Ihmissuhdepaskanjauhantaketju

Ihmissuhdeasiat ja lemmekkäät jutut
Avatar
James Potkukelkka
Kitisijä
Viestit: 25471
Liittynyt: 23.01.2014 9:59

Re: Ihmissuhdepaskanjauhantaketju

Viesti Kirjoittaja James Potkukelkka »

exsu kirjoitti: En usko, että ajaudut koskaan elämässäsi tilanteeseen, jossa se ettei vaimo ota suihin "loppuun saakka" näyttäytyisi kunnioituksen puutteena.
Tämä on persoonallisimpia näkemiäni kohteliaisuuksia :)
olen voimakas oikeudenmukaisuuden kannattaja
Avatar
elco
Kitisijä
Viestit: 6253
Liittynyt: 17.02.2011 13:04

Re: Ihmissuhdepaskanjauhantaketju

Viesti Kirjoittaja elco »

Mä en tajua tuosta exsun sepustuksesta mitään muuta kuin että minua kehutaan, mikä sinänsä riittää!
Masturbation is for the poor.
-Atticus Fetch, Californication
Avatar
RolloTomasi
Kitisijä
Viestit: 2360
Liittynyt: 06.09.2006 7:50
Paikkakunta: Maa

Re: Ihmissuhdepaskanjauhantaketju

Viesti Kirjoittaja RolloTomasi »

Since I cannot prove a lover, to entertain these fair well-spoken days, I am determined to prove a villain and hate the idle pleasures of these days.
Avatar
annepa
Kitisijä
Viestit: 4213
Liittynyt: 19.08.2005 14:09

Re: Ihmissuhdepaskanjauhantaketju

Viesti Kirjoittaja annepa »

Kottarainen kirjoitti: Ei silti käy kieltäminen että itselle olisi varmaan todella iso kynnys äitinä lähteä uuteen suhteeseen. En tiedä pelkäisinkö niinkään eron vaikutusta, vaan ennemmin ehkä sitä miten lapsi ottaisi uuden ihmisen elämäänsä ja vielä enemmän toisin päin. Olen ehkä vähän ennakkoluuloinen, mutta epäilen, ettei varsinkaan monen miehen ole helppoa rakastaa lasta, joka ei ole biologisesti oma. Ja rakkaus lapseen olisi se edellytys, jotta voisin uuden ihmisen kotiimme ottaa. Missä välissä se rakkaus sitten kehittyisi jos sille ei edes anna tilaisuutta, enpä tiedä. Hankalaa!
Me muutettiin eilen yhteen. Siihen taloon minkä ostin. Remontti on vielä kesken. Näin tehtiin, vaikka minä olen sanonut, että hänen lapsensa ovat minulle hänen takiaan tärkeitä (siis koska he ovat hänelle tärkeitä), mutta toistaiseksi persoonina minulle yhdentekeviä. Uusperhekuvio tähän nyt kuitenkin tuli. On tämä mulleki opettelua.

Aikaisemmin mainitsemani "tarkoitan mitä sanon" ei vielä ole täysin mennyt perille herralle, mutta eiköhän se siitä.
Hyvä viinihumala kirkastaa ihmeellisesti raskaimmatkin rötökset, joten minulla ei liene muuta neuvoa kuin pysytellä päissäni kuin käki elämäni loppuun asti.
Avatar
So Hard
Kitisijä
Viestit: 14886
Liittynyt: 23.08.2011 9:23
Paikkakunta: 7th heaven

Re: Ihmissuhdepaskanjauhantaketju

Viesti Kirjoittaja So Hard »

Anteeksi, mutta kuulostaa melkoisen hätiköidyltä ratkaisulta. Vastahan te tapasitte, vielä on namipusivaihe menossa.
Universaali disclaimer.
Avatar
annepa
Kitisijä
Viestit: 4213
Liittynyt: 19.08.2005 14:09

Re: Ihmissuhdepaskanjauhantaketju

Viesti Kirjoittaja annepa »

Saat anteeksi.
Hyvä viinihumala kirkastaa ihmeellisesti raskaimmatkin rötökset, joten minulla ei liene muuta neuvoa kuin pysytellä päissäni kuin käki elämäni loppuun asti.
Avatar
annepa
Kitisijä
Viestit: 4213
Liittynyt: 19.08.2005 14:09

Re: Ihmissuhdepaskanjauhantaketju

Viesti Kirjoittaja annepa »

Edellistä jatkaakseni, mikä olisi herra So Hardin mielestä sopiva aika edetä ns. seuraavalle tasolle? Mitä nämä tasot ovat? Pitääkö joka "tason" välissä odottaa joku tietty aika? Entä muiden mielestä?

En yritäkään vittuilla, minua vain kiinnostavat mielipiteet.

Takaporttina muuten, että pääsehän tästä pois, jos homma ei pelitä. Niinkuin kaikista (pari)suhteista.
Hyvä viinihumala kirkastaa ihmeellisesti raskaimmatkin rötökset, joten minulla ei liene muuta neuvoa kuin pysytellä päissäni kuin käki elämäni loppuun asti.
Avatar
So Hard
Kitisijä
Viestit: 14886
Liittynyt: 23.08.2011 9:23
Paikkakunta: 7th heaven

Re: Ihmissuhdepaskanjauhantaketju

Viesti Kirjoittaja So Hard »

Sulle ei se parisuhteesta lähteminen tunnu olevan kovin helppoa ja et juuri ehtinyt olla itseksesi. Kun kuviossa on lapsia, pitäisi kaikenlaisiin isoihin askelin suhtatua niin ettei niitä ihan kevyin perustein sitten muutella. Omapa on tietty elämäsi, mutta ei voi välttyä hätäisyyden tunteelta näin sivustaseuraajana.
Universaali disclaimer.
Avatar
annepa
Kitisijä
Viestit: 4213
Liittynyt: 19.08.2005 14:09

Re: Ihmissuhdepaskanjauhantaketju

Viesti Kirjoittaja annepa »

So Hard kirjoitti:Sulle ei se parisuhteesta lähteminen tunnu olevan kovin helppoa ja et juuri ehtinyt olla itseksesi.
Kuinka kauan pitäisi olla itsekseen, ennen kuin voi hyvillä mielin ja turvallisesti aloittaa uuden suhteen? Ehkä joku ½ vuotta? Vuosi? Mitä tänä itsekseenoleskeluaikana sopisi tehdä? Tavata ystäviä? Treffailla? Paneskella ympäriinsä? Vai olla oikeasti itsekseensä ja esim. muuttaa korpeen? Haen tässä rajanvetoa sille, mikä on "nopeaa" ja "sopiva aika" "edetä" "seuraavalle tasolle".

EDIT: niin ja semmonen, että lasketaanko aikaisemmin "itsekseen" vietetty aika vai pitääkö joka suhteen välissä olla tällainen "itsekseen-aika"?
So Hard kirjoitti:Kun kuviossa on lapsia, pitäisi kaikenlaisiin isoihin askelin suhtatua niin ettei niitä ihan kevyin perustein sitten muutella.
Uskon, että lasten huoltaja on ottanut tämän huomioon. [Ja epäilen, että tästä lausunnosta tulee täällä paskaa niskaan.]
So Hard kirjoitti:Omapa on tietty elämäsi, mutta ei voi välttyä hätäisyyden tunteelta näin sivustaseuraajana.
Kiitos näistä kommenteista. Haluaisitko sitten vastata edellä esittämiini kysymyksiin, sekä tämän viestin, että edellisen?
Hyvä viinihumala kirkastaa ihmeellisesti raskaimmatkin rötökset, joten minulla ei liene muuta neuvoa kuin pysytellä päissäni kuin käki elämäni loppuun asti.
Avatar
So Hard
Kitisijä
Viestit: 14886
Liittynyt: 23.08.2011 9:23
Paikkakunta: 7th heaven

Re: Ihmissuhdepaskanjauhantaketju

Viesti Kirjoittaja So Hard »

Suhteen voi aloittaa heti kun tuntuu siltä, mutta vaikea nähdä mitä lisäarvoa pikatahdissa perustettu uusioperhe tuo kenellekään osapuolelle. Seukata voi eri katon allakin.
Universaali disclaimer.
Melnais
Kitisijä
Viestit: 2201
Liittynyt: 15.08.2005 0:23
Paikkakunta: Turku

Re: Ihmissuhdepaskanjauhantaketju

Viesti Kirjoittaja Melnais »

Minkäikäisiä mukuloita? Eihän kukaan voi mitään aikarajoja asettaa milloin uudessa suhteessa on aika muuttaa saman katon alle, oli toisella/molemmilla lapsia tai ei, itse olisin hyvin varovainen viemään lapsiani uuteen kotiin tutustumaan uuteen ihmiseen. Samoin kuvitteellisen, lapsellisen uuden miehen löydettyäni saisivat kyllä asustaa ihan itsekseen melko pitkään. Ehkä enemmin kuin aikarajoja haluaisin nähdä reaktioita ja toimintatapoja eri tilanteisiin; toinen raivostuttaa, rahat on loppu, exän kanssa neuvottelut lasten tapaamisista, juhlapyhien vietto, arkiset siivous, ruuanlaitto ja pyykkäys, päihteiden käyttötottumukset yms.

Kyllä ennen lapsia oli helpompaa tämä. Ilman muuta annepa pääset helposti suhteesta pois jos se ei toimikaan, vähän hankalampi tilanne on sillä miehellä lapsineen joka luonasi bunkkaa. Mutta jos homma on tehty jo niin mitäpä sitä vatvomaan, ei kai tästä elämästä tule mitään jos kaikkea pelkää ja arvioi excelillä. Asutte, elätte ja tutustutte, kasvakaa kauniisti yhteen ja pysykää yhdessä. :h:
Elämä kantaa, jos sen antaa
Avatar
annepa
Kitisijä
Viestit: 4213
Liittynyt: 19.08.2005 14:09

Re: Ihmissuhdepaskanjauhantaketju

Viesti Kirjoittaja annepa »

Melnais kirjoitti:Minkäikäisiä mukuloita?
3, 7, ja 9.
Melnais kirjoitti:Ehkä enemmin kuin aikarajoja haluaisin nähdä reaktioita ja toimintatapoja eri tilanteisiin; toinen raivostuttaa, rahat on loppu, exän kanssa neuvottelut lasten tapaamisista, juhlapyhien vietto, arkiset siivous, ruuanlaitto ja pyykkäys, päihteiden käyttötottumukset yms.
Check, ei oo kokemusta, check, check, check check check, check. Yms tulee kun on tullakseen.

Ja nyt joku kysyy, että miten voi olla kokemusta siitä, että toinen raivostuttaa, vaikka on halipusivaihe menossa :D
Rahahommista oon sanonu, että en ala ketään elättään. Ei voi olla paljoa selkeämpi viesti tästä asiasta.
Melnais kirjoitti:Kyllä ennen lapsia oli helpompaa tämä. Ilman muuta annepa pääset helposti suhteesta pois jos se ei toimikaan, vähän hankalampi tilanne on sillä miehellä lapsineen joka luonasi bunkkaa.
Kyllä, mutta hän lienee ottanut huomioon tämän jo aikoja sitten. Tai siis ei "lienee", vaan ON ottanut huomioon.
Melnais kirjoitti: ei kai tästä elämästä tule mitään jos kaikkea pelkää ja arvioi excelillä. Asutte, elätte ja tutustutte, kasvakaa kauniisti yhteen ja pysykää yhdessä. :h:
No niinpä! Kiitos!
Hyvä viinihumala kirkastaa ihmeellisesti raskaimmatkin rötökset, joten minulla ei liene muuta neuvoa kuin pysytellä päissäni kuin käki elämäni loppuun asti.
Avatar
annepa
Kitisijä
Viestit: 4213
Liittynyt: 19.08.2005 14:09

Re: Ihmissuhdepaskanjauhantaketju

Viesti Kirjoittaja annepa »

So Hard kirjoitti:Suhteen voi aloittaa heti kun tuntuu siltä, mutta vaikea nähdä mitä lisäarvoa pikatahdissa perustettu uusioperhe tuo kenellekään osapuolelle. Seukata voi eri katon allakin.
Niinpä voi, mutta mikä sitten olisi sopiva aika uusioperheen perustamiselle? Kuinka pitkään ennen yhteenmuuttoa pitäisi seurustella eri kattojen alla, että yhteenmuutto olisi sinun mielestäsi soveliasta? Vuoden? Kaksi? Niin kauan, että kaikki lapset olisivat 15-vuotiaita tai vanhempia?
Hyvä viinihumala kirkastaa ihmeellisesti raskaimmatkin rötökset, joten minulla ei liene muuta neuvoa kuin pysytellä päissäni kuin käki elämäni loppuun asti.
Avatar
So Hard
Kitisijä
Viestit: 14886
Liittynyt: 23.08.2011 9:23
Paikkakunta: 7th heaven

Re: Ihmissuhdepaskanjauhantaketju

Viesti Kirjoittaja So Hard »

annepa kirjoitti:
So Hard kirjoitti:Suhteen voi aloittaa heti kun tuntuu siltä, mutta vaikea nähdä mitä lisäarvoa pikatahdissa perustettu uusioperhe tuo kenellekään osapuolelle. Seukata voi eri katon allakin.
Niinpä voi, mutta mikä sitten olisi sopiva aika uusioperheen perustamiselle? Kuinka pitkään ennen yhteenmuuttoa pitäisi seurustella eri kattojen alla, että yhteenmuutto olisi sinun mielestäsi soveliasta? Vuoden? Kaksi? Niin kauan, että kaikki lapset olisivat 15-vuotiaita tai vanhempia?
Riippuu kaikkien osallisten keskinäisistä suhteista, mutta alle vuoden kuulostaa jo tosi hätäilyltä. Pahaa pelkään ettei se lasten huoltaja lastensa etua tässä mieti vaan lähinnä omaansa. Mutta turhaan sä multa mitään kiinteää aikarajaa tiukkaat, ei sellaista ole. Päätökset voivat joko olla virheitä tai olla olematta, ei siitä koskaan tiedä varmasti. Tämmöisiä ajatuksia on varmaan sun lähipiirissäkin, eivät vain kehtaa sanoa. Tosiasiassa noin lyhyellä tutustumisella ei vielä tunne sitä ihmistä jonka kanssa yhteen muuttaa.

Tarkoitus ei ollut tietystikään kettuilla, mutta vähän aina hirvittää lasten puolesta jos aikuisillakaan ei pysy jalat maassa. Onnea ja menestystä valitsemallasi tiellä, voihan se olla erinomaisen palkitsevakin tie. Kitinäperinnettähän olisi, että tässä vaiheessa pitäisi olla jo maha pystyssä.
Universaali disclaimer.
Avatar
annepa
Kitisijä
Viestit: 4213
Liittynyt: 19.08.2005 14:09

Re: Ihmissuhdepaskanjauhantaketju

Viesti Kirjoittaja annepa »

So Hard kirjoitti: Riippuu kaikkien osallisten keskinäisistä suhteista, mutta alle vuoden kuulostaa jo tosi hätäilyltä. Pahaa pelkään ettei se lasten huoltaja lastensa etua tässä mieti vaan lähinnä omaansa.
Joo voi olla. En ota kantaa muiden lastenkasvatukseen, paitsi jos homma menee aivan persiilleen ja lapsia esim. ei ruokita, kulkevat rääsyissä tai heitä piestään.
So Hard kirjoitti:Mutta turhaan sä multa mitään kiinteää aikarajaa tiukkaat, ei sellaista ole. Päätökset voivat joko olla virheitä tai olla olematta, ei siitä koskaan tiedä varmasti.
Kyllä ja asioihin vaikuttaa mm. käyty kommunikaatio. Olen puhunut parisuhdeasioista enemmän kuin varmaan viimeisen 5 vuoden aikana yhteensä.
So Hard kirjoitti:Tämmöisiä ajatuksia on varmaan sun lähipiirissäkin, eivät vain kehtaa sanoa.
Jaa-a. Mua kyllä vähän epäilyttä, että kehtaisivat sanoa. Itse olen pähkäillyt, että meneeko liian lujaa ja lähipiiri (2 läheistä ystävätärtä, sisko ja serkku) on sanonut, että jos tuntuu hyvältä ja järjen puolestakaan ei mikään töki niin why not. Sama hellun puolella, kukaa ei ole älähtänyt siihen suuntaan, että olemme etenemässä liian nopeasti. Ei edes lasten äiti. Päinvastoin ovat ilmaisseet olevansa tyytyväisiä, kun mies löysi näin mahtava naisen (suora lainaus).

Olen siis itse ollut samassa jamassa kuin sinä, että "mikä on sopiva aika edetä". Ei sellaista standardia ole.
So Hard kirjoitti:Tosiasiassa noin lyhyellä tutustumisella ei vielä tunne sitä ihmistä jonka kanssa yhteen muuttaa.

Eipä niin, mutta voi sitä olla suhteessa monta kymmentä vuotta tuntematta ihmistä. Ei aikakaan tässä ole mikään avainasemassa oleva asia vaan keskustelu.
So Hard kirjoitti:Tarkoitus ei ollut tietystikään kettuilla, mutta vähän aina hirvittää lasten puolesta jos aikuisillakaan ei pysy jalat maassa. Onnea ja menestystä valitsemallasi tiellä, voihan se olla erinomaisen palkitsevakin tie.
Kyllä minä sen ymmärsin, että kyse ei ole kettuilusta. Mulla on jalat täysin maassa, en näe vaaleanpunaisia pilviä enkä sateenkaaria.
So Hard kirjoitti:Kitinäperinnettähän olisi, että tässä vaiheessa pitäisi olla jo maha pystyssä.
En vielä uskalla, koska mulla on koeaika töissä menossa :D Ja voihan se olla, että olen maho.
Hyvä viinihumala kirkastaa ihmeellisesti raskaimmatkin rötökset, joten minulla ei liene muuta neuvoa kuin pysytellä päissäni kuin käki elämäni loppuun asti.
Avatar
So Hard
Kitisijä
Viestit: 14886
Liittynyt: 23.08.2011 9:23
Paikkakunta: 7th heaven

Re: Ihmissuhdepaskanjauhantaketju

Viesti Kirjoittaja So Hard »

Niin siis lähinnä meinasin, että hätäilystä on kuitenkin (omalta kannaltasi) aika vaaratonta verrattuna siihen mitä hämmästyttävän moni täällä on tehnyt.
Universaali disclaimer.
Avatar
annepa
Kitisijä
Viestit: 4213
Liittynyt: 19.08.2005 14:09

Re: Ihmissuhdepaskanjauhantaketju

Viesti Kirjoittaja annepa »

So Hard kirjoitti:Niin siis lähinnä meinasin, että hätäilystä on kuitenkin (omalta kannaltasi) aika vaaratonta verrattuna siihen mitä hämmästyttävän moni täällä on tehnyt.
Lienet oikeassa. En minä tiineeksikään hakeudu, ennen kuin olen niin varma kuin voi olla, että pystyn yksin hoitamaan jälkeläisen tai monikossa (ei ole sukurasitetta monikkoraskauksista, mutta mistä sitä ikinä tietää).
Hyvä viinihumala kirkastaa ihmeellisesti raskaimmatkin rötökset, joten minulla ei liene muuta neuvoa kuin pysytellä päissäni kuin käki elämäni loppuun asti.
Kiukkutipu
Kitisijä
Viestit: 1268
Liittynyt: 17.12.2011 22:09

Re: Ihmissuhdepaskanjauhantaketju

Viesti Kirjoittaja Kiukkutipu »

Aina se eri osoitteista seukkailu ei vain onnistu, syistä jos toisistakin.
Meidän uusioperhe rakennettiin muutamassa kuukaudessa (tosin ollaan tunnettu yli vuosikymmenen verran toisemme). Asioiden toimimisen eteen pitää tehdä vähän töitä, ja molemminpuoleisesta tahdostahan se hyvin pitkälti on kiinni.
Yhteisiä mukuloita ei oo tulossa ;)
Oh, let me file that crap between "I dont give a fuck" and "Blow me"
Avatar
annepa
Kitisijä
Viestit: 4213
Liittynyt: 19.08.2005 14:09

Re: Ihmissuhdepaskanjauhantaketju

Viesti Kirjoittaja annepa »

Kottarainen kirjoitti:Onnea matkaan Annepan uusioperheelle :-)

Tuo aiempi omani oli siis hypoteettinen ajatus miten käyttäytyisin itse näin äitinä, ei mikään yleispätevä ohjenuora. Voi olla että olisin niin varovainen ettei mistään sen takia tulisi mitään.
Kiitos! Ymmärsin kyllä, että tämä oli oma ajatuksesi eikä yleispätevä ohje. Jatkoin vain keskustelua toteamalla, että kaikki eivät toimi noin. Olen kysellyt kerran jos toisenkin, että onko tämä nyt lasten kannalta ok. Minulle on vakuutettu että on. Mikäpä minä siihen tosiaan olen puuttumaan, miten toiset lapsiaan kasvattaa, jos ei mene aivan päin mäntyä (minun mittareiden mukaan siis).
exPertti kirjoitti:Uusperheet ovat ihan oma lukunsa. Jos kemiat natsaavat alusta alkaen (ja jumankauta teette yhteisen/yhteisiä lapsia) voi mennä hyvinkin. Tuo suluissa oleva kannattaa varsinkin lapsettoman ottaa huomioon. Jos yhteisiä lapsia ei tehdäkään ja suhde ajaa karille voit huomata olevasi "vanhemmasta lapsettomaksi" vuorokaudessa.
Voi mennä niin tai näin. Voi myös käydä niin, että koko porukka koirineen kuolee auto-onnettomuudessa matkalla vanhemmanvaihtoon ja sitten ollaankin taas pönterin kanssa kahden.

Minä muuten olen edelleen lapseton ja tulen olemaankin kunnes (jos) sikiän. Mieheni lapsilla on jo äiti, en ole hinkumassa hänen paikalleen.
Kiukkutipu kirjoitti:Meidän uusioperhe rakennettiin muutamassa kuukaudessa (tosin ollaan tunnettu yli vuosikymmenen verran toisemme).
Serkkuni tarina. Tosin he rakensivat vielä talon samaan syssyyn. Eivät ole katuneet ja ovat ällöromanttisen rakastuneen oloisia vielä melkein 10 vuoden jälkeenkin. Ja kaikki lapset ovat omia vaikka yhden biologinen vanhempi ei olekaan tässä porukassa mukana (thank god ei ole!).
Hyvä viinihumala kirkastaa ihmeellisesti raskaimmatkin rötökset, joten minulla ei liene muuta neuvoa kuin pysytellä päissäni kuin käki elämäni loppuun asti.
Avatar
So Hard
Kitisijä
Viestit: 14886
Liittynyt: 23.08.2011 9:23
Paikkakunta: 7th heaven

Re: Ihmissuhdepaskanjauhantaketju

Viesti Kirjoittaja So Hard »

exPertti kirjoitti:^ tämä vaan on yleinen suositukseni. Normiperheessä joku yhteys lapsiin yleensä jää erossa, uusperheessä et vaan eroa kumppanistasi vaan isommasta porukasta.
Mun mielestä lapsen tekeminen sen naulaamiseksi, että jää yhteys puolison toisiin lapsiin kuulostaa ihan päättömältä. Jos välit menee niin huonoiksi ettei lasten etua voi tavalla tai toisella toteuttaa, ei se kyllä toteudu silloin yhteisenkään lapsen kohdalla/kanssa.

Mun yleinen kokemus tuttavapiiristä on, että uusperhessä puolison entiset lapset joutuu jämän asemaan siinä tilanteessa kun tulee uusi yhteinen herranterttu.
Universaali disclaimer.
sivustahuutaja
Kitisijä
Viestit: 21247
Liittynyt: 15.08.2005 0:29

Re: Ihmissuhdepaskanjauhantaketju

Viesti Kirjoittaja sivustahuutaja »

So Hard kirjoitti:Mun mielestä lapsen tekeminen sen naulaamiseksi, että jää yhteys puolison toisiin lapsiin kuulostaa ihan päättömältä. Jos välit menee niin huonoiksi ettei lasten etua voi tavalla tai toisella toteuttaa, ei se kyllä toteudu silloin yhteisenkään lapsen kohdalla/kanssa.
Tuota meinasin itsekin ihmetellä. Lapsi siis hankitaan, jotta ei aikuinen ei jäisi yksin? Ei se ole lapsen hommaa toimia asiansa sössineen aikuisen kainalosauvana. Hommatkaa yhteinen koira.
So Hard kirjoitti:Mun yleinen kokemus tuttavapiiristä on, että uusperhessä puolison entiset lapset joutuu jämän asemaan siinä tilanteessa kun tulee uusi yhteinen herranterttu.
Lasten eriarvoinen kohtelu on todella sairasta. Eräässä tuntemassani perheessä nuorempi lapsista oli itse ylösnoussut ElvisJeesus ja vanhempi lähinnä kasa paskaa. Muuta selitystä en keksinyt kuin toisen isän. Jos vanhemmuuden osan ottaa jossain muodossa, niin se vastuu lapsen lapsen oikeudesta hyväksyntään ja rakkauteen pitää sitten kantaa.
Avatar
annepa
Kitisijä
Viestit: 4213
Liittynyt: 19.08.2005 14:09

Re: Ihmissuhdepaskanjauhantaketju

Viesti Kirjoittaja annepa »

sivustahuutaja kirjoitti:
So Hard kirjoitti:Mun mielestä lapsen tekeminen sen naulaamiseksi, että jää yhteys puolison toisiin lapsiin kuulostaa ihan päättömältä. Jos välit menee niin huonoiksi ettei lasten etua voi tavalla tai toisella toteuttaa, ei se kyllä toteudu silloin yhteisenkään lapsen kohdalla/kanssa.
Tuota meinasin itsekin ihmetellä. Lapsi siis hankitaan, jotta ei aikuinen ei jäisi yksin? Ei se ole lapsen hommaa toimia asiansa sössineen aikuisen kainalosauvana. Hommatkaa yhteinen koira.
Mielenkiintoista. Silloin, kun en vielä halunnut siitä, oli yleisin päänkääntämis-, mielenmuuttamis- ja ympäripuhumiskommentti se, että "kuka sua sit käy vanhainkodissa katsomassa". Eräs mieleenpainuva oli kans "no mitä te sitä omaisuutta keräätte, kun ei teillä ole edes lapsia". Jaa.

Epäilen kuitenkin, että pertsa tarkoitti sitä, että jos on yhteisiä lapsia ja toisen lapsia, niin jos se ero tulee, niin ei joudu "vanhemmasta" lapsettomaksi yhdessä yössä, koska se oma lapsi on eronkin jälkeen oma.
sivustahuutaja kirjoitti:
So Hard kirjoitti:Mun yleinen kokemus tuttavapiiristä on, että uusperhessä puolison entiset lapset joutuu jämän asemaan siinä tilanteessa kun tulee uusi yhteinen herranterttu.
Lasten eriarvoinen kohtelu on todella sairasta. Eräässä tuntemassani perheessä nuorempi lapsista oli itse ylösnoussut ElvisJeesus ja vanhempi lähinnä kasa paskaa. Muuta selitystä en keksinyt kuin toisen isän. Jos vanhemmuuden osan ottaa jossain muodossa, niin se vastuu lapsen lapsen oikeudesta hyväksyntään ja rakkauteen pitää sitten kantaa.
Samaa mieltä. Varmasti omaa lastaan rakastaa eri tavalla kuin toisen lasta, mutta pointtina ei minun mielestä olekaan se tunne, vaan käytös ja teot eli tasapuolista pitää kohtelun olla.
Hyvä viinihumala kirkastaa ihmeellisesti raskaimmatkin rötökset, joten minulla ei liene muuta neuvoa kuin pysytellä päissäni kuin käki elämäni loppuun asti.
sivustahuutaja
Kitisijä
Viestit: 21247
Liittynyt: 15.08.2005 0:29

Re: Ihmissuhdepaskanjauhantaketju

Viesti Kirjoittaja sivustahuutaja »

annepa kirjoitti:Samaa mieltä. Varmasti omaa lastaan rakastaa eri tavalla kuin toisen lasta, mutta pointtina ei minun mielestä olekaan se tunne, vaan käytös ja teot eli tasapuolista pitää kohtelun olla.
Uusperheen ei-biologiselta vanhemmalta voidaan vaatia vähintään yhtä asiallista käytöstä lasta kohtaan kuin mitä esim. päiväkodin aikuiset lapsiin soveltavat. Tosin pitäisin todella omituisena sitä, jos niihin 'muiden' lapsiin ei kykenisi synnyttämään aitoa tunnesidettä yhdessä elettäessä.
Avatar
exsu
Kitisijä
Viestit: 6314
Liittynyt: 05.10.2010 12:11
Paikkakunta: Tampere

Re: Ihmissuhdepaskanjauhantaketju

Viesti Kirjoittaja exsu »

sivustahuutaja kirjoitti: Tosin pitäisin todella omituisena sitä, jos niihin 'muiden' lapsiin ei kykenisi synnyttämään aitoa tunnesidettä yhdessä elettäessä.
Joo, ei adoption tms. kautta tulleisiin "muiden" lapsien kohdalla tuollaista epäillä.

Mä luulen, että perheelliset heijastelee näihin keskusteluihin myös omia pelkojaan ja ajatuksiaan siitä, miltä tuntuisi kun oma kolmevuotias asuisi jonkun vieraan ihmisen kodissa perheenjäsenenä.
Mut ei se elämä sit ollut kuitenkaan
Ihan piece of Kake Randelin.
sivustahuutaja
Kitisijä
Viestit: 21247
Liittynyt: 15.08.2005 0:29

Re: Ihmissuhdepaskanjauhantaketju

Viesti Kirjoittaja sivustahuutaja »

annepa kirjoitti:Silloin, kun en vielä halunnut siitä, oli yleisin päänkääntämis-, mielenmuuttamis- ja ympäripuhumiskommentti se, että "kuka sua sit käy vanhainkodissa katsomassa". Eräs mieleenpainuva oli kans "no mitä te sitä omaisuutta keräätte, kun ei teillä ole edes lapsia". Jaa.
Jos lapsia on se 1½ mahdollisesti toisella puolen Suomea, niin kannattanee rakentaa vanhainkodin ohjelma muiden virikkeiden varaan.

Tuo omaisuusaspekti on kyllä totta. Perinnön jättäminen ei ole kovin rationaalista, jos niitä perillisiä ei ole.
Vastaa Viestiin