kuitenkin kymmeniä vastaavaan aika säännöllisesti pystyviä, sellaisia...no, vaatimattomampia tyyppejä, ja selvästi nuorempia.

Mutta toin tämän esiin siksi, että usein välität teksteilläsi kuvaa itsestäsi muita viisaamana ja fiksumpana, vaikka se ei juuri koskaan välity teksteistäsi mielipiteittesi kautta. Kyllä kuka tahansa voi käyttää lähteitä, jotta antaa itsestään fiksumman vaikutelman, mitä on. Et vaan ylitä itsellesi julkisesti asettamaasi rimaa, rimaa jonka mm. edellisellä lainauksellani toin esiin.

Mutta, tämä oli vain minun mielipide, ei kannata pahastua.
Avatar
Camilla
Kitisijä
Viestit: 1314
Liittynyt: 14.08.2005 23:08

Re: Sinkkuilu vs. parisuhteilu

Viesti Kirjoittaja Camilla »

Pyry-Matias kirjoitti:
Clay kirjoitti:
Camilla kirjoitti:Yksinolossa parasta on vapaus ja se että voi mennä just niinkun huvittaa.
Olet neuvotellut huonoja sopimuksia.
Mikä muuten tämä vapaus on? Siis saa nussia just niinkun huvittaa? Vai mitä? Eihän se puoliso kahlitse, jos ei anna kahlita.
Ei kyllä mulla on ollut kaikissa suhteissa omat menoni. Mutta otetaan vaikka esimerkkinä juhannus. Kyllä siinä on selittelemistä jos haluaakin lähteä kavereiden kanssa mielummin mökille kuin äijäporukassa teinifestareille. Vähintäänkin kaverit ihmettelee että mihin se mies jäi..
Vastaa Viestiin