Uskollisuus

[Leila]

Uskollisuus on nyt trendikästä, sanottiin puoli yhdeksän uutisissa muutama viikko sitten. Ihmiset odottavat automaattisesti kumppaninsa olevan uskollinen, toisin kuin vaikkapa 60-luvulla, jolloin suurempi osa naisista hyväksyi miehelleen sivusuhteen kuin nykyään.
Onko uskollisuus parisuhteessa tärkeää sinulle, arvon kitinäläinen? Oletko itse uskollinen ja odotatko kumppaniltasi uskollisuutta? Tuleeko naisen olla uskollisempi kuin miehen?
Olen itse ollut uskollinen miehelleni ja tod.näk. myös hänkin minulle. En tunne kaipaavani mitään sivusuhteita tässä vaiheessa elämääni. Koen myös uskollisuuden tärkeänä, näen sen sitoutumisena kumppaniin ja oikeastaan koko perheeseen.

[Herra Manala]

Onko uskollisuus parisuhteessa tärkeää sinulle, arvon kitinäläinen? Oletko itse uskollinen ja odotatko kumppaniltasi uskollisuutta? Tuleeko naisen olla uskollisempi kuin miehen?

Voi jeesus. Ei taida sullakaan olla kaikki porot vetämässä pulkkaa, vai?

[BettyB.]

^ Äläpä nyt, Leila puhuu ihan asiaa. Lueskelin itse samoja juttuja ja taisipa aiheesta radiostakin tulla.
Itse olen uskollinen ja sitä odotan myös kumppaniltani, siksi kuulostaa jotenkin hassulle ettei se olisi kaikille muillekin oletusarvo. Vai meneekö se niin että itse saa olla uskoton, mutta kumppanilta odotetaan 100% uskollisuutta?

[Jyrki73]

Nykyään tasaarvon aikana nuo odotukset taitavat sitten entistä useammin olla yhtä epärealistisia molempien sukupuolien osalta.

Tärkeintä on mielestäni olla vaatimatta kumppanilta sellaista mihin ei itsekkään pysty.

Itse kallistun kumminkin vahvasti usklollisuuden puolelle.

[NegaDuck]

Jos kumppani on niin hottis ettei tee mieli saati tule edes mieleen panna ketään muuta? Entä jos ei ole? Luulisin tämän tekijän sekoittavan vähän paikkaa joidenkin kohdalla. Kunnon kansalainen toki pitää periaatteesta kiinni, ja laittaa suhteen poikki ennen kuin rupeaa jahtaamaan muita.

[Bliss]

Jos kumppani on niin hottis ettei tee mieli saati tule edes mieleen panna ketään muuta? Entä jos ei ole? Luulisin tämän tekijän sekoittavan vähän paikkaa joidenkin kohdalla.

Jos on suhteessa ja silti jatkuvasti ajattelee panevansa muita, on kusipää. Ja kusipäiden ei kuuluisi olla suhteessa.
Sitäpaitsi. Se oma on aina kaikkein hotein. En mäkään ihan vakavissani ajatellut lähteä nusauttamaan Orlando Bloomia vaikka sitä joskus oonkin MegaHottikseksi haukkunut....

[NegaDuck]

Uskollisuus on nyt trendikästä

Varmaan myös toivo, rakkaus, rehellisyys ja hyveellisyys ovat trendikkäitä? Kuten tietenkin myös kauneus, tehokkuus ja urheuskin.

Sitäpaitsi.

Todellisuus vaan tuppaa olemaan ideaaleja raadollisempi. Miksi uskollisuudesta muuten edes puhuttaisiin? Ne kusipäät kuitenkin ovat niissä suhteissa ja pääsevät sellaisiin vaikkei heidän pitäisikään.

Ristiinnussivan Maailman ulkopuoliset tietenkin sadattelevat tässä vaiheessa että kah, kun ei ole tullut edes tilaisuutta olla uskollinen saati uskoton.

[BettyB.]

^ No tässä tulee juuri esille se pieni ero miesten ja naisten välillä. Miehet pitää ketä tahansa kaunista naista pantavana, naiset vaatii sitten vähän enemmänkin.

Ja jos joku vatipää ei vielä tajunnut, yleistin.

[elco]

^ No tässä tulee juuri esille se pieni ero miesten ja naisten välillä. Miehet pitää ketä tahansa kaunista naista pantavana, naiset vaatii sitten vähän enemmänkin.

Kai tässä sitä nyt sentään saa vielä itse arvioida ketä pantavana pitää?

Jos mies pettää kenen tahansa kauniin kanssa ja nainen jonkun vähän enemmänkin niin kumpi voitti?

Varsinaiseen kysymykseen vastaan taasen, että tälläisten keskusteluiden käyminen nettipalstalla ei voi vastata todellisuutta, koska keskustelut silmästä silmäänkään eivät aina vastaa. Teesini on, että yleensä ihmiset vannovat uskollisuuttaan, mutta väitteellä itsellään ei ole erityistä todistusarvoa: Joku valehtelee paremmin kuin toinen puhuu totta.

[Leila]

Onko uskollisuus parisuhteessa tärkeää sinulle, arvon kitinäläinen? Oletko itse uskollinen ja odotatko kumppaniltasi uskollisuutta? Tuleeko naisen olla uskollisempi kuin miehen?

Voi jeesus. Ei taida sullakaan olla kaikki porot vetämässä pulkkaa, vai?

No ei ehkä ole, mutta se ei kuulu tähän keskusteluun.

Noin niin kuin yleisesti ottaen uskollisuus on varmaan yliarvostetuin hyve ja vaatimus parisuhteessa. Todella monet kuitenkin pettävät kumppaniaan jossain vaiheessa jos vain tilaisuus tulee. Ehkä jopa uskollisuuden vaatimus on liian kova, tulee kovia pettymyksiä, kun kumppani ei ollutkaan uskollinen. Ihan kuin se uskottomuus olisi pahinta, mitä kumppani voi tehdä. Ja onhan näitä selityksiä pettämiselle; olin niin kännissä, puoliso pihtaa, oli tylsää töissä, uskottomuus piristää kivasti parisuhdetta, olen mies ja minun kuuluu levittää siementäni mahdollisimman moneen naaraaseen, mies on niin tyhmä että pakko panna välillä vierasta ym.

[NegaDuck]

mies on niin tyhmä että pakko panna välillä vierasta ym.

Mitäs tyhmää siinä on että pääsee lisääntymään? Tuo "tyhmä" sanotaan vain naaraan lepyttelemiseksi.

Jos taas naaras itse pettää, niin sehän on vain vahvan ja itsenäisen naisen rohkea ratkaisu, ja se ala-arvoinen miehenkuvatus ansaitsikin tulla petetyksi.
</sarkasmi>

[Herra Manala]

^ Äläpä nyt, Leila puhuu ihan asiaa. Lueskelin itse samoja juttuja ja taisipa aiheesta radiostakin tulla.
Itse olen uskollinen ja sitä odotan myös kumppaniltani, siksi kuulostaa jotenkin hassulle ettei se olisi kaikille muillekin oletusarvo. Vai meneekö se niin että itse saa olla uskoton, mutta kumppanilta odotetaan 100% uskollisuutta?

No kuten elco tuossa jo totesi:

Varsinaiseen kysymykseen vastaan taasen, että tälläisten keskusteluiden käyminen nettipalstalla ei voi vastata todellisuutta, koska keskustelut silmästä silmäänkään eivät aina vastaa. Teesini on, että yleensä ihmiset vannovat uskollisuuttaan, mutta väitteellä itsellään ei ole erityistä todistusarvoa: Joku valehtelee paremmin kuin toinen puhuu totta.

Internet on siitä jännä paikka, että täällä jokaisella tuntuu olevan tosielämäänsä korkeammat moraalistandardit ja aatemaailmat, suuremmat penikset ja rakastajantaidot. Jokainen donkkaa tykimmin kuin 85% muista. Tai viimekädessä ainakin yhtäläisesti tai vähän paremmin verrattuna omaan (mielikuvitus)kumppaniinsa. On hieman vaikea kuvitella tältä pohjalta syntyvän mitään muuta kuin koherenssiltaan ideologisennäköistä omanseläntaputtelua, jonka todistusarvo on nollaluokkaa.

Tai tietty, ehkäpä joku täällä oikeasti kohta ilmoittaa, että pettäminen on ok niin kauan kuin toinen osapuoli ei maksa pottuja pottuina.

[RolloTomasi]

Jos parisuhteella ei ole tarkoitusta, ei uskollisuudellakaan suhteessa voi olla.

[elco]

Jos parisuhteella ei ole tarkoitusta, ei uskollisuudellakaan suhteessa voi olla.

Määrittele "olla"?

[elco]

mietittyäni tilannetta että kriteerit täyttävä nainen tarjoaisi sitoutumatonta seksiä (tietty juuri niitä juttuja joita kaipaatte sillä hetkellä eniten, kuten aina ) ilman kiinnijäämisvaaraa. Niin mitä vastaisittekaan tähän?

Vastaisin, että, Pertti, olet idiootti.

Ei ole olemassa tilannetta absoluuttisesti ilman kiinnijäämisvaaraa. Toisekseen se on ihan sama, mitä tuohon kysymykseen vastaa, koska sen pohtiminen näppis kädessä ja julli toisessa on kuitenkin eri tilanne kuin se kun tilanne on Päällä. Varmaa on vain, että Poikuus ei saisi silloinkaan.

[Pyry-Matias]

Internet on siitä jännä paikka, että täällä jokaisella tuntuu olevan tosielämäänsä korkeammat moraalistandardit ja aatemaailmat, suuremmat penikset ja rakastajantaidot

Lämmiittää muuten ihan helvetisti, että juuri sinä kerrot tämän.

[elco]

No, se tuntuu olevan vakiovastauksesi kaikkeen. Erikoista tässä tapauksessa, kun tunnumme olevan samaa mieltä. Ehkä kirjoitin sen liian vaikeasti.

Emmepäs tunnu. Voihan noita moraalidilemmoja asettaa miten päin tahansa, mutta niiden ongelma on aina sama: ne ovat teoreettisia. Vastaus on ainoastaan vastaajan yritys luoda mielikuvaa itsestään muille.

[EveryWoman]

Voihan noita moraalidilemmoja asettaa miten päin tahansa, mutta niiden ongelma on aina sama: ne ovat teoreettisia. Vastaus on ainoastaan vastaajan yritys luoda mielikuvaa itsestään muille.

Puhu vain omasta puolestasi.

Vai mitä mieltä olet taannoisesta Valehtelu suhteen kantavana voimana -ketjusta, jossa Puliveivari antoi itsestään ihanteita vastaamattoman, mutta osittain rehellisyyten pyrkivän kuvan? Eikä se mikään ainoa poikkeus ole.

Vastaus ei koskaan ole pelkästään vastaajan yritys luoda mielikuvaa, siis ei silloinkaan kun mielikuvaa todella yritetään luoda, vaan aina se myös kertoo vastaajasta jotakin todellista (halusi tämä itse sitä tai ei). Joillakuilla meistä voi olla eri standardit itsensä suhteen netissä verrattuna tosielämään, mutta molemmissa ympäristöissä vastauksen laatu kertoo asenteista myös rivien välistä.

Rakastan sua niin paljon että en ikinä pettäisi! on aika eri asia kuin Petin kerran exääni [tilanneanalyysi tähän], se johti siihen että [tilanneanalyysi 2], ja tämän johdosta ei tosiaan enää kiinnosta valehdella kumppanille. Jos joskus huomaan että vieras liha alkaa houkuttaa, niin [toimintasuunnitelma tähän].

Ja joku voi olla niinkin tärähtänyt, että moraalidilemmojen miettiminen (tai jopa mikä tahansa kommunikaation muoto!!) kiinnostaa lähinnä itsensä ja moraalikoodistonsa testaus- ja kehittämissyistä. Ei siksi, että saisi Pertti Perheenisän Perähikiältä ja kumppanit jotenkin vaikuttuneiksi itsestään.

[EveryWoman]

mikä oikeasti onkaan se syy miksi he ovat uskollisia.

Se tuntuu (kokonaisuutena) paremmalta kuin uskottomuus? Moraalista viis, elänhän omaa etuani tavoitellen.

[NegaDuck]

Se tuntuu (kokonaisuutena) paremmalta kuin uskottomuus? Moraalista viis, elänhän omaa etuani tavoitellen.

Tuossa on evopsykan ydin. Miehillähän se on toisin päin. Sitoutumaton seksi tuntuu miehistä usein paremmalta kuin sitoutuminen, tiätty vähän tilanteesta riippuen. Jos tämä sitoutumaton seksi tapahtuu miehen jo ehdittyä sitoutua, se on pettämistä.

Jos mies on kauhean mustasukkainen ja omistushaluinen vaimonsa suhteen ( = on saanut mäihällä kaapattua kainaloonsa huomattavan tasokkaan laatunaaraan) niin kannattaa toki mennä naimisiin ja asentaa valvontalaitteet. Oma etu paras etu, jne.

Mitä kuvaa minä itsestäni tämmöisellä kirjoittelulla annan? En ole kertaakaan pettänyt, minua taas on kerran petetty (tosin tilanne oli hieman hämärä). Vanhemmat eronneet koska isä löysi toisen naisen. Uskoni uskollisuuteen ja idealismi asian suhteen ovat siis vähän karisseet.

Toki itse kukin haluaa olla Mahdollisimman Hyvä Ihminen. Varsinkin jos on lyöttäytynyt yhteen sellaisen ihmisen kanssa, jonka kanssa Todella Haluaa Olla Hyvä Ihminen. Jos suhde on heikoissa kantimissa, pettämistä tapahtuu varmasti helpommin.

[elco]

Lähinnä vallitseva yhteiskunta pitkälti määrää ne moraalistandardit, joita Hyvät Ihmiset (TM) tapaavat (tai ainakin lupaavat) noudattaa.

Ei, ei, ei, ei. Kyllä moraali kuule on sisäsyntyistä ja se osa mikä ei ole on pääsääntöisesti lapsena opittua. POI.

Menestyvät miehet ovat aina olleet moniavioisempia (lue enemmän seksisuhteita) kuin menestymättömät. On helppo olla paheksuvinaan sulttaanin haaremia, mutta pitää Trumpin n:ttä avioliittoa hyväksyttävämpänä. Yksiavioisuutta rummuttava yhteiskunta on vakaampi kuin avoimesti moniavioinen - siksi se lienee vallalla.

[EveryWoman]

Se tuntuu (kokonaisuutena) paremmalta kuin uskottomuus? Moraalista viis, elänhän omaa etuani tavoitellen.

Tuossa on evopsykan ydin. Miehillähän se on toisin päin. Sitoutumaton seksi tuntuu miehistä usein paremmalta kuin sitoutuminen, tiätty vähän tilanteesta riippuen. Jos tämä sitoutumaton seksi tapahtuu miehen jo ehdittyä sitoutua, se on pettämistä.

Ei välttämättä. Pettäminen = vieraissa käynti + valehtelu. Ja juuri tuo valehteluelementtihän sen kokonaistilanteen vetää niin helposti miinukselle. Yksi seksipartneri vs. useita partnereita ei kai kaikilla ole yhtään niin yksiselitteinen homma (joillakin kyllä, enkä muuten usko senkään niin kovasti riippuvan sukupuolesta vaan enemmän persoonallisuudesta).

Vertaat seksiä sitoutumistapahtumaan? Eikö kannattaisi ennemmin verrata irtoseksiä sitoutuneessa suhteessa tapahtuvaan seksiin? Ja oletko tosiaan sitä mieltä, että hyvä irtoseksi on yksiselitteisesti (edes keskimäärin) miehille tyydyttävämpää kuin hyvä parisuhdeseksi? Itselläni on varsin rajalliset kokemukset irtoseksistä, mutta kyllä ne miehet mun kanssa ovat moninkertaisesti vapautuneempia olleet silloin kun on oltu suhteessa. Toki niinsanottuja hurjia kokeiluja on tapahtunut irtopuolellakin, mutta epäilen etteivät ko. miekkoset ole saaneet niistä ollenkaan samanlaisia kicksejä irti kuin olisi ollut mahdollista (jos olisivat pystyneet olemaan enemmän omana itsenään läsnä tilanteessa). Siitä varmaan ollaan samaa mieltä, että mitä enemmän uskaltaa olla oma itsensä ja vapautua, sitä tyydyttävämpää seksi on?

Toki itse kukin haluaa olla Mahdollisimman Hyvä Ihminen.

Miten suhteuttaisit tämän halun aiemmin mainitsemaasi irtosekstailuhaluun (vai siis ymmärsinkö nyt edes oikein, että väitit miesten keskimäärin preferoivan irtoseksiä)? Jos noiden välillä tulee konflikti, kumpi on tärkeämpi? Ja hyvä ihminen millä mittarilla mitattuna?

Oman kokemukseni mukaan ihminen ei (enää) ole ollenkaan niin suoraviivainen eläin, että miehen (tai naisen) oletettu irtosekstailuhalu olisi hänelle keskimäärin tärkeämpi kuin halu olla rehellinen tärkeälle ihmiselleen (jos sellainen tai sellaisia on) ja tulla sitä kautta hyväksytyksi sellaisena kuin on. Tällainen henkinen hyväksytyksi tulemisen tarve tyydyttyy alkukantaisimmillaan sellaisessa seksuaalisessa tilanteessa, jossa molemmat uskaltavat toimia mahdollisimman alastomina (henkisesti; kumipukua voi edelleen halutessaan käyttää!) ja ilman sosiaalisen pelaamisen tarvetta. Tällaisessa suhteessa pelkkään biologiaan sidotut tarpeet menettävät merkitystään siinä määrin, että niiden täyttymättömyys ei erityisemmin vähennä onnellisuutta (jotkut jopa sanovat etteivät tunnista esim. irtoseksin tarvetta itsessään lainkaan).

Yksinkertaistaen siis sanoisin, että rehellisyys vaikuttaa onnellisuuteen seksuaalisia valintoja enemmän. Vaikka eläimellinen eli impulsiivinen puolemme yrittääkin välillä saada meitä valehtelemaan, eli lyhytnäköisesti maksimoimaan hyvänolontunnetta, niin useimpien kannattaa kyseenalaistaa tuo mekanismi itsessään ja toimia rehellisesti. Silloin maksimoi onnellisuutta pitkällä aikavälillä. Noiden kahden (henkisen ja impulsiivisen) välinen ristiriita ihmisen systeemissä vain joskus tekee valinnoista hankalia hahmottaa.

[elco]

Vastaus on ainoastaan vastaajan yritys luoda mielikuvaa itsestään muille.

Puhu vain omasta puolestasi.

Mitä ihmettä taas oikein hourit?

Vastaa seuraaviin kysymyksiin luomani mielikuvan perusteella: Olenko pettänyt? Onko minua petetty?

[elco]

Vastaus ei koskaan ole pelkästään vastaajan yritys luoda mielikuvaa, siis ei silloinkaan kun mielikuvaa todella yritetään luoda, vaan aina se myös kertoo vastaajasta jotakin todellista (halusi tämä itse sitä tai ei).

Jos Nano Nano sanoo, että en ikinä ole pettänyt sinua enkä ketään muuta enkä koskaan tule pettämäänkään niin mitä se kertoo Nano Nanosta?

[EveryWoman]

Lähinnä vallitseva yhteiskunta pitkälti määrää ne moraalistandardit, joita Hyvät Ihmiset (TM) tapaavat (tai ainakin lupaavat) noudattaa.

Ei, ei, ei, ei. Kyllä moraali kuule on sisäsyntyistä ja se osa mikä ei ole on pääsääntöisesti lapsena opittua. POI.

Kyllä mä ainakin toimin yhteiskunnan "määräyksiä" vastaan niissä asioissa, joita en tunnista onnellisuuttani tukeviksi. Ettekö te muka?

Hyvä Ihmisyys sellaisena kuin yhteiskunta sen määrittelee on minulle aika epäkiinnostava konsepti. Yritän elää siten, että saisin elämästäni mahdollisimman paljon irti, kun kerran täällä satun olemaan. Eli yritän elää omista lähtökohdistani hyvää elämää, mutta ikävä kyllä paskat nakkaan siitä, olenko jonkun muun mielestä Hyvä Ihminen vai en (miksi joku muu olisi siinä asiassa parempi auktoriteetti kuin minä itse?).

Menestyvät miehet ovat aina olleet moniavioisempia (lue enemmän seksisuhteita) kuin menestymättömät. On helppo olla paheksuvinaan sulttaanin haaremia, mutta pitää Trumpin n:ttä avioliittoa hyväksyttävämpänä. Yksiavioisuutta rummuttava yhteiskunta on vakaampi kuin avoimesti moniavioinen - siksi se lienee vallalla.

Puhutko nyt taloudellisesta menestyksestä ja pidätkö sitä parhaana mahdollisena onnellisuuden mittarina (yksilön tai yhteiskunnan tasolla)?