Siksi, että kun perhe on perustettu, siitä pidetään kiinni kynsin hampain eikä haihatella jatkuvasti jotain muuta.
Ne vieraan mielihalut, pettämiset yms epävalidi toiminta tungetaan jonnekin sielun ja mielen syvimpään persereikään ja pidetään siellä. Lapsi ja perhe ei ole mikään kesäkissa, jonka voi heivata pois noin vaan.
Kyllä mä ymmärrän Suvisen fiiliksiä. Toisen miehen iholle (tosin, en ole vakuuttunut että Suvinenkaan näin fiilistelee ts. se olisi se perimmäinen syy) ei ole kiinnostusta, mutta voisin olla olematta muutaman päivän äiti tai mikään muukaan. Siis kunhan nyt saisin edes hetken olla.
Ratkaisin tämän niin että mummi tulee kyläilemään ja mä aion nukkua pari päivää putkeen. Ja käydä miehen kanssa leffassa ja syömässä. Sitten olen taas ihan ok.
Suvinen kirjoitti: mutta en ymmärrä miten lapsen hylkääminen ja parisuhteen rakoileminen liittyvät toisiinsa. En kai minä lastani hylkäisi, vaikka jonain päivänä toisen matkaan lähtisinkin. .
masa kirjoitti:Siksi, että kun perhe on perustettu, siitä pidetään kiinni kynsin hampain eikä haihatella jatkuvasti jotain muuta.
Ne vieraan mielihalut, pettämiset yms epävalidi toiminta tungetaan jonnekin sielun ja mielen syvimpään persereikään ja pidetään siellä. Lapsi ja perhe ei ole mikään kesäkissa, jonka voi heivata pois noin vaan.
Mä olen tuosta ihan samaa mieltä. Pitää yrittää viimeiseen asti.
Mutta hyväksytkö eron jos ongelmat on tasoa väkivalta, päihdeongelma, toisen uskottomuus, jatkuva perheen ja velvollisuuksien laiminlyönti tai vaikka mielisairaus? Vai kaikenko se tosiaan kestää ja kärsii?
Zeb kirjoitti:[
Mutta hyväksytkö eron jos ongelmat on tasoa väkivalta, päihdeongelma, toisen uskottomuus, jatkuva perheen ja velvollisuuksien laiminlyönti tai vaikka mielisairaus?
Hyväksyn ehdottomasti.
Zeb kirjoitti:Vai kaikenko se tosiaan kestää ja kärsii?
Ei missään nimessä. Mutta vihreämmän ruohon haaveilu on kuin syöttäisi bensaa pikkuhiljaa liekkeihin koko ajan.
Mä en näe tässä härdellissä muuta ongelmaa kuin että Masa reagoi liian voimakkaasti. Mitä oon sivusta seuraillut niin hyvinkin olen samaa mieltä Suvisen kanssa, jossain välissä voi joutua luovuttamaan parisuhteen sen takia ettei tee kaikista onnettomia. Ei sitä kulissia tule pitää loputtomasti pystyssä jossei homma toimi.
Käsittääkseni kohtuullisen moni saattaisi säätää ulkopuolisen kanssa tuommoisessa tilanteessa. Kahvilla käyminen ei ole bensan kaatamista liekkeihin, ellei ole ihastunut.
Zeb kirjoitti:Mutta toisaalta tunteitaan ei kukaan voi pakottaa.
Ehkä ei, mutta itseään voi helposti johdatella ihan mihin tahansa suuntaan vaikka millaisilla tekosyillä ja ajatuksilla.
Eräänlaista itsesuggestiota sekin..
Totta tuokin. Ihastukselle ei voi mitään, mutta voi esimerkiksi päättää olla tapaamatta ihastusta, jolloin se yleensä menee ohi. Mutta jostain sekin kai johtuu jos niitä ihastuksia aina vaan tulee.
Dumis kirjoitti:Mä en näe tässä härdellissä muuta ongelmaa kuin että Masa reagoi liian voimakkaasti.
Veikkaan että voisit ajatella samoin, jos edessä olisi perhen hajoaminen ja lapsesi menettäminen.
Ehkäpä, en ala spekuloimaan tilannetta jossa en ole. Viimeisen tsekkauksen mukaanhan Suvisen ukkeli tais olla samoilla linjoilla Suvisen kanssa parisuhteen statuksesta, joten tilanteessa kait ole mitään epäreilua ukkelia kohtaan?
Mä kyllä ymmärrän masan reaktion sitä taustaa vasten että erossa lapset yleensä jää äidille. Ei käy kateeksi niitä miehiä jotka on tehneet parhaansa pitääkseen perheen kasassa ja sitten käy niin että menettää lapsensa.
Zeb kirjoitti:Mutta toisaalta tunteitaan ei kukaan voi pakottaa.
Ehkä ei, mutta itseään voi helposti johdatella ihan mihin tahansa suuntaan vaikka millaisilla tekosyillä ja ajatuksilla.
Eräänlaista itsesuggestiota sekin..
Totta tuokin. Ihastukselle ei voi mitään, mutta voi esimerkiksi päättää olla tapaamatta ihastusta, jolloin se yleensä menee ohi. Mutta jostain sekin kai johtuu jos niitä ihastuksia aina vaan tulee.
Niinpä. Mulla nyt ei lapsia oo että niistä ei tarvi huolehtia mut ihastuksia on ollut tämänkin parisuhteen aikana. Kaksi sellaista erityisen isoa ja kuumottavaa, unelmoin ja haveilin, mutta en tehnyt mitään. Toinen oli samassa työpaikassa ja oli pakko hiukan olla tekemisissä mutta naama peruslukemilla ja mahollisimman vähän olin tekemisissä. Molemmat ihastukset meni ohi. Nämä on valintoja, olisin voinut valita toisellakin tavalla mutta enpä valinnut.
Ja siis en mitenkään hakenut mitään ihastusta, nämä tyypit vaan sit tuli vastaan ja mulla leimahti. Otin sammutuspeitteen.
Hyvä viinihumala kirkastaa ihmeellisesti raskaimmatkin rötökset, joten minulla ei liene muuta neuvoa kuin pysytellä päissäni kuin käki elämäni loppuun asti.
Zeb kirjoitti:Mä kyllä ymmärrän masan reaktion sitä taustaa vasten että erossa lapset yleensä jää äidille. Ei käy kateeksi niitä miehiä jotka on tehneet parhaansa pitääkseen perheen kasassa ja sitten käy niin että menettää lapsensa.
Juuri näin. Varsinkin kun mies on lähestulkoon aina se osapuoli, joka jää sätkynukeksi taustalle roikkumaan.
Mitenköhän moni ero jäisi toteutumatta, jos lapset jäisivät isälleen yhtä useassa tapauksessa kuin tänä päivänä äideilleen... Ehkä ei yhtään sen vähempää. Ne miehet kun voisivat lähteä menemään kunhan muistaisivat jättää äidille tilinumeron jonne elatusmaksut saa maksaa..
Dumis kirjoitti:Mä en näe tässä härdellissä muuta ongelmaa kuin että Masa reagoi liian voimakkaasti.
Veikkaan että voisit ajatella samoin, jos edessä olisi perhen hajoaminen ja lapsesi menettäminen.
Ja ei. Jaettu huoltajuus ei ole missään kohden sama asia, kuin viettää oman lapsensa kanssa 24/7
Ei se pitkän päälle ole hyväksi lapsellekaan jos vanhemmat ovat toistensa kanssa onnettomia, oli kulissit vaikka kuinka hyvin pystyssä. Lapset vaistoaa nämä asiat niin herkästi. Ei siihen tarvitse mitään riitoja tmv. näyttämään lapselle ettei ne vanhemmat ole toistensa kanssa onnellisia.
Omat vanhemmat piti aika kauan tätä kulissiaan pystyssä, mutta onneksi tajusivat erota tarpeeksi ajoissa, ei sitä olisi erkkikään jaksanut katsoa. Näin voittivat kaikki, paitsi tietysti isä joka ei voinut olla kanssani sitä 24/7, mutta sanottakoon; jos olisivat jääneet yhteen niin tuskin olisi itselläni ollut haluja viettää sitä 24/7 hänen kanssaan kun eivät pölöt tajua erota vaan roikkuvat lapsensa takia yhdessä, uhrautuen. Kylmä fakta. Joten sinänsä voitti, koska eron jälkeen tyttärensä sitä aikaa kanssaan halusi.
exPertti kirjoitti:Haluaisin kyllä nyt tulkita tämän niin, että sinä olet tunkenut jotakin tunteitasi sinne missä aurinko ei paista.
Olen samaa mieltä exPertin kanssa. Näin voimakas reaktio Suvisen teksteihin vaikuttaa mielestäni sille, että masalla on vieraita mielihaluja ja epävalidia toimintaa, jotka joutuu parisuhteessaan tukahduttamaan.
RP kirjoitti:Ei se pitkän päälle ole hyväksi lapsellekaan jos vanhemmat ovat toistensa kanssa onnettomia, oli kulissit vaikka kuinka hyvin pystyssä. Lapset vaistoaa nämä asiat niin herkästi. Ei siihen tarvitse mitään riitoja tmv. näyttämään lapselle ettei ne vanhemmat ole toistensa kanssa onnellisia.
Näin.
En ymmärrä mikä itseisarvo se eroamattomuus on ja perheen pakolla kasassa pitäminen kaikkien osalisten hyvinvoinnin kustannuksella.
salanikki kirjoitti:
Olen samaa mieltä exPertin kanssa. Näin voimakas reaktio Suvisen teksteihin vaikuttaa mielestäni sille, että masalla on vieraita mielihaluja ja epävalidia toimintaa, jotka joutuu parisuhteessaan tukahduttamaan.
Miehekästä kommentointia piilonikillä. En koe tarpeelliseksi tämän enempää vastata noin munattomaan toimintaan.
Viimeksi muokannut masa, 20.09.2010 15:01. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Charles Caldwell kirjoitti:En ymmärrä mikä itseisarvo se eroamattomuus on ja perheen pakolla kasassa pitäminen kaikkien osalisten hyvinvoinnin kustannuksella.
Minä en ymmärrä taas sitä, että eroamisen syyksi riittää se, että kun "mun nyt tänään tekis mieleni vaaleaa naista, kun kimpaan mennessäni mun tekikin mieleni tummaa naista."
No, ei ihmekään että jengi eroaa niin helpolla. On aina helpompi luovuttaa, kun koettaa ratkaista ongelmia.
Olin jo vastaamassa tänne että mitä mieltä asiasta olen, mutta sitten ajattelin että jos minä olisin te, ei minua kiinnostaisi mun mielipiteeni vittujakaan!
RP kirjoitti:
Ei se pitkän päälle ole hyväksi lapsellekaan jos vanhemmat ovat toistensa kanssa onnettomia, oli kulissit vaikka kuinka hyvin pystyssä.
No en tiedä miten itse näit vanhempian olevan onnellisia tai onnettomia.
En ole itse koskaan nähnyt vanhempien halailevan tai suutelevan. Niillä ei ole ollut ainuttakaan yhteistä harrastusta ikinä. Siitä huolimatta ovat olleet naimissa yli 40 vuotta. Mutsi touhuilee omiaan ja faija omiaan, tulevat hyvin juttuun ja pärjäävät hyvin.
Minulle tuo on antanut sen kuvan, ettei elämä ole mikään prinsessa ruususen satu, vaan raakaa ja tavallista arkea, joka vaatii periksiantamattomuutta kaikilta.
Ja kuten jo Zeb totesi. Eri asia on alko, väkivalta yms tapauksissa. Tervemenoa vaan silloin.
Viimeksi muokannut masa, 20.09.2010 15:07. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Manaaja kirjoitti:Olin jo vastaamassa tänne että mitä mieltä asiasta olen, mutta sitten ajattelin että jos minä olisin te, ei minua kiinnostaisi mun mielipiteeni vittujakaan!
