The ones that got away

[masa]

Oletan, että osasyy tähän ajatelmaani oli aggressiivinen lähestymistapasi tähän aiheeseen.

"Heille jotka eivät ymmärrä, on turha selittää. Heille jotka ymmärtävät, ei tarvitse selittää"

[masa]

Heh. "Kyseenalaista turvallisuus, niin saat lähteä."

Että oikein saat. On se saatana, kun ei nykyään pakoteta olemaan saman katon alla kuolemaan saakka kun on kerran lapsia yhdessä satuttu saamaan.

Sä et näemmä tajua vaikka lautasella eteesi kaataisi.

[masa]

^Tuosta tuli mieleen, että meillä lapsi on yhteishuoltajuudessa. Isyydentunnustamisen yhteydessä kirjoitettiin paperi, että mies on täysin tasavertainen kaikissa lapseen liittyvissä päätäntäasioissa, vaikkei ollakaan naimisissa. En tiedä kuinka yleistä sellaisen paperin laatiminen on, mutta kyseinen virkailija kyseli aika tarkkaan, että haluatteko nyt varmasti tämmöisen molemmat allekirjoittaa.

Onko toi se normaali isyyden tunnustamisprokkis jonka jokainen ei-naimissa oleva pari käy läpi?

[masa]

Joo, mutta ei se pelkkä isyyden tunnustaminen anna niitä "oikeuksia" lapseen, vaan erikseen piti vielä tehdä se yhteishuoltajuussopimus, jolloin miehen täytyy olla mukana kaikissa lasta koskevissa päätöksissä. Ei tule automaattisesti. Käsitin, että jos paperia ei olisi ollut, olisin nyt yh vaikka mies tuossa oleileekin.

Mistäs teille tommonen tuli eteen? Meillä ei siis tommosta ole kirjoitettuna, eikä edes kuultuna moisen olemassaolosta..

[Charles Caldwell]

Joo, mutta ei se pelkkä isyyden tunnustaminen anna niitä "oikeuksia" lapseen,

Pitäisi antaa. Ainakin ennen antoi. On tää isyys täällä Suomessa tehty niin vaikeaksi...

[NuoriD]

Sen sijaan mulla ei ehkä ole sitä kumppania joka olisi optimaalisin..

No ei mullakaan ole, ja vielä vähemmän mun eukollani on.

Ja puspus rakkaani. Kuitenkin luet kotona tätä. Lähen nyt kotiin

Melkoista rohkeutta kirjoitella tällaista, jos vaimo lukee.

Itse sain aikoinaan noottia, kun tylsästi uskalsin esittää, että emme varmaan vaimoni kanssa ole paras mahdollinen kumppari toisillemme, koska maailmassa on niin paljon ihmisiä ja olisi varsin epätodennäköistä, että kaikkien maailman ihmisten joukosta olisimme sattuneet löytämään juuri sen parhaimman itsellemme. Olipas pitkä lause.

[masa]

Melkoista rohkeutta kirjoitella tällaista, jos vaimo lukee.

Ei minusta, enkä tiedä lukeeko. Jos lukee ja pahastuu, niin kertonee varmasti minulle.

Minusta on realistista myöntää se seikka, että täydellistä puolisoa ei ole olemassakaan, ja vielä vähemmän itse olen sellainen.

Itseasiassa minä olen kaikkea muuta kuin hyvä puoliso. Uppiniskainen jääräpää, en siivoa, hoidan vähemmän lasta, en ole romanttinen, piereskelen, röyhtäilen, kaivelen muniani, inhoan sukulaisia, sotken, en muista kiittää tarpeeksi usein, en muista kertoa miten paljon arvostan eukkoni tekemää panosta perheeni eteen, en..en.. lista on loputon. On oikeastaan ihme, että mulla on vielä perhe

Jos tuota ei joku kestä, diagnosoin prinsessa/prinssisyndrooman

[Charles Caldwell]

Ja yhtä tärkeää on tunnistaa, että suhde ei toimi ja että lasten etu on se, että vanhemmat ovat onnellisia tahoillaan.

[masa]

Siis ootteko naimisissa?

Olemme.

Voi olla että muistan sitten väärin. Se tantta oli niin pelottava, etten enää muista mitä siellä helvetin esiporteilla tuolloin allekirjoitin.

[masa]

Ja yhtä tärkeää on tunnistaa, että suhde ei toimi ja että lasten etu on se, että vanhemmat ovat onnellisia tahoillaan.

Niinpä niin. Vielä kun joku voisi määrittää sen hetken kun voidaan oikeasti ja rehellisesti todeta et suhde ei toimi.

Joskus kun tuntuu siltä, että reikä puolison sukassa riittää eron syyksi.

[huima]

Joskus kun tuntuu siltä, että reikä puolison sukassa riittää eron syyksi.

No mutta jos se on riittävä syy, niin se on riittävä syy sille ihmiselle - ihan samalla tavalla kuin hulluille jihadisteille voi hassu piirros tai vääränlainen partamuoti olla syy vaikka murhaan.

Joko ihmiset voivat yrittää niissä tilanteissa muuttaa itseänsä tai sitten etsiä sen onnen jostain muualta. Jos ihmiset ovat koko ajan äärettömän onnettomia ko. tilanteessa, on se väärin kaikkia kohtaan.

Tämä ei tarkoita sitä, etteikö kahden onnettoman ihmisen liitto voisi silti toimia kun/jos he haluavat vaikkapa sille kolmannelle pienelle ihmiselle yhdessä hyvää ja taata pysyvän kodin. Sellainen tilanne vaatii sitten kuitenkin molemminpuolisen tietoisen uhrautumisen ja kaikista ei ole sellaiseen.

[nastamuumio]

Äh, mä niin haluaisin kertoa tarinan pariskunnasta, joka selvisi jaksoi yli senkin vaiheen, jossa kahden pienen lapsen äiti sairastui vakavasti psyykkisesti, mikä johti alkoholiongelmaan ja lasten laiminlyöntiin, mutta ei eroon. Ero tuli sitten myöhemmin rouvan parannuttua, mutta silloinkin puolisot onnistuivat pysymään jonkinlaisissa puheväleissä ja pääsemään rationaalisilla perusteilla sopuun silloin jo vähän vanhempien lasten asuinpaikasta ja lapset säilyttivät toimivat ja läheisest välit myös etävanhempaan, eikä etävanhempi vaikuta lainkaan katkeroituneelta.

Mikäli kertoisin tuosta tarinasta enemmän, haluaisin sillä luullakseni esittää arveluni, että vaikeissakin vaihessa voi olla takana monimutkaisia syitä ja niistäkin voi päästä yli, ja mikäli mahdollista, eropäätöstä ja riitoja ei kannata aloittaa juuri siinä vaikeimmassa vaiheessa, vaikka eropäätös voi silti jossakin vaiheessa ollakin oikea päätös. Jos tarinani, jota en kerro, vanhemmat olisivat eronneet siinä vaikeassa vaiheessa, lapset olisivat ehkä voineet kärsiä hyvinkin paljon. Nykyisellään ovat tasapainoisia ja perheellisiä yli nelikymppisiä, eikä heidän historiastaankaan löydy mitään erityistä ongelmaa.

Edit: Mä haluan sittenkin kertoa lisää. Tämän pariskunnan yhteenpäätymisen syy oli jokseenkin sama kuin Suvisella, mutta he olivat alle 20-vuotiaita ja elivät 60-luvun alussa yhteisössä, jossa avioliitto oli jokseenkin ainoa vaihtoehto. Jos he eivät olisi eronneet, minua ei olisi.

[EveryWoman]

^Hyvin puhuttu.

Meillä on kanssa suhteen aikana ollut yksi merkittävämpi kriisi, jossa tuli eroajatuksiakin mieleen. Päätimme kuitenkin, että emme tod. eroa juuri silloin, koska tuntui etteivät ajatukset olleet kyllin selkeitä jotta siinä tilassa voisi järkiperäisesti tehdä sellaisen päätöksen. Että erotaan sitten kriisin jälkeen, jos edelleen tuntuu siltä. No eipä tuntunut, vaan asiat puhuttiin halki ja jatkettiin eteenpäin. Mut jos ois tuntunut, niin ero olisi ollut paljon helpompi verrattuna siihen, että aletaan erota kummankin ollessa henkisesti ihan loppu.

[Gat]

Aiemmin virhetunnistus, koska samannimisiä ja samantyyppisiä on paljon, ja mun kasvotunnistuksella en erottaisi edes äiteetäni pelkästä kuvasta. Tämä se olikin. Vanhemmat kuvat myös aitoja. Muualla mainitsemani "henkilökohtainen katastrofi". Varmistuin kysymällä muistaako, ja ei vastausta. Siis on. Lisäksi Facebookin kontaktinsa täsmäävät. Aika hyvin säilynyt. Tai sitten tosi vanha kuva. En tiennyt, että on vampyyri, mutta sopii.

Vittumaisena kostonhimoisena niljakkaana kusipäänä laitan kuvan tähän, ei suoralinkittäen vaan galleriani kautta. Kihloissakin se nyt, jonkun ihan uuden kanssa, huorra!

[Manaaja]

Vittumaisena kostonhimoisena niljakkaana kusipäänä laitan

Oletko sä yhtään pysähtynyt miettimään että mitä sä tarkalleenottaen olet vittumaisena ja niljakkaana kusipäänä kostamassa? Sitäkö ettet itse koskaan tajunnut tehdä aloitetta tai lähteä aloitteeseen mukaan päivänselvistä vihjeistä huolimatta, kuten sun tarinoista on aina ollut pääteltävissä?

[Gat]

Vittumaisena kostonhimoisena niljakkaana kusipäänä laitan

Oletko sä yhtään pysähtynyt miettimään että mitä sä tarkalleenottaen olet vittumaisena ja niljakkaana kusipäänä kostamassa? Sitäkö ettet itse koskaan tajunnut tehdä aloitetta tai lähteä aloitteeseen mukaan päivänselvistä vihjeistä huolimatta, kuten sun tarinoista on aina ollut pääteltävissä?

Olen ajatellut, ja otan tuonkin kuittailun kohteliaisuutena.
Toiveajattelua, mutta jotenkin paremmalta tuntuu, että vain mokailen olematta silti täysin kelpaamaton. Mutta.. silloinhan minä tein Syntiä kun en pannut

[Manaaja]

^ Herää nyt saatana, ei toi ollut kuittailua kun ihan asiallinen kysymys. Eikö luulisi hajottavan tuplasti enemmän jos ja kun tajuaa olevansa vittumainen vastapuolen sitä ansaitsematta vain omaa kyvyttömyyttään, eikä muiden ilkeyden tai väärintekojen vuoksi niin että voisi sanoa heidän ansaitsevan sitä?

Ensin pysyt kylmänä ja jakelet pakkeja ja sitten perään olet vielä vittumainen ja niljakas, kostonhimoinen kusipää. Reilua?

[So Hard]

Nopeastipa ne krokotiilinkyyneleet kuivuvat.

[Manaaja]

Siunattaisiinpa sitä joskus yhtä veitsenterävällä tilannetajulla. Kitinässähän ei perinteisesti ole ollut väliä mitä kirjoittaa, vaan kuka kirjoittaa. Täydeltä laidalta sitten sen mukaan.

[Gat]

^ Herää nyt saatana, ei toi ollut kuittailua kun ihan asiallinen kysymys. Eikö luulisi hajottavan tuplasti enemmän jos ja kun tajuaa olevansa vittumainen vastapuolen sitä ansaitsematta vain omaa kyvyttömyyttään, eikä muiden ilkeyden tai väärintekojen vuoksi niin että voisi sanoa heidän ansaitsevan sitä?

Ensin pysyt kylmänä ja jakelet pakkeja ja sitten perään olet vielä vittumainen ja niljakas, kostonhimoinen kusipää. Reilua?

Kuvien laittaminen ei sittenkään ollut kostoa, vaan luultavasti alhaista brassailua, että jospas minäkin olisin joskus ja tuon näköiseltä. Silti luulisin, että koska ei ole julkisuuden henkilö, tuskin kukaan kitinäläinen tuntee eikä kuvia varmaan voi jäljittääkään. Samantyyppisiä on Helsinki täynnä.

Kysymykseesi yleisperiaatteena että vaikea sanoa kumpi pahempi, etten ole kelvannut vai että olen vain mokaillut. Ehkä sittenkin parempi niin että olen vain mokaillut. Imarteleva ajatus. Jolloin tietysti olen loukannut naisia. Mutta en minäkään siitä nauttinut, ja he varmasti pärjäävät oikein hyvin. Saavat seksiäkin

[Dave]

^ Herää nyt saatana, ei toi ollut kuittailua kun ihan asiallinen kysymys. Eikö luulisi hajottavan tuplasti enemmän jos ja kun tajuaa olevansa vittumainen vastapuolen sitä ansaitsematta vain omaa kyvyttömyyttään, eikä muiden ilkeyden tai väärintekojen vuoksi niin että voisi sanoa heidän ansaitsevan sitä?

Ensin pysyt kylmänä ja jakelet pakkeja ja sitten perään olet vielä vittumainen ja niljakas, kostonhimoinen kusipää. Reilua?

Kuvien laittaminen ei sittenkään ollut kostoa, vaan luultavasti alhaista brassailua, että jospas minäkin olisin joskus ja tuon näköiseltä. Silti luulisin, että koska ei ole julkisuuden henkilö, tuskin kukaan kitinäläinen tuntee eikä kuvia varmaan voi jäljittääkään. Samantyyppisiä on Helsinki täynnä.

Kysymykseesi yleisperiaatteena että vaikea sanoa kumpi pahempi, etten ole kelvannut vai että olen vain mokaillut. Ehkä sittenkin parempi niin että olen vain mokaillut. Imarteleva ajatus. Jolloin tietysti olen loukannut naisia. Mutta en minäkään siitä nauttinut, ja he varmasti pärjäävät oikein hyvin. Saavat seksiäkin

Manala tarkoittaa, että mitä sä kostat? Sun juttujen mukaanhan se menee niin, että et pane, vaikka tarjotaan. Eli mitä kostettavaa sulla oikein on?

[Gat]

Manala tarkoittaa, että mitä sä kostat?

No en mitään nyt, kunhan ylle jotain kirjoitin. Myönnettäköön tosin, että kyseiselle daamille lähetin melkein kymmenen vuoden ajan itsenäisyyspäiväksi ja vapuksi itsetehdyn postikortin, joissa valaita tapettiin humoristisesti. Oli syy siihen aiheeseen. Sitten tuo salasi osoitteensa.
Yleistä Nussiva Maailma- ihmisvihaa lähinnä.

[AngryBird]

... jospas minäkin olisin joskus ja tuon näköiseltä.

Eipä tuo nyt mikään varsinainen ruusu näytä olevan.

[Gat]

... jospas minäkin olisin joskus ja tuon näköiseltä.

Eipä tuo nyt mikään varsinainen ruusu näytä olevan.

Ite oot ruma. Ketjun ekan sivun paljastuskuvat on ehkä edustavampia. Pieni oli. Laittasin juutuubinkin, mutta siinä näkyy nimi, joten ei.