pertzi kirjoitti:Ah. Tässä olemme eniten eri linjoilla. Evoluutio toimii parhaiten eristyneissä pienissä populaatioissa. Positiivisen mutaation kokenut eläin, uuden lajin kantamuoto, saa paremmin siirrettyä geeninsä etenepäin. Jälkeläisten siirtäessä geeninsä taas jälkeläisiinsä päästään vähitellen tilanteeseen, missä kehittyneempi laji korvaa aiemman. Vapaita ekologisia lokeroita kun ei enää ole.
Minun mielestäni ei kannata hirveästi tuijottaa lajeihin ja yksittäisiin mutaatioihin, kun evoluutiota tapahtuu paljon enemmän vähitellen, erilaisten geenien suhteellisten osuuksien muuttuessa populaation sisällä. Ajan myötä muutos voi olla niin suuri, että voidaan puhua uudesta lajista verrattuna aiempaan tai muualla elävään populaatioon.
Maailmanlaajuisessa ihmispopulaatiossa vastaava muutos tapahtuisi hyvin hitaasti ja luultavasti laimenisi merkityksettömäksi ajan kanssa. On vaikea keksiä sellainen ylivertainen uusi ominaisuus, jonka avulla kehittyneemmät ihmiset korvaisivat nykyihmiset. Ihmiskunta ei tällä hetkellä kehity evoluution kautta.
Ei tarvita mitään yksittäistä erityistaitoa, kun on lukemattomia pieniä ominaisuuksia ja niiden painotuksia jotka joko lisäävät tai vähentävät jälkeläisten määrää tai taas heidän edellytyksiä jatkaa sukua.
Nykymenon jatkuessa kuitenkin luulen että sosiaalisten kykyjen kehittymiselle on olemassa hyvin suuri positiivinen valintapaine. Riittävän monen sukupolven jälkeen edellytykset taitojen kehittymiseksi voivat muuttua hyvinkin paljon kivikautisia lajitovereitamme paremmiksi, vaatiihan nyky-yhteiskunnassa pärjääminen (jo pelkästään kumppanin löytäminenkin!) huomattavasti erilaisempia taitoja kuin pienissä metsästäjä-keräilijä-yhteisöissä toimiminen.
Tasan ei mene muumit kanootissa.
