Nainen kaverina - osa seitsemänsataa neljäkymmentä kolme

Ihmissuhdeasiat ja lemmekkäät jutut
huima

Nainen kaverina - osa seitsemänsataa neljäkymmentä kolme

Viesti Kirjoittaja huima »

Joskus aikoinaan on ollut vaikeuksia pitää naisia ystävinä - kavereina, sillä itsellä on ollut vaikeuksia pitää erillään seksuaaliset halut ja tuntemukset - sekä ystävyyteen ja ihmisestä muuten välittämiseen liittyvät fiilikset. Kun jokainen tyttö oli ensimmäiseksi vain pehmeä ihastuksen kohde ja parittelu-mahdollisuus - ei osannut edes ajatella tai arvostaa sitä että joskus se parittelemattomuus voi olla tärkeää.

Lähestulkoon jokaiseen naispuoliseen ystävyyteen on sisältynyt jonkun tasoinen seksuaalinen vire: joko mennyt suhde, ihastus tai vaikka vain mielenkiinto tai kiinnostus, jolle ei ole koskaan tehty mitään. Kiinnostuksella ja mielenkiinolla tarkoitan siis koko persoonaa kohtaan - mukaanlukien se seksuaalinen persoona kaikkine tunteineen ja haluineen.

Suuri kysymys kai on ollut, että millainen pitäisi keskinäisen dynamiikan olla - etteivät asiat menisi tuulettimeen, ja kuitenkin voisi olla lähellä, viettää aikaa yhdessä ja jakaa tärkeitä asioita elämästään toisen kanssa ilman että yhtäkkiä huomaisikin olevansa de-facto suhteessa tai muuten vain asiat solmussa.

Yhdellä tytöllä oli aika loistava strategia. Miehet typistettiin kolmeen kategoriaan, pantaviin karjuihin ( joita oli ok haluta, mutta joita ei pitänyt ajatella mitenkään ), homon korvikkeisiin ( joita ei pitänyt haluta, mutta joiden kanssa voi tehdä asioita ) ja ärsyttäviin miehiin, joissa oli jokin ominaisuus - jonka takia heitä ei tarvinnut ajatella mitenkään miehenä.

Homma toimi ja tyttö osasi pistää miehet omiin lokeroihinsa, eikä kai juuri koskaan sortunut liikaa lokeroiden yli - vaikka joskus miehiä sillä kiusasikin. Ainoita kertoja kun pasmat menivät sekasin, oli kun hän tutustui könsikkääseen joka osui useampaan kategoriaan. Siitä ei kuitenkaan voinut koskaan tulla mitään suhteena, tärkeimpänä syynä se,että jos mies olisi ollut kaikkea mitä hän halusi, ei hän olisi osannut käsitellä tilannetta suhteena. Helpompaa ja turvallisempaa on pitää asiat kontrollissa ja miehet niissä helposti hallittavissa lokeroissaan.

Lokerointien kanssa asiat vaan saa solmuun ja maailmankuva voi olla hieman epärehellinen, mikäli mies ja nainen elävät erilaisissa mielikuvissa siitä missä lokerossa toinen toista pitää - ja toinen elättelee salaisesti pääsyä eri lokeroon tai eri syistä lokeroiden reunat hämärtyvät. Seuraa hassua käyttäytymistä, mustasukkaisuutta, mököttämistä ja muita mielenilmaisuja ilman että niille edes itsekään tietää syytä. Ja tämä siis sukupuolesta riippumatta.

Törmäsin tuohon ilmiöön viimeksi lauantaina, kun ystävätär onnistui humaltumaan liikaa ja käyttäytymään mustasukkaisesti minusta. Vaikka sellainen olisikin tietyssä mielessä imartelevaa, on se enemmän ärsyttävää - sillä siitä tulee mieleen kypsymättömyys tunteiden kanssa. Samanlaista käyttäytymistä kuin teini-iässä.

Istuimme alkuiltaa luonani musiikkia kuunnellen ja niitä näitä jutellen ennen uloslähtöä ilman mitään ongelmia, kun tyttö johon olen ollut ihastunut soitti. Se mitä ajattelen ja tunnen tuota tyttöä kohtaan kai tuli esille siinä miten puhuin ja käyttäydyin, sillä puhelun jälkeen hän sanoi:

"Heimo huima - sä olet ihastunut johonkin!"

Lähes heti sen jälkeen hän kertoi että kuinka hän on ihastunut ja myynyt sydämensä yhdelle miehelle, jonka kanssa hänellä ei aimemmin synkannut lainkaan. Että hän ei voi unohtaa sitä ja kuinka hurjan ihastunut hän onkaan, vaikka se mies ei olekaan yhtä komea ja kiva kuin minä. Ja sen jälkeen tyypilliset, että hän tykkää minusta ja on ihanaa että hän voi olla kaveri, ja että meillä ei koskaan voisi olla suhdetta syistä X,Y,Z ja Ö - eihän?.... eiks niin? Tuo olisi ollut herttaista ja mukavaa, ellei siihen olisi myöhemmin illalla liittynyt teini-ikäisten mustasukkaisuus-oikkuja, ikävää käyttäytymistä ja möksäämistä.

Olen toki aiemminkin kohdannut tilanteita, joissa tyttö jolla on ollut tunteita minua kohtaan ja odottanut että minulla olisi samoja tunteita häntä kohtaan - on joutunut huomaamaan eron mielikuvan ja todellisuuden välillä, mutta yleensä ne ovat menneet pehmeämmin.

Mutta niin. Kyllä ne tytötkin siis osaavat sotkea sekaisin ystävyydet ja ihastumiset, vaikka enemmän puhutaankin siitä että miehille käy niin - tai että miehet yrittävät ystävyyden kautta päästä muuhunkin suosioon.

Empiirinen todistusaineistoni nimittäin osoittaa että naiset harrastaisivat tuota huomattavan paljon enemmän, sillä yksikään mies ei ole ollut ystäväni ja sen takia ihastunut niin, että haluaisi suhteeseen kanssani tai pöksyihini.

Kiistaton todistusvoima siis! Miehet pystyvät olemaan paremmin ystäviä kuin naiset. Mot.
Yönmustaritari

Re: Nainen kaverina - osa seitsemänsataa neljäkymmentä kolme

Viesti Kirjoittaja Yönmustaritari »

huima kirjoitti: Miehet pystyvät olemaan paremmin ystäviä kuin naiset. .
Puollan.

Helpoin esimerkki saattaisi olla, että jos rypäs 130%heteromiehiä viettää illanistujaisia niin, että ryppääseen kuulu yksi tai useampi nainen niin toiminta ei ole vastaavaa kuin mitä se olisi ilman yhtä tai useampaa naista, vaikka paikalla oleva yksi tai useampi nainen olisikin luokiteltu vastaavaksi tai vt. toveriksi. Se siitä tasavertaisuudesta. Tällä saralla en usko sen juurikaan toteutuvan muiden kuin homometroseksuaalimiesten kanssa.
Avatar
Gattaca
Kitisijä
Viestit: 4424
Liittynyt: 16.08.2005 16:12

Re: Nainen kaverina - osa seitsemänsataa neljäkymmentä kolme

Viesti Kirjoittaja Gattaca »

Agreed.
Minullahan ei sosiaalista elämää ole.
Mutta vaikea käsittää, miten naispuolisiin ystäviin, JOS he ovat seksuaalisesti haluttavia siksi että ovat.. voisi ainakaan sisällä tykönään suhtautua täysin platonisesti. Ilman että huomaa että tuohan on nainen ja sillä on kivat tisut ja peppu ja öh.. panisin. Perusbiologiaa se.

Ehkä vasta jos on kasvanut pennusta niin että nainen tuntuisi lähes siskolta, tai nainen olisi susiruma tai sitten täysin eri ikäluokkaa, minulle raja siinä yli viisikymppisissä naimisissa olevissa akoissa. En minä töissäkään kaverinaisten kanssa voinut olla noteeraamatta peppuaan jos söpö oli ja kumartuivat. Refleksi.

Sitten ärsyttävä piirre naisissa omalta kohdaltani. Kun olen Cityn/Kityn ulkopuolella meilaillut nettitreffinaisille, käynyt treffeillä kohteliaat pakit saamassa ja sitten "herrasmiehenä" sittenkin pysytellyt jonkin aikaa meilitason ystäväystävänä... miksi vitussa he sitten juuri minulle tilittävät uusia miessuhteitaan, jopa miten ihania yhdenillan juttuja tai uusi vakipano on, tai miten HUONOA seksiä ovat nyt saaneet???

Tietty he eivät ole tienneet pikku ongelmaani, mutta sittenkin mielestäni ajattelematonta, jos tuttavuus on alkanut treffipalstoilta, itse ovat pakit antaneet ja sitten reputetulle miehelle selostavat välillä ihan gynekologisen yksityiskohtaisesti miesjuttujaan. Perseestä.
nypari

Re: Nainen kaverina - osa seitsemänsataa neljäkymmentä kolme

Viesti Kirjoittaja nypari »

Luokittelen itseni mieheksi, joka söpön naisen kohdattuaan ajattelee hänestä automaattisesti jotain seksuaalista. Jos hän sattuu olemaan vaikka kaverini vaimo tai esimieheni, sehän ei asiaan vaikuta. En tiedä näkyykö tämä sisään rakennettu ominaisuuteni ulospäin flirttailevana käytöksenä tai jotenkin muuten. Koskaan mitään negatiivista palautetta en ajatuksistani/suhtautumisestani ole saanut, kun kyseessä on ollut sopimaton kohde. Kyse lieneekin toiminnasta eikä ajatuksista. Olen ainakin tähän asti pystynyt pitämään itseni kurissa kännissäkin näiden syntisten ajatusten dominoidessa tajuntaani.
Edith

Re: Nainen kaverina - osa seitsemänsataa neljäkymmentä kolme

Viesti Kirjoittaja Edith »

Tokihan sen huomaa, jos toinen on pantava. Mutta ei sitä tarvitse tuoda esille. Vaikka toisaalta olen varma, että kaikki ajatukseni näkyvät kasvoiltani ja ihmiset kyllä tietävät helposti, mitä ajattelen, jos vähääkään osaavat toisen ajatuksia ( = ilmeitä, eleitä jne.) lukea. Mutta mitäpä siitäkään. Luonnollistahan tuo.

Noin yleiseti ottaen miesten ja naisten on ihan ja täysin mahdollista olla kavereita. Jotain jännitettä varmasti usein on, mutta entä sitten? Mustasukkaisuuksiin en ole yltyillyt, mutta omissa kaverisuhteissani ei ole niin erityisemmin tuollaisista mahdollisesti mustasukkaisuutta herättävistä asioista tapana puhuakaan. Tai siis niistä voidaan kyllä puhua, mutta ei pääaiheena. Esimerkiksi en todellakaan tahdo kuulla yksityiskohtia miespuolisten kavereiden seksielämästä ja oletan, etteivät he myöskään tahdo kuulla vastaavia asioita minulta. Siksi kerronkin aiheesta niin paljon juuri vaikkapa Kityyn. Pusuja.
Avatar
LillyMunster
Kitisijä
Viestit: 2007
Liittynyt: 15.08.2005 12:55

Re: Nainen kaverina - osa seitsemänsataa neljäkymmentä kolme

Viesti Kirjoittaja LillyMunster »

Gattaca kirjoitti:miksi vitussa he sitten juuri minulle tilittävät uusia miessuhteitaan, jopa miten ihania yhdenillan juttuja tai uusi vakipano on, tai miten HUONOA seksiä ovat nyt saaneet???
Varmistelevat, että tajusit, että olet saanut pakit?
Siis nainen puhuu miehelle toisista miesjutuistaan yleensä vain kahdesta syystä: Toinen on lapsellinen yritys tehdä mies mustasukkaiseksi, ja toinen on varmistus siitä, että mies ymmärtäisi kohdella häntä kaverina. Eli siis tyyliin "Ihanaa kun olet niin hyvä tyyppi, että voin kertoa sulle tän kun se yks jätkä oli blaa blaa blaa ja sit oli niin ihanaa ku se teki sillai blaa blaa..."
Niin tai sitten on olemassa kolmaskin vaihtoehto; nainen oikeasti pitää miestä kaverinaan, jolle voi kertoa kaiken.
Monesti sitä ajattelee leikkivänsä hengellään. Pitäisi aina pitää mielessä, että siinä touhussa saattaakin leikkiäkin terveydellään, ja se on jo ihan toinen juttu...
Avatar
Gattaca
Kitisijä
Viestit: 4424
Liittynyt: 16.08.2005 16:12

Re: Nainen kaverina - osa seitsemänsataa neljäkymmentä kolme

Viesti Kirjoittaja Gattaca »

Minulla oli Cityaikoina enemmän raflaavalla nikillä 10-15 "fanityttöä" (itse kieltävät faniutensa). Nyt naispuolisia meilailuja kitystä on 3-4, nekin tosi harvaan. Mutta vaikka asiaa puhutaan ja virtuaaliystäviä ovat, silti en voi mitään sille, että henkisten ominaisuuksiensa ja ulkonäkönsä yhdistelmä saa minut toivomaan öh... sukupuoliyhdyntää heidän kanssaan. Asiaa ei muuta se, vaikka he omalla puolellaan luokittelisivat minut vaarattomaksi ja platoniseksi ikäni tai ulkonäköni tai etäisyyteni takia.
Avatar
Gattaca
Kitisijä
Viestit: 4424
Liittynyt: 16.08.2005 16:12

Re: Nainen kaverina - osa seitsemänsataa neljäkymmentä kolme

Viesti Kirjoittaja Gattaca »

LillyMunster kirjoitti:Varmistelevat, että tajusit, että olet saanut pakit?
Siis nainen puhuu miehelle toisista miesjutuistaan yleensä vain kahdesta syystä: Toinen on lapsellinen yritys tehdä mies mustasukkaiseksi, ja toinen on varmistus siitä, että mies ymmärtäisi kohdella häntä kaverina. Eli siis tyyliin "Ihanaa kun olet niin hyvä tyyppi, että voin kertoa sulle tän kun se yks jätkä oli blaa blaa blaa ja sit oli niin ihanaa ku se teki sillai blaa blaa..."
Niin tai sitten on olemassa kolmaskin vaihtoehto; nainen oikeasti pitää miestä kaverinaan, jolle voi kertoa kaiken.
Saattavat varmistellakin että tajusin. Silti luulen, että monilla se on tahatonta, ilkeilemätöntä ystävälle uskoutumista. Liiallista välittömyyttä. Niinkuin nyt "vaarattomana" olisin heidän TÄTINSÄ tai jotain.. :cry:
Tiikeriankka

Re: Nainen kaverina - osa seitsemänsataa neljäkymmentä kolme

Viesti Kirjoittaja Tiikeriankka »

huima kirjoitti: Törmäsin tuohon ilmiöön viimeksi lauantaina, kun ystävätär onnistui humaltumaan liikaa ja käyttäytymään mustasukkaisesti minusta.
Vähän vastaavanlaisesti minullakin. Pidin yhden kaverin ex-tyttöystävää kaverinani enkä arvannut hänen tunteitaan ennenkuin hän kerran humalassa meni möläyttämään jotain samantapaista. En minä siitä säikähtänyt mutta homma päättyi lopulta siihen, että hän kävi jotenkin niin vihamieliseksi, ettei huvittanut enää nähdä.
ninnithequeen

Re: Nainen kaverina - osa seitsemänsataa neljäkymmentä kolme

Viesti Kirjoittaja ninnithequeen »

Muutaman ystävyyssuhteen olen aikoinaan onnistunut sössimään kännipäissäni hypättyäni ko. kundin kanssa petiin. Jälkeenpäin molempia kadutti ja vitutti, ja hetken ystävyys-välit olivat suht kylmät. Ajan kanssa asia kuitenkin korjaantui, ja välit olivat taas samalla ystävyystasolla kuin ennen sekoiluamme.
Toinen vastaava tapaus ei "parantunut" ajankaan myötä, vaan suhde muuttui ystävyydestä ihan rakkaussuhteeksi...

Ja nämä olivat siis todellakin pitkä-aikaisia Hyviä Ystäviä, eivät mitään "moimitäkuuluu"-kavereita.

Nykyisten parhaitten ystävieni kanssa ei mitään seksisuhdetta voi edes ajatella, kuten sanottua, toinen on homo ja toinen 58-vuotias mies :D
Avatar
Gattaca
Kitisijä
Viestit: 4424
Liittynyt: 16.08.2005 16:12

Re: Nainen kaverina - osa seitsemänsataa neljäkymmentä kolme

Viesti Kirjoittaja Gattaca »

ninnithequeen kirjoitti:Nykyisten parhaitten ystävieni kanssa ei mitään seksisuhdetta voi edes ajatella, kuten sanottua, toinen on homo ja toinen 58-vuotias mies :D
Tämän olen jo sanonut sinulle ninni: En miestä tunne, mutta 58 vuoden ikä ei läheskään tarkoita, ettei mies haluaisi sinua panna tai pystyisi panemaan. 72-vuotias isänikin mielihyvällä katsoo videolta, miten 18-kesäisiä pimuja pannaan, Ja ikärasismia että sen fiiliksen muka pitäisi olla kuoleutunut pois ja ne nuoret naiset ei haluja herättäisi, vain 74-vuotias vaimo. :D

EDIT: katsotaan ninni sitten kun olet itse 58, niin sittenkö sinun nykyisen ikäsi söpö mallipoju ei herätä sinussa seksuaalisia tunteita? Kyllä takuudella herättää, ei ne niin vaan leikkaudu pois.

EDIT 2 miehellä kun ei ole selvää menopaussia, vire säilyy sitäkin pitempään.
ninnithequeen

Re: Nainen kaverina - osa seitsemänsataa neljäkymmentä kolme

Viesti Kirjoittaja ninnithequeen »

Gattaca kirjoitti:
ninnithequeen kirjoitti:Nykyisten parhaitten ystävieni kanssa ei mitään seksisuhdetta voi edes ajatella, kuten sanottua, toinen on homo ja toinen 58-vuotias mies :D
Tämän olen jo sanonut sinulle ninni: En miestä tunne, mutta 58 vuoden ikä ei läheskään tarkoita, ettei mies haluaisi sinua panna tai pystyisi panemaan. 72-vuotias isänikin mielihyvällä katsoo videolta, miten 18-kesäisiä pimuja pannaan, Ja ikärasismia että sen fiiliksen muka pitäisi olla kuoleutunut pois ja ne nuoret naiset ei haluja herättäisi, vain 74-vuotias vaimo. :D
No mutta trust me darling, tässä meidän ystävyyssuhteessa ei ole seksin mahdollisuuttakaan. Liian monta vuotta kuljettu ystävinä etiäpäin. Tosin en sanoisi tätä isä-tytär-suhteeksikaan (ja hän on muuten vanhempi kuin isäni :D)

Niin ja kämppiksiä hänen kanssa olemme, aina kun olen työkomennuksella Espoossa.
Avatar
Gattaca
Kitisijä
Viestit: 4424
Liittynyt: 16.08.2005 16:12

Re: Nainen kaverina - osa seitsemänsataa neljäkymmentä kolme

Viesti Kirjoittaja Gattaca »

Veikkaan silti että haluis panna sua tai on hänkin homo tai tosiaan leimautunut sinuun kun olit lapsi ja lapsena näkee yhä.
ninnithequeen

Re: Nainen kaverina - osa seitsemänsataa neljäkymmentä kolme

Viesti Kirjoittaja ninnithequeen »

Gattaca kirjoitti: katsotaan ninni sitten kun olet itse 58, niin sittenkö sinun nykyisen ikäsi söpö mallipoju ei herätä sinussa seksuaalisia tunteita? Kyllä takuudella herättää, ei ne niin vaan leikkaudu pois.
Mallipojut harvemmin herättää mussa tunteita nytkään...

Mutta katsoa saa vaan ei koskea, näinhän se toimii? Tästä ystävästäni vielä sen verran, että onhan hänellä naisystäviä. (jotka eivät sitten ymmärrä miksi me olemme ystäviä...) Oman ikäisiään tai ehkä muutaman vuoden nuorempia. Nih. Ei hän minuu tarvii kuin ystäväksi, jonka kanssa käydään tuopposella, katotaan Emmerdalea, käydään lätkämatseissa ja jauhetaan paskaa. Nih.
Avatar
Gattaca
Kitisijä
Viestit: 4424
Liittynyt: 16.08.2005 16:12

Re: Nainen kaverina - osa seitsemänsataa neljäkymmentä kolme

Viesti Kirjoittaja Gattaca »

NINNI:
Joo. Mutta älä vetoa ikään noin itsestäänselvänä. Että hahhah se on 58, ei siinä erotiikkaa ole. Muut syyt ja preferenssit ja tosiaan leimautuminen ystävyyteenne kun olit lapsempi siinä pelaa. Isänikin varmaan haluisi panna sua ninni! :D

Ihan tympeetä, kun Cityssä kerran joku 21 wee nainen valitti, että kävellessään jonkun työmaan ohi 30 ja JOPA 40 vuotiaat miehet katselee häntä ja HYMYILEE! Että eikö ole PERVERSSIÄ!

Vittu, eihän tuo pedofiliaa ole, ja 21 nätti vuotias nainen näyttää panettavalta kenen vaan heteromiehen silmissä. Eikä niin, että katsoisivat ensin henkkarinsa ja että voivoi, olen syntynyt 1962, siis minusta tuo nainen EI SAA näyttää panettavalta. Voi jumalauta miten tyhmiä rajoja ja kuvitelmia nuorilla naisilla!
ninnithequeen

Re: Nainen kaverina - osa seitsemänsataa neljäkymmentä kolme

Viesti Kirjoittaja ninnithequeen »

Gattaca:

Edelleen: katsoa saa muttei koskea. Paitsi jos pikkupimu antaa siihen luvan.
Avatar
Gattaca
Kitisijä
Viestit: 4424
Liittynyt: 16.08.2005 16:12

Re: Nainen kaverina - osa seitsemänsataa neljäkymmentä kolme

Viesti Kirjoittaja Gattaca »

ninnithequeen kirjoitti:Gattaca:

Edelleen: katsoa saa muttei koskea. Paitsi jos pikkupimu antaa siihen luvan.
En puhunut koskemisesta, vaan ikärasismista siinä että oletetaan ettei vanhempi KATSO seksuaalisesti.

Edit: ja alaikäisiin kohdistuvasta PEDOFILIASTA ei 21 wee tai sun ninni ikäisillä ole kyse.
MarthaFocker

Re: Nainen kaverina - osa seitsemänsataa neljäkymmentä kolme

Viesti Kirjoittaja MarthaFocker »

Etten olisi lukevinani pientä katkeruutta tähän ketjuun kirjoittaneiden miesten teksteissä?

Huima, sanoit, että miehet osaavat olla parempia ystäviä kuin naiset? Tarkoititko, että myös naiset keskenään?
Jos, niin sitten uskallan olla eri mieltä. Nimittäin vain miesten keskuudessa olen törmännyt siihen ilmiöön, että kaikki on pakko kertoa. Miehet eivät tunnu ymmärtävän sanaa luottamuksellinen.
Miesten keskuudessa myös helpommin aletaan puhua paskaa hyväksi kaveriksi luokitellusta henkilöstä, silloin kun kaveruus ei kukoista.
Naiset taas muistavat, että ystävä on ystävä, vaikka hän olisikin poikkeuksellisesti käyttäytynyt huonosti.

Letkun, ymmärsin kyllä mitä tarkoitit ja miksi näit tarpeelliseksi juurikin tuon esimerkin kertomisen. Aukomisesi on rekisteröity. Näen syyn myös sille, miksi ystävyys tuntuu tarkoittavan sinulle vain porukassa hönöjen vetämistä.
Yönmustaritari

Re: Nainen kaverina - osa seitsemänsataa neljäkymmentä kolme

Viesti Kirjoittaja Yönmustaritari »

Rautavittu kirjoitti:Näen syyn myös sille, miksi ystävyys tuntuu tarkoittavan sinulle vain porukassa hönöjen vetämistä.
Niin. Sitähän se yleensä on. Ajan ollessa rajallinen ei muita toimintoja tarvita vaan voidaan suoraan keskittyä olennaiseen.
Exsat

Re: Nainen kaverina - osa seitsemänsataa neljäkymmentä kolme

Viesti Kirjoittaja Exsat »

huima kirjoitti: Empiirinen todistusaineistoni nimittäin osoittaa että naiset harrastaisivat tuota huomattavan paljon enemmän, sillä yksikään mies ei ole ollut ystäväni ja sen takia ihastunut niin, että haluaisi suhteeseen kanssani tai pöksyihini.
Eheheh. Jostain syystä omat kokemukseni ovat päinvastaisia. Naiset ovat aina osanneet pitää ystävyyden kanssani puhtaana ilman seksuaalisia virityksiä, miehet sen sijaan saavat kummallisia ihastumispuuskia ja omistautumisaaltoja.

No joo.. itse aiheeseen. Mä olen harvoin mustasukkainen miehestäni, mutta sitäkin useammin kavereistani, heidän sukupuolestaan riippumatta. Kukaan ei ole tarpeeksi hyvä mun rakkaille, ja toisaalta ihastuksilla hehkuttaminen tuntuu oudolta, vaikka kuinka yrittäisikin iloita toisen puolesta.

Kun mun hyvä miespuolinen ystävä alkoi seurutelemaan, niin alkuun otti aika koville, että mä en enää ole sen elämän ykkösnainen. Mulle ei ollut enää niin paljon aikaa, siirryin autossa apukuskin paikalta takapenkille enkä päässyt enää avecina bileisiin, koska se pääsi. Mies ei sinällään kiinnosta "siinä mielessä", mutta luontaisetujen menettäminen jollekin ei-edes-riittävän-hyvälle ihastukselle harmitti.
millivanilli

Re: Nainen kaverina - osa seitsemänsataa neljäkymmentä kolme

Viesti Kirjoittaja millivanilli »

Exsat kirjoitti:
Kun mun hyvä miespuolinen ystävä alkoi seurutelemaan, niin alkuun otti aika koville, että mä en enää ole sen elämän ykkösnainen. Mulle ei ollut enää niin paljon aikaa, siirryin autossa apukuskin paikalta takapenkille enkä päässyt enää avecina bileisiin, koska se pääsi. Mies ei sinällään kiinnosta "siinä mielessä", mutta luontaisetujen menettäminen jollekin ei-edes-riittävän-hyvälle ihastukselle harmitti.
Itsellenikin on käynyt tuolla tavalla useasti. On ollut kova paikka menettää ystäväpoika. Syystä tai toisesta jutusta ei ole ikinä kehittynyt suhdetta, mutta kaverisuhde on ollut. Toki sitä on tullut surulliseksi siitä, että kaveri jonka kanssa aikaisemmin jakoi niin ilot kuin surutkin, oli yhtäkkiä tavoittamattomissa. En ole myöskään viitsinyt ujuttautua kolmanneksi pyöräksi, sillä aikaisemmin pystyi heittämään kaverin kanssa ties minkälaista läppää... nyt seurassa oli ihminen, joka tunsi itsensä ulkopuoliseksi meidän jutuista. Olen sitten yleensä astunut suosiolla syrjään.

Tuo mitä Rautavittu sanoi miesten välisestä juoruamisesta. Tuota näkee yhdessä läheisessä kaveriporukassa tosi paljon, mikää ei ole pyhää, ellei erikseen muista mainita sitä. Enpä ole huomannut, että tyttöporukassa pitäisi erikseen sanoa, että kaikkein intiimimmät asiat on pidettävä omana tietona.
ninnithequeen

Re: Nainen kaverina - osa seitsemänsataa neljäkymmentä kolme

Viesti Kirjoittaja ninnithequeen »

Exsat kirjoitti:Kun mun hyvä miespuolinen ystävä alkoi seurutelemaan, niin alkuun otti aika koville, että mä en enää ole sen elämän ykkösnainen. Mulle ei ollut enää niin paljon aikaa, siirryin autossa apukuskin paikalta takapenkille enkä päässyt enää avecina bileisiin, koska se pääsi. Mies ei sinällään kiinnosta "siinä mielessä", mutta luontaisetujen menettäminen jollekin ei-edes-riittävän-hyvälle ihastukselle harmitti.
Kuulostaa pelottavan tutulta :shock:
Avatar
Gattaca
Kitisijä
Viestit: 4424
Liittynyt: 16.08.2005 16:12

Re: Nainen kaverina - osa seitsemänsataa neljäkymmentä kolme

Viesti Kirjoittaja Gattaca »

Kesseli: apinoita olemme kaikki. Ihminen on ihmisapina, oikeasti :D

Mutta en tarkoittanut mitään poikkeavaa KÄYTÖSTÄ osaltani enkä mitään tuijottelua, vaan että kun näen hyvämuotoisen naisen, automaattisesti huomion ruumiinrakenteen, tisut, pepun ym. Ja geenit-vietit-aivokemia-makusuuntaus antaa siihen ihan pikkuisen seksuaalisen sävyn, jota on turha kieltää. Tietenkään niille naisille sitä suoraan sanomatta.

HOMO olisin jos en huomaisi. Ehkä naisista kiinnostuvilla heteroilla tämä reagointi menee vähän eri lailla kuin teillä houmoilla miestenkään kanssa?
SingleMalt

Re: Nainen kaverina - osa seitsemänsataa neljäkymmentä kolme

Viesti Kirjoittaja SingleMalt »

Rautavittu kirjoitti: Nimittäin vain miesten keskuudessa olen törmännyt siihen ilmiöön, että kaikki on pakko kertoa. Miehet eivät tunnu ymmärtävän sanaa luottamuksellinen.
Miesten keskuudessa myös helpommin aletaan puhua paskaa hyväksi kaveriksi luokitellusta henkilöstä, silloin kun kaveruus ei kukoista.
Naiset taas muistavat, että ystävä on ystävä, vaikka hän olisikin poikkeuksellisesti käyttäytynyt huonosti.
:shock: :shock:

Uuuh, mikä väite.. Ihan kuin satukirjasta.

Sanon vaan, että mulla on täysin, ja totaalisen erilaiset kokemukset.
MarthaFocker

Re: Nainen kaverina - osa seitsemänsataa neljäkymmentä kolme

Viesti Kirjoittaja MarthaFocker »

SingleMalt kirjoitti: :shock: :shock:

Uuuh, mikä väite.. Ihan kuin satukirjasta.

Sanon vaan, että mulla on täysin, ja totaalisen erilaiset kokemukset.
Noh, noh...ei tietenkään päde kaikkiin. Sitä tarkoitin, kuten joku jo aiemmin ajatukseni kiteytti, että miehiä tarvitsee enemmän vannottaa olemaan hyshys jostain asiasta, kun taas naiselle se on itsestäänselvyys.

Liian monta luottamukselliseksi tarkoitettua juttua on levinnyt tai tullut minun tietooni nimenomaan miehen kautta.
Naisystäväni sen sijaan tietävät, mitä asioita saa kertoa, mitä ei. Sitä kutsutaan trendikkäästi tunneälyksi.
Vastaa Viestiin